1941-08-30-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
paikat]
n- Taal
ä kertaa
LAUANTAINA, ELOKUUN 50 PÄIVÄNÄ SuTi II
Hyödyllisiä tietoja
lainituil.
)llutsii.:
itä.Kä.|
^ Jiatuia |
kyhäät
siipiea
keiiiot-lä
hou-
9inailje
Useissa
i ilme-
..Sam-ovat
)uk5ia.
tokta
jalkaa
seinä'
tuli-letriä
läpi-vam
tctaa
i va-
TuHä
)saat
MRS- LE^'^ BENDER, St. Löu-
I tifi lähelläj on tavallista topakampi,
: ^uiiio huolehtimaan asioistaan. Hä-
! Een asuntonsa ohi menevä tie Jfeffer-son
parakkiin piti levitettämän-ja^k-iit<
f{.uinkin siihen. asti, mutta, ^sitten
!' anilena tenän — ettei tippaakaan
eteenpäin! Hän seHtti, että kauntin
maanmittarit v. 1907 määrittelivät
lien 40 jalan levyiseksi, mutta kauntin
virasto väittää, että se on määritelty
60 jalan levyiseksi. ''Eikä ole!"
saöooLena. — Niinpä kun tiejouk-
^ue viime perjantaina pääsi lapioi-
.-een ja vehkeineen Mrs. Benderin
kohdalle, tuli siinä toppi. Lena, joka
on jo 67 vuoden ikäinen, otti kunnioitusta
herättävän haulikkopyssyn
käiiinsä, astui tienviereen ja sanoi:
"Vielä lapiollinen minun pihamaani
nurmikosta, niin silloin alkaa paukkua!"
Hänen sanoilleen antoi vielä
tukea eräs toinen pyssy, joka oli hänen
poikansa kädessä.
I Miehet heittivät lapioimisen ja perääntyivät
kunnioittavasti. Tapausta
seuraili välimatkan päästä myöskin
apulais-sheriffi, puuttumatta a-siaan.
Työpaikan WPA superviiso-ri
selitti hänellä olevan määräyksen
levittää tie ja häntulee sen tekemään.
Mutta Mrs. Bender asettui istinnaan
iopivaA laakakiven päälle'haulikko
pihvillään ja tien levitys täytyi keskeyttää.
"Kunne menevät niin pitkälle",
sanoi Lena, "että riistävät veronmaksajalta
hänelle kuuluvaa omaisuutta
maksamatta siitä korvausta, niin
— sanon minä, minä sanon — toppi
, T ; » ')
TUOMARI Flora Srtowden, Kins-treessä,
joutui äskettäin hiukan pulmallisen
jutun eteen. Eräs sulhas-
Piies toi avioliittolupakirjansa hänelle
ja sanoi:
"Minä otin tämän naimalaisingin,
että se olisi valmiina silloin kun morsiameni
sanoo 'Kyllä', mutta kun minä
olen juovuksissa, niin hän ei taivu
vihkimiseen, ja kun olen selvä, niin
^ ä e n halua häntä nähdäkään.
-N'iin että mitä tässä asiassa nyt oh
tAtävä.?"
Tuomari, paremmin kuin sulhanen-
••^aan, ei kyennyt asiaa ratkaisemaan,
''•m se täytyi jättää "pöydälle". .
* * *
K - U R M E , joka nukkuu hellan
P^lä, on noin yhtäkkiä omituinen
nähtävyys. Sellainen tapaus kuiten-
^ kerrotaan aivan tuoreeltaan.
-irs. Ida Birnbaum, 60 vuoden
^^'öen, talossa 4410—16th ave.
Krooklyn, tuli ostoksilta kotiaan ja
^em keittiöön. Keittiön hellan pääl-makaili
seitsemän • jalkaa pitkä
^rme. Hän hätääntyi, mutta käär-r".
" " ^ ^ " i kaikessa rauhassa. Hän
^tsui eläinten suojelusyhdistyksen
^^^tajat, jotka pitemmän neuvatte-n
jälkeen saivat käärmeen kiinni,
jTeittamällä nuoran käärmeen kau-
Käärme oli harmaan vihertä-
'«»ka käärmeen kaappaajat vielä
''^^"e ™hm käärmelajiin se
eikä siitäkään mistä sellai-
»utelija oli keittiöön päässyt.
* * *
Pnvl^p^^'-^^ TENTIN kaupun-
^ ^glannissa on niin arvokas-
Riisvaläikät poistetaan vaaleilta niin
Villa- kuiD silkkikankaista^, hienoim-mistakin.
seuraa\'alla tavalla: Peruna-jauhoihin,
mieluimmin hieman lämmitettyihin,
sekoitetaan gasoliinia ja tätä
puuroa levitetään taharalle. Puuro
imee pois tahran eikä jätä jälkeensä
tummaa läikkää, kuten gasoliinivksin
käytettynä tekee.
Mastetaiirat häviävät hyvin, jos heti
musteen kaaduttua kankaalle levitetään
tahralle runsaasti hienoa suolaa,
sitten vaatetta liotetaan maidossa ja
yasta. sitten pestään. Kuivuneet mustetahrat
jpoistetaan hapansuolalla (oxy-salp/
Taitfaantuhut kohta pingoitefaan
"kuumaa vettä sisältävän vadin päälle
ja hapansuolaa hangataan tahraan.
Kun vesi vadissa on jäähtynyt, pestään
vaate.
Tervapilkut poistetaan kankaasta liottamalla
niitä ensin voilla tai jollakin
muulla rasvalla ja sitten pesemällä kangasta
kuumalla vedellä. Myöskin voidaan
terva liottaa veteen sekoitetulla
hienonnetulla viinikivellä (tartar). Tätä
sopii käyttää kankaihin, jotka eivät
siedä kuumaa vettä.
Hedelmien, kuten omenien päärynöiden
y.m. lautasliinoihin ja muihm liinavaatteisiin
jättämät, tavallisessa pesussa
lähtemättömät jäljet poistetaan
joko liottamalla tahroja piimässä tai
kloorikalkkiliuoksessa (chloride of
lime), jonka jälkeen esineet pestään ja
huuhdotaan.
Steariini- eli vahapilkut poistetaan
kankaasta ensin kädellä irroittamalla
steariini ja sitten silittämällä tahra-kohtaa
pehmeän imupaperin läpi lämpimällä
raudalla. Viimeksi puhdistetaan
käsitelty kohta gasoliinilla.
kahvi- jä. kaakaopilkut poistetaan
vaatteista, joita ei voida panna haude-pesuun,
hottamalla niitä ensin glyserii-nillä
ja sitten pesemällä tahroja destil-loidura
vedellii tai spriillä.
V.nlkoirct hucncJiaiut, ovet. ikkuna-pielet
y.m. on paras pestä lämpimällä
saippuavedellä" ja paksiUla. vaalealla
villarievulla. Piintyneet kärpäsen jäljet
poistuvat helpommin pesupulverilla,
mutta sitä on käytettävä varovasti, sillä
runsaasti käytettynä se vie maalist-a
kimon.
Maalittcmat ruuastiat,. kuten kauhat,
leipälaudat. pytyt j.n.e. sekä lattiat
y.m. päitään kylmällä vedellä sekä
karkealla harjalla, hienolla hiekalla jä
saippualla. Kuuma Vesi. Varsinkin lipeäinen."
tekee ne keltaisiksi. -Jos astioissa
on pitemmän aikaa säilytetty
ruokatarpeita, on ne perusteellisen pesun
jälkeen haudottava kuumalla vedellä,
sitten huuhdottava useita kertoja
kylmällä vedellä ja annettava kuivua
auringossa.
Kiillotetuista huonekaluista poiste-
. taan ,tahi-at hankaamalla niitä palo-,
risiini tai ruokaöljyyn kostuteulla pumpulitukolla.
Jos on kysymyksessä suuremmat
tahrat, ostetaan jotakin huo-nekalukiilloketta
ja hangataan taliraa
sillä. — Kuumien esineiden aiheuttamat
vaaleat läikät "taikuroidaan" pois
seuraavalla tavalla: Läikälle ripotetaan
kostutettua sikarin tuhkaa ja annetaan
sen olla siinä hetken aikaa. Pullon
korkki hiillytetään mustaksi pitämällä
sitä esim. kynttilän liekin yläpuolella
ja mustuneella päällä hangataan sika-rintuhalla
peitettyä kohtaa, jolloin
läikkä poistuu. Lopuksi näin käsitelty
kohta pestään puhtaalla vedellä ja kuivataan
hienolla rievulla. Viimeksi kiil-loitetaan
paloöljyjm kostetulla kangas-tilkulla.
Norsmilauesineet, kuten pianon koskettimet,
koriste-esineet j.n.e. puhdistetaan
pumpulitukolla, joka on kastettu
seoksessa, jossa on toinen puoli spriitä
ja toinen puoli vettä.
Kultainen korte
Jokainen jo tietää, että kaikki kasvit
sisältävät mineraaleja. Ravinto-tieteilijät
kehoittavat ihmisiä syömään
sitä taikka tätä kasvia, joka sisältää
sellaisia mineraaleja, joita ihmisen
ruumis ja elimistö tarvitsee pysyäkseen
kunnossa. Niinpä kehoite-tkän
syömään spenaatteja, koska ne
sisältävät rautaa ja toisia kasveja,
jotka sisältävät magnesiumia, fosforia
taikka muita mineraaleja.
Harva kuitenkin on näihin asti tietänyt
sitä, että kasvit voivat sisältää
myöskin kultaa. Nyt tulee kaivos-insinööri,
tohtori iHans Lundberg,
Torontosta, Canadasta ja selittää, että
kultaa saadaan myöskin kasveista.
Hän hiljattain piti Xe\v Yorkissa A-merikan
kaivosmiesinsinöörien kokouksessa
valaisevan esitelmän kullan
keräämisestä kasveista. Hän on tutkinut
tarkoin asiaa ja sen perustuksella
voi osottaa, että "Horsetale"
jonka tieteellinen nimi on "Equise-ttim"
taikka suomeksi korte, sisältää
runsaasti kultaa. Kasvin kultapitoisuus
riippuu maalaadusta, jossa se
kasvaa mutta kaikkialläkin kortteella
on se ominaisuus, että se kerää itseensä
kultaa. Lundberg tutkimuksissaan
on päässyt tuloksiiÄ^ joiden mukaan
tämä kasvi sisältää keskimäärin
noin 15 tuhannesosa unssia kultaa
tonnia kohti, mutta on löytänyt tapauksia
jolloin korte on sisältänyt neljä
ja puoli unssia kultaa tonnia kohden.
Kun kullan hmta on nyt $35,00
unssi, niin silloin yksi tonni kortetta
ta, ettei sitä käytetä ollenkaan edes
juomavedeksi. Kaupungin alueelta
saatava vesi on nim. kuulua maultaan,
joka tekee siitä verrattoman o-luei\
raaka-aineen. Kaikki kaupungista
saatava vesi käytetään suurissa
oluttehtaissa, kun taas juomavesi
pumpataan Btirton-on-Trentin asukkaille
kaupungin ulkopuolelta.-
sisältää $157.50 arvosta kultaa. Vaan
harvat kultakaivokset maailmassa
antavat ooria, joka on näin rikasta ja
sitä nyt kuitenkin Lundbergin tutkimusten
mukaan voidaan kerätä maan
päältä kasveista?
Korte on hyvin yleinen kasvi Yhdysvalloissa
ja Canadassa ja Suomessa
se on vieläkin yleisempi, niin
että Suomi siinä suhteessa on yksi
rikkaimpia maita maailmassa. Kortetta
on kolmea eri lajia, ta\^llinen
suokorte, jota Suomessa niitettiin lehmille
ja pidettiin sitä yhtenä kaikkein
arvokkaimpana lehmien ravintona, sil
lä se oli pehmeää ja lehmät lypsivät
hyvin ja söivät mielettään. Toinen
laji on niinkutsuttu karvakorte taikka
peltokorte, joka oli enemmän rikkaruoho
kuin heinä, mutta jänikset
siitä pitivät kovasti. Samoin kan-gaskorte
oli samanlainen, joka kasvoi
kuivilla kankaillakin. Kortteella
on kuitenkin kaikissa muodoissa pitkät
juuret, jotka ulettuvat syvälle
maahan ja sieltä imevät nesteen pe-rusveristä
asti. Ja tästä se johtuukin
kortteen kultapitoisuus, sillä kultaa
on kovin pienissä hiukkasissa maavedessä
ja, kuten tutkimukset osotta-vat,
myöskin merivedessä ja korte
imujuuriensa kautta imee tätä arvokasta
metallia itseensä. Kortteen kultapitoisuus
riippuu siitä kuinka kultapitoisia
ovat maavedet, joissa korte
kasvaa.
Prospectarit, jotka etsivät kulta-kerroksia
maasta, voivat nyt pitää
tätä kasvia ohjaajanaan. Kun löytävät
kortteen ja tutkivat sen kultapitoisuuden
niin pääsevät selville onko
maassa kultaa ja missä määrin.
Pääasia kuitenkin on se^^ttä korte
on kultapitoinen kasvi kaikkialla, joten
kultaa on myöskin kaikkialla,
missä korte kasvaa.
NYKY.AJ.\N FVS1IKK.\, johon
Einsteinin suhteellisuusteoria on suuresti
vaikuttanut, opettaa meille, ettei
ole olemassa suurempaa nopeutta
kuin valon nopeus. Sehän on 500,000
km. sekunnissa. Tuntuu jo mahdottomalta
pelkkä ajatuskin, että jokin
ylittäisi tämän nopeuden, ja kuitenkin
on vissiä syytä olettaa asian siten
olevan.
Monet seikat näet viittaavat siihen,
että ultra- 1. kosmillisten säteit-ten
nopeus ylittää valon nopeuden.
Eräs selitys kosmillisten säteitteis
synnystä on^se, e^tji, ne aiheutuvat
avi^ruudessa ^muodostunfista uusista
tähdistä. Kun. näet uusi tähti syii-tyy,
niin vapautuu suunnattomia e-nergiamääriä,
ja osa tuosta energiasta
tulee maahan kosmillisena säteily--
nä.
Muuan uusimmista tähdistä on
saanut nimekseen Nova Lacertae.
Maailman eri puolilla on havaintoasemia,
joissa lakkaamatta mitataan kosmillisen
säteilyn voimakkuutta. Nyt
osoittautui, että se voimistui huomattavasti
jo neljä viikkoa ennenkuin
uusi tähti näkyi maahan. Tämän
johdosta on arveltu, että kosmilliset
säteet ovat suorittaneet matkan mainitusta
tähdestä maahan — välimatka
on n. 2,000 valovuotta — neljä
viikkoa nopeammassa ajassa kuin valo.
Neljä viikkoa ei ole pitkä aika
verrattuna 2,000 valovuoteen, mutta
laskelmat osoittavat kuitenkin että
ultrasäteitten nopeus on 45 km. suurempi
sekunnissa kuin valon nopeus.
HYLJÄTTY L.^PSI jätetään joskus
oikeille portaille. Niin kävi äskettäin
Fitchburgissa, Mass. Ernest
Flechtner löysi eräänä aamuna asuntonsa
porraskäytävään jätetyn hyljätyn
lapsen ja vei sen sisälle.. Hänen
vaimonsa alkoi ihastuneena lasta hoidella
ja niin he molemmat rakastuivat
tuohon ruskeasilmäiseen tummahkoon
tyttölapseen, että ovat antaneet
sille nimen Judith Dolores
Flechtner ja hakeneet ottolapsekseen.
— "Tyttö oli meille kuin Jumalan
lahja'', tuumii Mrs. Flechtner, jolla ei
ole omaa lasta ja ikää jo on 44 \TJOt-ta.
Miehen käydessä kaupungin-töissä
oli hän usein tuntenut kotona
ikävää, jota oli haihduttanut käymällä
elokuvissa ja ystäviensä luona vierailulla.
Mutta nyt, kun hän sai lapsen,
on hänelle koti viihtyisin paikka
maailmassa.
DETROITILAINEN 16-vuotias
poika DiMaria oli löytänyt kotinsa
yläkerrasta vanhasta arkkuresusta
isänsä säästöt, $7,500 ja pannut ne
reilusti liikkeelle. Ensinnäkin oli hän
ostanut eräälle samanikäiselle ystävälleen
auton, jolla sitten tehtiin
hauskoja matkoja. Hyville tuttaville
jakeli hän rahoja, teki auliisti lainoja
j.n.e. Kun isä huomasi, että arkussa
ei ollutkaan enää kuin $2,500,
ruvettiin tutkimaan poikaa ja hänen
taskussaan oli vielä S185, ja auto oli
maksanut $1,040, mutta minne loput
olivat joutuneet, sitä ei poika-muista-nut.
S.ANOTAAN, että yksi lapsi joka
viidestätuhannesta syntyy hammas
suussa. Ei tietenkään kaikkia hampaita,
vaan hanrnias tai pari tai kor-kentaan
muutamia.
Usein, saamme aamusella ihastuneena
ihmetellä, ettei eilinen päivä
ollutkaan vidä viimeinen.
HEVOSVOIMA, koneitten työkyvyn
mittaamisessa, edustaa sitä työtä,
joka suoritetaan, kun 75 kg: n paino
nostetaan sekunnissa yhden metrin
korkeuteen.
V
f
4
•1
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 30, 1941 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1941-08-30 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki410830 |
Description
| Title | 1941-08-30-11 |
| OCR text | paikat] n- Taal ä kertaa LAUANTAINA, ELOKUUN 50 PÄIVÄNÄ SuTi II Hyödyllisiä tietoja lainituil. )llutsii.: itä.Kä.| ^ Jiatuia | kyhäät siipiea keiiiot-lä hou- 9inailje Useissa i ilme- ..Sam-ovat )uk5ia. tokta jalkaa seinä' tuli-letriä läpi-vam tctaa i va- TuHä )saat MRS- LE^'^ BENDER, St. Löu- I tifi lähelläj on tavallista topakampi, : ^uiiio huolehtimaan asioistaan. Hä- ! Een asuntonsa ohi menevä tie Jfeffer-son parakkiin piti levitettämän-ja^k-iit< f{.uinkin siihen. asti, mutta, ^sitten !' anilena tenän — ettei tippaakaan eteenpäin! Hän seHtti, että kauntin maanmittarit v. 1907 määrittelivät lien 40 jalan levyiseksi, mutta kauntin virasto väittää, että se on määritelty 60 jalan levyiseksi. ''Eikä ole!" saöooLena. — Niinpä kun tiejouk- ^ue viime perjantaina pääsi lapioi- .-een ja vehkeineen Mrs. Benderin kohdalle, tuli siinä toppi. Lena, joka on jo 67 vuoden ikäinen, otti kunnioitusta herättävän haulikkopyssyn käiiinsä, astui tienviereen ja sanoi: "Vielä lapiollinen minun pihamaani nurmikosta, niin silloin alkaa paukkua!" Hänen sanoilleen antoi vielä tukea eräs toinen pyssy, joka oli hänen poikansa kädessä. I Miehet heittivät lapioimisen ja perääntyivät kunnioittavasti. Tapausta seuraili välimatkan päästä myöskin apulais-sheriffi, puuttumatta a-siaan. Työpaikan WPA superviiso-ri selitti hänellä olevan määräyksen levittää tie ja häntulee sen tekemään. Mutta Mrs. Bender asettui istinnaan iopivaA laakakiven päälle'haulikko pihvillään ja tien levitys täytyi keskeyttää. "Kunne menevät niin pitkälle", sanoi Lena, "että riistävät veronmaksajalta hänelle kuuluvaa omaisuutta maksamatta siitä korvausta, niin — sanon minä, minä sanon — toppi , T ; » ') TUOMARI Flora Srtowden, Kins-treessä, joutui äskettäin hiukan pulmallisen jutun eteen. Eräs sulhas- Piies toi avioliittolupakirjansa hänelle ja sanoi: "Minä otin tämän naimalaisingin, että se olisi valmiina silloin kun morsiameni sanoo 'Kyllä', mutta kun minä olen juovuksissa, niin hän ei taivu vihkimiseen, ja kun olen selvä, niin ^ ä e n halua häntä nähdäkään. -N'iin että mitä tässä asiassa nyt oh tAtävä.?" Tuomari, paremmin kuin sulhanen- ••^aan, ei kyennyt asiaa ratkaisemaan, ''•m se täytyi jättää "pöydälle". . * * * K - U R M E , joka nukkuu hellan P^lä, on noin yhtäkkiä omituinen nähtävyys. Sellainen tapaus kuiten- ^ kerrotaan aivan tuoreeltaan. -irs. Ida Birnbaum, 60 vuoden ^^'öen, talossa 4410—16th ave. Krooklyn, tuli ostoksilta kotiaan ja ^em keittiöön. Keittiön hellan pääl-makaili seitsemän • jalkaa pitkä ^rme. Hän hätääntyi, mutta käär-r". " " ^ ^ " i kaikessa rauhassa. Hän ^tsui eläinten suojelusyhdistyksen ^^^tajat, jotka pitemmän neuvatte-n jälkeen saivat käärmeen kiinni, jTeittamällä nuoran käärmeen kau- Käärme oli harmaan vihertä- '«»ka käärmeen kaappaajat vielä ''^^"e ™hm käärmelajiin se eikä siitäkään mistä sellai- »utelija oli keittiöön päässyt. * * * Pnvl^p^^'-^^ TENTIN kaupun- ^ ^glannissa on niin arvokas- Riisvaläikät poistetaan vaaleilta niin Villa- kuiD silkkikankaista^, hienoim-mistakin. seuraa\'alla tavalla: Peruna-jauhoihin, mieluimmin hieman lämmitettyihin, sekoitetaan gasoliinia ja tätä puuroa levitetään taharalle. Puuro imee pois tahran eikä jätä jälkeensä tummaa läikkää, kuten gasoliinivksin käytettynä tekee. Mastetaiirat häviävät hyvin, jos heti musteen kaaduttua kankaalle levitetään tahralle runsaasti hienoa suolaa, sitten vaatetta liotetaan maidossa ja yasta. sitten pestään. Kuivuneet mustetahrat jpoistetaan hapansuolalla (oxy-salp/ Taitfaantuhut kohta pingoitefaan "kuumaa vettä sisältävän vadin päälle ja hapansuolaa hangataan tahraan. Kun vesi vadissa on jäähtynyt, pestään vaate. Tervapilkut poistetaan kankaasta liottamalla niitä ensin voilla tai jollakin muulla rasvalla ja sitten pesemällä kangasta kuumalla vedellä. Myöskin voidaan terva liottaa veteen sekoitetulla hienonnetulla viinikivellä (tartar). Tätä sopii käyttää kankaihin, jotka eivät siedä kuumaa vettä. Hedelmien, kuten omenien päärynöiden y.m. lautasliinoihin ja muihm liinavaatteisiin jättämät, tavallisessa pesussa lähtemättömät jäljet poistetaan joko liottamalla tahroja piimässä tai kloorikalkkiliuoksessa (chloride of lime), jonka jälkeen esineet pestään ja huuhdotaan. Steariini- eli vahapilkut poistetaan kankaasta ensin kädellä irroittamalla steariini ja sitten silittämällä tahra-kohtaa pehmeän imupaperin läpi lämpimällä raudalla. Viimeksi puhdistetaan käsitelty kohta gasoliinilla. kahvi- jä. kaakaopilkut poistetaan vaatteista, joita ei voida panna haude-pesuun, hottamalla niitä ensin glyserii-nillä ja sitten pesemällä tahroja destil-loidura vedellii tai spriillä. V.nlkoirct hucncJiaiut, ovet. ikkuna-pielet y.m. on paras pestä lämpimällä saippuavedellä" ja paksiUla. vaalealla villarievulla. Piintyneet kärpäsen jäljet poistuvat helpommin pesupulverilla, mutta sitä on käytettävä varovasti, sillä runsaasti käytettynä se vie maalist-a kimon. Maalittcmat ruuastiat,. kuten kauhat, leipälaudat. pytyt j.n.e. sekä lattiat y.m. päitään kylmällä vedellä sekä karkealla harjalla, hienolla hiekalla jä saippualla. Kuuma Vesi. Varsinkin lipeäinen." tekee ne keltaisiksi. -Jos astioissa on pitemmän aikaa säilytetty ruokatarpeita, on ne perusteellisen pesun jälkeen haudottava kuumalla vedellä, sitten huuhdottava useita kertoja kylmällä vedellä ja annettava kuivua auringossa. Kiillotetuista huonekaluista poiste- . taan ,tahi-at hankaamalla niitä palo-, risiini tai ruokaöljyyn kostuteulla pumpulitukolla. Jos on kysymyksessä suuremmat tahrat, ostetaan jotakin huo-nekalukiilloketta ja hangataan taliraa sillä. — Kuumien esineiden aiheuttamat vaaleat läikät "taikuroidaan" pois seuraavalla tavalla: Läikälle ripotetaan kostutettua sikarin tuhkaa ja annetaan sen olla siinä hetken aikaa. Pullon korkki hiillytetään mustaksi pitämällä sitä esim. kynttilän liekin yläpuolella ja mustuneella päällä hangataan sika-rintuhalla peitettyä kohtaa, jolloin läikkä poistuu. Lopuksi näin käsitelty kohta pestään puhtaalla vedellä ja kuivataan hienolla rievulla. Viimeksi kiil-loitetaan paloöljyjm kostetulla kangas-tilkulla. Norsmilauesineet, kuten pianon koskettimet, koriste-esineet j.n.e. puhdistetaan pumpulitukolla, joka on kastettu seoksessa, jossa on toinen puoli spriitä ja toinen puoli vettä. Kultainen korte Jokainen jo tietää, että kaikki kasvit sisältävät mineraaleja. Ravinto-tieteilijät kehoittavat ihmisiä syömään sitä taikka tätä kasvia, joka sisältää sellaisia mineraaleja, joita ihmisen ruumis ja elimistö tarvitsee pysyäkseen kunnossa. Niinpä kehoite-tkän syömään spenaatteja, koska ne sisältävät rautaa ja toisia kasveja, jotka sisältävät magnesiumia, fosforia taikka muita mineraaleja. Harva kuitenkin on näihin asti tietänyt sitä, että kasvit voivat sisältää myöskin kultaa. Nyt tulee kaivos-insinööri, tohtori iHans Lundberg, Torontosta, Canadasta ja selittää, että kultaa saadaan myöskin kasveista. Hän hiljattain piti Xe\v Yorkissa A-merikan kaivosmiesinsinöörien kokouksessa valaisevan esitelmän kullan keräämisestä kasveista. Hän on tutkinut tarkoin asiaa ja sen perustuksella voi osottaa, että "Horsetale" jonka tieteellinen nimi on "Equise-ttim" taikka suomeksi korte, sisältää runsaasti kultaa. Kasvin kultapitoisuus riippuu maalaadusta, jossa se kasvaa mutta kaikkialläkin kortteella on se ominaisuus, että se kerää itseensä kultaa. Lundberg tutkimuksissaan on päässyt tuloksiiÄ^ joiden mukaan tämä kasvi sisältää keskimäärin noin 15 tuhannesosa unssia kultaa tonnia kohti, mutta on löytänyt tapauksia jolloin korte on sisältänyt neljä ja puoli unssia kultaa tonnia kohden. Kun kullan hmta on nyt $35,00 unssi, niin silloin yksi tonni kortetta ta, ettei sitä käytetä ollenkaan edes juomavedeksi. Kaupungin alueelta saatava vesi on nim. kuulua maultaan, joka tekee siitä verrattoman o-luei\ raaka-aineen. Kaikki kaupungista saatava vesi käytetään suurissa oluttehtaissa, kun taas juomavesi pumpataan Btirton-on-Trentin asukkaille kaupungin ulkopuolelta.- sisältää $157.50 arvosta kultaa. Vaan harvat kultakaivokset maailmassa antavat ooria, joka on näin rikasta ja sitä nyt kuitenkin Lundbergin tutkimusten mukaan voidaan kerätä maan päältä kasveista? Korte on hyvin yleinen kasvi Yhdysvalloissa ja Canadassa ja Suomessa se on vieläkin yleisempi, niin että Suomi siinä suhteessa on yksi rikkaimpia maita maailmassa. Kortetta on kolmea eri lajia, ta\^llinen suokorte, jota Suomessa niitettiin lehmille ja pidettiin sitä yhtenä kaikkein arvokkaimpana lehmien ravintona, sil lä se oli pehmeää ja lehmät lypsivät hyvin ja söivät mielettään. Toinen laji on niinkutsuttu karvakorte taikka peltokorte, joka oli enemmän rikkaruoho kuin heinä, mutta jänikset siitä pitivät kovasti. Samoin kan-gaskorte oli samanlainen, joka kasvoi kuivilla kankaillakin. Kortteella on kuitenkin kaikissa muodoissa pitkät juuret, jotka ulettuvat syvälle maahan ja sieltä imevät nesteen pe-rusveristä asti. Ja tästä se johtuukin kortteen kultapitoisuus, sillä kultaa on kovin pienissä hiukkasissa maavedessä ja, kuten tutkimukset osotta-vat, myöskin merivedessä ja korte imujuuriensa kautta imee tätä arvokasta metallia itseensä. Kortteen kultapitoisuus riippuu siitä kuinka kultapitoisia ovat maavedet, joissa korte kasvaa. Prospectarit, jotka etsivät kulta-kerroksia maasta, voivat nyt pitää tätä kasvia ohjaajanaan. Kun löytävät kortteen ja tutkivat sen kultapitoisuuden niin pääsevät selville onko maassa kultaa ja missä määrin. Pääasia kuitenkin on se^^ttä korte on kultapitoinen kasvi kaikkialla, joten kultaa on myöskin kaikkialla, missä korte kasvaa. NYKY.AJ.\N FVS1IKK.\, johon Einsteinin suhteellisuusteoria on suuresti vaikuttanut, opettaa meille, ettei ole olemassa suurempaa nopeutta kuin valon nopeus. Sehän on 500,000 km. sekunnissa. Tuntuu jo mahdottomalta pelkkä ajatuskin, että jokin ylittäisi tämän nopeuden, ja kuitenkin on vissiä syytä olettaa asian siten olevan. Monet seikat näet viittaavat siihen, että ultra- 1. kosmillisten säteit-ten nopeus ylittää valon nopeuden. Eräs selitys kosmillisten säteitteis synnystä on^se, e^tji, ne aiheutuvat avi^ruudessa ^muodostunfista uusista tähdistä. Kun. näet uusi tähti syii-tyy, niin vapautuu suunnattomia e-nergiamääriä, ja osa tuosta energiasta tulee maahan kosmillisena säteily-- nä. Muuan uusimmista tähdistä on saanut nimekseen Nova Lacertae. Maailman eri puolilla on havaintoasemia, joissa lakkaamatta mitataan kosmillisen säteilyn voimakkuutta. Nyt osoittautui, että se voimistui huomattavasti jo neljä viikkoa ennenkuin uusi tähti näkyi maahan. Tämän johdosta on arveltu, että kosmilliset säteet ovat suorittaneet matkan mainitusta tähdestä maahan — välimatka on n. 2,000 valovuotta — neljä viikkoa nopeammassa ajassa kuin valo. Neljä viikkoa ei ole pitkä aika verrattuna 2,000 valovuoteen, mutta laskelmat osoittavat kuitenkin että ultrasäteitten nopeus on 45 km. suurempi sekunnissa kuin valon nopeus. HYLJÄTTY L.^PSI jätetään joskus oikeille portaille. Niin kävi äskettäin Fitchburgissa, Mass. Ernest Flechtner löysi eräänä aamuna asuntonsa porraskäytävään jätetyn hyljätyn lapsen ja vei sen sisälle.. Hänen vaimonsa alkoi ihastuneena lasta hoidella ja niin he molemmat rakastuivat tuohon ruskeasilmäiseen tummahkoon tyttölapseen, että ovat antaneet sille nimen Judith Dolores Flechtner ja hakeneet ottolapsekseen. — "Tyttö oli meille kuin Jumalan lahja'', tuumii Mrs. Flechtner, jolla ei ole omaa lasta ja ikää jo on 44 \TJOt-ta. Miehen käydessä kaupungin-töissä oli hän usein tuntenut kotona ikävää, jota oli haihduttanut käymällä elokuvissa ja ystäviensä luona vierailulla. Mutta nyt, kun hän sai lapsen, on hänelle koti viihtyisin paikka maailmassa. DETROITILAINEN 16-vuotias poika DiMaria oli löytänyt kotinsa yläkerrasta vanhasta arkkuresusta isänsä säästöt, $7,500 ja pannut ne reilusti liikkeelle. Ensinnäkin oli hän ostanut eräälle samanikäiselle ystävälleen auton, jolla sitten tehtiin hauskoja matkoja. Hyville tuttaville jakeli hän rahoja, teki auliisti lainoja j.n.e. Kun isä huomasi, että arkussa ei ollutkaan enää kuin $2,500, ruvettiin tutkimaan poikaa ja hänen taskussaan oli vielä S185, ja auto oli maksanut $1,040, mutta minne loput olivat joutuneet, sitä ei poika-muista-nut. S.ANOTAAN, että yksi lapsi joka viidestätuhannesta syntyy hammas suussa. Ei tietenkään kaikkia hampaita, vaan hanrnias tai pari tai kor-kentaan muutamia. Usein, saamme aamusella ihastuneena ihmetellä, ettei eilinen päivä ollutkaan vidä viimeinen. HEVOSVOIMA, koneitten työkyvyn mittaamisessa, edustaa sitä työtä, joka suoritetaan, kun 75 kg: n paino nostetaan sekunnissa yhden metrin korkeuteen. V f 4 •1 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1941-08-30-11
