Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 8, 1940

              LAUANTAINA, KESÄKUUN 8 PÄIVÄNÄ
öpsen oikeus
dettävä vireillä, ja vähän myö­hemmällä
iällä on hänessä koetet-
_a-va heräUää jmielenkiintoa ja rak-
HYVÄ terveys ja hyvän kasvatuk­sen
tuottamat hyvät tavat ovat
kallisarvoinen apu jokaiselle ihmisel­le
elämän ankarassa taistelussa.
Kodin tehtävänä on huolehtia siitä,
että lapsi pääsee osalliseksi näistä tär­keistä
eduista ^—itse asiassa on jokai­sella
lapsella nykyaikana oikeus vaa­tia
sitä.
Moraalisen luonteen ja hyvän käy­töksen
kasvattamisesta on kirjoitettu
kilometreittäin moniosaisia teoksia.
Paljon, paljon vähemmän on kirjoi­tettu
niistä ruumiilliseen terveyden-.
muhämäriin saakka.
Molemmat nuoret olivat korvia^
myöten toisiinsa rakastuneet, joten
^ tahti oli ollut täysin amerikkalainen.
• Scabay ihaili Sylviaa, tämä oli juuri
seDainen, millaiseksi hän oli naisensa
haaveillut Ja Sylvian, kanssa ...M
menisi naimisiin, sjtä ei voisi kukaan
, e s t ä ä ^ - - - - " • / '
Scabay oli myös varma siitä että
hänkin puolestaan oli tehnyt m i tä
parhaimman vaikutuksen. Ja tans­siessaan
kuuli hän Sylvialta että setä
suosi häntä erikoisesti eilisten tapaus­ten
vuoksi.
Kello 3 aamuUa saattoi S<abay seu­rueen
hotelliin ja kun viimeiseksi tul-tiin
Sylvian ovelle, kysyi hän pitäen
tänään kättä lämpimästi omassaan,
saisiko hän huomenna iltapäivällä tul­la
pyytämään Sylvian kättä.
"Älkää enää vaivautuko minun täh­teni",
oli Sylvian hämmästyttävä vas­taus
samalla kun hän katosi huonee­seensa.
. ^ . .
Scabay jäi seisomaan siihen kuin
laro.tantuneena. Kukapa olisi nyt
kultinkaan odottanut tätä kaiken tar
paMuneen jälkeen. — Kauan seisoi
hän surullisena paikoillaan ja lähti
vilic^oin kotiin päin pää painuksissa.
Kuinka onneton hän nyt olikaan,
ettei siitä avioliitosta, jolle hän vielä
eilsn oli nauranut, ei tullutkaan mi­tään.
Tultuaan kotiin kävi hän vielä kyl­vyssä,
heittäytyi sitten vuoteeseensa
Ja nukahti.
Kello 8 soitti hän aamiaista, söi sen _
siingyssä istuen ja nukahti sitten uu­delleen.
Unessa oli hän menevinään Sylvian
luokse, ojensi hänelle suuren tuoksu­van
ruusuvihkon ja pyysi häntä omak­seen.
j a Sylvia kiersi kätensä hänen kau-laan5a
\^taten suudelmalla. Suudel­ma
tuntui niin todelliselta, että hän
huokasi ja etsi uudelleen hänen suu-tanj^
a. Sitten hän aukaisi silmänsä,
multa sulki ne heti uudelleen, sillä
hän pelkäsi kadottavansa Sylvian
ihastuttavat kasvot, jotka olivat ku­martuneena
hänen puoleensa. Ja hä­nen
huulensakin hän tunsi aivan sel­västi
omiaan vastaan. Varmuuden
vuo-::i kiersi hän kätensä tytön kau­laan,
ettei tämä vain karkaisi ja au-kaiij
uudelleen silmänsä varovaisesti, .
hitaani.
Sylvia oli siinä. Se ei ollutkaan
siis ::"noa5taan u n t a . . . Scabay,„.-©i—
taht--:ut ajatella nijtäänrs^yl^^ x^m
tytu^^^x&r—
\ loin kuului setä Boatsmanin
iiär • oka sanoi, että viimeisen ko­kee.,-',
j.ilkeen he olivat saaneet var-mi:
r.i.-t-i Scabayn tunteiden aitoudes­ta
j.i että hänet oli hj'\*äksylty.
j . : sitten kuului Syhian hento ää­ni,
knn hän kj-yneleitten virratessa
ku'tenkin nauraen sanoi: Kiiruhda,
kiiruhda, laiskuri, klo 9 meidät vihi­tään
..
hoitoon kohdistuvista jokapäiväisistä
toimenpiteistä, joista jokaisen lapsen
oikeus on tulla osalliseksi, jotta hä­nestä
kasvaisi terve, hyödyllinen jä­sen
yhteiskuntaan. Lapsella ei ole
suuriakaan mahdollisuuksia valloittaa
itselleen oikeutettu paikkansa elä­mässä
vain yksistään siveellisen luon­teensa
avulla, jos hänellä ei ole siihen
tarpeeksi ruumiillista voimaa sen
vuoksi, että hänen terveytensä on jää­nyt
heikoksi syysfS, ettei sen vaali­miseen
ja suojelemiseen hänen lap­suudessaan
kiinnitetty tarpeeksi
asiantuntevaa huomiota.
Lapsen tulee saada tarpeeksi —
mutta ei l i i a k s i— yksmkertaista, ra­vitsevaa,
terveellistä ruokaa, jonka
kokoonpano on siksi vaihtelevaa, ettei
se muodostu yksitoikkoiseksi. Maito,
munat, voi, kuorimattomista jyvistä
valmistettua leipää, puuro, kala, laiha
Ijha, j a jimsto ovat terveellistä j a yk-suikertaista
jok^jäiväistä ravintoa.
Tuoreilla hedelmillä ja vihanneksilla
tulee oHa määrätty, säännöllinen si­jansa
tässä ruokajärjestyksessä joka
päivä. Meillä voidaan hyvällä syyl­lä
v ä b ^ t ä ä . lapsille annettua sokeri-ja
tärkkel3repitoisten ravintoaineiden
määrää;. samoin suolaisten ruokien-määrää,
^teriam välilia. ei lapsille
ole annettava mitään välipaloja eikä
makeisia, ne pilaavat heidän terveen,
luonnollisen ruokahalunsa. Lapset
on, jo aikaisin opetettava pureksimaan
ruokansa huolellisesti ja aterioimaan
rauhallisesti ja kiirehtimättä.
Jokainien tietää, miten ärtyneiksi
väsyneet isoset, joiden maatamenoai-ka
on mennyt ohi, helposti tulevat.
Lapsen nuori ruumis j a mieli tarvitse­vat
tärf>eellisen määrän lepoa ja un­ta;
muuten kärsivät molemmat. Ma­kuuhuoneen
tulee olla hyvin tuuletet­tu
ja rauhallinen. Nuorimmille lap­sille
on tunnin pari kestävä päivälepo
välttämätön; muuten he väsyvät lii­aksi
päivän ehtiessä iltaan.
Lapsi on pienestä pitäen totutetta­va
saamaan runsaasti raitista ilmaa.
On hyvä totuttaa pienokainen nuk­kumaan
päivällä vaunuissaan ulko­ilmassa,
milloin sään lämpötila sallii.
Lapsen luonnollista mielenkiintoa ter­veellisiin
ulkoilmaleikkeihin on pi-kaiitta
luontoa kohtaan sen kaikissa
ilmenemismuodoissa. Raittiin ilman
puute aiheuttaa helposti huonoa ruo­kahalua
ja anemiaa, ja heikontaa lap­sen
vastustuskykyä tartuntasairauk-sia
vastaan.
Kumartuneet olkapäät ja vinoon-kasvanut
selkäranka saavat usein al­kunsa
jo lapsena, jollei lapselle teroi­teta,
miten tärkeätä on seisoa^ istua
ja kävellä suorana ja ryhdikkäänä.
Lapsen velttoon aseiitoon on usein hä­nen
heikko yleistilansa syynä; siksi
on syytä antaa lääkärin tarkastaa här
nen yleistilansa, jotta sen mahdollises­ta
heikkoudesta aiheutuvat m(Hiinai-set
haitat jo heti alussa saisivat osak­seen
tarpeellista huomiota. -Voimis-telu
on lapsista erinomaisen hauskaa,
varsinkin jos äiti voimistdee heidän
kanssaan, ja se totuttaa heidät, hy­vään
ryhtiin vähitellen aivan vais­tomaisesti.
Laps«i iho on jonkinlainen mittari
hänen yleisestä terveydentilastaan.
Sen tilasta käy selville hänen verensä
voimakkuus, hänen yleistilansa vah­vuus
ja hänen elintoimintansa sään­nöllisyys.
Lapsi on kylvetettävä jo­ka
päivä, hänen kätensä ja kasvonsa
pestävä sitä paitsi päivän mittaan^
milloin ne ovat likaiset^ siliä lapsi l i ­kaa
itsensä leikkiessään paljon no­peammin
kuin aikuinen ihminen.
Saippuana on käytettävä mietoa, ras­vaista
saippuaa. Rohtunutta ja aha­voitunutta
ihoa on suojattava rasvai­sella
cold cteamilla. Jos lapsen iho­huokoset
puhtauden laiminlyömisen
seurauksena pääsevät tukkeutumaan,
on siitä usein seurauksena puberteetti-iässä,
jolloin huokosten toiminta sa­moin
kuui koko ruumiin elintoiminta
vilkastuu ja kohoaa, huono ja näppy-
Iäinen iho. Lapsen vaatetuksen tulee
olla väljä ja tarpeeksi huokoinen pääs­täkseen
läpi ilmaa. Paras on totuttaa
lapset mieluimmin liian vähään kuin
liian paljoon vaatetukseen.
Terveet, säännölliset ja kauniit
hampaat on suuri lahja, josta jokai­nen
ihminen vanhalla iällään on suu­resti
kiitollinen. Lapsen hampaiden
hoito on alettava jo ennen lapsen syn­tymää.
Jos lastaan odottavan äidin
ravinnosta puuttuu kalkkia ja mää­rättyjä
vitamiineja, joita saadaan esi-
TÄLLE KUULVU O/KElSf
merkiksi maidosta, juustosta,1^]^^
neksista, appelsiineistä ja mJistaUe
delmistä, muodostuvat lapsen häm
paat heikoiksi. Lapsi on opet^tta«j
puhdistamaan hampaansa veddi^
harjalla joka aterian jälkeen jä^ij
jaamaan ne aamuin illoin käj^t^
apuna mietoa hammastahnaa
on opetettava suorittamaan
misen ylöspäin ja alaspäin suunni
tuvin harjanvedoin. Makeiset
omiaan turmelemaan lapsen hampai­ta.
Kerran vuodessa on lapsi vietä­vä
hammaslääkäriin, tämä koskee
myös lapsia, joilla vielä on maitbham-päansa
— jotta lääkäri heti voisi pai:
kata ilmestyneet-kolot ja ajoissa
kaista hampaat, joilla on taipumuk­sia
kasvaa vinoon tai muuten epäsään­nöllisesti.
Jos lapsen hampaita ei
hoideta, saattaa seurauksena olla!
että häh elinikänsä saa kärsiä vätsä-tai
sydäntaudista.
Huono näkökyky saattaa aiheuttaa
lapselle päänsärkyä ja haitata hätien
yleistä henkistä ja ruumiillista kehi­tystään.
Vaunuissaan olevien pikku­lasten
silmiä on suojattava auringolta
vaunun kuomuun kiinnitettävällä suo^
juksella. Lääkärin ön saatava tutkia
koululasten silmät joka vuosi ja on
valvottava, etteivät lapset saa iiik4
Vuoteessa, huonossa valaistuksessa ja
liian pienikirjasimista tekstiä.
Lapsen hiukset on harjattava joi
päivä puhtaalla harjalla, siten ne rä-hitellen
kehittyvät kauniin taipuisik­si
ja saavat ihastuttavan hohdon.
Harjaaminen poistaa hiuksista niihiij
päivän mittaan kertyneen tomua ja
lian jä edistää verenkiertoa hiusjuuT
rissa. Lapsen tukka on pestävä ker­ran
viikossa, huudottava ja kuivatta­va,
hierotaan sitä ennen pesua läm­mitetyllä
oli viöljyllä.
Lapsi on opetettava hengittämään
nenän eikä suun kautta. Nenä on
eräänlainen suojeleva ilmasuödatiD,
siksi se on pidettävä puhtaana ja tuk-keutumattomana.
Lapsi on opetet­tava
niistämään nenänsä oikein: en­siksi
toinen, sitten toinen sierain.
Kurkku karaistuu, jos sitä iltaisin,
hampaidenpesun yhteydessä, huuh­dellaan
miedolla antiseptisellä suu­vedellä.
•••
- .— , ^ ^ . - -
Simpanssi ja lapsi
Äskettäin on amerikkalainen pto^
fessori Kellog suorittanut pieneö
lapsensa kanssa erittäin mielenkiin^
toisia kokeita. Näillä kokeilla hän
ratkaisi tuon vanhan kysymyksen,
kumpi järjellisesti kehittyy nopeam^
min — lapsi, vaiko nuori apina?
Kymmenen kuukauden yhtämittais­ten
kokeilujen,, tarkkailun ja huo­mioinnin
jälkeen hän tuli siihen tu­lokseen,
että nuori simpanssi kahden
ensimmäisen vuotensa aikana ineni
huomattavasti kehityksessä edelle
hänen pienestä pojastaan tarkkaavai­suudessa,
vastaanottavaisuudessa ja
hellyydessä. Tällä tavoin nuori apina
voitti pienen ihmisen melkein kaikissa
suhteissa.
Saatuaan New Yorkin tieieelliseltä
yliopistolta tarpeelliset varat lähti
professori Kellog seurueensa kanssa
eräälle kokeiluasemalle Floridaan,
jossa hän ryhtyi kaikessa hiljaisuu­dessa
ieteellisiin tutkimuksiinsa, joi--
ta sitten puhui koko Amerikka. Pro­fessori
Kellogin oli saatava vastaus
seuraaviin kysymyksiin: jos P'^^^
simpanssi joutuu aiv^ samaiilais^^
hoitoon ja kasvatukseen kuin pieni
lapsi, niin tuleeko simpanssista vii­saampi
ja huoinaavaisempi kuin lap*
sesta? Ja miten tämän ohella hänen
viisi aistiaan kehittyy?
Koko pitliän kokeUun aikana fi>^t