Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 19, 1948

              Kesäilta
(KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI)
Published and prtated by the Vapaus Pjjblishing Company
Xlmlted. 100-102 Eira Street West, Sudbury. Ontario.
Rcglatered at the Post Office Diepartment, Ottawa, as second
class matter.
Xickki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12>slvuis<ena, sisäl­täen
parasta kaunbkifjalllsta luettavaa kaikilta aloilta;
TILAUSHINNAT: YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta ,$2.60 1 vuosikerta $3.10
6 kuukautta 1.40 6 kuukautta ... .... 1.80
3 kuukautta .75
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
l vuosikerta $3.75 6 kuukautta ;.. 2.00
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $2.00. Eri­koishinnat
pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on
lähetettävä maksu etukäteen.
Asiamlehille myönnetään 20 prosentin 'palkkio.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoltukset on ostettava kus­tantajan
nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
lOu-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: A. Päiviö. ^
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
F. O. BOX 69 LIEKKI SUDBURY, ONT.
Edellisessä numerossa olleen Kaunis Veera" laulun sa-^
nojcn lähettäjä on huomauttanut, että siinä on painovirhe­paholainen
vielä lisäksi kujeillut rustaamalla säkeen "Ja
Veera meiltä jätkiltä järven vei". Eihän se Veera sentään
jätkiltä vienyt "järveä", vaan järjen. Niin että se Saimaa
vielä jäi heidän seilattavakseen, mikäli he enää siihen ky­kenevät.
* * *
Vapauden Suomen numero — josta hommasta, ikävä
kyllä, ei tullut aikanaan lehdessämme mitään mainituksi —
tuli tiistaina painosta 30-sivuisena ja tarkoitustaan vastaa­vana.
Tätä lehteä on tavallisten tilausten lisäksi tilattu
Suomeen yksityisnumeroina lähes kaksituhatta kappaletta.
Saa siinä monet vanhan kotimaamme ihmiset täältä olojam­me
kuvaavien hyvien kirjoitusten ja kuvien ohella paljon
tervehdyksiä. Varmaan tämä tulee myös lisäämään: Va­pauden
vakituista levikkiä Suomeen.
* * *
• Vaikka vuotuisiin kulttuuri juhliimme on vielä aikaa
parisen viikkoa, on varustautumista varten jo kiinnitettävä
siihen huomiota. Näin juhlista selostetaan:
CSJ:n kuudes laulu", soitto- ja urheilujuhla pidetään
tänä vuonna Torontossa heinäkuun 3 ja 4 pnä. Juhlan ulko-ilmaokjelma
tullaan suorittamaan Toronton osaston kesälei-iflä
Tarmolassa.
OhjeUnan esitys alkaa lauantaina 3 pnä kello 2 ja useim­mat
juhlaan osallistuvista kuoroista tulevat esiintymään jo
ensimmäisenä juhlapäivänä. Lauantai-iltana tanssitaan sitr
teri kahdessa eri paikassa, Tarmolassa ja Don-haalilla.
Sunnuntain ohjelma alkaa klo 10 aamulla v.- ja u.-seura
"Yrityksen** järjestämillä urheilukilpailuilla. Musikaali-seie
ohjelman suoritus alkaa klo 1 ja tulee jatkumaan koko
iltapäivän.
. Sumtitntai-iltana on sitten juhlakonsertti. Se pidetään
kaupungilla ukrainalaisten haalilla 300 Bathurst St., alkaen
kello 8. Kutsukortteja tähän tilaisuuteen on jo saatavana
useimmilta paikallisen kuoron jäseniltä.
Kaikki merkit viittaavat siihen, että tästä juhlasta muo­dostuu
laajempi ja valtaisempi kuin mitä aikaisemmat juhlat
ovat olleet. Kuorojakin saapuu niinkin etäältä kuin Port
Arthurista, josta ei ole aikaisemmin osallistuttu näihin juh­liin.
Yleisön keskuudessa on mielenkiinto juhlaan myöskin
levinnyt entistä laajemmalle. Juhlan järjestäjät tekei^t kii­reellisiä
valmisteluja siltä varalta, että kykenevät tyydyt­tämään
suurempienkin joukkojen tarpeet.
. Pidetäänpä tätnä siis mielessä ja lähdetään matkalle
aikanaan, — AP.
.\e, jotka tässä maailmassa ovat jotakin todella suurta
aikaansaatieet, ovat sen saavuttaneet ei oinastaan järkensä
avulla, mutta väsymättömillä ponnistuksilla, hyvin usein koko
eloinansa uhraten.
Luonnossa ei mikään ilo ole niin ylevän liikuttavaa kuin
äidin Ho lapsensa onnesta. — Jejn Paul.
lain yksi ainoa olento maanpäällä on kauniimpi ja pa­rempi
kuin nainen — se on äiti. — Schefer.
Istun rannan koivun alla,
. katson vastarannan taa,
kuu jo nousee parhaallansa
ja jo siltaa rakentaa.
Aallot rantaan liplattavat
rannaii hiekkaan hukkuen,
kalalokit kitkattavat
illan rauhaa särkien.
Sorsa parvi uiskentelee, •
rannan kaislat suhisee, ^
joku yksinäinen tuolla
veneessänsä soutelee.
Illan rusko vielä viipyy,
puiden latvat punertaa,
koivunikin hiirenkorvat
ihmeellisen värin saa.
Kaunis olet suvi-iltfl,
lieneekö sun vertaista.
Näin ma mietin ,paluutietä
yksinäni kulkeissa,
' IRIS.
Tietoa tipciam
GERMAANIT JA GERMAANI­LAISET
KIELET
Germaanit on useiden toisilleen su­kua
olevien kansojenj kuten saksalais­ten,
hollantilaisten^ englantilaisten j*a
skandinaavilaisten yhteisnimi. Alkuaan
germaaneilla eli garmaaneilla tarkoitet­tiin
belgialaista kelttiläisryhmää, joka
asui keskisen Maasin- varrelki Tämän
nimen, joka ehkä merkitsi rajanaapu­ria,
antoivat kelttiläiset sittemmin myös­kin
Reinin takaisill^ nykyisten saksa­laisten
esi-isille, jotka, ottivat haltuun­sa
belgialais-kelttien entiset asuma-alat.
Kreikkalaiset maantieteenkirjoittajat ei­vät-
osanneet erottaa toisistaan kelttejä^
ja germaaneja. Sitävastoin nimittivät
roomalaiset jo e. Kr. s. germaaneiksi,
nykyisten saksalaisten, friisiläisten,
englantilaisten ja skandinaavilaisten
esi-isiä. ^.Germaanit ovat haara laajaa .
indoeurooppalaista heimokuntaa. Mil­loin
he ovat erkaantuneet; toisista indo­eurooppalaisista,
ei voida sanoa.
Germaanilaiset kielet, jotka erityise­nä
ryhmänä liittyvät indoeurooppalai­seen
kielikuntaan, ovat saaneet oman
leimansa semminkin erinäisten konso­nanttien
muuttumisen (ns. germaanisen
äänteensiirtymisen) kautta. Germaani­laiseen
kieliryhmään kuuluu — paitsi
useita aikaisin hävinneitä, vähän tun­nettuja
kieliä — 1) itägermaanllaisena
haarana: gootinkieli, 2) pohjoisgermaa-nilaisena
haarana: skandinaaviset kie­let
(ruotsin ,tanskan, norjan ja islan­nin
kieli) sekä 3) länsigermaanlaisena
haarana: englannin, friisin, alafrankin
eli alankomaitten ja saksan kieli (ylä-ja
alasaksan). Tämän ryhmityksen si­jasta
käytetään toisinaan kaksijakoa.
gootin kieli j a skandinaaviset kielet kun
muutamain yhtäläis>'>ksien perustalla
yhdistetään yhteiseksi itägermaanilai-seksi
haaraksi. Varhaisimmat kielelli­set
muistomerkit ns. alkugermaaniläi-seha
ajalta, jolloin kieli oli verrattain
yhtenäistä eikä ollut kehittynyt eri kieli-haaroiksi,
ovat suomalaisissa kielissä
säilyneet vanhat germaanilaiset laina­sanat
.useat lyhyet kivikirjoitukset (ns.
riimukirjoitukset) sekä roomalaisten
kirjailijain mainitsemat germaanilaiset
ominaisnimet. Ensimmäinen kirjallinen
lähde on goottilainen raamatunkäännös
neljänneltä vuosis. j . Kr.
KOTIKULMA]
On taidetta, joka ei o/e maalausta, ei soitantoa, ei kuvan­veistoa,
vaan niitäkin korkeampaa. Se on taito henkevöittää
aineellista. Naisella on iämä taito vaistona, mutta hänen tulee
sitä kehittää. — Ch. IVagner.
ra
C A X A D A N U N I O I D E X jäsenmää-i.
joka V. 1945 oli 711,117 ja vuoden
1946 lopulla 831,697, ar\'ioidaan ny-k\*
ään (viime vuoden ajalta ci ole vielä
julkaisu virallisia tietoja) olevan noin
900,000.
Intiaanikylä, Jösta kasvoi miljoonakaupun^^
K i r j . ELLEN LINDEN
ART-OÄLLERY
Ensimmäinen taidenäyttely Torontossa oli St. Lavrence
Hallissa (liiarketissa)' 1834v jossa oli näytteillä mm. Paul
Kane^Q; maalaamia täiiluja: Hän oli siUoin nuori mies ja
ensimmäinen joka alkoi maalaten kuvata Canadair intiaa­nien
elämää-. Suuri kokoelma näitä ihania tauluja on näh­tävänä
Royal Ontarion museossa Torontossa.
V. 1844 saapui Canadaan G; T. Berthon, joka oli aikoi­naan
kouluisa muotokuvamaalari. Hänen maalaamiaan muo­tokuvia
Ontarion ylioikeuden tuomareista on Osgoode Hal­lissa.
Ontarion Society of Art on perustettu 1872 ja se on
vanhin taideyhdistys Canadassa. Seura aloitti taidemaalari-koulun
neljän vuoden päästä, mutta Ontarion maakuntahal­litus
jonkun vuoden päästä otti tämän koulun haltuunsa ja
yhdisti sen normaalikouluun. Tämä järjestely kuitenkin pian
osoittautuf epäkäytännölliseksi ja O. S. A. alkoi uudelleen
jä^jestääropintoja vanhassa Prinsess-teatterissa, joka aikoi­naan
oli yksi Tororiton nähtävyyksistä; mutta joka purettiin
1932, kun University-avenue jatkettiin Queen-kadulta Front-kadulle.
. '
Toronton Art Gallery per^istettiin 1900, mutta kun sillä
. ei ollut omaa rakenni\sta. joutui se vuokraamaan huoneistoa
milloin mistäkin, olipa kerran St. George-kadulla olevassa
lainakirjastossakin^
Paikka, jossa Toronton taidegalleria nyt sijaitsee, kuu­lui
Yorkin perustamisen aikoma R. I. Graylle, mutta kun
hän hukkui Speedy-nimisen laivan haaksirikossa, niin tuomari
D'arey Boulton osti maan ja rakennutti siihen v. 1815 kau­niin
"The Grahge Lodge" talon, jossa on nykyään kont­torit
ja kahvilahuone.
Tuomari Boultonin kuoltua meni Mrs. Boulton uudel­leen
naimisiin professori Goldwin Smithin kanssa, joka oli
tullut Oxfordista* Englannista, Toronton yliopiston opetta­jaksi
187.1. Hän oli taidetta ymmärtävä mies, joka itsekin
harrasti lausuntoa ja näyttelemistä; Räl:ennuksen toisessa
kerroksessa hänellä oli'»iso huone näyttämöineen, jolta hän
esitti tuttavilleen taideohjelmiaan.
V. 1911 Mrs. ja prof. Smith lahjoittivat talonsa puistoi­neen
Toronton kaupungille taidegallerian perustamista var­ten.
V-. 1918-valmistui kolme uutta rakennusta näihin tar­koituksiin
ja sittemmin niitä on lisätty niin, että nykyään
siellä on kymmenen näyttelyhuonetta ja veistosaula.
Toronto on oHut Canadan taide-elämän keskus ja Toron­ton
taidegallerialla on suurin kokoelma canadalaisia taide­maalauksia.
Sitäpaitsi siellä on suuri joukko muita arvokkai­ta
tauluja.
V. 1946 Taidegalleria järjesti n ä y t t e i l l e englantilaisten
taidemaalarien (Hogart, Constable, Turner) tauluja, joista
Toronton kaupungin täytyi asettaa miljooniin dollareihin
nouseva takaus; Osa näistä tauluista oli Buckingham-palat-sista,
toisia Chicagon .Art Institutesta ja New Yorkin Metro­politan
museosta. Niin suuri ihmispaljous oli tätä näyttelyä
katsomassa, että ainoastaan muutaman minuutin voi pysäh­tyä
näitä maailmankuuluja tauluja ihailemaan, kun täytyi
joukon painostuksesta antaa tilaa toisille.
Taidegalleria järjestää joka vuosi uiseita näyttelyitä,
joissa on maailman parhaita tauluja näytteillä ja jokaiselle
Toronton ja lähiseudun koululaiselle koetetaan järjestää ti­laisuus
nähdä ainakin pari niistä joka lukukausi. Samoin
erikoisia tilabuuksia opettajille tutustua eri taidealoihin.
Sunnuntaisin on Toronton Conservatory of Music jär­jestänyt
konserttiohjelmaa marraskuusta pääsiäiseen. Si­säänpääsy
sunnuntaisin on vapaa ja silloin onkin paljon
vierailijoita.
Lauantaiaamuisin oli 7—13 vuoden ikäisille lapsille eri­koiset
opetustunnit, jotka oli alettu 1928, mutta näitä varten
ei enään myönnetty varoja, vaikka noin 400 lasta olikin op­pimassa
erilaisia taiteen aakkosia j ^ siksi ei viime talvena
voitu näitä opinnoita pitää. Lapsilla on kuitenkin oma kes­kuksensa
4 Grange Road; joka avattiin 1933.'jossa he piir-tclevät
tai muovailevat savesta mitä eriskummallisimpia ai­heita,
mutta usein niissä myös huomaa hämmästyttävää tai­teellista
taipumusta.
Taidegalleria on myös koulujen ja yliopiston oppiiähde
taiteen alalla ja niiden oppilaille järjestetään kursseja joka
vuosi. Suuri kirjasto, joka käsittelee kaikkea maailman
taid<r-elämää ja taiteilijoita, on rajoitettu vanhaan 'The
Granee Lodge" kirjastohuoneeseen. Se on jokaisen vapaas­sa
käytettävänä, mutta ulos sieltä ci kirjoja lainata.
Rainntolassa, joka sijaitsee vanhassa rakennuksessa, tiayt-tel.
vhuonciden perällä, on kaapissa nähtävänä kaksi viinilasia,
jotka kuvernööri Simcoe lahjoitti ja joista tarjotaan viiniä
smr 2 LAC.^-TALNA, KESÄKUUN 19 PÄIVÄNÄ 1948