Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 11, 1945

              taitua-:. eitä jokaisella niistä esineis- määräysten johdosta. Sillä -hänkin
jotka 25än näkee vmpäristössään, oli nyt oppinut käyttämään tuota
on oma ominainen nimensä. Näitä
nimityksiä hän imatkii useinlcaari a-j-!
j^^;'edes ymmärtämättä niitä, ja
riin a]k32 vähitellen tuo tuttu tyse-
Ivtulvs: '•:Mikä tämä bn?" "Mikä on
tuo?''" . - „ .
Tämä kyselykausi, |Oiloin ni-.xa -
sana vdlitsee, ja jolloin lapsi siis
pientä *'miksi-sanaa puolesksi moitti­vassa,
puoleksi valittavassa äänensä-vvssä.
iJsein liittyy pikkulasten 'imiksi"-
sanaan ns. teleologinen, tarkoituspe­rää
kysyvä vivrdidus. silloin, ikun ai­kuinen
luulee lapsen yksinkertaisesti
kysyvän vain jonkin ilmiön svvtä.
hankkii tieoa etupäässä ymipäristös- Kun lapsi kysyy :\"Miksi tuuli puuial-sään
clfvista esineistä, Ikestää -taval- taa?" tarkoittaa hän saaiiaa, «kuin jos
neljänteen ikävuoteen hän kysyisi: ^'Mitä hyötyä on siitä,
että tuuli puhaltaa?" Sillä lapsi on
usein sangen syvämietteinen olento,
jota kiinnostavat syvälliset kysymyk­set.
Mutta on väärin luulla, että joka
kerta kun lapsi tekee kys.vmyksen,
hänelle on^vastattava ehdottoman tie­teellisen
pätevästi ja oppineesti. Kun
hän kävellessään kadulla yht^äkkiä
tekee tuon tutun kysymyksen: "Mik­si
katukäytävät ovat niin kovia?" tai
sana. Siihen sisältyy sangen^montä juoksennellessaan maalla metsässä
IL?esn
asti. /;
Xeljän vuoden iässä alkavat sen si-iaan
tcivet kysymykset vallata alaa
hänen mielessään. Tälle ikäkaudelle
on cmir.aista. että lapsi kyselee syy­tä.
"Miksi on niin?" "Miksi puilla
on lehdet?" '"Miksi katukäytävä on
niin kCTa?" ''Mitä varten tuuli pu­haltaa?^'
- ' • .
Tämä pikkulasten "miksi", /'mitä^
varten", on hyvin mielenkiintoinen
T I Kirj. Ri2^t!hr Jändcl, SuotnPcutti Lakti
Mh:ä seuraan srhuiQSiätl,hihjpäh^^^
kcrrcn olet vahrjouk^^^
Okn kerran isiuvoykshi ja etsien ääntäsi ^
• kuvas muistojen siruista kooten sun kclfän ja kaivatun.
On kaikki niin ihmeen Jiif jaa. Ja talviyö häntärtää.
Sinun tuwmiins:Imiisj nauru kuin valoisa aamu jä"ä.
On kuin tämä hetki väikenis.vain muistot haastaisivaty
ja pihamaan vanhat syreenit, jotka tuulessa suhisevat.
Minä pyydän: istu, katso mua, kun nouset aikoen pois —
e** ymJTtärrä oikein miksi halu mun sua katsella ois.
Puhut arkipäiväisistä, menost' päivien raskaiden —•
—ol-äitSy-^llaisiHi-miSulm^Hif^^ —
' vakavana kuin lasna ja vaiti oon istunuT,
ja katsellut suutasi, joka mua kehdoss' on suudellut,
ja miettinyt: miten käy lapsen, jos äiti, Jcuolisit . . .
Pihamaalla huojuvat suhisten vain z^anhat syreenit.
eri vivar.diista. — Jös lapsi esimerkik­si
totiiiu kuulemaan aikuisten k-äyt-tävän
''miksi^^-sanaa usein sellaisissa
kvsravksissä kuin esim. "Miksi sinä
kuitenkin likasit kätesi, vaikka äiti
juuri kielsi sinua'' tai "Miksi sinä
taas olet ottanut suklaapalan, vaikk'ei
sinun enää pitänyt" tai "Miksi sinä
aina hukkaat nenäliinasi", juurtua
häneen hdposti se käsitys, että tä­hän
]y]:yeen sanaan sisältyy jjotain
moittivaa ja paheksuvaa. Ja niin ihan.
alkaa itsekin\-käyttää ' sitä samassa
merkityksessä. Hän kysyy: "Miksi
minun täytyy nyt jo mennä nukku­maan,
vaikka vielä ori aivan valoi­saa?"
tai "Miksi en voi saada toista
leivosta?'' Eikä hän tällöin odota
vastaukseksi täydellistä selostusta sii­tä,
miten terveellinen vaikutus riittä­vällä
linella on tai miten vaihin^ollis-ta
on syödä liiaksi makeisia. Hän ei
huudahtaa: "Miksi.puilla on lehdet?"
ei hän tavallisesti tee kysy^mystään
saadakseen vastaukseksi geologisen
tai botaanisen egseen, vaan kvsves*
Kiitos
Tahc:c;r!:nis lausua sydämeUis^ kii­tokset
Homepayne suomalaisille,
jotka saavuitte meitä yllättämään
heinäk;:un 2 prnä uuteen kotiimme
muuttainisen johdosta. Kiitos ra­halahjasta
ja kahvipöydästä. Eri­koinen
kiitos homman -alkuunpani­joille
j2 illan emännille. Kiitos
myös niille, jotka ottivat osaa, vaan
eivat voineet saapua.
Osancttajat olivat seuraavat:
ja Mrs. J. JussUa
ja Mrs. N. Koski
^Ir. ja Mrs. H. Koski
Mr. ja Mrs. G. Kedyrift '
Mr. ja Mrs. O. Ranta
Mrs. p. Erickson
Mr. ja Mrs. V. Kampela '
Mr. ja Mrs. K. Koski .
Mr. ja Mrs. E. Kokko
Mr. ja Mrs. V. Venäläinen
Mrs. J. Koski
J. Kulmala
J. Matson
-Mr. E. Hilhnan
•f^Ppa ja Mamma Hilhnan
^Ir. V. M. Honkala
JIr. o. Kangas
-Mr. ja Mrs. K. Joensuu
^Jr. Mrs. j . Toivonen
^Jr. ji Mrs. H. Kangas
^Jr. >a Mrs. W. Honka
'^ir. ja Mrs. Mäki
«SJlS^an.''^^ toveruudeUa
^no ja Onni WJllman
sään hän tuskin huomaa sitä eroa, mi­kä
on kysymyksen teon ja jonkin sei­kan
toteamisen välillä. 'Kun hän siis
sanoo: "Miksi katukäytävät ovat niin
kovia", "Miksi puilla on lehdet", voi
hän usein tarkoittaa pelkästään sel­laista
toteamusta kuin " K A I K K I ka­tukäytävät
ovat kovia" tai "Onko to­della
tarpeellista, että kaikki katu­käytävät
ovat niin kovia?" ja "On­ko
totta, että kaikilla puilla tosiaan­kin
on lehdet?" Hän siis vain tahtoo
todeta jonkin yleispätevän seikan ja
käyttää tähän toteamiseensakin tuo­ta
suosimaansa "miksi" tai "mitä var-
•ten"-sanaa.
Ottakaamme toinen esimerkki, O-lettakaamme,
että lapsi selailee jotain
kirjaa ja löytää siitä esim. kaloja syö-
" ^ ä n hylkeen kuvan. Hän tietenkin ky­syy
heti: "mikä tuo on?" ja sitten
seuraava kysymys: "Miksi se syö ka­laa?"
ja keskustelu alkaa tähän ta­paan:"
"Miksi se ei syö leipää?"
"Koska se ei saa leipää, kun ku­kaan
ei anna sille sitä."
"Miksi kukaan ei anna sille?"
"Koska leipurit leipovat leipää vain
ihmisiä varten."
"Miksi leipurit, eivät leivo leipää
kaloja varten?"
"Siksi, ettei niillä ole jauhoja niin
paljon." .
^Miksei niillä ole niin paljon?"
"Sen vuoksi, ettei kasva niin pal­jon
viljaa. Sinähän tiedät, että jau­hot
tehdään viljasta. Ymmärrätkö-nyt?"
.
Ja lapsi, joka ei enää näe mitään
sopivaa mahdollisuutta pidentää kes­kustelua,
vastaa: "Ymmärrän'*.
Mutta paljonko hän itse asiassa
ymmärtää? Ja paljonko hän on oppi­nut
tästä keskustelusta? Todennä­köisesti
sangen vähän. Tällaisiin
lapsen kysymyksiin on varottava vas­taamasta
laajasti ja yleisesti. Tä­mänikäinen
lapsi ei paljonkaan ym­märrä
yleisistä säännöistä ja katego­rioista.
Sen tähden on hänelle vastat­tava
siten, että asia käy havainnolli­seksi
ja helposti käsitettäväksi — hy­vin
suotavaa on, että vastaus lisäksi
viittaa johonkin toimivaan olentoon,
koska lapsi tällöin käsittää asian pa-
Kasvit tarvitsevat
ruokaa
Kasvit, juuri sajiiaten kuin eläimet­kin,
tarvitsevat hyvin palansseeratun
ruokajärjestelmän menestyäkieen hy­vin.
Kasvit saavat ruoka-aineensa
suureksi osaksi maasta, ja meidän
tulee oppia ottamaan huomioon mitä
aineita kasvimaasta puuttuu, ja kor­jata
puutteellisuudet mineraaleja ja
lannokkeita käyttämällä, juuri sama­ten
kun eläimille syötetään mineraale-
'ja, proteiniä, vitamiineja eli mitä vain
jokapäiväisestä ruuasta puuttuu.
Tässä yhteydessä kai on paikallaan
ottaa huomioon. Purdue yliopiston
kasvitieteilijän, C. M. Longin lau­sunto,
kun hän sanoi:
"Farmaria, joka ei tuntisi eroa sian
ja lampaan välillä, pidettäisiin mieli­puolena.
Kuitenkin käy joka päivä
niin että hän kävelee peltojensa eri­laisten
multien yli, koskaan ajattele­matta
sitä tärkeää tosiasiaa, että ne
ovat erilaisia ja että niillä on omat
erikoisnimen^ ja ominaisuutensa."
Tähän voitaisiin lisätä, että ne myös
tarvitsevat erilaisia ruoka-annoksia,
jos niistä odotetaan parhainta tuotan^
toa.
remmin, kuin Jos se selitettäisiin ylei­sin
käsittein. Liiallinen laajuus vas­tauksessa
on myös paha, se vain se­koittaa
lasta eikä hän kuitenkaan voi
niin pitkää asiaa kauan muistaa. Ly­hyet
vastaukset ovat monta vertaa
paremmat. Xiihin on koetettava si­sällyttää
asian ydin, mielellään otta­malla
avuksi johonkin toimivaan hen­kilöön
liittyvä havainnollisuus, ja sa­malla
on vastattansa niin selvästi ja
lopullisesti, että Tapsi ei enää ole tai­puvainen
jatkamaan keskustelunai­hetta.
Erinomainen keino saada lopetetuk­si
tyhjänpäiväiset kys>TnyKset, on. an­taa
lapselle vastaus, joka sijoittaa yk­sityisen
tapauksen säännön, tavan ka­tegorian,
siis vastaus: "siksi, että niin
on tapana", "siksi, että tavallisesti
tehdään niin", "siksi, että kaikki ih­miset
tekevät niin". Tässä tulee e-sille
puhtaasti yleisinhimillinen piir­re:
— asia tulee selitetyksi, jos se voi­daan
sijoittaa tunnettujen ilmiöitten
joukkoon. — Kun lapsi siis kysyy:
"Miksi minun nyt jo pitää me*nä
nukkumaan?" on paras vastaus:
"Koska kaikki lapset menevät jo
nukkumaan". Tai: "Mitä varten mi­nun,
täytyy syödä puuroa?" — "Kos­ka
kaikki terveet pienet lapset syövät
puuroa," Tämä vastaus tavallisesti
tepsii ja lapsi sivuttaa asian enem­mittä
puheitta pitäen sitä itsestään
selvänä — ja siirtyy sitten uuteen
keskustelunaiheeseen.
Reilu linna
Michiganin valtion vankilassa Jack­sonissa
on viimeaikaisten tutkimus­ten
perusteella paljastunut mitä räi-keintä
rikollisuutta vankien keskuu­dessa,
tap^tuen tämä vartijäin tie­ten.
Tutkimuksiin johti linnasta ka­ranneen
vangin Joseph D. Medleyn
todistukset Washingtonissa, jossa hän
oli joutunut syytteeseen eiisiluokan
murhasta.
Tutkimusten tuloksena on, että
linnassa on harjoitettu kaikenlaisia
paheita suuremmassa mitassa kuin
mitä sitä tehdään kaikkein huonomai-neisimmisäa
kaupungeissa. Uhkapelit
ovat olleet hyvin suuripiirteisiä. Vä­kijuomia
on kuletettu ulkoapäin, sen-lisäksi
mitä sitä on keitetty linnan si­sällä;'
Vangit ovat saaneet olla pit­kät
ajat lilkona ilman vahtia. Ovat
saaneet käydä tyttötaloissa, johon
maksuksi ovat kulettaneet perunoita
y.m. vankilan omaisuutta. Naimisis­sa
olevien miesten vaimot ovat saa­neet
käydä miestensä luona ja ovat
he siellä saaneet olla sairaalaosastos­sa
kahden ilman vahtia. Marquettes-ta
kotoisin oleva mrs. Robert Burns
vieraili* miehensä luona mainitussa
vankilassa viime helmikuussa ja oli
mr€'hensä kanssa linnan sairaalassa
kahden kaksi tuntia ja tästä oli seu­rauksena
että hän on nyt äidiksi tu­lossa.
Kun antoi dollarin tahi enem­pi
juomarahaa vahdille, saivat van­kien
vaimot ja tyttötuttavat vapaas­ti
seurustella vankilan sairaalassa.
Yleensä oli vankila muodostunut
"poikataloksi", jossa naiset kävivät
hyvin vapaasti. Myöskin oli vanki­lan
sisällä varakkaammat vangit lait­taneet
pankkiliikkeitä, joista lainasi­vat
rahaa korkeaa korkoa vastaan.
V^ielä ei ole tehty päätöstä, mitä
syyllisten knssa tullaan tekemään.
Viranomaiset haltiavat perehtyä pe­rinpohjin
syytöksiin ennenkuin he
antavat päätöstä asiasta.
• • *
Samaan aikaan kerrotaan, että
kymmenen gallonan viinakeittimö ja
seitsemän 50 gallonan mäskitynnyriä
löydettiin. Missourin valtion vanäki-lan
leipomon päältä, hyvin kätketty­nä
sisilkaton ja ulkokaton vallille ra­kennettuun
suojaan. Leipomon haju
sckcitti viinakcittimön hajun, joten
se oli saanut jatkaa toimintaansa jon­kun
aikaa. Samassa vankilassa on
ennenkin tavattu viinankeittopuuhia, ~
mutta paljon pienemmässä määrässä
jk alkeellisemmilla välineillä.
OOO :=
KÖYDET ovat sangen <muinaisa{-
kaista teollisuutta, vaikka köydenval-mistuäkone
keksittiin vasta vuonna
1792.
i