Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 27, 1952

              MDiannonia. Se<mmm^mk^ ««««^ansoja, havaitsemme
Jausafei^Ijon, se oh aina blhit^dsoitta-gisa^
nmikälaineh kult^ 'sitä
lianästavalla kansalla: Mitä. ehne^
ifettömiä aiheita se önkaaa^ tarjöiinut
iunöilyoille ja teatteriflel : ^ i liene sel­laista
kieltä, Jonka sanästöoii ei kui^^
si tanssin tennejä, sellaisia, aivan; luon­nostaan
syntyviä rytmiä merkitseviä
sanontoja, kutm ho, hop, hop-la j.n.e.
JCykyisin vallittavat ladiot nieille liäita
lytniin äänteitä: yksi, kaksi, kolme se
pemxioVia ja tanssisaleja;:; jotka
sinne olivat ilmestyneet, joutuivat taas
autioiksi. , ^:
Hollantilaiset rakensiviat sitten piiu-;
taloista Ja totämajoista. p^e^
1^' ^
miten nio^otooninen laulu tai yksinker­taiset
huudahdukset tanssivassa joukos­sa
ovat; kuin sitä sitomassa, tekemässä
siitä yhden nousevan ja laskevan mas­san,
joka toimii koneellisesti huudahdus­ten
rytmin mukaan. "Salonkileijona"
tanssii naisensa kanssa aivan saman me-toodin
perusteella, vaikka hänen aske­leitaan
ohjaavatkin valssin tai tangon
säveleet, joiden rytmi kuitenkin merkit­see
kaikkea. Samoin on laita baletissa
ja kaikissa liikunnan muodoissa, onpa
hyvin tavallista, että permantovoimiste-lijat
tukevat rytmikkäitä esityksiään
sävelin.
Jo ennen^ kuin muinaiset alkeelliset
kansat osasivat taidon piirtää kallioon
kömpelöitä piirroksiaan, ennenkuin he
tunsiva:t - tulenkäytön salaisuuden, he
.l uVks e.k s. i.. (M, utta t.a.m. «a, i f,öi «etit;rv, ketAb»er^g-i«n . v- tans, siv• a-t . . Tämä. .o.n voitu - historji a»ll is
:porttii!K;f c.|;Se^ että tanssitaito siUcMnlntvi lahMse«!ti
.fut:iiäta^;|)er^^
iM^pinoaltajä^jvÄ^^^^^
«nää osiHttainassa: pajkiöiair Jo^
kerean on sijainnut; v sildiy^
tmi^i^vael^ain J ä l a i ^ ^^ •
viÄitaisd
; s&,x>vat vaalwitaneet;:';> v - - ; ; r ^ ; .
; turkisdäinuä
viiiiMl%osi^ )
tooiv ottaminen.. Sano^ ^^.kiiin - va-
^la^pyyiiti, hoiikuttdi/mjttiskm^
tanssitaita s^
u^omui^l^i^n^ k^
me
eläinten saalistainiri^ tanssiaiheisia pin-seen
pohjoiseen lukuisia työläisiä: vai-.
valoiseen työhön ja paljonkaan ihmis-maän;
Mutta täUäpa lö^riHa( alkpi^
\at eläunet nopeasti l ö v i ^ ja
neo uudisasukaskunta sai osakseen sa­man
kohtalon kuin ed^äj^iaÄin-^ 3p
ja lumi otti jälleen «valtaansa tupn ryös-
: tetyn maan ja nousuvesi lakaisi kaikki
jäännökset avoimeen mereen, Turkis­eläimet
ovatkin nyttemmin miltei ole­mattomiin
hävinneet jä' ovat niin ollen
sidla haiviiiaista riistaa. :
Trime vuosikymmeninä ovat 'Huippu­vuorten
rikkaat kivihiilikerrokset muo-kunnan
aamuhämärän aikojen tapoja
ja tottumuksia, emme voi päätellä tar­koin,
minkälaisia tansseja nämä alkeel­liset
asukkaat ovat esittäneet. Vasta
kun kulttuurin muutkin muodot ke­hittyivät
niin pitkälle, että voitiin kir­joituksin
ja kuvin ilmaista ajatuksia,
vasta niistä ajoista meOlä on tänä päi­vänäkin
käytettävissä tietoja, jotka sel­vittävät
kassillisen tanssin muotoja.
•Näin esimerkiksi Kreikan, tuon vanhan
historiallisten löytöjen aarreaitan ja tie-
Tässä on koolla Canadan Yleisradhn **pknöhparlamentir. Oi­kealla
on Lister Sinclair, tunnettu canadalainen kirjailija, vasem­malla
Kate Aitken, huomattu naisten asian tuntija Ja keskellä
"parlamentin" puheenjohtaja, Neil LeRoy. Joka istunnossa on
kaksi vierasta ottamassa osaa keskusteluun, joka on aina mielen­kiintoista
ja huvittavaa kuulla.
läiieisesti
Muistakaani-yain
^raoiden ajan egyptiläisiä,
ilaisiar^piÄikialäisia ja vkreik^
sia. J^uinaislöydöt ovat osoittaneet,
että tanssi kuului, hyvin läheisesti näi-.
deh historiassa niin suurta osaa näytel-leiden
kansojen: elämään. Katselkaam­me
kreikkalaista maljakkoa, sen reliefi-pintaa
kiertää kauniina ornamenttina
tanssivien tyttöjen tai nuorukaisten ri­vistö;
katselkaamme egyptiläisten häu-tämuistomerkkejä
ja esiin kaivettuja
nykypäivien baletista.
Sitten muistamme roomalaisajan soti­lastanssit,;
gladiaattorien tanssit kiivin
ja miekoin.. Näissäkin tanssin muodois­sa
oli "nykypäivää paljon", useissa ai-kaufune;
baleteissa oyat taitavat koreo­grafit
iesi^eHeet näiden- tanssien -muunr.
noksia,rsellaisina kuin ne voitu van­hojen
: korkplufväplntbjen • perusteella
todeta;. ; 1930-luvun Neuvostoliitossa
osta sano­ja
Eräällä edusta^nhuoneci» alivalioj-kunhaie
rähefl^Myään-:^^^
dysvattain mup|iaiöi^ Charles Sa^
%er; iimbiUi, Mta ^ I ^ u t s a ^
paperin, valmistamiseiksl scaserinloV)»
m.m.:olihy^n suosittu bafetU,^ jokarpc^ jättifcistä ovat onnistuneet; I^ans^ses
nistui melkein kokonaan roomalaisiin
aiheisiin.
Jos hyppäämme yli kokonaisten aika­kausien,
sivuutamme kylmästi monten:
kansojen erilaiset tanssimuodot, m i tä
niitä onkaan: kuolemantanssi^ neitojen
tanssi j.ne., jätämme Persian, ja kaikki
idän maat, voinune pysähtyä keksiai-kaan.
Yleensä on vallalla. sellainen
käsitys, ^ttä keskiaika ei tanssillisesti.
esittänyt mitään uutta että rokonarpiset
linnanherrat ja heidän daammsa kulut­tivat
aikansa vain juomingeissa ja ase-leikeissä.
Se on kuitenkin vääiä käsi­tys.
Tällöin syntyivät ensimmäiset
ajanvifetetanssit, joista tunnetuin lie­nee
n.s. kruunutanssi. Tähän osallistui
aineenkoetusiaitokisen suorittamat ko­keet
ja kongressin IcJhden '<€ongressio«
nai Record'in" muutaman numeron pai*
nanainen tällit paperille ovat osoittaneet
että paperi vastaa täysin sanomalehtipa*
perille asetettavia vaatimuksia.
Kyseinen edustajainhuoneen alrvalio*
kunta pyysi viime toukokuussa kauppa*
ministeriötä tutkimaan <mahdoillisuuk«
sia sanomalehtipaperin valmistamiseksi
uusista raaka-aiheista. .
FAOn tutkijaryhmät ovat yhdessä
Yhdysvaltain keskinäisen tupvallisuus*
toimiston asiantuntijain kanssa kokeil­leet
erilaisilla raaka-aineilla monissa
maissa ja samankaltaista työtä suorite*
taan parhaillaan seuraavissa maissa:t
^^^tvvälikappäleiät^^ argeologien luvatun
talla kertaa uusimtuituo van- maan osalta.
Ensinunäinen historioitsija, kreikka­lainen
Herödotos, kertoo eräässä kirjas­saan
aikansa tanssista. Esimerkiksi
ofiymDpiajuhlan aikana, jolloin kaikki
sodankäynti ja vihollisuudet lopetettiin,
kokoontuisit ateenalaiset, nuoret ja'
vanhat, kulkeakseen ylös Olymposvuo-relle
ja tanssiakseen Zeusjumalan kun­niaksi.
Herödotos mainitsee erikoises­ti:
"Tanssi oli hyvin nopeata, nuoret
pojat ja tytöt kiersivät samaa piiriä, sa­malla
tavoin elehtien, askeleitaan sa­malla
tavoin ohjaten". Ja kaivauksien
perusteella on voitukin todeta, että
kreikkalaisilla oli tansseja, jotka kulki­vat
perintönä sukupolveen, niissä oli ai­na
samoja vuoroja, pyörähdyksiä, tau­koja,
sama rytm!. Säestykseen käytet­tiin
huiluntapaista soittovälinettä ja
tamburiinia, jonka läimähdykset antoi­vat
tanssille oikean rytmin ja kulun.
Erikoisesti—- vielä Herodotoksen mu­kaan
— on voitu todeta, että näihin
ikreikkalaisiin jumalanpalvelustanssei-hin
sisältyi muotoja, ^jotka löydetään
ha tuttu näytös. Jälleen virtasi työnte-
MjiHta monelta suunnalta tuohon au­tioon,
epävieraai«varaiseen maaihan, an­saitakseen
siellä leipänsä vaivaloisella
tiöllä. Kuusi kuukautta vuodessa val­litsee
maassa musta yö, kuuteen koko-toiseen
kuukauteen ei aurinko ensin­kään
nouse. Tuossa ikuisessa pimey­dessä,
sullottuina ahtaisiin kenttämajoi-liin,
alttiina taudeille, kuolee moni s^a-matta
enää koskaan nähdä aurinkoa.
Ei edes muutamien kesäkuukausien au­ringonpaiste
kykene lievittämään tal­ven
kaikkia vaivoja ja tuskia.
Turisteille, jotka mukavissa ja lois­ivissa
laivoissaan tulevat ihailemaan
^•uonoja ja jäävuoria, esiintyy Huippu-varmaankin
maana> täynnä ^ -
teileviä sekä jylhää kauneutta ihanine
luonnonamiöineen. Mutta työmiehille
joita pitkät työvuorot, kurjat elinmah­dollisuudet
siellä ennenaikaisesti kuih­duttaa
iheille se on kuin 5«f&eim (hel-kylmän
|a sumun koti, täynnä
^^^*aa.ja.puutteita.
useita henkUöitä, miehiä ja naisia, jot- Brasilia, Chile, JMeksiko, Bolivia, Co*
ka piirissä pyörien, notkistellen ja var- " ~
taloaan taivuttaen tanssivat linnojen
saleissa. Tältä ajalta ovat peräisin
monet tanssit, joita tanssittiin vielä
1800-luvun lopulla, m.m. ranskalainen
le passepiedtanssi.
Keskiajan lopulla ja uuden ajan alus­sa
sitten voitiinkin vähitellen siirtyä ny­kyajan
tansseihin, valsseihin, gavottiin
j.n.e. On kuitenkin huomattava, että eri
kaudet ovat kaikki luoneet jotakin uut­ta
ja jättäneet jotakin jälkeensä taide-.
tanssin historiaan. Tänä päivänä em­me
näe ainuttakaan balettia jossa ei oli­si
jotakin näistä jo ammoin unohtuneis­ta
tansseista. Nykyaika on luonut pal­jon
uutta, mutta se ei voi välttyä ker­taamasta
myös vanhaa ja mitä syytä
sillä olisikaan sitä välttää. Jos ase­tamme
kreikkalaisen maljakkomaalauk-sen
tanssivan tytön viereen nykyajan
tanssijattaren, huomaamme, että eleis­sä,
muodossa on samankaltaisuutta. Me
pidämme hienosta baletista, se on meis­tä
kaunista. Sen perusteella meillä on
myös syytä uskoa, että muinaisten kan­sojen
tanssit ovat myöskin olleet kau­nista
katseltavaa.
lombia, Costa Rica, Kuuba, Ecuador»^
Peru, Venezuela, Jitiopia, Indonesia*
Pakistan ja Siam. Kokeissa käytetään
sokeriruo^on jätteiden lisäksi myös pe*
rulaista cetico-puuta, bambua ja austra*
lialaista eucalyptuspuuta.
Kirjeessään kauppaministeri Sawyef
ilmoitti mm. seuraavaa: Kokeet ovat
osoittaneet- vakuuttavasti, että sokeri*
ruohon jätteistä voidaan valmistaa pa«
periä, joka kaikissa tärkeissä suhteissa
vastaa laadultaan nykyisin käytettyä
sanomalehtipaperia ja muutamissa suh*
teissä on sitä parempaakin. Sanomaleh*
tipaperin valmistaminen sokeriruokoa
jätteistä tulee vähintään yhtä halvaksi
— henkilökohtaisen niielipiteeni mu«
kaan paljon halvenunaksikin — kuin
nykyisin käytetyn sanomalehtipaperin
valmistaminen. Vakiovaatimuksia vas­taavaa
sanomalehtipaperia voidaan l i ­säksi
valmbtaf taloudellisessa suhteessa
edullisesti sekoittamalla sokeriruokova-nuketta
tahalliseen vanukkeeseen ja
suuremman valivuutensa ja muutamien
muiden ominaisuuksiensa vuoksi se
saattaa sopia myös parempien paperi­laatujen
valmistamiseen."
Kauppaministeri ilmoitti, että uutta
paperia on vertailumielessä kokefltU
Känsäisiä käsiä ei tarvitse muuten ^ y ^ l ^ tunnetuin keinoin ja suurimpien
hävetä kuin pienen palkan takia. amerikkalaisten sanomalehtien paperi-
Mikä työssä kipeytyy, se työssä pa- asiantuntijoista muodostettu lautakim-ranee.
ta on «myös arvostellut uutta paperia.
Mies on työnsä näköinen. Hän lisäsi, että sokeriruokoa Jätteitä
- -JT^ , * - . « - « > . ' • ; • - • . 1 , -: Sivu t