1938-05-07-08 |
Previous | 8 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Suuren Umantin haifcaiseminec on
perin tarkkaa työtä. Halkominen pi.
tää suorittaa:; timantisiia olevien
'•suonten" suuntaan. Tämän tehtär
van: siiorittannnen kysyy henhöja^
siilä Lyseessä ovat.monasti smiret ac-'
Kun kuuluisa tihiantiiiiialkaiäja
AisGher V. laoS halkaisi maailman,
kuulun Gullinan-timantin, joka lali^
joitettiin .Englannin kuninkadle ja
hiottiin 9. suureksi ja 96 pieneksi
briljantiksi, oli hänen lähett\Willään
lääkäri ja kaksi sairaarihoitajatarla,
sillä hän pelkäsi mahdollisesta epä'
onnistumisestaan ^ saavansa sydän*
halvauksen. Työ kuitenkin onnistui
mutta hermo jännitys oli oHut niia;
suuri, että Alscherin piti sen jälk*^
viettää^kolme kuukautta sairaalassa».
kaantui pälotrokin ja katiivaunun yh-
Kahdeksantoista ikniistä, joiden teentörtndyksessä Brooklynissa. Kun simdessa ei ollutka,an, koska kysy-joukossa
viisi palokuntalmsta, loUk- onnettomuus tapahtui, pUpalotroki myksessä oli väärä kälyytys.
menossa palopaikalle, jota todtlli'
Amenpaivana
Kirj; MIMMI HENDRIKSON
[O JO saapui kevät.
Luento herää talviunestaan,
muuttolinnut viestin tuo vat,
pesän rakennuksen alkaismn.
Jo saapui kevät,
vaan ei äiti herää.
Ehkä raskas elon retki
vei sun efmeti aikaas nukkumaan.
Jo saapujia kevät.
toinen, kolmas, neljäs,
herättäen muiston rakkaan— '
äidin päivän, sortuneelle.
Aina pyhittänyt öon sen päivän sulle,
yksin kulkeissani elontaipaleella.
mi
INA siitä saakka, kun juutalai-
'set hajaantuivat ympäri maailmaa,
aina siitä saakka he ovat joutuneet
veristen hyökkäysten kohteeksi.,,
Syynä on ollut milloin perinnöllinen
kammo, milloin uskonnollinen kiihko,
milloin kilpailijan kateus, milloin
vierasta ryhmää kohtaan tunnettava
vaistomamen vihamielisyys — useimmiten
kaikki nämä tiukasti toisiinsa
kietoutuneina. Vainot alkoivat jo
antiikin aikana, mutta silloin ne sentään
jäivät melko vähäisiksi. Suurimman
jalansijan antisemitismi oli saavuttanut
Egyptissä, kun taas Euro-passa
saivat kristityt tuta vihamielisen
ympäristön hyökkäyksiä paljon
suuremmissa määrin kuin juutalaiset.
Keskiaikana viimeksimainitut sitävastoin
joutui\'at uskonnollisen raivon
kohteiksi, koska heidän katsottiin
murfianneen Kristuksen, <
Keskiajan alkupuolen juutalaisvainot
tarjoavat naj^tteitä siitä tavatto-mimmasta
taikauskosta. Luultiin,
että juutalaiset häpäisivät ehtoollisleipää
pistelemällä sitä, kunnes se
vuoti verta. Pieni bakteeri Microc-cus
prödigius, joka :?man kanssa kosketuksiin
joutuessaan synnyttää eräisiin
aineisiin, myös ehtoollisleipään,
verta muistuttavaa väriä, aiheutti
Diönia \nerisiä pogromeja (juutalaisvainoja).
Myöskin rituaalimurhista
jjyytettiin^juutalaisia — tietenkin ai*
heetta. ,1100-luvu% tapahtui useita;
kertoja niin, että juutalaisten taloon
vietiin kuollut' lapsi, jotta' jov.kkojen
viha saataisiin kohdistumaan juutalaisiin.
Juutalaisten pakkokastaminen, kar-koittaminen
ja joukkoteloittaniinen
pysyix^ät kuitenkin vielä kauan jaksottaisina,
mutta ristiretkien aikana
ne muuttuivat säännöllisiksi. Silloin
katsottiin, että Kristuksen vihollisia
ci o k syytä säästää Länsimaissa, kun
Hejstä on tehty syntipukkeja—
suurin
syy on taikausko
kerran heitä vastaan taisteltiin Itämailla.
Erikoisen kuiiluisik.si tulivat
Saksan ristiretkeläiset, jotka kulkies-^
saan Reinin laaksoa pitkin etelään
päin ja sittemmin itään päin Böömiin
hävittivät juutalaiset seurakunnat
ja tappoivat niiden jäsenet kaa-nieasti
kiduttaen.
Ristiretkien jälkeen juutalaisten
asema kävi entistä huonommaksi.
Keisarit ja ruhtinaat ottivat määrättyä
vuotuista korvausta vastaan juutalaiset
"suojelukseensa". Heistä tuli
välikäsiä, jotka nylkivät kansalta
varat vallassaolijain taskuihm. Entistä
enenijiiän ,he joutuix^t eristayty-nriään
jTuparistöstaän. Ni&pä heistä
kannettiin erikoista ruumimtuUia, ja
heidän vaatteisiiusa ommeltiin keltai -
nen paariaismerkki, jonka täytyi aina
ölia näkyvissä, ' Samoihin aikoihin'
päättivät useat kirkkokokoukset, että.
juutalaiset ei\'äf saa asua muun väestön
joukossa, Juutälaiskorttelit,
ghettot, eristettiin korkeilla muureilla
ja niiden portit suljettiin yiin
ajaksi kuin vankilan pirtit.
Keskiajan alussa juutalaiset olivat
toimineet tavarakauppiaina ja käsityöläisinä,
mutta pian karkoitti\jat
kristityt kilpailijat heidät niiltä aloilta.
Hiukan myöhemmin juutalaisille
kuitenkin äv^aiitui uusi ammatti —
koronkiskurin. Kanonioikeus kielsi
kristittyjä ottannästa korkoa toisiltaan.
Kun sitten luottoon perustuvaa
lainausta ruvettiin tarvitsemaan suurten
yritysten, esimerkiksi kirkkorakennusten
ja sotAretkien rahoittamista
varten, ratkaistiin pulma tekemällä
juutalaisista pankkiireja. He olivat
pesusieniä, joilla "arkkikoron-kiskurit",
keisarit ja ruhtinaat imivät
varat kansalta. Tietenkään ei todellisia
nylkyreitä nähty, vaan viha kohdistui
juutalaisia vastaan.
1200-lu\ailla tapahtui juutalaisten
asemassa tärkeä muutos, sillä kristityt
saivat oikeuden harjoittaa julkisestikin
rahanlainausliikettä. Erikoisesti
lombärdilaiset ja saksalaiset
pankkiirit työnsivät juutalaiset sivuun
tärkeiltä paikoilta. Viimeksimainitut
pakotettiin suorittamaan
leikkauksensa köyhien talonpoikien
keskuudessa, joita myöskin linnahef-rat
nylkivät. Heidän ja ulkomaailman
välillä vallitseva viha pii ehkä
kireämpi kuin koskaan muulloin.
Taisteltiin elämästä ja kuolemasta, ja
myöskään juutalaiset eivät haikailleet
keinoja. He käyttivät koko energiansa,
älynsä ja tahdonv-oimansa rahan
hankkimiseen, sillä ainoastaan
se saattoi suojella heitä toisaalta kaö-sa:
i siiuttuniukselta, ja toisaalta keisa>
rien ja ruhtinaitten, kiristykseltä. Nii-
V hih aikoihin syntyi luulo juutalaisten
sammu-vattbmasta k u^l lanhimösta,
mutta: mikään siihen astinen ei ollut.
Viitannut heillä: olfeeh tavallisuudesta
poikkeavia taipumuksia rahan: keräämiseen.
"Päinvastoin kieltää heidän
uskontonsa sellaisen, vanha räbbini-kirjallisuus
tietääkin kertoa suurista
sisäisistä ristiriidoista. Täytyy vielä
korostaa, että heiidän pankkiireiksi
rupeamisensa, aiheutui ulkonaisesta
pakosta. - Espanjan-juutalaisista eU
sefaideista, joita ei pakotettu harjoittamaan
kokronkiskontaa, ei myös-kään
tullut koronkiskureita. Mikään
ei myöskään todista, että juutalaiset
pankkiirit olisivat nylkeneet ankarammin
kuin kristityt; mutta vierasheimoisina
joutuivat ensiksimainitut
rajumman \ihan kohteeksi.
Juutalaisteloituksia ja juutalaisten
Jo saapui kevät.
Sisko, isä, kauniit kukat haudoiksi
kantaa.
Vastalahjaksi sä varmaan
haluaisit hymyilysi antaa
- sekä kiittää, kdten teit sä meille,
kun me autoimme sua
keveimmille askeleille.
karkoittamisia eri maista tai kaupungeista
toimeenpantiin suuressa mittakaavassa
Englannissa V. 1290. Ranskassa
1306, Saksassa ja Itävallassa
1300- ja 1400-luvuila. Hiukan iel-pommissa
olosuhteissa saivat eliiä
Etelä-Europan juutalaiset. Niinpä he
osallistuivat varsin merkittävästi Italian^
Espanjan ja Portugalin kulttuurin
kehittämiseen. Mutta niissäkin
maissa heidän asemansa huonontui
keskiajan lähetessä loppuaan. Espanjasta
karkoiiettiin kaikki kastamatlo^v
mat juutalaiset 1492, ja kuutta Miotta
myöhemmm koettiin kaikki Portu-g^
n juutalaiset pakolla, lukuunottamatta
niitän Jotka valitsivat enneiih
mia^aftty^inden kuin kasteen.
Kääönyimätsyyskään ei kuitenl^"
auttanut, sillä hiukan myöhemmi"
iätetliin kristUyt juutaJaisee sekä Es-pdajäsa^
e t^ Porttigaäi '
li^da^: |uutalaisvainoien syi»
ont^Ä^evass^ j(^ Iiiu^^ 'käsitelty.
Eri^isesti^ niinä: aikoina, kun jUi^a-laisettalbkeiiisöi
kehityksen
käyvät tarpeettomiksi, tehtiin he«^^
kaikkialla- Em-opassa 5>Titipyyi«Jf'
Todelliset syyt kuitenkin naamioitiin
hyidn. Niinpä 1300-luvim keskivaiheilla
riehuDeet ankarat JUU
läispogroomit saatiin aikaan^ levitt,
mäirä huhua, jonka mukaan juu^^^,
set myrkyttivät kaivoja. Sen aiK ^
set antisemiitit liskoivat "^v^^^^^
talaisten aiheuttavan sodat, k^
.heidän nykyiset saksalaiset henge^
heimolaisensäkin uskovat. -
Ninasta näytti
neri muukalainen
ta. Hän lähestyi
mein miehen eteer
ollut tulijaa, huo
välinpitämättömy
ja sai hänet vimn
mielien jalkaa. P l
kin huomattavast
seellaan sekä eleil
tää oman pienuute
sydämessä kiehah
tä sanoisi hänen i
jos hänen olisi iin:
va uhrista, jonka
saada verkkoonsa
onnistumiselleen,'
aina tapana.
Pilaileva hymy
lilla. Hänen pi(
miehen tukan, joi
nahänen leveälle (
ki tällainen oli 1
tuttua, sillä seik
nlkana oli hän u:
ran vieraillut tami
Tapiireissa. vaikka
teensä kaikista hu
kö eheät. Plumita
sin ohikulkevalle
liikkeen, joka ke
maan. Tämä kuii
3c rakkaudesta, me
ta sekä paljosta n
Oli jo pimeä, u i
kaukaiset salamat
iössa merimiehen
nui-. lVks\ hänen
[«lliset, miksi niis!
'F mitä ne näkivä
ruuduissa, joita
pieksi? Kuuliko
huumaavan jyske<
näkikö hän toveri(
'"^•ein taistelevan
n;yrsky katkoi he
pitäen ja heitti y
li^n ystänensä kö;
^•iippumassa yli i
massa syntejään,
Pij^^sä heitä aalto
'^iyaa seuranneet
^<;idät ahnaasti kit
^ i tällainen järkyt
y^iävät merenneil
7 Valtteri, oli kiu
Iji- Äkkiä havaht
%äilevän käden
'^Q. ia ajattelem
tarkoitusta iiikähl
sulloi tytön :
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 7, 1938 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1938-05-07 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki380507 |
Description
| Title | 1938-05-07-08 |
| OCR text | Suuren Umantin haifcaiseminec on perin tarkkaa työtä. Halkominen pi. tää suorittaa:; timantisiia olevien '•suonten" suuntaan. Tämän tehtär van: siiorittannnen kysyy henhöja^ siilä Lyseessä ovat.monasti smiret ac-' Kun kuuluisa tihiantiiiiialkaiäja AisGher V. laoS halkaisi maailman, kuulun Gullinan-timantin, joka lali^ joitettiin .Englannin kuninkadle ja hiottiin 9. suureksi ja 96 pieneksi briljantiksi, oli hänen lähett\Willään lääkäri ja kaksi sairaarihoitajatarla, sillä hän pelkäsi mahdollisesta epä' onnistumisestaan ^ saavansa sydän* halvauksen. Työ kuitenkin onnistui mutta hermo jännitys oli oHut niia; suuri, että Alscherin piti sen jälk*^ viettää^kolme kuukautta sairaalassa». kaantui pälotrokin ja katiivaunun yh- Kahdeksantoista ikniistä, joiden teentörtndyksessä Brooklynissa. Kun simdessa ei ollutka,an, koska kysy-joukossa viisi palokuntalmsta, loUk- onnettomuus tapahtui, pUpalotroki myksessä oli väärä kälyytys. menossa palopaikalle, jota todtlli' Amenpaivana Kirj; MIMMI HENDRIKSON [O JO saapui kevät. Luento herää talviunestaan, muuttolinnut viestin tuo vat, pesän rakennuksen alkaismn. Jo saapui kevät, vaan ei äiti herää. Ehkä raskas elon retki vei sun efmeti aikaas nukkumaan. Jo saapujia kevät. toinen, kolmas, neljäs, herättäen muiston rakkaan— ' äidin päivän, sortuneelle. Aina pyhittänyt öon sen päivän sulle, yksin kulkeissani elontaipaleella. mi INA siitä saakka, kun juutalai- 'set hajaantuivat ympäri maailmaa, aina siitä saakka he ovat joutuneet veristen hyökkäysten kohteeksi.,, Syynä on ollut milloin perinnöllinen kammo, milloin uskonnollinen kiihko, milloin kilpailijan kateus, milloin vierasta ryhmää kohtaan tunnettava vaistomamen vihamielisyys — useimmiten kaikki nämä tiukasti toisiinsa kietoutuneina. Vainot alkoivat jo antiikin aikana, mutta silloin ne sentään jäivät melko vähäisiksi. Suurimman jalansijan antisemitismi oli saavuttanut Egyptissä, kun taas Euro-passa saivat kristityt tuta vihamielisen ympäristön hyökkäyksiä paljon suuremmissa määrin kuin juutalaiset. Keskiaikana viimeksimainitut sitävastoin joutui\'at uskonnollisen raivon kohteiksi, koska heidän katsottiin murfianneen Kristuksen, < Keskiajan alkupuolen juutalaisvainot tarjoavat naj^tteitä siitä tavatto-mimmasta taikauskosta. Luultiin, että juutalaiset häpäisivät ehtoollisleipää pistelemällä sitä, kunnes se vuoti verta. Pieni bakteeri Microc-cus prödigius, joka :?man kanssa kosketuksiin joutuessaan synnyttää eräisiin aineisiin, myös ehtoollisleipään, verta muistuttavaa väriä, aiheutti Diönia \nerisiä pogromeja (juutalaisvainoja). Myöskin rituaalimurhista jjyytettiin^juutalaisia — tietenkin ai* heetta. ,1100-luvu% tapahtui useita; kertoja niin, että juutalaisten taloon vietiin kuollut' lapsi, jotta' jov.kkojen viha saataisiin kohdistumaan juutalaisiin. Juutalaisten pakkokastaminen, kar-koittaminen ja joukkoteloittaniinen pysyix^ät kuitenkin vielä kauan jaksottaisina, mutta ristiretkien aikana ne muuttuivat säännöllisiksi. Silloin katsottiin, että Kristuksen vihollisia ci o k syytä säästää Länsimaissa, kun Hejstä on tehty syntipukkeja— suurin syy on taikausko kerran heitä vastaan taisteltiin Itämailla. Erikoisen kuiiluisik.si tulivat Saksan ristiretkeläiset, jotka kulkies-^ saan Reinin laaksoa pitkin etelään päin ja sittemmin itään päin Böömiin hävittivät juutalaiset seurakunnat ja tappoivat niiden jäsenet kaa-nieasti kiduttaen. Ristiretkien jälkeen juutalaisten asema kävi entistä huonommaksi. Keisarit ja ruhtinaat ottivat määrättyä vuotuista korvausta vastaan juutalaiset "suojelukseensa". Heistä tuli välikäsiä, jotka nylkivät kansalta varat vallassaolijain taskuihm. Entistä enenijiiän ,he joutuix^t eristayty-nriään jTuparistöstaän. Ni&pä heistä kannettiin erikoista ruumimtuUia, ja heidän vaatteisiiusa ommeltiin keltai - nen paariaismerkki, jonka täytyi aina ölia näkyvissä, ' Samoihin aikoihin' päättivät useat kirkkokokoukset, että. juutalaiset ei\'äf saa asua muun väestön joukossa, Juutälaiskorttelit, ghettot, eristettiin korkeilla muureilla ja niiden portit suljettiin yiin ajaksi kuin vankilan pirtit. Keskiajan alussa juutalaiset olivat toimineet tavarakauppiaina ja käsityöläisinä, mutta pian karkoitti\jat kristityt kilpailijat heidät niiltä aloilta. Hiukan myöhemmin juutalaisille kuitenkin äv^aiitui uusi ammatti — koronkiskurin. Kanonioikeus kielsi kristittyjä ottannästa korkoa toisiltaan. Kun sitten luottoon perustuvaa lainausta ruvettiin tarvitsemaan suurten yritysten, esimerkiksi kirkkorakennusten ja sotAretkien rahoittamista varten, ratkaistiin pulma tekemällä juutalaisista pankkiireja. He olivat pesusieniä, joilla "arkkikoron-kiskurit", keisarit ja ruhtinaat imivät varat kansalta. Tietenkään ei todellisia nylkyreitä nähty, vaan viha kohdistui juutalaisia vastaan. 1200-lu\ailla tapahtui juutalaisten asemassa tärkeä muutos, sillä kristityt saivat oikeuden harjoittaa julkisestikin rahanlainausliikettä. Erikoisesti lombärdilaiset ja saksalaiset pankkiirit työnsivät juutalaiset sivuun tärkeiltä paikoilta. Viimeksimainitut pakotettiin suorittamaan leikkauksensa köyhien talonpoikien keskuudessa, joita myöskin linnahef-rat nylkivät. Heidän ja ulkomaailman välillä vallitseva viha pii ehkä kireämpi kuin koskaan muulloin. Taisteltiin elämästä ja kuolemasta, ja myöskään juutalaiset eivät haikailleet keinoja. He käyttivät koko energiansa, älynsä ja tahdonv-oimansa rahan hankkimiseen, sillä ainoastaan se saattoi suojella heitä toisaalta kaö-sa: i siiuttuniukselta, ja toisaalta keisa> rien ja ruhtinaitten, kiristykseltä. Nii- V hih aikoihin syntyi luulo juutalaisten sammu-vattbmasta k u^l lanhimösta, mutta: mikään siihen astinen ei ollut. Viitannut heillä: olfeeh tavallisuudesta poikkeavia taipumuksia rahan: keräämiseen. "Päinvastoin kieltää heidän uskontonsa sellaisen, vanha räbbini-kirjallisuus tietääkin kertoa suurista sisäisistä ristiriidoista. Täytyy vielä korostaa, että heiidän pankkiireiksi rupeamisensa, aiheutui ulkonaisesta pakosta. - Espanjan-juutalaisista eU sefaideista, joita ei pakotettu harjoittamaan kokronkiskontaa, ei myös-kään tullut koronkiskureita. Mikään ei myöskään todista, että juutalaiset pankkiirit olisivat nylkeneet ankarammin kuin kristityt; mutta vierasheimoisina joutuivat ensiksimainitut rajumman \ihan kohteeksi. Juutalaisteloituksia ja juutalaisten Jo saapui kevät. Sisko, isä, kauniit kukat haudoiksi kantaa. Vastalahjaksi sä varmaan haluaisit hymyilysi antaa - sekä kiittää, kdten teit sä meille, kun me autoimme sua keveimmille askeleille. karkoittamisia eri maista tai kaupungeista toimeenpantiin suuressa mittakaavassa Englannissa V. 1290. Ranskassa 1306, Saksassa ja Itävallassa 1300- ja 1400-luvuila. Hiukan iel-pommissa olosuhteissa saivat eliiä Etelä-Europan juutalaiset. Niinpä he osallistuivat varsin merkittävästi Italian^ Espanjan ja Portugalin kulttuurin kehittämiseen. Mutta niissäkin maissa heidän asemansa huonontui keskiajan lähetessä loppuaan. Espanjasta karkoiiettiin kaikki kastamatlo^v mat juutalaiset 1492, ja kuutta Miotta myöhemmm koettiin kaikki Portu-g^ n juutalaiset pakolla, lukuunottamatta niitän Jotka valitsivat enneiih mia^aftty^inden kuin kasteen. Kääönyimätsyyskään ei kuitenl^" auttanut, sillä hiukan myöhemmi" iätetliin kristUyt juutaJaisee sekä Es-pdajäsa^ e t^ Porttigaäi ' li^da^: |uutalaisvainoien syi» ont^Ä^evass^ j(^ Iiiu^^ 'käsitelty. Eri^isesti^ niinä: aikoina, kun jUi^a-laisettalbkeiiisöi kehityksen käyvät tarpeettomiksi, tehtiin he«^^ kaikkialla- Em-opassa 5>Titipyyi«Jf' Todelliset syyt kuitenkin naamioitiin hyidn. Niinpä 1300-luvim keskivaiheilla riehuDeet ankarat JUU läispogroomit saatiin aikaan^ levitt, mäirä huhua, jonka mukaan juu^^^, set myrkyttivät kaivoja. Sen aiK ^ set antisemiitit liskoivat "^v^^^^^ talaisten aiheuttavan sodat, k^ .heidän nykyiset saksalaiset henge^ heimolaisensäkin uskovat. - Ninasta näytti neri muukalainen ta. Hän lähestyi mein miehen eteer ollut tulijaa, huo välinpitämättömy ja sai hänet vimn mielien jalkaa. P l kin huomattavast seellaan sekä eleil tää oman pienuute sydämessä kiehah tä sanoisi hänen i jos hänen olisi iin: va uhrista, jonka saada verkkoonsa onnistumiselleen,' aina tapana. Pilaileva hymy lilla. Hänen pi( miehen tukan, joi nahänen leveälle ( ki tällainen oli 1 tuttua, sillä seik nlkana oli hän u: ran vieraillut tami Tapiireissa. vaikka teensä kaikista hu kö eheät. Plumita sin ohikulkevalle liikkeen, joka ke maan. Tämä kuii 3c rakkaudesta, me ta sekä paljosta n Oli jo pimeä, u i kaukaiset salamat iössa merimiehen nui-. lVks\ hänen [«lliset, miksi niis! 'F mitä ne näkivä ruuduissa, joita pieksi? Kuuliko huumaavan jyske< näkikö hän toveri( '"^•ein taistelevan n;yrsky katkoi he pitäen ja heitti y li^n ystänensä kö; ^•iippumassa yli i massa syntejään, Pij^^sä heitä aalto '^iyaa seuranneet ^<;idät ahnaasti kit ^ i tällainen järkyt y^iävät merenneil 7 Valtteri, oli kiu Iji- Äkkiä havaht %äilevän käden '^Q. ia ajattelem tarkoitusta iiikähl sulloi tytön : |
Tags
Comments
Post a Comment for 1938-05-07-08
