Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 9, 1950

              • • M a . ' ' Z '•'^
(KAUNOKIRJALLINEN VliKKOLBBTtJ
13Pl2Ölteli€d aad prfoted by the Vapaus PuÖlsMiag Gm&pmf
Uäm^, iOÖ-iö2 Eira Street West, Sudbury, Öneaiiö,
Registared at tlie Stost Office Department. Ottava, m sscon«i
c l a ö matter.
lilekM IMcstyy" jokaisen viikon lauantaina If-sivtiisena, s!säl-'«
taen parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta sioilta.
TttAUSHINMÄT:
1 vuosikerta ^.00 % wosikerta $3.^5
6- kuukautta © kuukautta 2^5
3 kuukaueta tm
I VMosikefte ............. mM ' 6 kuukautta $2.60
ItBlOIl^BSSiNNÄT:
fenttiä paJstatuumalta. ÄIvM- Mitosilmoitus $3.00. Kuo­leman
Ilmoitus $3.00 ia sm yhteydessä julkaistava muisto-irirsy
$1.00 Ja kiitos $2.00. Kirjeenvaihtollmoitukaet $1.50. Eri-fcolÄinfint
• pysyvistä tIt«to!ttiisiäta. Tilapäisiiffioittajiea m'
lähetettävä maksu etukäteen.
Äsiamiehille myönnetään 15 prosentin palfckio.-
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kus»
tentajan liimeen: Vapaus PiiblisSiisg Compasij? Limited.
Kustantaja Ja paiaaja: Vepaiis PUbiishisg Company Limited,
lCMJ-102 Elte Street West, Sudbiir:^. Oataiio.
Toimittaja: J . W. Saari
MeMklin aiotut kirjoitiiks&t osoitetteva:
Lkkm- l€vii'yskampanjä läkmee loppmGu, fmmu &n vkiä
smtäSit aikaa mmUamia pmviif pmantd& säattituksmän e'fl
pmkkaAfi-miiil'^: ' Muutafms ypaikMknnfiat Gvm Uimmeei-cshnerkUHseM
tavalle, amaUea- kaiketi -kiHifksen. Tämän-johdosta,
kuten levityskatsauksen aliissa: ^mlmtmankhiy jiil-kalsta&
m htmpm^sif lofpmssa-cnkotnen kimmaUsia^ J.&ss& ^1-,
menevät paikk&kmmat js- fM!ä--kampanjmi-kyifäksi.tm-mifieei .
kaikki Liekin ystävät, Euten katsanksessQ MelniUmif m kat-
• smistcn yhteydessä vaikea mainita jokaista erikseen',-eikä-Sii­nä
tule kmkkieu nimi niin- huomimduksikaan kimvenkmsesfi-sitä
"öarten vahnistetmsa lisiassa. Vielä on monillG -pmkkG''--
kimnilh IJ-ekin ystävillä iilaisims päästä, kjmmälistäile, MM'-
•mmita-miii päiviä on vielä aiktia. • . •'
Tänä aikana, jolloin kolmauncn maailmqfisodaii tikka m-•
hyvhi Vakava, lienee paikaUaan kajota taisteluun raukan puo­lesta.
Olemme saatwet Naist-e^s KaiisainväUsen Demokraatti­sen
Liiton vetoomuksen, jossa Niin mieliinpmimviii samia ve-
(lotaaiT maaiinmH äiteihin, että kainamme sen j ui kaista imlie-ihkfjdiliemme,
jotka ekiät iiitä ole nähneet. Julistus kunhui
piiikka -paikoiB seumavasti:
f ii me maailmansodassa poikama menet täfieiden äitien kyy­neleet
eivät ole vielä ehtineet, kmvica. Fasistisen sodau aikeut-tkimat
kaavat eivät ole vielä parantmieet ;a kmtenkifi meitä
ffhkaa uusi entistä kammottavampi sota.
Eereassa pommittavat amerikkalaiset letifokoneef raukal-llsfa
smUkiäesiöä^ kävittäziät kaupimkeja ja kyliä, stifmaä--
. z^a^ iifkamia lapsia, misia ja vanhuksia. Thman Ja Ckurtk--
iU puhuvat ai-va-n avoimesti atamipammif.^ köytiämisestä. • '
Elämää i'akQSt-avi€n nmtes';^ sydämet fäyitää ka;nmottavB
t-ieimsniis kalmmmcn maailmmisodan • iihkasHa, joka väijyy
keidä-n Imiema^ k^tiema j& kotimmma ytlii imääi^ vakavain-
^Qfia kmr- milioir^kaan emie^-K
•SO miljo&mm naisen nimessä -me vetoamme maailman kaik-krif2
misiin keidän poliiitisisia ja 'mkomiollisista •mielipifeJs-iään
riippumaMa.. Näinä vakavina kef^Im me muistamme •
heitä sum-esta- vashmsta^^ joka heiilä on lapsiaan, kansojaan
ja koko ihmiskuntaa koMaaiL
- -Mc. vetoamme -kaikkiin misjärjestöjen ja poliittisten puo-heiden
jäseniin ja kaikkiin naisiin: Teidän äidinsydämienne '
on kuultava miljoonien lasten elämänhaluiset äänet.
Vkdisfykäämme vaatinhan atomiaseiden kieltämistä ja kai­ken
aseistnksen yleistä väkeniämistä, - ' A
—- tumnitsemaan hyökkäykset Ja aseelliset sekaantu^nise'
toisten kansojen- sisäisiin asioihin_, sekä rauhallisen vät\':iön
pommitukset.
Aliekirjoittakaii Tukholman veioomus ja kehosttakaa mu:-
fakif^ allck^-jifittmnaan se.
Muisttdkmi- sydämissänm- asuvd pelko tormintaiarmoksi /i?
tuisfeiuksi raukan puolesta.
3Ie äidit, jatka olemme antaneet elämän iapsitlemme. -ni^ci-dän
tuke olla mukami suuressa rauhan tyihsä.
Kaikkien maiden naiset.' Ty&iäis- ja ti2h>npoikahnaiset,
perheenäidit ja sivistyneistön naiset kaupungeissa Ja kyiissä.
Suokaa esiin käsiiyksemie siitä,-mikin toimenpiteisiin rauhan
pclastiimiseksi teidän mieiestmme on ryhdyt-tävä. Tehkää
t-ahtonne raukifn iMtvaamisesta iimnetuksi kaikkieila.
Jos koko mmiimam naisten vinma, joka käsiiiää pmdei ha­ko
iAmisku:masi&, ykiyy kaikkien niiden voimaan, jatka
Jmim-ikii raMksa,-se vai pelastaa lapsemme ja maaiiman iu-koitti.
Raukan ja elSmäfi asiä meidSn käsissäiume, sodanllet-
< ^ 4
^aksi ja puoli vuotta vanha
Lise Legatdt, Sturgeon Fallsilta,
Ont. tukehtui jokin aika sitten
kun hänen huoneessaan oU noin
20 tniftuuttia kestänyt ttdipalo.
Palo sai alkunsa plastiikkiscn
pöytälatnpun lyhytsuhista aika-kana
jolloift lapsen äiti oli ha­kemassa
lääkkeitä tuhkarokkoa
poteneelle onnettomimden ukrll-rille.
Lapsen isä oli palon syt­tyessä
työssä rakennuksen ala­kerrassa
ollessaan sekatavara­kaupassa,
Palm vahiftgaiaröi*
oidsaii $25/)0&. ^
• .Mrs. Pat IlFömi-OBiiistui lopulta- kiiii-
. traaliasta. Yltdysvaltöllsm:- mldieasä. lii'p,,
"Häii ylitti/ Eäelp«. vtid£l«ö;sjarr-,'.mutta.
•• alaa lapalitul- jötstej.esäkä- esti'-BEfaÄai3,
" . HäneE -yritystöftsä • vsBmt ovat sei?-.
Ensittrmäissllä yrftykseHääa ^ äiäireR-matliansa
.estyi-.*kuix Miien jalkansa
katkesL-'
Toisci^ keri-aii häil aikoi tehdä mat­ka
»,. vÄainnialkitsfajana, muitta- hänet
kdis.i-ttuiT maWa- ja-. Elietettiia- ttiksi-sin.
'
KolmanneHa kerralla hänellä oli tila
lentokoneessa, mutfa vuokra-auto jolla
hait ajoi fentokentälTe, joutui onnetto­muuteen
ja mrs. Brovtnilta katkesi käsi.
Neljännellä kefraita jimti ennen lai­van
lähtSä hän sairastui tuhkarokkoon,
eikä laivaaÄ otetta sairasta ihniistä.
YiidenneHä kerralla IhänelFä taas öli
paikka leittokGiieessai, multj^ joutui sai-raalatfII
vafess vatsavmn^ takia-,
Rau<i£iiöella kerralla händlS oli nEni-kääiT
paikk-a^teYftokoiteessa^ mtitita eriän .
tttttavarfsa I^psi- repi. hänee imatkalip-.
ptinsa. Yhtiö antoi kuiterikin Budeil
liputti matta hän oli väliällä ffiyöhistyli •:
lentokoneesta, -topulta 'liän ktiiteBkin
pääsi matkasK-.
• -Atomipommin ••hir\ittävy>ltä''k)ta.as j
liioitella- Useimmilk ilimisiöSrHe^ee. kulte^^
nlalkaineit käsitys siitä, initä tällaisen po^rfiin räjjitäe
«ikeltt tapalituu ja miliitt sen tavatortävittäva vaikutus^
^ rustuu. Sen vuoksi lienee paikallaan esittää siitä täs^ä ^
tamia -4jiierilcan puolustysministerioa julkaisemasta V^-J
sesta käsikirjasta poimittuja tietoja.
Tähän asti toimitettujen atomipomrairäjäytystcn tarkkasi»
misessa ja kuvaamisessa on suurimpana vaikeutena ollut 4»
että on kysymys ilmiöistä, jotka tapahtuvat tavattoman W
hyessä ajassa, jossakin sekunnin miljoonasosassa, joten W
palitumia ei ofe voitu aukottomasti tallentaa parhaiUak-»^
valökirvallsmeiietelmiirä. Se on käynyt mahdolliseksi vasta'3
van äskettäin, kun on keksitty filmikamera, jolla voidaan 'ft^
taa jopa 10 miljoonaa'kuvaa sekunnissa.
Seuraava kuvaus atomipommiräjähdyksestä koskee p\^'
mimallia ' - J " , jolla ensin kokeiltiin 16. 7. 19^45 Alamogari^'
sa ja joka sitten räjäytettiin Hiroshiman ja Nagasakin Vlbl
.Huomautettakoon, että tämän ensimmäisen pommimalIin''.4
keen on epäilemättä valmistettu jo uusia ja ehkä paljon'< ^
tuhoisampia. T-pommifl rajähdysvoima vastaa kahtatub •
ta viime sodassa, käytettyä suurta "korttelipommia". V
Eun tavallinen pommi aiheuttaa räjähtäessään "vain" r
5Q0 C-asteen kuumuuden^ syntyy atomipommin räjäbtäclv
1 miljoonan asteen kuumuus. Tästä jötou,^ efti ^vain IBI
mas osa pommi9.e;«ergiasta :v^f??.Mtug,0}ektra
teinä. Nämä säteet Jiääävät $upresti potnmin tuhoyaikutlish
ta. Myös atomiept tejotes?a esiintyvä- ''ydinsäteilyt joiiiH
vaarallisimpia tuotteita avat röntgensäteiden tapaiset gamihtl
säteet ja neutronit, lisää tiihoa.^ Smiri osa lämpösäteistä imWi
tyy-pian ilmaany joka'^'uilmeöee-yalkclaehlra m
— rauiftamaö imiljoonasosaseikiinnin kuluttua räjähdyksc^l,
— tullut hetki,^^ jolloin näkyjr ns. tulipallo, joka nopeasti lis-
•Ph11adelj>hiassa, Penn'sylvaniassa,
käytettiin tässä äskettäin voimakasta
uutta röntgenteleskooppia leikattäessi$
Jeanne Tystermania, 2S-vuotiasta hol-lantilaisnaista,
jonka oikeasta ketiMtos-ta
poistettiiit sinne tufikeittuttut mippi-neula.
Röntgenteleskooppi synnyttää lOÖ
kertaa kirkkaamman kuvan kuiii taval­linen
rönfgenkone. |a sitä käytettiin en­simmäisen
kerran kerran sentapaisessa
leikkaaksessa. Väitetään, että röntgen-teleskooppi
^'melkein luo auringonvaloa
ihmisruumiin, sisälle ja.synnyttää elek-troniheijastuksin
kirkkaan elävän elo­kuvan
välkehtivälle kankaalle".
Eashiimäinen Canadan historiassa
muistiin merkitty maanjäristys"tapalitui
vuomia mutta tähän mennessä
pahin maanjäristys tapahtui 25 vuotta
mj-öhemmin. Se allit utti valtavia maan-vieremiä
St. •'Lawrence-v!rtaan ja muutti
virran iuoksuii urankin.
sefia vain konraiiinen. Heidiin kans­samme
m koko iämiskintfa. Rauha- tu­lee
voittamaan sodan.
jenee ja menettää samalla lämpöään, painettaan ja valvov^jJ
maansa. lÄluksi yalovoima^ito^cyd^
katsottuna noin 2D0 kertaa suurempi kuin auringon main
pinnalla mitattuna, 15/lGOO sekuimiE kuluttuahan tulip?iÖs|
n. 200 metrin täpimittaineö ja sen pintalärapötila S.ÖOO aslet^J
ta. l^ulipallön kasvaessa syntyy ilmassa: myös räjähdysaa*!l*'|
Sekunnin kuluttua räjähdyksestä tulipallo on suurimmilla <r
300 ra : i i läpimittainen. 10 sekimnin kuluttua, jolloin tuli| C
lo on noussut n. SOO m., on räjähdysaalto kulkenut jo ,1,
kilometriä ja siis tehiiyt suu|imraat tuhonsa^ Tulipallo '
silloin melkein sammunut^ j a m y ö s gamma-ja neutronsät*
lakkaa.' • .• •
Pommin räjähdettyä näkyy violetinväljstä^ hehkua. S ' " ;
fiäkyy myös siinä sienenmHOtoisessa höyry- ja savupatsaa ,,
joka muodostuu tulipälfon kadottua ja joka käsittää pk " ,
vesipisaroita, räjähdyksen sinkoamia radioaktiivisia oksic: '
sekä pölyä ja maata.
Nagasakissa tämä pilvi kohosi 20,000 imetrin korkeutc .
Pih-i näkyi noin tunnin ajan, kunnes tuuli hajoitti sen. J
tuessaan tässä pilvessä kosketuksiin keskenään tarttuvat
dioaktiiviset metalliset oksicflhiukkaset pölyliiukkasiiij, jo'^^lj
siten myös tulevat radioaktiivisiksi. Ilma-aaltojen asetuPiJ
nämä radioaktiiviset pölyhiufkkase'£ satavat maahan. Kl'V|
shimassa ja Nagasakissa",. iBfssä pommi- räjähti H. 7G0 i l n.
korkeudessa, niillä ei ^odetfe olevan vaMugollfsia vaikiituH»?'
mutta ne muodostuvat kylla vaaräiKsiksi, jos pommi räjlfa^
tää, maan tai vedeit.piiyöasss.;• ^ • ,• . ' '•
AinoaA^edenalaiöeit räjähdys: on toistaiseksi toiniitettu J#i-)
kinilla. 70 m:n sy\'yisessä lagö*[issa. TällÖlökili syntyi
• sin tulipallo,- joka plölasn. iioisstiiasö iiäTisi,-.,-jä-.'sitten-'
100 metrin paksuinen vesipatsas^ jonka srvioitiiii sisiifL
1' milj. tonnia vettä. 33,000 tonniöTetoifieS taistelulaiva
kafisas'' kimposi ilmaan pystyasentoon, mutta 1/1000
myöhemmin siitä ei näkynjrg jälkeäkään. 5 min. '^^^'J^-
syntyi suuri pilvi, joka satoi vahvasti tuitnln ajan. ' ^ ' ^ ' " ^ •^
radioakfitvisuntta todettiin useiden kilometrien etäisyyci J ^ .
Atomipommin räjähtäessä ilmassa aiheuttaa suurinimafg^
kot räjähdj^aalto. Japanissa tehtiin sen vaikutuksesta
raavät toteamukset. Ensimmäheliä vyöhykkeellä,; joka
im 800 m;n päähän räjähdyksen keskipist£e5tä, oli tuho ' ^ ^ j ;
deffinen. Seuraavalla, 1600 metrin päsihän ulottuvalla-^vf*
hykkeellä rakennukset joko sortuivat tai olivat sortum:^*
laan. Niinpä 45 sm:n vahvuiset tiiliseinät hajosivat kokoK^
ja kattotiilet sulivat kuumuudesta. Vielä kolmann^llekni
hykkeelle. joka ulottui 2,600 m ra päähän, pyrkivät tiihrij
nukset sortumaan tai vaurioituivat käyttökelvottomiksi
kuamuus käperrytti puiden lehdet. Aina 3,300 metrin
syyteen oli ilmanpaine vahingoittanut useimpia taloj:
paljon tulipaloja syntyi. Ovi- ia ikkuna- y.ni. pienempiä
rioita ja tapahtui jopa 13 km:n päässä räjähdyskeskuks
Entä ihmisten kohtalo heidän joutuessaan tällaisten v
vien hävitysvoimien vaikutuspiiriin? Tässä yhteydes:.
sitä ole tilaisuutta yksityiskclttaisesti selvitellä. Hirosh
ja Nagasakin uhrien satatuhantiset lukumäärät kuitenbr
havat puolestaan, ja ehkäpä edelfö esitetyt asiatiedot a,
pommin aineellisista tuhovaiköluksista ttiyös auttavat ^
telemaan, millaisen kuolemaaasten ihmineii on saanut
tavakseen. Ja torjuntakeinoista^ on turtia puhuri —
sellainen olisi kansojen keskeinen ysiävyvs, yh{eis>i«n^^
ja luottamuksellinen vhteistvö. — H .