Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 19, 1948

              /''{fh
J s
i l :
TO
• 1^
i f,
- y i
* « ' ' * , •>>'„
t •
i i
m-t
f
•
' I f
t i .
ma tukka ja minulla pellavati&ka. Siitä
sitä oli irvistelyä. Seuraavalla asemalla
he poistuivat ja joku kuului heiltä ky-
S3rväii, oliko sielE suomalaisia. " £ i , kim
vqiäläisiä, nuo kolme joiden päät näky­vät."
Pistin pääni ulos ja sanoin kovalla
äänellä: "Kylla täällä on suomalaisia."
Silloin miehet aivan säikähtivät ja raa­pivat
päätään. Olin iloisien etten tutus­tunut
tuollaisiin hav>^tömiin miehiin."
Kaksi kertaa piti muuttaa junaa. Toi­nen
oli keskellä yötä. Kaikki poistuivat
junasta ja minäkin oli jo nyytissäni
kiinni, mutta luulin että joku tulee toi­mittamaan
minut toiseen junaan. Sa­massa
valot sammutettiin ja jäin pilk-kosen
pimeään. Hyppäsin vaunusta ja
aloin katsella ympärilleni. Et ketään nä­kynyt.
Pelkäsin taas/kun olin isolla
ratapihalla ja ison kaupungin valot nä­kyivät
kaukaa. Sitten itkunsokaisemat
silmäni—näkivät jonkun liikkeen —
etäisemmillä kiskoilla oli tulla jutkut-tamassa
juna. Juoksin sinne. Konduk­tööri
huomasi ve£urin valossa minut,
juoksi luokseni ja nosti minut junaan,
viskasi toisille rappusille tavarani ja
sitten hyppäsi itse myös junaan.
Eräällä asemalla poistuivat venäläi­set
matkatoverini ja jäin taas yksin. .
Jonkun ajan kuluttua tuli vastaam­me
suuret metsäpalot. Kaikki käsket­tiin
ulos vaunuista ja juna lähti kiik­kuen
keikkuen kulkemaan, me matkus­tajat
sen jälessä. Siinä oli palaneita
ratapölkkyjä ja yksi silta, jonka yli kä­velimme.
En uskaltanut paljon ympä­rilleni
katsella, sillä toiseUa puolen tietä
oli hirveä, neljä- tai viisisataa jalkaa
syvä rotko ja toisella puolen rätisi pala­vat,
kuumat puut metsässä.
Sitten taas "ookaamaan", kuten tur­kulainen
sanoo, kuumassa nokisessa
vaunussa ja itse me matkustajat olim­me
noen ja lian tuhrimia, sillä emme
saaneet vettä ennenkuin seuraavalta
asemalta.
Seuraava muutto ja samalla tullitar­kastus
oli päivällä. Sitten tuli se kauan
odotettu määränpää, Seattle, iltamyö­hällä.
.Alsemalla oli paljon ruotsalaisia
poikia, jotka tahtoivat aivan ^*äkisten
minut viedä, mutta asemapoliisi pidät­ti
ja kysyi minulta mihin menen. Mi­nulla
oli vain osoite Alaskaan ja kel­tainen
lippu, jota minä luulin laivali­puksi.
Kun hän kuuli että olen suo­malainen,
käski hän minun istua ja me­ni
puhelimeen. Noin kymmenen* mi­nuutin
kuluttua tuli suomalainen tyttö
hakemaan minua suomalaiseen hotelliin,
jossa sain kahvia ja ruokaa — ensiker­ran
oikein kunnollista ruokaa sen jäl­keen
kun olin Suomesta lähtenyt.
Seattlessa olin neljä päivää. Seuraa­vana
päivänä menin hakemaan laivalip­pua,
sillä se keltainen paperi olikin ra-hapaperi,
jolla sain laivalipun Alaskaan.
Useita tyttöjä ja poikia kävi minua
katsomassa ja puhuttelemassa. Eräskin
tyttö sanoi käyvänsä iltakoulua ja sit­ten
kun oppii hj^vin puhumaan, hän
"soorittaa jänkkejä". En >*mmärtän\-t
häntä ollenkaan. Työtä olisi ollut tar­jolla
vaikka minkälaista, vaan en i3&kal-tanut
jäädä. Matkatoveriksi taivaalle
tuli myös kolrne suomalaista poikaa ja
se olikin hauska matka. Pojat kävi­vät
vuorotellen minua puhuttelemassa
ja kannelle hakemassa. Minulle tuo­tiin
paljon hedelmiä, jotka jaoin pojille.
Minä näet olin ensiluokassa ja (»ojat
loisessa.
Taku, josta paljon puhutaan, tuli
vastaan vaahto{äisenä ja n,öpp>Tsena.
Olimme syömässä ja minäkin olin ti­lannut
kanapaistin. mutta s>-ömältä se
jäi. Kun pääsin hantiini, oli entisetkin
s>*önnokset puhallettava ulos.
• Se oli "pahanteko iha", marraskuun
Toisen maailmansodan S3^tyessä tuo­tettiin
maailmassa raakaöljyä vuosittain
298 miljoonaa tonnia. Tästä määrästä
tuli USA:n osalle 61, Neuvostoliiton 10
ja Venezuelan 10 pros. Euroopan tuo­tanto
,kun Neuvostoliittoa ei oteta lu­kuun,
oli perin vaatimaton, vain S mllj.
tonnia vuodessa, mistä määrästä yksin
Romania tuotti 7 milj. tonnia. Samaan
aikaan käytettiin maailmassa 290 milj.
tonnia erilaisia kivennäisöljytuotteita.
Raakaöljyn suurin vientimaa oli Ve­nezuela.
Koko maailman viennistä sen
osaksi-tuli 55, Yhdysvaltain 22 pros.
Sodan aikana ja sen jälkeen on kiven-näisöljyjen
käyttö voimakkaasti lisään­tynyt.
On laskettu, että tuotanto on
viidessä vuodessa noussut lÖO miljoo­nalla
tonnilla ja että se siis nykyisin on
noin 400 milj. tonnia. Jatkuvasti lisään­tyneen
öljyn käytön johdosta on syytä
kysyä, miten kauan maailman öljjrvarat
voivat tyydyttää lisääntyvän kulutuk­sen
tarvetta.
Koko maailman öljyvarastot lasketaan
nykyisin 8.5 miljardiksi tonniksi, mikä
on suunnilleen 20 kertaa niin suuri mää­rä
kuin vuoden 1945 kokonaistuotanto.
Vertauksen vuoksi on syytä mainita,
että tähän mennessä on öljyä koko
maailmassa tuotettu noin 7 miljardia
tonnia. Raakaöljyä artellaan olevan tuo­tettavissa
vielä Yhdysvalloissa 3,000
milj. tonnia. Keski-idässä 2,6D0 milj.
tonnia, Neuvostoliitossa 1,000 milj. ton­nia,
Venezuelassa 1,199 milj. tonnia ja
muissa maissa 800 milj. tonnia, yhteen­sä
siis 8.5 miljardia tonnia. Näitä lu­kuja
on pidettävä kuitenkin pikemmin
liian alhaisina kuin liian suurina. Mut­ta
raakaöljyvarastojen arvioiminen on
luonnollisesti hyvin epämääräistä. Esi­merkiksi
siitä mainittakoon, että US.^rn
geologisen tutkimuslaitoksen johtaja ar­vioi
vuonna 1920 Yhdysvaltain öljyva­rat
niukasti 1 miljardiksi tonniksi. Sen
jälkeen kuin yli kaksi kertaa niin suuri
määrä oli jo tuotettu, laski .\merican
Petroleum Institute v. 1938 öljyvarat
US.\:ssa 24 miljardiksi tonniksi. V.
1945 sen jälkeen kun viimeksimainitus­ta
määrästä oli tuotettu suunnilleen puo­let,
olivat Petroleum .\dministration for
War'in laskelmien mukaan vYhdysval-tain
öljyreservit 3 miljardia tonnia. Öl­jyvarastot
näyttävtä siis lisääntyvän
laskelmissa sitä mukaa kuin niiden
käyttö lähestyy kulloisten laskettujen
varausten ylimmäisrajaa. On syytä vielä
mainita, että Standard Oilin tutkimus­toiminnan
johtaja eräässä v. 1946 lo­pulla
antamassaan haastattelussa lau­sui,
että tunnettujen öljylähteiden las­ketaan
riittävän 100 vuodeksi.
Gulf Oil Corporation ym.y ja englanti-^
lais-hollantilainen yhtymä, nim.'Royal
Dutch-Shell ja Anglo-Iranian Oil Com­pany.
Standartrusti on kaksi kertaa
määrätty hajotettavaksi anti-trustUain
rikkomisesta.
Nämä jättiläisyhtymät hallitsevat
käytännöllisesti katsoen maailman
markkinoita. Voidaan mainita, että
Standard-yhtymän hallussa on noin 20
-pros. Yhdysvaltain raakaöljytuotannos-ta.
Sen vaikutusvalta jalostusteollisuu­dessa
ja vähittäismyynnissä on 40-50
pros. ITidysvaltain öljyviennistä kuuluu
60—70 pros. Standard-ryhmälle. ,
Näiden öljy-yhtymien mahtia vas­taan
on käyty taistelua n^nella tavalla.
Osuustoimintakin on ollut siinä mukana,
vaikka se tulikin leikkiin verraten myö- ;
hään. Viime vuosina on osuustoimin-jiallisiUa
öljyjärjestöUlä oUut menestys­tä,
tosin vielä vaatimatonta, mutta ei
kuitenkaan merkityksetöntä. V. 1944
oli Yhdysvalloissa toiminnassa 17 osuus-toiminnallbta
keskusjärjestöä, jotka
ostivat ja myivät öljyä. Niillä oli 11
puhdistamoa, joiden vuosituotanto oli
3 miljoonaa tonnia. Viime syks3mä pi­detyssä
Kansainvälisen Osuustoiminta-liiton
kongressissa perustettiin kansain­välinen
osuustoiminnallinenlJljyjärjestö,
johon heti Jiittyi 22 maan osuustoimin­nalliset
keskusjärjestöt.
Toinen tie, jolla yritetään murtaa
ölJ3rpääoman monopolistista valtaa, on
se, että valtiot ryhtyvät säännöstele­mään
ja valvomaan öljykauppaa. Täs­sä
on käytetty erilaisia menetelmiä.
Meksikossa esimerkiksi on öljylähteet ja
öljyteollisuus valtiollistettu, Ranskassa
on sovelletettu toimilupajärjestelmää.
Ruotsissa on jo pitemmän aikaa ollut
pohdinnan alaisena kysymys polttoöl­jyjen
kaupan ottamisesta valtion mono­poliksi.
Kysymystä selvittämään asetet­tiin
v. 1945 asiantimtijalautakunta, joka
valmiiksi saamassaan mietinnössä-esit­tää,
että polttoöljyjen kauppa otettai­siin
valtion haltuun. Mietintö on sikäli
mielenkiintoinen, että se samalla pal­jastaa
sitä peliä, mitä suuret öljy-yhty­mät
harjoittavat käyttäessään asiallista
monopolivaltaansa omaksi edukseen,'
.^iantuntijakomitea esittää siitä muu­tamia
esimerkkejä.
Ruotsin öljymarkkinoita hallitsee vii­si
kansainvälisen yht3nmäin sisaryhtiötä.
Näiden yhtiöiden myynti v. 1939 oli
nettohinnoin. 273 miljoonaa kruunua.
Nettovoitto, sen. jälkeen kun oli pois­tettu
verot ja pääoman korot, oli 11,4
ilmeistä^
yeropakkoa mi
toisessa on tapahtunut. On
tä tämänkaltaiset kansainvauJt
mät voivat määrätä sopivat hiop
täryhtiöiUeen ja siten periä jo vie
teUlä voittot, jotka eivät näy j
öiden tfleissä. komitea onkin su
nut vertailuja tytäryhtiöiden osto
jen jamaailmamnarkkinoilla vallit
hintojen väliUä, Tällöin on todettu
täryhtiöUtä perityn korkeampia
ja. V. 1939 oli erotus 2,3 mfljo
kruunua-, v. 1939 6,6 milj. kruu
Kun öljypääoma viime kädessä
maailman markkinoilla hinnat, se
myös ratkaisevasti vaikuttaa Ij
tiöidensä vientihintoihin omien etui
sa mukaisesti. Tämä ei luonnoUis^
kaan koske yksinomaan Ruotsia vi
koko maailmaa. Öljypääoma voi njJ
: kanttaa menettelytapansa kunkin maajl
verotusolojen mukaisesti.
Keltainen tomaatti
Keltainen tomaatti oli useita vuosiil
sitten hyvin suosittu useissa kasvitar-hoissa,
mutta nyt taas tunnetaan ylei­sesti
vain t^illinen punainen tomaat.]
ti. Ainoastaan muutamia keltaisia to-maattilajeja
bn vielä jälellä niiden ko» I
tien kasvitarhoissa jotka osaavat antaa |
niille kuuluvan arvon.
Nyt kuitenkin on tapahtumassa muu­tos
ja mahdollisesti läheisessä tulevai­suudessa
niitä jo nähdään kaupoissa s^
kä tuoreina että kännutettuina.
Keltaisissa tomateissakin värit hiukaa
vaihtelevat. Vanhemmantyjppisen väri
on vaaleampi verrattuna myöhemmin
kehitettjryn keltaiseen tomaattiin, jon­ka
väri muistuttaa kanarialinnun \irii
Koko myöskin vaihtelee, toiset ovat pi^
niä kuin kirsikat ja toiset lajit, "pon(i^
rosa", kasvavat suuremmiksi kuin mi­kään
muu tomaattilaji. Parhaimmaksi
näistä tunnetaan aikaisemmin kehitetyt
lajit, kuten Golden Queen, vaalean kel­tainen,
heijastaen hiukan vaaleanpunai­selta,
tätä lajia ei saisi jättää pois kas­vitarhasta.
Kuitenkin, huomattam
keltavärisistä tomaateista kaupalliseen
tarkoitukseen on se, jonka väri on tum­ma
,kullan keltainen, tai oranssivärinen.
Näitä t3ryppejä edustavat Mingold. tsi
Golden Globe, Orange King ja Jubilee.
Muuten tulkoon sanotuksi, että Min­gold
ja Golden Globe ovat hyvin saman­laiset,
mahdollisesti niille on vaan an­nettu
eri nimet. Kirjoittajan oman ko­keilun
perusteella ero niillä on perin
vähäinen, ainoastaan kataloogassa nimi
milj. kruunua. Tätä voittoa pitää ko- ne eroittaa. Nämä lajit ovat hy\-\n help-mitea
ilmeisesti todellista alhaisempa- poja kasvattaa ja tuottavat runsaan sa­na.
Bruttovortto oli samana vuonna 78 don. Ne kasvavat keskinkertaisen suu-milj.
kruunua. Oli tämän laita miten oli, riksi ja perin vähän niihin ilmaantuu
Kansainväliselle öljykaupalle on aina ' tosiasiaksi jää, että veronalaista tuloa
ollut tunnusomaista voimakas keskit­tyminen
suiiryhtymiin. Suurimmat öljy-yhtymät
ovat Standard-ryhmä, jonka
yhteinen osakepääoma on 1,930 mil­joonaa
dollaria, N^apaa amerikkalainen
ryhmä, johon kuuluvat Texas Company,
määrän päähän, Douglasiin."
*'Sitten tietenkin vastukset loppui­vat?"
• -
*"Ei\-ät loppuneet. Katkerat ovat u-seat
hetket muistossani. Esimerkiksi
ensimmäisen vuoden jouduin työttö-^
maksi, kun tuli lakko. Ilman asuntoa,
ilman rahaa. Vielä olin saanut veren­myrkytyksen
käteeni ja sitä jouduin
kääreessä kantamaan hj-\'än aikaa. Ei
mitään lääkäriä. Tuttavat ja ystä\'dt
menivät uusille paikkakunnille.
En halua enempää kertoa. Se oli ko­vaa
aikaa vanha nntaan tytölle. Mones­ti
mietin sellaista, jota en ole kenelle­kään
puhunut. Hyvästi jättökirjeenkin
on kertj-nyt vv. 1939-45 vain verraten
harvoin. Kun ei ole todennäköistä, että
kansainvälinen öljypääoma harjoittaa
toimintaansa Ruotsissa pelkästään hy-halkeamia.
Ne ovat kaiken lisäksi ent-täin
hyviä valmistaa pikkelsiksi ja kvp-syneinä
mainioita kannuttaa.
JubUee ja Orange King ovat huomat­tavasti
tunmiempia väriltään, melkein
jo kerran kirjoitin, mutu elämä oh"
ensimmäistä [^ivää vasten, kim saaxniin . kalliimpi.
L,\C.\NT.\IN.\, KESÄKUUN 19 PÄ^ÄNÄ 1948
Lähettäessänne rahaa ulkomaille
käyltäkää ^
CANADIAN PACIFICIN
EXPRESSIN
Ulkomaista Rahatoimistoa
rksinkertaisesti menette mihin taliansa f^anadan
Pacificin toimistoon, maksatte somman, minJd ha­laatte
lähettiä |a lisäksi pienen .^tyunaksan Ja
saatte koltin. Canadian Pacificin mcrentakai«eUe
edostaiaUc Ilmoitetaan Ja raha maksetaan vastaan,
ottajalle ralli tseran karmin mokaan. Kaikki on
torrallista. nopeaa Ja yksinkertaista. Kon ensi
kerran halaatte lähettiä rahaa ysaviUcnne |a omai­sillenne
oikoma m», pohotelkaa Canadian radflcin
asiamiestä.
GmaJlUuiQteiffe