1955-01-29-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ntinen suutarinopissa
K i r j . JOHN JUNNILA
OL I N 14-vuotias, kun pyrin suuta-rinoppiin
mestari Vuotaselle. Olet
vähän liian nuori istumatyöhön, mutta
jos lupaat välillä voimistella ja päivisin
pullistella rintiaasi, niin voithan yrittää,
puheli mestari asian tuntemuksella.
Jo puolen vuoden kuluttua sain kuulla
(mestarilta: "Ahaa, kas sillä lailla! Kyllä
työ tekijänsä neuvoo."
Työ oli minun mielestäni kovin rikkaan
oloista, sillä nahkaa oli paljona
Kuljimme nimittäin talosta taloon.
Ihailin niitä kengänpohjallisia, joita
mestari viilteli vuodista. Ollapa äidilläni
noin kaunista nahkaa, että hänkin
kerran saisi oikein hyvät kengät. Mestari
ilmoitti sitten minulle, että ensi
viikolla mennään Santalaan. ' Siellä
kuuluu olevan kolme vuotaa, miitta onpa
siinä talossa koipiakin, hän puheli.
tuvansa antamaan pfiinulle ruoansulatusta
kiihoittavia lääkkeitä. Yritin selittää,
että kyllä ruokahalut ovat hv'\'ät,
kunhan vain olisi syötävää ja että jos
sellaista lääkettä annetaan, niin sitä
pitää antaa heti kahdelle miehelle, koska
meillä on kaverin kanssa yhteiset
sapuskat. Ei siis sovi se, että toinen
syödä rohmuaa enemmän kuin toinen.
Sanoin kaverinkin nahan käyneen hyvin
väljäksi.
En enää muista mikä sen lääkkeen
latinalainen nimi oli, mutta joka tapauksessa
sitä lääkettä tuli ja kahdelle
miehelle. Käski myöskin tulla kahden
viikon kuluttua uudelleen, j ä että ei
ole väliä kumpi meistä tulee, kun kummallakin
on sama tauti ja samat lääk-k
^ t . .
Syksyllä metsästysaikana tapasimme
kaksi muusia. Minä sanoin kaverille, että
ammutaan nyt tuo iso sarvipää ja
niin me aloimme ammuskella. Kaveri
ampui kuitenkin sitä naaraanpuoltä ja
sanoi, ettei suinkaan sitä voi jättää suremaan.
Minä menin sitten naapurina
olevan farmarin pojalle sanomaan, että
lähdetään hakemaan kaupungista metsästysluvat.
Lupasin toisen muusin hänelle,
kunhan hakee ne hevosella ja autolla
kotiin. Kun olimme sitä suurta
sarvipäätä viemässä kotiin, pysäyttivät
riistanvartijat meidät tiellä ja kehuivat
muusia komeaksi. Minä puolestani vielä
'kehaisin, että toinen samanlainen on
metsässä kumossa ja että haemme sen
huomenna.
Naarasmuusia ei ollut lupa ampua,
mutta ajattelin selviävämme siitäkin.
Seuraavana päivänä lähdimme sitten
hakemaan sitä toista muusia ja minä lupasin
ottaa vastuun päälleni jbs kiinni
joudutaan. Otimme kuitenkin mukaamme
sen edellisenä päivänä hakemamme
muusin suurisarvisen pään. Kun se naa-rasmuusi
oli trokimme perällä mykkyrässä,
niin katkaisimme siltä pään ja
panimme sarvellisen pään tilalle. Riistanvartijat
taas pysäyttivät meidät ja
kehuivat että on yhtä komea muusi
kyin edellinenkin. Minä vielä leuhkai-sin,
että on sillä pää ainakin yhtä komea,
mutta eivät vartijat siitä mitään
huomanneet. Niinpä ei meillä sinä syksynä
ollut ainakaan lihan puutetta. Jäniksetkin
saivat silloin olla aivan rauhassa.
?
VOITTE OMATA
puhtaan ihon, rauhalliset hermot,
rauhallisen tunteen nauttimalla
maksaa puhdistavaa y r t t i lääkettä.
Kuohanden lääke $1.75 posUkulaineen
THUNA II£ItBA!LIST
436 QUEEN ST. IVEST
TORONTO. ONTARIO
Olin siihen mainessä jo niin edisty-liyt,
että ompelin pieksujen kantasau-moja
ja päällisiä varsiin. Siinä katsellessani
nahan paljoutta kasvoi mielitekoni
saada äidilleni yhdet hyvät pohjalliset
vaikka millä keinolla. En pitänyt
napöikaan varkaudesta, mutta millä
lailla ne saisin, sillä rahaa ei minulla
ollut, hyvä kun sain ruokani.
Talossa kävi. vieras, Röytän Saks-manni.
Hän tiesi kertoa, että kruunun
metsästä olivat taas varastaneet sahatukkeja,
oli löydetty 34 kantoa. Yritin
siinä laskea montako pohjallista saisi
laskea tukm päälle, joka on 18 jalkaa
pitkä. Tulokseksi sain, että siihen ne
menisiivät talon-nahkavarat. Taisi olla
ensimmäinen kerta elämässäni, kun
suunnittelin omavaltaista tekoa, sillä
päätin keinotella äidille kengänpohjal-liset.
Ajattelin kuinka pitkä ön synti,
kun tukki on 18 jalkaa ja niitä on monta
päittäin. Tuleepa siitä pitkä synti.
Nyt en enää pitänyt pahanakaan tuota,
jos otan tuollaiset keskiarvon pohjalliset,
onhan-syntikin siHoin vain samanlainen
.
Odottelin siis sopivaa aikaa, sillä
meillä oli muuttopäivä. Aluksi olikin
minulla onni myötäinen, sillä isäntä
pyysi suutaria talliin katsomaan hevosen
kavioita, joissa kuului olevan kuiva-misen
vikaa ja emäntä oli juuri 'lähtenyt
navettaan. Otin nopeasti liivin y l täni
ja laitoin pohjalliset liivin selkään
pikinuoralla j a sitten liivi ylle — suti
puti. 'Nythän sieltä jo emäntä näkyikin
tukvan. Tiesin ©männän olevan
kovetun uskovaisen ja siksi hyräilin
hänen tupaan tullessaan typta vanhaa
laulua "Erämaata, erämaata läpi kul-kiessain".
Kulkiessaan ohitseni sanoi emäntä,
että sielläkö erämaassa nuori suutari
luulee tarvitsevansa noita pohjallisia,
jotka riippuvat liivin selkämyksessä.
Muistan kuinka veri kuumana ailahteli
kasvoillani, mutta enpä joutunut sanattomaksi.
Esitin emännälle, että kun
meillä suutareilla on nyt muuttopäivä,
niin pistin nuo pohjalliset selkääni kyltiksi,
jotta emäntä muistaisi meitä taas
kun jalkineiden tarve tulee eteen.
Siinä minun kiukusta pihistessä, jopa
itse sarvipäätä sinutellessa, tuli mestarikin
jo tallista . . . Olipa se, että kiireessä
laitoin ne pohjalliset ulkopuolelle.
Mestarilla oli työtä kovasti. Nyt oli
Sivulan talo ensimmäinen. Siellä oli
ikäisiäni nuoria ja he kiirehtivät minua
sanomaan, kenelle heistä ensiksi uudet
kengät tehdään. Talossa oli myöskin
vanha eukko, joka kulki tuvan ja kamarin
väliä, puhuen aina puoskaritöis-tään.
Kiinni tarttuneiden lapaluiden
irroittaminen kuului olevan mieluisin
puheenaihe. Jo ensimmäisenä päivänä
kävi muori nuljuttamassa minun hartioitani.
Hän piti kädessään vanhaa
^puista lautasta ja minua kovasti surkutellen
pyysi saada tunkea sitä lapalui-teni
alle. Kyllä se vähän koskisikin,
mutta hän sanoi antavansa minulle palan
inkivääriä suuhuni, niin kyllä sen
kestäisi. Hosuin muorin pois ja sanoin
lapojeni olevan juuri miehrstymisiässä,
eikä tarvitsevan mitään lautasella vääntämistä.
Jo ensimmäisenä päivänä tein Sivulassa
sen päätöksen, että tästä talosta
otan ne kengänpohjalliset, enkä enää
laulele erämaasta, kävi miten kävi.
Poislähtöpäivän iltapuolella tulikin minulle
sopiva tilaisuus. Nyt ompeMn pohjalliset
varmasti liivin sisäpuolelle, mutta
juuri tuntia ennen poislähtöä tuli se
vietävän ämrmä sieltä kamarista ja saavuttuaan
kohdalleni koppasi kiinni hartioistani
siltä puolelta missä pohjalliset
olivat ja hifakasi: " V a i ei tarvita lau-tasta
sinun'hartioissasi!" •
Kyllä sen arvaa jokainen minkälainen
minun olj olla, kun talon tytötkin
tulivat katsomaan sitä näytelmää, kun
muori veti pohjallisia liivini alta. Hän
piti pohjallisia kuin mainostauluja ja
hihkui: "Sinä poika näemmä oletkin
pitkäkyntinen!" Varoin häfceltj^ästä.
pahoin ja kysyin muorilta, että kuinka
vanha häh on, kun hänellä on vielä noin
tarkka näjcö. Vakuutin laittaneeni pohjalliset
l u j i k s i , nähdäksaii josko huomaatte
mitään eroa &tioissani, kun
arvelitte niissä vikaa olevan.
Mutta muori astui sormi pystyssä,
eteeni ja sanoi: "On minulla jo sen verran
ikää, että näen mikä nuori suutari
oikein on. Olisit vienyt talosta nämä
pohjalliset ihnan minua, senkin pitij^.
kyntinen."
•t ^—••11.-. .1 IIII M I I • , M.
" K A D O N N O T " PLANEETT \
LÖYDETTY i
/ Athaliä-niminen planeetta, joka on
ollut "kadoksissa" SO vuotta, on jälleen
löydetty teleskoopin ja ^'dektroniaivtj;
jen" aviiUa, kertoo General Electrij
Company.
Heidelbergui observatorio 'keksi pig.
neetan vuonna 1903, ^General Electric
Companyn jättiläismäisen matematiik.
katooneen avulla on voitu laskea sea
rata ja paik^listaa se.
su
ENSI KEVÄÄNÄ TM KESÄ^
Nyt olisi aika tilata hyttipaikkatme, kun vielä on
valinnan varaa ja hyviä paikkc^a saatavana
Matkailutoimistomme edustaa kaikkia johtavimpia valtameriliUjoja,
antaen palvelusta kaikissa matkaa koskevissa asioissa, kuten passien
ja viisumien hankiimassa.
Ruotsin Amerikan Lirijan kulk^
New Yorkista ja Halifaxista Göteborgiin:
"Stockholm" Halifaxista helmikuun 17 pnä
"Stockholm" Halifaxista maaliskuun 17 pnä
"Stockholm" New Yorkista huhtikuun 13 pnä
"Kungsolm" New Yorkista huhtikuun 19 pnä
"Stockholm" New Yorkista toukokuun 10 pnä
"Kungsholm" New Yorkista toiikok. 18 pnä
"Stockholm" New Yorkista kesäkuun 7 pnä
"Kiing^lm" New Yorkista kesäkuun 14 pnä
"Stockholm" New Yorldsta heinäkuun 2 pnä
"Kungsholm" New Yorkista heinäkuun 9 pnä
Ruotsin Amerikan Linjan 22,000 tonnin loistolaiva "Kung^ölm" ja
äskettäin uudelleen sisustettu "Stockholm" tarjoavat matkustajille
kaikki mukavuudet. Vain ulkohyttejä kummassakin laivassa.
• f c»
HOME LINJAN uusi 26,000 tonnin loistolaiva
SS. "HOMERIC"
alkaa liikennöimään Canadan ja Englaimin välillä, poiketen myös
kulkuvuoroillaan lie Havressa, Ranskassa. ,
Home Linjan loistolaivan SJS. "Homerlcin" ensi vuoden kulkuvuorot
Quebecista Southamptoniin tai Le Havreen:
Huhlik. 23 p.
Toukok. 11 p.
Toukok. 28 p.
Kesäk. 14 p.
Heinäk. 1 p.
Heinäk. 17 p.
Käyttäkää hyväksenne tämän uuden loistolaivan mukavuuksia.
CANADIAN PACIFIC LINJAN
laivojen kulkuvuorot Montrealista Liverpooliin, Englantiin, josta
voimme järjestää matkanne edelleen Kööpenhaminan kautta
Suomeen:
Kolme laivaa liikennöi Montrealin ja Liverpoolin valOIä:
"Empress of Scotland" — "Empress of France"
26,300 tonnia • 20,400 tonnia
"Empress of Australia"
19.400 tonnia
Ensi kevät- Ja kesäkauden kulkuvuorot
Montrealista Liverpooliin: •
"Empress of France" huhtikuun 26 pnä
"Empress of Scotland" toukokuim 3 pnä
"Empress of Australia" toukokuun 10 pnä
"Empress of France"-toukokuun 17 pnä
"Empress of Scotland" toukokuun 24 pnä
"Empress of Australia" toukokuun 31 pnä
"Empress of France" kesäkuun 7 pnä
"Empress of Scotland" kesäsk. 14 pnä
"Enipress of Australia" kesäkuun 21 p.
"Empress of France" kesäkuun 28 pnä
"Empress of Scotland" heinäkuun 5 pnä
"Empress of Australia" heinäkuun 12 pnä
NORJAN AMERIKAN LINJAN
M.S. OSLOFJOBO" ja SS. ,"STAVANGERFJOBD" liikennöivät
New Yorkin, Norjan ja Tanskan välillä. •
Ensi kevät- ja kesäkauden kulkuvuorot
New Yorkista joko Osloon tai Kööpenhaminaan:
"Oslofjord" huhtikuian 13 pnä
"Stavangerfjord" huhtikuun 29 pnä
Oslofjord" toukokuun 11 pnä
"Stavangerfjord" toukokuun 25 pnä
"Oslofjord" kesäkuun 8 pnä
"Stavangerfjord" kesäkuun 22 pnä
Hyvät yhteydet Kööpenhaminasta Suomeen.
Lähempiä tietoja saatte kirjoittamalla osoitteella:
VAPAUS TRAVELAGENCY
P.O. BOX 69 SUDBURY. ONTARIO
i li
Stvtt 10 Ii«ttanfain«,4aniinlkttuik 29 palvini. 1955
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 29, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1955-01-29 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki550129 |
Description
| Title | 1955-01-29-10 |
| OCR text | ntinen suutarinopissa K i r j . JOHN JUNNILA OL I N 14-vuotias, kun pyrin suuta-rinoppiin mestari Vuotaselle. Olet vähän liian nuori istumatyöhön, mutta jos lupaat välillä voimistella ja päivisin pullistella rintiaasi, niin voithan yrittää, puheli mestari asian tuntemuksella. Jo puolen vuoden kuluttua sain kuulla (mestarilta: "Ahaa, kas sillä lailla! Kyllä työ tekijänsä neuvoo." Työ oli minun mielestäni kovin rikkaan oloista, sillä nahkaa oli paljona Kuljimme nimittäin talosta taloon. Ihailin niitä kengänpohjallisia, joita mestari viilteli vuodista. Ollapa äidilläni noin kaunista nahkaa, että hänkin kerran saisi oikein hyvät kengät. Mestari ilmoitti sitten minulle, että ensi viikolla mennään Santalaan. ' Siellä kuuluu olevan kolme vuotaa, miitta onpa siinä talossa koipiakin, hän puheli. tuvansa antamaan pfiinulle ruoansulatusta kiihoittavia lääkkeitä. Yritin selittää, että kyllä ruokahalut ovat hv'\'ät, kunhan vain olisi syötävää ja että jos sellaista lääkettä annetaan, niin sitä pitää antaa heti kahdelle miehelle, koska meillä on kaverin kanssa yhteiset sapuskat. Ei siis sovi se, että toinen syödä rohmuaa enemmän kuin toinen. Sanoin kaverinkin nahan käyneen hyvin väljäksi. En enää muista mikä sen lääkkeen latinalainen nimi oli, mutta joka tapauksessa sitä lääkettä tuli ja kahdelle miehelle. Käski myöskin tulla kahden viikon kuluttua uudelleen, j ä että ei ole väliä kumpi meistä tulee, kun kummallakin on sama tauti ja samat lääk-k ^ t . . Syksyllä metsästysaikana tapasimme kaksi muusia. Minä sanoin kaverille, että ammutaan nyt tuo iso sarvipää ja niin me aloimme ammuskella. Kaveri ampui kuitenkin sitä naaraanpuoltä ja sanoi, ettei suinkaan sitä voi jättää suremaan. Minä menin sitten naapurina olevan farmarin pojalle sanomaan, että lähdetään hakemaan kaupungista metsästysluvat. Lupasin toisen muusin hänelle, kunhan hakee ne hevosella ja autolla kotiin. Kun olimme sitä suurta sarvipäätä viemässä kotiin, pysäyttivät riistanvartijat meidät tiellä ja kehuivat muusia komeaksi. Minä puolestani vielä 'kehaisin, että toinen samanlainen on metsässä kumossa ja että haemme sen huomenna. Naarasmuusia ei ollut lupa ampua, mutta ajattelin selviävämme siitäkin. Seuraavana päivänä lähdimme sitten hakemaan sitä toista muusia ja minä lupasin ottaa vastuun päälleni jbs kiinni joudutaan. Otimme kuitenkin mukaamme sen edellisenä päivänä hakemamme muusin suurisarvisen pään. Kun se naa-rasmuusi oli trokimme perällä mykkyrässä, niin katkaisimme siltä pään ja panimme sarvellisen pään tilalle. Riistanvartijat taas pysäyttivät meidät ja kehuivat että on yhtä komea muusi kyin edellinenkin. Minä vielä leuhkai-sin, että on sillä pää ainakin yhtä komea, mutta eivät vartijat siitä mitään huomanneet. Niinpä ei meillä sinä syksynä ollut ainakaan lihan puutetta. Jäniksetkin saivat silloin olla aivan rauhassa. ? VOITTE OMATA puhtaan ihon, rauhalliset hermot, rauhallisen tunteen nauttimalla maksaa puhdistavaa y r t t i lääkettä. Kuohanden lääke $1.75 posUkulaineen THUNA II£ItBA!LIST 436 QUEEN ST. IVEST TORONTO. ONTARIO Olin siihen mainessä jo niin edisty-liyt, että ompelin pieksujen kantasau-moja ja päällisiä varsiin. Siinä katsellessani nahan paljoutta kasvoi mielitekoni saada äidilleni yhdet hyvät pohjalliset vaikka millä keinolla. En pitänyt napöikaan varkaudesta, mutta millä lailla ne saisin, sillä rahaa ei minulla ollut, hyvä kun sain ruokani. Talossa kävi. vieras, Röytän Saks-manni. Hän tiesi kertoa, että kruunun metsästä olivat taas varastaneet sahatukkeja, oli löydetty 34 kantoa. Yritin siinä laskea montako pohjallista saisi laskea tukm päälle, joka on 18 jalkaa pitkä. Tulokseksi sain, että siihen ne menisiivät talon-nahkavarat. Taisi olla ensimmäinen kerta elämässäni, kun suunnittelin omavaltaista tekoa, sillä päätin keinotella äidille kengänpohjal-liset. Ajattelin kuinka pitkä ön synti, kun tukki on 18 jalkaa ja niitä on monta päittäin. Tuleepa siitä pitkä synti. Nyt en enää pitänyt pahanakaan tuota, jos otan tuollaiset keskiarvon pohjalliset, onhan-syntikin siHoin vain samanlainen . Odottelin siis sopivaa aikaa, sillä meillä oli muuttopäivä. Aluksi olikin minulla onni myötäinen, sillä isäntä pyysi suutaria talliin katsomaan hevosen kavioita, joissa kuului olevan kuiva-misen vikaa ja emäntä oli juuri 'lähtenyt navettaan. Otin nopeasti liivin y l täni ja laitoin pohjalliset liivin selkään pikinuoralla j a sitten liivi ylle — suti puti. 'Nythän sieltä jo emäntä näkyikin tukvan. Tiesin ©männän olevan kovetun uskovaisen ja siksi hyräilin hänen tupaan tullessaan typta vanhaa laulua "Erämaata, erämaata läpi kul-kiessain". Kulkiessaan ohitseni sanoi emäntä, että sielläkö erämaassa nuori suutari luulee tarvitsevansa noita pohjallisia, jotka riippuvat liivin selkämyksessä. Muistan kuinka veri kuumana ailahteli kasvoillani, mutta enpä joutunut sanattomaksi. Esitin emännälle, että kun meillä suutareilla on nyt muuttopäivä, niin pistin nuo pohjalliset selkääni kyltiksi, jotta emäntä muistaisi meitä taas kun jalkineiden tarve tulee eteen. Siinä minun kiukusta pihistessä, jopa itse sarvipäätä sinutellessa, tuli mestarikin jo tallista . . . Olipa se, että kiireessä laitoin ne pohjalliset ulkopuolelle. Mestarilla oli työtä kovasti. Nyt oli Sivulan talo ensimmäinen. Siellä oli ikäisiäni nuoria ja he kiirehtivät minua sanomaan, kenelle heistä ensiksi uudet kengät tehdään. Talossa oli myöskin vanha eukko, joka kulki tuvan ja kamarin väliä, puhuen aina puoskaritöis-tään. Kiinni tarttuneiden lapaluiden irroittaminen kuului olevan mieluisin puheenaihe. Jo ensimmäisenä päivänä kävi muori nuljuttamassa minun hartioitani. Hän piti kädessään vanhaa ^puista lautasta ja minua kovasti surkutellen pyysi saada tunkea sitä lapalui-teni alle. Kyllä se vähän koskisikin, mutta hän sanoi antavansa minulle palan inkivääriä suuhuni, niin kyllä sen kestäisi. Hosuin muorin pois ja sanoin lapojeni olevan juuri miehrstymisiässä, eikä tarvitsevan mitään lautasella vääntämistä. Jo ensimmäisenä päivänä tein Sivulassa sen päätöksen, että tästä talosta otan ne kengänpohjalliset, enkä enää laulele erämaasta, kävi miten kävi. Poislähtöpäivän iltapuolella tulikin minulle sopiva tilaisuus. Nyt ompeMn pohjalliset varmasti liivin sisäpuolelle, mutta juuri tuntia ennen poislähtöä tuli se vietävän ämrmä sieltä kamarista ja saavuttuaan kohdalleni koppasi kiinni hartioistani siltä puolelta missä pohjalliset olivat ja hifakasi: " V a i ei tarvita lau-tasta sinun'hartioissasi!" • Kyllä sen arvaa jokainen minkälainen minun olj olla, kun talon tytötkin tulivat katsomaan sitä näytelmää, kun muori veti pohjallisia liivini alta. Hän piti pohjallisia kuin mainostauluja ja hihkui: "Sinä poika näemmä oletkin pitkäkyntinen!" Varoin häfceltj^ästä. pahoin ja kysyin muorilta, että kuinka vanha häh on, kun hänellä on vielä noin tarkka näjcö. Vakuutin laittaneeni pohjalliset l u j i k s i , nähdäksaii josko huomaatte mitään eroa &tioissani, kun arvelitte niissä vikaa olevan. Mutta muori astui sormi pystyssä, eteeni ja sanoi: "On minulla jo sen verran ikää, että näen mikä nuori suutari oikein on. Olisit vienyt talosta nämä pohjalliset ihnan minua, senkin pitij^. kyntinen." •t ^—••11.-. .1 IIII M I I • , M. " K A D O N N O T " PLANEETT \ LÖYDETTY i / Athaliä-niminen planeetta, joka on ollut "kadoksissa" SO vuotta, on jälleen löydetty teleskoopin ja ^'dektroniaivtj; jen" aviiUa, kertoo General Electrij Company. Heidelbergui observatorio 'keksi pig. neetan vuonna 1903, ^General Electric Companyn jättiläismäisen matematiik. katooneen avulla on voitu laskea sea rata ja paik^listaa se. su ENSI KEVÄÄNÄ TM KESÄ^ Nyt olisi aika tilata hyttipaikkatme, kun vielä on valinnan varaa ja hyviä paikkc^a saatavana Matkailutoimistomme edustaa kaikkia johtavimpia valtameriliUjoja, antaen palvelusta kaikissa matkaa koskevissa asioissa, kuten passien ja viisumien hankiimassa. Ruotsin Amerikan Lirijan kulk^ New Yorkista ja Halifaxista Göteborgiin: "Stockholm" Halifaxista helmikuun 17 pnä "Stockholm" Halifaxista maaliskuun 17 pnä "Stockholm" New Yorkista huhtikuun 13 pnä "Kungsolm" New Yorkista huhtikuun 19 pnä "Stockholm" New Yorkista toukokuun 10 pnä "Kungsholm" New Yorkista toiikok. 18 pnä "Stockholm" New Yorkista kesäkuun 7 pnä "Kiing^lm" New Yorkista kesäkuun 14 pnä "Stockholm" New Yorldsta heinäkuun 2 pnä "Kungsholm" New Yorkista heinäkuun 9 pnä Ruotsin Amerikan Linjan 22,000 tonnin loistolaiva "Kung^ölm" ja äskettäin uudelleen sisustettu "Stockholm" tarjoavat matkustajille kaikki mukavuudet. Vain ulkohyttejä kummassakin laivassa. • f c» HOME LINJAN uusi 26,000 tonnin loistolaiva SS. "HOMERIC" alkaa liikennöimään Canadan ja Englaimin välillä, poiketen myös kulkuvuoroillaan lie Havressa, Ranskassa. , Home Linjan loistolaivan SJS. "Homerlcin" ensi vuoden kulkuvuorot Quebecista Southamptoniin tai Le Havreen: Huhlik. 23 p. Toukok. 11 p. Toukok. 28 p. Kesäk. 14 p. Heinäk. 1 p. Heinäk. 17 p. Käyttäkää hyväksenne tämän uuden loistolaivan mukavuuksia. CANADIAN PACIFIC LINJAN laivojen kulkuvuorot Montrealista Liverpooliin, Englantiin, josta voimme järjestää matkanne edelleen Kööpenhaminan kautta Suomeen: Kolme laivaa liikennöi Montrealin ja Liverpoolin valOIä: "Empress of Scotland" — "Empress of France" 26,300 tonnia • 20,400 tonnia "Empress of Australia" 19.400 tonnia Ensi kevät- Ja kesäkauden kulkuvuorot Montrealista Liverpooliin: • "Empress of France" huhtikuun 26 pnä "Empress of Scotland" toukokuim 3 pnä "Empress of Australia" toukokuun 10 pnä "Empress of France"-toukokuun 17 pnä "Empress of Scotland" toukokuun 24 pnä "Empress of Australia" toukokuun 31 pnä "Empress of France" kesäkuun 7 pnä "Empress of Scotland" kesäsk. 14 pnä "Enipress of Australia" kesäkuun 21 p. "Empress of France" kesäkuun 28 pnä "Empress of Scotland" heinäkuun 5 pnä "Empress of Australia" heinäkuun 12 pnä NORJAN AMERIKAN LINJAN M.S. OSLOFJOBO" ja SS. ,"STAVANGERFJOBD" liikennöivät New Yorkin, Norjan ja Tanskan välillä. • Ensi kevät- ja kesäkauden kulkuvuorot New Yorkista joko Osloon tai Kööpenhaminaan: "Oslofjord" huhtikuian 13 pnä "Stavangerfjord" huhtikuun 29 pnä Oslofjord" toukokuun 11 pnä "Stavangerfjord" toukokuun 25 pnä "Oslofjord" kesäkuun 8 pnä "Stavangerfjord" kesäkuun 22 pnä Hyvät yhteydet Kööpenhaminasta Suomeen. Lähempiä tietoja saatte kirjoittamalla osoitteella: VAPAUS TRAVELAGENCY P.O. BOX 69 SUDBURY. ONTARIO i li Stvtt 10 Ii«ttanfain«,4aniinlkttuik 29 palvini. 1955 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-01-29-10
