Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 16, 1938

              Sivu 3
'ten PQ.
•aa kt-h
Mau
Mm
mak­in
kun
Uä sii.
Elim-hen-mekin
'a niiu
>/-
'et m
tsil so­tii
pH.
tinkaan
aivan
llä hy-an
saö-
'jäin
Kaija
ä —
mus­ahan
fuuU
h on
jutun
etta
mpien
lisim-md-iisim-
'Man
vä-itsees-sytnys
•.
aikut-
• oti
ö f -
mitä
Imme
la. ja
däm-ihon-naan
iteen
Tol­kut'
mme
nmt
nähdä
u.
nyt
te-sor-tiaa-
)ita,
syy-
Mi-bm
ms-tai
j ^ i väitu vastaan, että n3^, kun
ei ollut olemassa mitään riidanaihei­ta,
nimittäin ruuan, vaatteiden ja
«umusten puutetta, tulivat rikokset-
];jn lakkaamaan. Kuka tahtoisi va-päivä
k a i U ^ e a J ^ Ä ,
— tÄMssa.' lehmämme, kun
SAARI
135133'. kun oli joka
vjiäkyliln eikä tar\'innut koota? Ku-ia
tahtoisi murhata, kun ei mitään
iateuden svyta ollut olemassa, kaikki
iun olivat yhtä rikkaita ja yhtä mah-tsm?
Kuka tahtoi murtautua toi-seD
huoneeseen, kun ei mitään huo-geita
öliut. mihin murtautua.? Kuka
t^ioi tehdä lapsenmurhan, kun lap-jilla
öli ruokaa yltäkyllin eikä kenen-
. taan tarvinnut pelätä joutuvansa yh­teiskunnan
rasitukseksi? . Koetteeksi
Mn tahtoi ottaa lakikirjan ja tar-:
kastaa joitakin kohtia,. mitä eteen
•sattui., . • • ;
Lassi aukaisi lakikirjan ja luki:
- Ensmimäiseksi: Maakaari!
Sen voimme huoleti sivuuttaa, koska
lii meillä ole mitään maanomistajia.
HyNiksytäänkö?
- Hyväksytään, vastasi kokous.
- Toiseksi: Perintökaari! Mitä
ari!
Niin, vastasi kokous.
— Kuudenneksi: Naimiska
Tahtooko kokous lykätä kysymyksen
tuonnemmaksi, kunnes tulevaisuus on
antanut jonkinlaisia kokemuksia? Sil­lä
naiminen kuuluu maahan, ja kun
ei omaisuutta ole, ei ole avioliittoa­kaan.
— Niin, vastasi kokous.
Petter Snagg pani vastalauseen.
-— Nyt, keskeytti Lassiy, olemme
siis hylänneet koko lakikirjan ja jäl­jellä
on vain kannet! Ne saa Petter
5g muistoksi, vai miten?
papm on paasatta\'a
ruumista haudattaessa, ja niin edes­päin,
saapa nähdä, sanon.
Tohtori seurasi kapteenin esimerk­kiä
ja läksi hänkin merenrantaan.
— Hiton \asaa se teologia, sanoi
hän.
mään,kun kaikilla oli hy\iit olot, eikä
mitään epäjärjestyksiä sattunut. V i ­ha
ja kiukku hävisivät, ja "oli \^Uan
liika länunin'', jotta olisi nitsinn rii­dellä,
sanoi kapteeni. Kun oli totuttu
olemaan vaatteitta, jotka sitäpaitsi
olivat kuluneet rikki, tuli tavaksi käy­dä
puolialastpmina, ja lopulta oli
miesten ja naisten ainoana pukimena
taidokkaasti punottu lehtiverho. Lap­set
kä\ivät apposen alasti.
— Mutta, vastusti Petter Snagg, Ajan kuluksi keksittiin leikkejä,
armonvälikappaleet, pyhäpäivät, nuo pallokisoja, huvikävelyjä, uinti- ja
autuaan levon ihanat hetket! ; souturetkiä, ja erittäinkin harrasti^it
— Armonvälikappaleita ei käy ja- lapset puissa-kiipeilemistä, jossa ur-kaminen,
kun ei ole vihittyä pappia, heilussa he pian saaxnittivat suuren
— Mutta, vastasi Petter, vomune-hanvihityitää
jonkun.
— Ei, sanoi Lassi, siihenhän tarvi-taitavuuden.
Lisäksi oli Lassi järjes­tänyt
neljä suurta juhlaa: yhden
kunkin vuodenajan alkajaisiksi. Ja
Saa, vastasi kokous nauraen; taan piispaa, ja semmoista meillä ei vilpittömällä riemulla ihmiset kä\i\^t
mutta Petter ei antautunut.
— Veto! kirkui hän.
ole. Eikä meillä muuten oli viiniä-
1, sillä en ole täällä nähnyt viiiii-viimemainittuun
tulee,
perimistä meillä muka on? Viikunan- ei mitään puutteita ole, ei
lehti tai kokospähkinän kuori? Pois- ^^^^^^ l^l^^j^, Q^^^ ^-^^^^^
fco-H^- — Oikein on, vastasi kokous.
— Pois, täytyi kokouksen vastata.
— Kolmanneksi: Rakennuskaari!
"1 Luku. Miten kylän asema on
määrättävä ja tilukset jaettavat. 2
Luku. Miten talonasemalle on ra-tennettava."
Kun nyt ei ensinkään
rakenneta eikä jaeta maita, niin hei­tämme
kai tämänkin kaaren, vai kuin­ka?.
. •
— Niin, vastasi kokous.
— Neljänneksi: Kirkkokaari!
Koska meillä ei ole kirkkoa, saam-
I me kai antaa tämänkin mennä?
— Niin, vastasi kokous.
— Viidenneksi; Rikoskaari! Rau­keaa
kai itsestään sen nojalla, mitä
olen esittänyt varkaudesta, ryöstöstä
saattaa yhteiskunta" pysyä pystyssä köjninöstä.
ilman lakeja? ~ ^^^^^ .
Kuulehan, Petter, vastasi Lassi, huomautti Petter, joka jo kylpi hies-
- Lait on , laadittu yhteiskunnan ^OP^^^ viinin asemasta käyttää ko-puutteiden
korjaamiseksi: yhteiskun- kosmaitoa, ananas- tai viikunamehua.
— Mutta Petter Snagg, jatkoi Las­si,
— hän tahtoo mieluummin saada
puutteellisen yhteiskunnan, jolla dn
lait, kuin täydellisen ilman lakeja.
Petter otti puheenvuoron.
— Minä jätän sikseen kysymyksen
siviililaista, olkoon sen laita miten
tahansa, mutta uskonnotta ei yhteis­kunta
voi pysyä pystyssä!
— Hyvä! sanoi Lassi. — Siinä olet
oikeassa! Uskonto meillä pitää olla!
Mutta katsokaamme, kelpaako vanha
uskonto meidän uusiin oloihimme!
Tahtooko kokous kuulla minua het­kisen?
— Tahtoo, vastasi kokous.
— Alan alusta, sanoi Lassi, eli
syntiinlankeemuksesta. Ihmiset kä­vivät
alasti paratiisissa eivätkä teh­neet
mitään työtä. Hyvä! Sitten he
olivat tottelemattomia ja söivät tie­don
puusta ja heidät ajettiin Ulos
maailmaan työtä tekemään! No niin!
Me olemme jälleen löytäneet para­tiisin,
mutta paratiisin, jossa ei ole
mitään tiedon puuta. Me siis emme
voi tehdä syntiä, vaikka kuinka tah­toisimme.
Ja vaikka me sitä tekisim-mekiri,
ei meitä voida ajaa pois, sillä
emme täältä mihinkään pääse, eikä
meitä myöskään voida työntekoon
Tragedia, murhenäytelmä; tragil- pakottaa, kun ei ole mitään millä teh-
Urk m empien vieras-isten
sanojen
merkitys
Teofiff, tieteellinen selitysr
Terrori, hirmuvalta, sellaiset toi­menpiteet
joilla herätetään vastusta­jissa
kauhua, pakottaen heidät alis-tervehtimään
jokaista uutta sadon-korjuu-
aikaa, sillä ruuanvaihdöksen
ilo oli todellakin varsin luonnollinen.
Silloin kokoonnuttiin ja leikittiin ko­ko
päivä. Miehet, naiset ja lapset
karkeloivat suuren, vastapoimituh
hedelmäkasan ympärillä, ja esikois-hedelmät
uhrattiin ikihyvälle Anta­jalle,
niinkuin jo Aabel ja Kain olivat
uhranneet Herralle, ja tämä tapa oK
kaikkien j yksinpä Petter Snagginkin
mielestä sekä kaunis että raatnatul-linen.
Petter Snagg oli tehnyt yrityksen
vapaakirkon muodostamiseksi ja tah­toi
lukea saarnan, mutta koko homma
tuntui perin hullunkuriselta, ja kun
hän rukoili esivallan ja sotavoiman
puoliesta, ei se soveltunut ensinkään.
Ja synnintunnustuksessa ei yksikään
saattanut olla vilpitön, sillä kellään
ei ollut mitään syntejä tunnustetta­vana.
. Sopu, rauha ja lepo vallitsi koko
— AU right, sanoi Lassi, ja niin yhteiskunnassa; kovia sanoja ei enää
jätämme teologian.
Ja he läksivät uimaan.
in
Vuosi oli kulunut. Kaikesta, mitä
oli pelätty, ei mitään ollut tapahtu­nut.
Talvi oli yhtä lämmin kuin
kesäkin. Vuodenajat erosivat toisisr
taan vain erilaisten tuotteittensa
kautta, ja niiden tuleentumisajan mu­kaan
oH Lassi laatinut almanakan. _ .„ • .
n 1 Ruok —a jarje• st*y k1 sen yrkl sci.tuo^i;knk. «o;ies,u. „ucs viksi, ilm,o ittiv„a t he, s^e,n Las.s.il.le.,. j.o.k.a
— Mahdotonta ,sanoi Lassi; silloin
pitäisi väärentää teksti. Huomaa
tarkoin: Jeesus sanoi opetuslapsil­lensa:
Minä olen viinipuu jai te olette
oksat; ei hän sanonut: Minä olen
kokospuu ja te olette pähkinät^ eikä;
Minä olen ananasja te olette piikit,
eikä: Minä Olen viikuna ja te olette
lehdet. Jos aletaan väärentää teks­tiä
yhdestä kohden, pitää väärentää
kaikki tyynni. Eikä meillä ole lei­pääkään.
Siis saisimme ottaa pisan-gih
tai ananaksen ja muuttaa kaa­van
tällaiseksi: Ottakaa ja syökää
tämä pisanki —
— Ei, sanoi Petter, nyt alkaa tulla
liian kuuma. Nyt minä menen ui­maan;
tuletko mukaan?
tetty, ja lopulta ihmiset puhut­telivat
toisiaan lempinimillä. Kun
lapsi syntyi, iloittiin suuresti, ja se
otettiin yhteiskunnan jäseneksi lei­kein
ja lauluin, luonnon suomana lah­jana,
joka ei saanut mitään vanhem­pain
käsissä olevan pääoman raakaa
sivuarvoa ja jota ei myöskään pi­detty
taakkana eikä rangaistuksena.
Kun nuorukainen ja neito tahtoivat
saada lapsia keskenään ja tulla ystä-
^"»^, surullinen, surkea.
tuli täten vältetyksi, ja ihmiset py­syivät
erinomaisen terveinä. Niinpä
oli siis neljä vuodenaikaa, kolme
kuukautta kussakin: Pisanki, Leipä-
Trade uni on,
Englannissa ja Amerikassa.
Tri(onotnetria, oppi kolmioiden
mittaamisesta, kolmiomitanta.
Trusti, kapitalististen liikkeiden
ylitymä, jossa yksityiset liikeyrityk­set
ovat täydellisesti sulautuneet yh-
«leksi ainoaksi yritykseksi yhtenäisen
johdon alla.
Turisti, huvimatkailija.
Tyranni, itsevaltias, hirmuvaltias.
TyypiUincn, kaavallinen, kuvaava.
Vltimctuumi, uhkavaatimus.
^•Itra, äärimmäinen.
V^ioni, valtioliitto.
l^mersaUticii, yleismaailmallinen.
i'topi{i, haaveellinen maailmanpa-
^nussuunnitelma, kuviteltu ihanne-
)"^teiskunta; utopisti, • haaveilija,
^neyhteiskuntaa kuvitteleva.
^'duutta. raha tai raha-arvo.
dä työtä. Siis jää syntiinlankeemus puunhedelmä, Taateli ja Kokospäh-ammattiyhdistys
sikseen eikä sitä mitenkään käy so­vittaminen
nykyisiin oloihin. Myön­netäänkö
tämä?
— Myönnetään, vastasi kokous, ja
miehet raapivat korvallistaan, mut­ta
kapteeni heitti paidan yltään ja
läksi rantaan uimaan.
— Niin ollen, jatkoi Lassi, koska
tiedon puuta ei ole, ei myöskään ole
sjmtiä, ja koska ei ole syntiä, ei
tarvita sovitusta, ja siihen raukeaa
koko oppi. Hyväksytäänkö?
kinä. Pisankiin (tammi- —maalis­kuu)
kuului vielä ananas ja oranssi;
Leipäpuunhedelmään (huhti- —kesä­kuu)
kuului jättiläismansikka ja vii­kuna;
Taateliin (heinä-—syyskuu)
kuuluivat lisäksi persikat ja kirsikat
Kokospähkinään (loka- —joulukuu)
aprikoosit ja mulperinmarjat. Sitä­paitsi
tuottivat alituista vaihtelua me­lonit,
granaattiomenat, maissi, her­neet
ja pavut, niin että ruokalista oli
myötäänsä uusi. Kun ei kukaan
tehnyt työtä ja lämpö oli korkea, jak-oitis
pani toimeen juhlan tämän iloi­sen
tapauksen kunniaksi, eikä nuor­ten
nimiä kirjoitettu mihinkään kir­jaan
eikä heitä pakotettu lupaamaan
toisilleen tottelevaisuutta, niin että
jos toinen heistä tahtoi syödä viiku^
noita ja toinen banaaneja, ei mikään
laki voinut pakottaa heitä syömään
samaa ruokaa. Kun ei myöskään
ollut huoneita siivottavana eikä as­tioita
pestävänä, ei vaimon tarvinnut
olla miehellänsä alamainen, ja vuode-ja
asumus-ero oli pakollinen, syystä
ettei vuodetta eikä asuntoa ensinkään
ollut, vaan ainoastaan lehtikasa puun
juurella.
(Jatkuu)
— Todistelu hyväksytään, sanoi
Peter mutta ihmisen synnynnäistä settiin syödä vain hiukan. Ja koska
uskonnontarvetta ei kay
ven-iismi,
hävittämisraivo.
«fn/ioido. näyttää todeksi;
fcttt, todistus,
^'^''•fifcdö/i, pystysuora. ^'
^'(tcraani, vanha, täAr-sin palvellut.
^'mtti, painettu koristekuva.
^olymi, iila\'uus, nide.'
Vwigar»j£rj, rah\-aanomainen, al-tekeminen
olemattomaksi.
— Myönnetään, ^^astasi Lassi, mut­ta
jos se merkitsisi synnynnäistä tar­vetta
käydä kirkossa ja soittaa ur­kuja,
niin tämä tarve tavattaisiin
kaikilla kansoilla. Mutta eihän sitä
ollut villikansoilla, ja siksi ei kirkossa
nukkumisen, urkujen soittamisen, vir-rennumerojen
tauluUepanon ja ko-lehdinkokoomisen
tarve ole synnyn­näinen,
vaan hankittu tarve. H>^ä!
Mikä on hankittua, se voidaan kadot-taakin.
Saapa nähdä emmekö kadota
tarvetta saada haukkumisia^ juopolta
papilta, tarvetta antaa pois viimeinen
laivaruoka oli ollut pääasiallisesti suo­laista,
oli hedelmäravinto perinpoh­jaisena
keripukin parannuskeinona, ja
tämän johdosta tuli kasviaineiden
syönti vähitellen tavaksi. Jotkut yk-
W e s t i n g housen laboratoriossa,
Pittsburghissa, on saatu valmiiksi
uusi sähköllä toimiva teräksen kuu-mennusuuni,
jossa teräs, sopivaan
kuumuuteen kuumennettuna, tulee
sityiset lihansyöntiyritykset tuottivat sitkeäksi ja venyväksi ikäänkuin hy^
rangaistukseksi vatsatauteia. Eräs vaksi purtu purukumi. Teräkseen on
vanha juoppo oli Keksinyt keinon vai- sitä ennen kuitenkin sekotettava mui-mistaa
kokosmehusta päihdytysjuo- ta metalleita ja tämä sopiva sekotus
maa panemalla sen käymään, mutta sitten saa tämän ihmeellisen sitkey-tuli
siitä niin sairaaksi, ettei tehnyt den ja venyvaisyyden. Tällä uudella
sitä toistamiseen eikä kukaan muu- keksinnöllä uskotaan olevan kerras-kaan.
Tällaisia yksinkertaisia ra- saan mullistava merkitys terästeol-vintoaineita
kä3rtettäessä lievenivät lisuudessa ja varsinkin nopealiikkeis-intohimot,
ja vain ystävällisiä sanoja ten koneiden ja böyryturpiinien val-puhuttiin.
Kateus ei päässyt synty- raistuksessa.