Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 25, 1956

              viaika. Heinäylisfltään karkoitettuna
hän yöpyi ajokaiujen alla vaunuvajas­sa.
Oii satanut jo neljättä viikkoaj katu-
(viemärit paisuivat yli partaittensa ja
vesi tulvi vaunuvajaan.
Kyyristyneensä rattailleen, saästu-
,tettujen vesien päällä, hämähäkkien,
rottien ja nälkiintyneiden kissojen seu­rassa,
istui:Mn vajan hämärässä ja mie-
- tiskeli.Hän ei ollut sj^önyt ruoan mu­ruakaan
kbko; päivänä eikä hänellä enää
-ollut;; peitökseen kastanjakauppiaau
säkkejä. -Ja-Kanen mieleensä johtui nuo
- ijciiksi :viiki:oav joina hallitus oli hänelle
aiitanut ruoan ja asunnon. Hän ka­dehtia
vankien osaa, joiden ei tarvinnut
kärsiä vilua :^kä nälkää, j a hänelle päl-
-ikähti:;päahän;ajatUs:- v ^
Kun-kerran^ tiedän tempun, niin
;jKiksi en srtil koettaisi? ;:v: " '\
- )Hän iiö ja lähti kadulla.
Kdlö öii rtuSkin yli yhdentoista. Oli
< S:ölppöa ' jä -pimeää. Laskeutui sumu,
. ^ iyImempi ja läpitunkevampi kuin sade.
i Joku kui%ijä liikkui pitkin seinävieriä.
Craihqi(ifebilfe sivuutti Siant-Eu-stachen
kirkon ja poikkesi Montmartre-iaduire.
Katii dli autio. Yksi ainoa jar-
' jbtyksenvalVojä seisoi liikkumattdhia-nä
jalkakäytävällä kirkon kuorin '^u-peellaf
käitiiyhdyn alla, ja liekin ym­pärillä
saattoi erottaa hienon punervan
^adevihmän. Se putoili-poliisin huppu-kaulukselle;
hänellä näytti olevan jää-tävä-
Ti^u; mutta joko hän mieluummin
pysyttelihe'valon Jäheisyyde tai oli
väsynyt kavdemiseen, niin hän pysyi
tämän kyMiIähsä alla j a oli siitä ken­ties
saanut itselleen toverin, ystävän.
Tämä väräjävä liekki pii hänen ainoa
ratlQUsa'autiossa yössä.- Hän seisoi niin
.lukahtan^iattQmana, että häntä tuskin
•?Auu\l ihmisolennoksi; hänen saappai-densa
yarjovixiäcl^^ä,jalkakäytä^^
•;, taan, jpkcirnäytti, jiirv^ltä, jatkoi hän.tä
alaspäin ja sai hänet kaukaa katsoen
T-Jhäämöttämääjujoltakin puoleksi vedes­tä
nousseelta merihirviöltä.
sineen ja aseineen, näytti samalla ker-
SEITSEMÄN TAPAA SALAATIN
TAIUOILEMrSEKSI PÖYDÄSSÄ
Surulla ja kaipauksella
ilmoitamme, että rakas äitimme
Mrs. Hiya
* (o. s. Koski)
nn^kuj^^jl^jineen elqkuun 6 pnä
1956, Royal --il^Iand ""sairaalassa
l Kamloopsissa, B. C., oU~ bnonbssa
, terveydessä jpitemmän aikaa.
i^n'Mp1t Port Gamble,
! Waish., tr. S; A., marraskumi l p .
1888. Solmi avioIUton Cliarles
, Kuoppalan > kanssa Carbonadossa,
-vpoiina^ 1909/ la taU Ca- •
naflaän^v: i[910' IVfiife LaSeUe, B.
C , a«uen siellä 42 vuotta. Hänen
puolisonsa; kuoli v. 1945. Viimeiset
neljä vuotta hän asut tyttärensä
Sylvian luona täällä Kamloopsissa,
tahinnä suremaan jäi kaksi ty­tärtä,
m«. T. Sxkilnyk (Elsie) ja
mrs.J.Garey (Sylvia), kaksi poi­kaa.
Wilho ja Ilmari, kolme las­tenlasta,
yksi c^ko, mrs. Ml E.
Tonn, New Jersey, USA., yksi veli,
2 nin. WilUam Koski. California, U
^ SA ;se^:^uat^tikalaiset ja tntta-
' vattässät' maassa, Thdysv^loissa
ja'.Sudmji^a. ''
Hänet .saa^tetj^Un „||f(!!^an Jgppon
r-^almon; >Arinin hautausmaahan
eIokiraBv9 ir. 1956, omaisten ja lu­kuisten
ystävien saattamana. Kan­tajina
.-toioilvat C. Percrstrom, E.
Skaät*,' Ai Mäki, H. Jussila, M.
" lefi j[a E. MäkL
' '.• ' -'•/,
l^Hlepoon 6un saatoimme
* rauhaisaan,
vaan emme voi sua koskaan
. imhoittaa.
Syvästi kaivaten, .
Lapset.
K I I T O S
.Sydämelliset kUtoksenune kanta-jnle
Jä kääkille ystäviUe, jotka kun­nioittivat
liänen muistoa ja olivat
saattamassa viimeiseen lepoon.
EriktMsesti kiitämme niistä lu­kuisista.
seppeleistä ja kukkalait-
L^i^^i 4<'t^ kaunistivat äitimme
•''ipjjHt^Mplniun, ~_Vielä kerran kll-toksefimirflSfaikJll^
jotika ovat loh-
'aotta^^ineita ja ottaneet osaa
lOMAISKT
Keräsalaatti on terveellisimpiä vi-hanneksiamme,
helposti viljeltävä ja no-peakas\
nuinen. Miksi se ei ole saavut­tanut
niin yleistä käyttöä kuin kansan­ravitsemuksen
kannalta olisi suotavaa?
Varsinkin monet miehet sanovat sitä
'iehmänruöaksi' ja jättävät salaatti-
^ kiiliion koskematta.
Syynä on varmaan ennen kaikkea se,
ettenme osaa valmistaa ja tarjota sa-läaittiä
oikealla tavalla.
Ensinnäkin otamme salaatin maasta
usieinkin liian^^^^ hen­toja
leMiä^ J o t^
^ nahistuvat .llärieflima^ Selläineh
•^äpe^, jöfia^Aae^ paksulla
kerma- ja munakastikkeella, tapetaan
väkevällä etikalla, joka nopeasti rus­kettaa
salaatinlehdet, ja suolataan ja
sokeroidaan hiin ettei vihanneksen ma­ku
lainkaan tunnu — sellainen ape on
tosiaan monellfe-vastenmielistä. Tuoreen
kasvisruoan tulisi olla mehevää ja mu-jeaa,-
siinä pitää olla sopivasti puremis­ta,
jotta sen raikkaus pääsee oikeuksiin­sa.
Sentakia pitäisikin salaattia käiyt-tää
; kookkaina kerinä jotka ovat ra­peita
ja mieheviä.
TäUaista keräsalaattia tarjotaan van­hastaan,
monissa maissa ilman mitään
kastiketta. Päivällisellä on ison lauta­sen
vieressä toinen pienempi, johon kul­lekin,
iannetaan neljännes tai piioHkas
taa munkilta, ja soturilta. Hänen kas­vojensa
suuret piirteet, joita huppukau-luksen
iuoma varjo vielä suurensi, oli­vat
Kyvähsävyiset jä surufliset. Hänel­lä
oli paksut ja lyhyet harmaat viikset.
Hän; itse oli vanha aliupseeri, nelisiin
kyiiiineniinsä ehtinyt.
Crainquebille lähestyi hiljaa ja sanoi
epäröivällä^ |a heikolla äänellä.:
—r- Alas lahtarit!
' ^ ^ ^ 5 ^ ^^^<^^i^ta^ taikasanan
vaikutusta, mutta sillä ei ollut mitään
väifcutiistä. Poliisi Seisoi yhä liikkumat­tomana
jä mykkänä, käsivarret ristissä
lyhyen-'•päällysvaipan alla. Selkiseläl-lään
j a pimeässä loiäta'vina katselivat
hänen silmänsä Crainquebilleen surulli-sesti,
valppaasti ja halveksivasti.
.. Hämniästyneenä, mutta vielä viimei­nen
päättäväisyyden tähde mielessään
Crainquebille änkytti:
Alas lahtarit! — johan minä sa­noin.
- Pitkä äänettörnyys seurasi, jonka ai-k
^ a hieno punerva sade vihmoi ja jää­tävä
pimeys vallitsi. Vihdoin poliisi
a^i^i ^utliKar -^^^^^ .
— Noin ei saa sanoa . . . fiiän toti­sesti,
rioih ei saa sanoa. Teidän iällän-netulisi
olla enemimän ymmärrystä . . .
Menkää.-meno jänne.
. ~ Miksett^^ vangitse minua? kj^syi
Crainquebille.
Poliisi pudisti päätään kostean hup-pukauluksen
alla: ^
— jos pitäisi korjata talteen kaikki
viinaratit, jotka sanovat sellaista mitä
ei saa, niin olisipa siinä urakkaa . . .
/Ujitä se lygödyttäisi ? - > v Ä
f amän ylhäisen ylenkatseen kukis­tamana
Crainquebille seisoi pitkän ai­kaa
tyhmistyneenä ja sanattomana, ja­lat
katuojassa. Enhen menoansa hän
yritti antaa §elitystä:
— En minä teitä tarkoittanut, kun
sanoin:""Alas lahtaritl" En teitä enkä
muitakaan. Se oli vain eräs aate.
Poliisi vastasi vakavalla sävyisyy­dellä:
— Olipa aate tai mikä tahansa^mut­ta
niin ei olisi pitänyt sanoasillä kun
ib/ninen tekee velvollisuutensa ja saa
kärsiä paljon vaivaa, ei häntä saa lou­kata-
tyhmillä sanoilla . . . Minä kehol­tani
teitä uudesta^, menemään.
^ ^I^ra kumarassa ja käM kupeella ret-
'käti)siiEraihquebillei sateeseen
salaatinkerästä, siitä se syödä lousku-
.Myös.57o|^aim..ya^^ lis.
ranskalaista kastik^etta: \l\ ruokaöl­jyä,
1/3 pöytäetikkaa, 1/3 vettä, ynnä
suolaa, sokeria, valkopippuria, hiukan
tomaattikastiketta ja sinappia, ehkä
teilaan rämpimän ruoan höysteeksi i l - murunen valkosipulia, ynnä mausteyrt-man
minkäänlaista kastiketta.' Emän­tien
kannattaa kokeilla, hyväsyisikö
perhe tämän tyylin, sillä se^n epäile­mättä
vähätöisin ja terveellisin tapa tar­jota
salaattia.
Jos salaattia halutaan höystää, • ei
kastike ole niinkään tärkeä kuin maus-tevihannekset.
Melkeinpä, kaikki mah­dolliset
vihannekset sopivat salaattia
höystämään, mutta^ parhaita ovat kiuk­ku
, tomaatti, persiljaj, tilli ja ruohosipu­li
tai paperinohuet renkaat isosta päis-
U n s i p u H s t a . . - - .
Erittäin helppo ja hyvän tuloksen an­tava
salaatintekomenetelmä ort tällai-nen:
kulhon pohjalle leikataan ohuita
kurkunviipaleita (tomaattiakin voi pan­na
joukkoon, jos on), niille sirotetaan
suolaa, sokeria j a va,lköpippuria ja sit-tejä,
tilliä, persiljaa, rakuunaa.; Kaikki
ravistellaan hyvin, ja pullosta saa pöy­dässä
kukin ottaa Icastiketta salaatin-lehdilleen
makunsa mukaan.
Suuret mureat salaatinlehdet sopi­vat
ehyinä tarjottaviksi ikäänkuin alus­tana
muille ruoille. Niinpä voidaan
esim. pieni annos perunasalaattia panna
kuperalle salaatinlehdelle kuin kuppiin
ja tarjota pikku makkaran kera. Tai
voidaan salaatinlehdelle panna muita
vihahheksiä hienoksi hakattuina kaunii-
> nai asetelmana Ceäim. punaista; retiisiä
nuorta ^tkkanaa j a punajuurta) ja ko­ristaa
jollakin paksulla kastikkeella tai
hyytelöllä.
; Muuan erikoisuusy josta miehet pitä­vät:
lusikallinen Aura-juustoä* hierotaan
yllämainittuun ranskalaiseen kastikkee­tensilputaan
saksilla päälle tiUiä, per-^^^sre^e^n jai sitä tarjotaan kiinteen j
c J H o o Jo :v.^x.l:Z.^ kerasalaatm kera. Maistuu mamiolta
jBsinK paahtopaistin tai muun paistetun
lihan kera.
Siljaa j a ruohosipulia. iKaikki kostute-
,taan lusikallisella ruokaöljyä:ja samäU
naäärällä pöytäetikkaa; (ei;näkevää,e-tikkahappoa).
annetaan - vetäytyä.
Juuri tarjolle vietäessä ^ otetaan salaa­tinkerät,
jotka on pidetty kylmässä ve­dessä,
jääkaapissa trtis.. irrpitetaan niisr
tä yksi lehti kerrallaan ja revitään leh­det
käsin sopiviksi paloiksi, (siis ei saa
leikata: veitsellä eikä saksilla). Sisim-mät
pienet lehdet jätetään eheiksi. Se­koitetaan
varovasti, niin. että- kurkun-viipaleet
ja mausteyrtit sekoittuvat ko­ko
salaattiin. iCoristets^n pers^i^^^^
dillä ja retiisiruusuilla. Sinappi-muna-kermakastiketta
voidaan, panna erikseen
pöytään niille, jotka; sitä haluavat, —
On muistettava käyttää etikkaa hyvin .
varovasti, koska sillä salaatti tavallisim- Puuhatta varat vähenevät^ talo toU
min pilataan. _ , • > . jnetta häviää.
Leijonat pistelleet
posljdinsa 40 ihmistä
Viime heinäkuun aikana joutui Ugan­dassa,
Ankolan alueella, viisi alkuasu-kasta
; ihmissyöjäleijonien uhriksi. Tä­män
vuoden aikana ovat leijonat popsi­neet
suihirijSa ei vähempää kuin 40 al­kuasukasta.
Nyt on näitä ihmissyöjiä päätetty
ryhtyä ahdistamaan. Tappojoukkueen
johtajaksi on valittu intialainen suur­riistan
metsästäjä, joka on tappanut ai­kaisemmin
304 leijonaa.
SUiDBUBYN SUURIN SUÖIÄÄLAIBNEN KIINTEIMISTÖLIIKE
oyVER R. LAINI
Vakuutus- ja kiinteimistötomisto
47 Elgin St, N. Puh. OS. 4-4167 ja 4-060ä|
Vastapäätä poU^
! II I ! 1 1 I I III 11 r i III 1 I I I I II I i
. K^ptoie avulias^ ammättimyyjää
DAVID RiTARt EMIt KALLIO JACK FBANSSl
Loppu.
Erikmsesirk^^
• A *
AUamainftut äänilevyt on lilUee|n;aie
joutuiut hanldclmaan , ep3«,diilIisJlla
lilnnoiUa — kokonaan; uusilta m^Utl-noilta,
ei tavalliselta levyjen vanista-jaltamme
ja niin olemme Jontqnieet
maksamaan niistä Saomessa kalliin
hinnan. Siksi niiden hinta täällä on
kalliimpL . ,
TRIOLA , .
T 4070 Kotiseutuni, tango, Veikko Tuomi
Hän, beguine-fox. Hertta
T 4089 Äidin muisto, valssi, Henry Theel
Salainen suhde, tango. Henry Theel
T 4202 Ulan viimeinen,tango, Kalevi Tauru
Aifi-edo tango, Kalevi Tauru
T 4209 Villi Pohjola, VÄlssi, Tapio Rautavaara
Minun Onneni, foksi, Tapio Rautavaara
SÄVEL
s 9010 Kulkuset, Henry Theel ja Silver Stars
Silmäsi ovat kuin tähdet, tango. Eero Väre
TÄHTI
BW 465 Tumma poika, jenkka. Veikko' Lavi
Linja-auto matka eli sinhvoonia Armiitalle,
jenkka. Veikko Lavi ^
; Hinla $2.00 kiKl.
(Qstajan niMuettava lähetyBknlat)
Lähetämme levyjä kaikkiaU4iCanadassa ja Thdysvalloissa. Posti- tai }
pikatavaralähetysten tydee iSlsittää vähintäin ko^^ -f.
^ TILATECAA OSOI^rnEELLA: YMmMusmm- LTD f
' B O X 69 ::^IIPB0RY. ONTARIO