Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 20, 1950

              Täti oH äkkiä huomaiuiutj että astiat
«!i\^t pestylj setä Sandströniin tyynyn
<olc?van oikealla paikallaani, kauniit, el­len
käytetyt täysikiinalaiset kupit ehji­nä
hyllyiiläj hella hyvin kiillotettuna ja
puhtaana ja eniJenkaikkea — kaksi kuk-
Icimatoiita kaktusta ikkuaalla kasteltu-fia
Ja .niiden sivulla paksut sivuverhot oli
tiiviisti litistetty seinää vasten ja valo
tulvahti «LinneaE loihtimana yli. koko
liolkoa huoneistoa.-
. ^'"Kyllähäii sinusta, joku.-hyvän.piian
^aa." .
"Enhän
Kttii Helsingisti tu geh- ©11 mym tutustunut- oma •
niin haaet m^,
kaupungin hyväfai, on »rvi^^
imtettiin rakennushaimali». i !*•
koksi. Mim hän sitfe&nia':^^
vaa.
Vasta nim myöhääö kuin ,
1819 pääsi hallitus Turusta
Helsinkiin. Sen täytyi kuitetfe
Arensnomm suunmiemia oiu verra- aluksi toimeen vu<Aiaiuum^'^^
radikaalinen. Aronotta hän Pn^M^^^^^^ Z^iT^'
vanhoja kaupunginosia Mataline ^ f ^ j ^ , ^ ^ ^ . . ^ ^
, ^leineen ja koukeroisine katuineen. ^ M^^^^'^^'^
Tätä kantaa ajoi varsin voimakkaasti Tiukasti neliönmuotoinen kaupisnki syn- hallituskonseljiri ensiinmäL^jS
vanha "kustavilainen" K-ustaa Mauri ty» vähiteltoi, ja sehän on leimaa-anta- ^j^^^^ Silloista senaatintalcT % "
, . . . . , Armfelt, jonka Ruotsin aikainen toveri V^ana vielä nykyisellekin kaupungille, ^^j^j^jj^^^^g^^ j . ^ .^^^^^
-Seta lulee pian kotim, pane se kupa- . 'J^. , _ Ken on käynyt esim. Tukholmassa, tie- ^, ^ ^ f f * « ) o%
minä ole muuta pyj^änyt-
KUN SUOMI oli Haminan rauhassa neliä öli takanaan marraskuussa 1812
joutunut Venäjän yhteyteen, joutui asetettu rakennuskomitea, jolla oH myös
Helsinkikin tavallaan tapausten keski- riittävästi varoja käytettävänään,
pisteeksi. Alettiin voimakkaasti vaatia Ehrenströmin suunnitelma oli verra-sen
muuttamista maan pääkaupungiksi, ten radikaalinen. Aronotta hän pyyhki Espianaadin ja Unioninkai •
Turku oH liian etäällä-koko valtakunnan pois vanhoja kaupunginosia nsataline ,^auksessa, joka vieläkin ontif
hallinnollisesta keskuksesta, Pietarista, hökkeleineen ja koukeroisine katuineen, j^g^a mm. Matkatoimisto
srinen, keskikokoinen hellalle, jauha kah-vit,
tuossa ovat purkissa pöönät."
Tädin ääni oli äkkiä ankara kuten
useimmiten on sellaisen, joka omaansa
komentaa.
• Setä Sandström ei yhtään- hämmästel­lyt
nuoria tyttöjä. Meitähän näki kaik-'
dialla ja hän oli aina pannut suuren ar-
^on nuorelle naiselle, joka jaksoi nostaa
tiilikiven maasta paremmin kuin hyvästi
liiotun lasinpalasen.
"Linnea, sinun kätesi ovat liian pie­net
kantamaan rapaa — muuraamaan
^makkamuuria' ja valkoisia kaakelihel-ioja."
Setä hörppäsi kahvia pitkän to­vin,
ei sanonut "h3rvää päivää" eikä edes
.tervetuloa.tupaan. 'Hän oli omalaatui­sensa
anles ja Linnealle oli yhtäkkiä sei- •
'vionyl, että hänellä oli ihmiskokemusta,
|ola,.ei hän ollut ennen tuntenut. Opetta­j
a oli kerran koulussa puhunut kohteliai­suudesta;
esittelystä... —- se oli' äkkiä
liaihtunut, ihminen oli otettava sellaise- •
aaa kuin se tuli. ..
• Jossakin ulkona loukutti tuuli äreästi.
lEjhän Kruununhaassa„. .mitään.puita ..
I;asvaaut,-kivierämaan karu kaksoiskun-,
ja ystävä: Johan Albert Ehrenström oli
syntyisin Helsingistä.
Niinpä sitten asiat kehittyivät siihen,
että Aleksanteri I maaliskuun 24 pnä
1812 määräsi, että Helsingistä oli tuleva
maan pä^äupunki. Tämä ei tietenkään
ollut mieleen turkulaisille, jotka vuosisa­toja
olivat tottuneet olemaan maan hal­linnollisena
ja sivistyksellisenä keskuk­sena.
Mutta OTikääö ei auttanut. Hel­sinki
oli nyt mahtikäskyllä tehty pää­kaupungiksi,
ja ensi tehtävänä oli viras­totalojen
rakentaminen ja asemakaavan
laatiminen.
käynyt
tää, miten sokkeloista siellä vanhassa
kaupungissa on. Tällaisesta keskiaikai-suudesta
vältyttiin Helsingissä. 'Kadut
ovat suoria, torit aukeita. Ehkäpä lii­ankin
tiukasti , noudatettiin uusimuo­toista
neliöjärjestelmää.
Vanhasta kaupuägista ei paljoakaan
jäänyt jälelle, mutta ilman tätä radikaa­lia
uudelleenmuovausta ei uusia vaati­muksia
olisi voitu täyttää. Onhan luon­nollista,
että uusi suunnitelma vaati
enemmän työvoimaa Ja eritoten julkiset
Esi­rakentaa
EngeHn piinistustea
kaan. Knn alueella kuitenkin oli
taloja ja puutarhoja, niin kesti vmtl
1822 asti, ennenkuin senaatioliima
mistui ja hallitus pääsi muuttaiaaaa *
hen;
Turun palon jälkeen 1827 ©yos
pisto päätettiin siirtää HelsiQkiia, ^1
tä aiheutui taas uusia suunniteln^a %
opiston paikaksi hyväksyttiin Suui"tc-a
länsilaidassa oleva alue, jossa oli ^sd^
piklturakfinnuksia. Valtio lumsti
kaikki, talot purettiin ja tilalle
rakennukset, jotka olivat välttämättömiä g^g^^j^ piirustusten mukainea t
Viimemainitun tehtävän sai osak^ea umuikdsaeilllie» pnäSääkkaauiipmuningoiUillee vvaaaattiivvaatt hhuuoommaatt-- y1li.o. .p: .i storakennus. ^ a.
•'<adellämaimttu Ehrenström..: J o aikai­semmin
oli inslnöörikapteent Eocke laa­tinut
Helsingiik. asemakaavan, mutta, si-
Tä el-pidetty .onnistuneena. Ehrenstrllm
. ryhtyi •toimeen' innolla ja. tarmolla.
•ais. Sen lämpö. ja. valo tunkeutuivat ai­van
väkisin SandstrÖmiakla asunto-osakkeeseen.
Linnea.- oE oikoaut.melkein
kaikki paikat suoriksi uudessa kodissaan
sen ohella tehden huonaioita jos minkä­laisia.
Täytyihän hänear-leipänsä edestä
tehdä jotain. Jö pikkuteosta lähteen hän,.,, satoaan.
te via menoeriä. Ehr^nströmista oli kui-lenkin
löydetty mies, joka - ei • halunnut
Jättää mitään puolitiehen, vaan joka tah­toi
tehdä asemakaavan^ joka täyttäisi
suuretkin -tarpeet. .--Tosin siihen tehtiin
eräitä anuutoksia, ..mm. poistettiin kau-pungia
läpi kulkeva- kanava,..jonka Eh-i"
enström oli suunnitellut, siihen aikaan
kun KluuvinlahtI ulottui Kaisaniemes­tä-
nykyisen Kappelin seutuville,,ja Eh­renström
ehdotti^ että. sen jatkoksi kai-yettaisiin
kanava silloiset Kaupynginr
nykyiseen Eteläsatamaan
ta vain veljeill caniin nimiinsä, ^kuleij_:i._0||^^||aan ruokansa suoläB.^affisamnut
~Iw|isankadullakin,^ . silloin kuumimpana
kesäaikana. . • • ..
• . Täti ja setä Sandström "mikkuivat jos-i:
HS myöhään, vaikka ei vanhemman
puolen'IhTOisille, olisi ollutkaan'niin lar-ipeellista,.—
ainakin-Linnean miekstä.--
Siiaä aamutuimeilla valvoessaan tai
färjestellessään pienen huoneiston sul-
• Ja tämä oli kuin alkuopetusta ••"parem­piin"
pääsemismahdolHsuutena..
Tietysti Helsingin-.'suunikkaat.. olivat
leveine ^'lukaaleineea'' vielä-sotkuisem­pia,
kua näin pikkuporvaristonkin nur­kista
löytyi niin paljon järjestelemistä.
Eräänä aamuna kolahti, sanom^eäi^
saakka.
Keisari hyväksyi Ehrenströmin. ase­makaavan
.18-17, mutta • siHoin siitä' .on-,
Jouhikuussa^l824 keisari mmU,
tä esikaupunkiin oli - rakenneltava
nenkirfckor Sen tuli olla valmiilla S)}
• 1 pnä S826.. .Ja määrätyssä.-ajasa
valmistuikin. .sKlrkon paikka, nykyi
Vanha kirkko, öli jo .aikaisemmla
häiitapsmaana,- ja nyt „.seii • laaja
Hietalahteen- asti.- jaoiteltiiö toi
Näin joutui monta vanhaa taloa ja
tarhaa häviämään. Näistä maiaii
Sii^ebrychoff in poiitärha ja' Ärl
pelto.' Näin säatun syntymääa
Bulevardi,- jonka varrelle myös
rakennutti; omaij talonsa.
Silloisen kaupungin eteläkidass '.
n^sr oU poistettesnainlttu-kanavasuun- :,5w>s?-korkea..^aOli*^^^^^ ;
niteima. • Ja: niin on -Kluuvinlahti' vuo­sien
mittaan' kuivanut:kokoon N. ja-, seii
paikaUe- on. tullut katuja Ja• korkeita, ra-
Tkennuksia. • , v^- .
postiluukusta eteisen- lattialle. Liniiea ioli j^lainittu rakennuskomitea..: ..tarvitsi
iottuja tavaroita jonkinlaiseen johdon- yksin kotona. - Täti oli aamulla pannut myös miehen> joka täyttäia kaikki; ark-,;
Mukaiseen kuntoon^ pyöri Linnean pä^s- päälleen joaldnlai^ta sadetakkia muistut-. kitehtoom*s£t? tehtävät. Tähän. tehtä-sä
monenkaltaisia ajatuksia. Mahtoiko-tavan vatekappaleea,.kalossit jalkoihin- vään ajateltiin ensin eyerstiluulnaatti
sa ja-poistunut sedän seurassa kuin sa- / . M , Nordeficrmt^myyQk^ifilJBtt^^
laperäinea noita-akka. - • -vapautunut Ruotsia kulkulaitostöimi^
Linnea ei ollut koskaait. «ilmäillyt kunnan päälKköa virasta.; MM
pääkaupungin sanomalehtiä. Hyvin har- ^ hin aikoihin sattui- Turussa olemaan
voin siellä • .kotikaupungissakaan' työ- • käynnillä saksalaissyntyinea,--!imilta?.Pl€- •.
väestö":luki muitten- paikkakuntien.:;tle-itan
noilla elämän iltaan ehtineillä - olla.
>'älkka rahojakin? Setä oli ainakin kym-
• snenen vuotta vanhempi vaimoaan, teki
töitä enää vain kuinka mieleen päMcähti.
Nytkin hän. nukkui, eikä edes illalla pu-,
liunut mitään herätyksestä eikä-mistään,
l a -tämä nyt .sitten oli se -Helsinki,- kaik-
Iden-. maalaiskaupunkien--..tyttölasten- ai­voissa
••unelmoitu pesä, jossa oj^il hie-^-
moja tapoja, laihtuu, oppii -kävelemään
feompurolmatta • nenä taivasta kohti, ©I
aiiaa hyvää päivää jokaiselle yastaan-tulijalle,
ei niistä nenäänsä kuuluvasti
postikonttorissa, pankissa eikä •"'kirkossa .
ollenkaan.
•'•Kivierämaa!" huudahti Linnea yht­äkkiä
ja Icaunis kahvikuppi tipahti lat­tialle.
"Sus siunatkoon, olen kai jo liiak­si
tämän tomupesän lumoissa.''
- Pilkutko jo itseksesi ja olet vieYä noin
muori?!' Mimmi-täti seisoi jonkinvärises-sä
aamunutussaan keittiön ovella. Lin­nea
oli kyykyllään sirpeleitten kimpus­sa
ja vilkaisi olkansa takaa tätiä.
**Se meni rikki."
^^Mikä?^'
Xyt oli hyvä tilaisuus valehdella, op-pia
suurkaupungin tapoja.
... "Tädin takinhelma repsottaa 'kama­lasti,
menkää pian nostamaan se haka-peulalla."
'•Sinä lyttö taivahineii näet kaikki
viat.'^ ' '
Sekuimissii .olivat hienon kahvikupin
sirpaleet paperipalan - sisä.llä ja' ulkona
ikkunasta takaka.rt'amoHa •— tai ainakin
Jossain.
.linnajL seutuineen:"; V i
sihÖÖrit^llvatsuunniteHeetii^^
hykkeen • ulo|tta'mis^ sinne^^^^^a^^^^ £.
tuirmssta luovuttiin ja alue jaiiai
gin käyttöön. Ea^vuordte pilteöii-;/
kentaa t^titleteellineniiaitos
tarpeisiin Jä sfen räkentanuK^
iin :!woIeksi.'-^^'iJnMiei3'' ka^ialaassa-tähtitiaeellMto:!
aitos, joka sykjiski
laoaa TähtitoraiirvM
Kaa Tähtitiarninvuö^
alkoi myossyntjTä- asutusta, ja mv
siellä vIeläMä olevat i-talot. öyarEs? •
tarissa. asuva-' ai^tehti- ...Carl -Ludvig.: P^!^«^ä.: V;-1868: otettiin.*
toja, sillä omissa• asioissa, oli. tarpeeksi .EngeL • ..Hänet.-esitetliin-. kenraalikaver-tekemistä.
.. ^ • -nöörille,-.joka-."oitis .-mieltyi--;-nuoreen-ja
; • Jatkuu.- ^ älykkääseen.arkkitehtiin..-Pietarissa En--
Heinäkuun aamu oli huikaisevan kau-imssQkm
karrastetaan kaummkilpmluja.
^Kuvassa &n-18<motias Fujiko Yamamoto, joka on
saanut ''Miss Japaii^-tiUeiin kifpaiiuissa, joka
käsiiti 12 eii piiriä.
riossa :käytantÖöa-ns. kaJidectöisia-.
kaus. Se ammuttiin tosiisKatal
la, mutta samalla; kohötettlia
' torioon musta hattu, joka ifflfMts.
. että kello oli lyönet; 12. ^Se ÖH sea i
"neiti aika", Ja sen mukaan
laiset säännöstelivät. kellojensa Uy
Ehrenström. ja Engel, joiden^
pien korkokuvat on kiinnitetty;
ja Unioninkatujen kulmauksesi <
kiviaitaukseen, ovat tehneet ec«r^
kuin kukaan muu nykyisen He
uudistamiseksi. Heidän muistonsa,
elämään kaupungin historiassa ka
aikoina, sillä ilman heidän uraauy
työtään ei Helsinki olisi se, m'^^'
on, Pohjolan valkea kaupunki.
— oOö
Yksi hammasläälcärl
kutakin 3,Ö0® kofiti
. Canadan hammaslääkärien y^^-'
sen sihteeri tri Don Gullette ^an^^
rontossa äskettäin. €ttä Canad.^
yksi hammaslääkäri jokaista
kasta kohti.
Jokaisessa canadalaises^a
lääkärikouiussa ontui
oppilaita, «lutta heidän lmW
seen tarvitaan enemmän ^afia^^.^^.
kea hallitukselta ja I«yö^^^^L^:
lähteistä, ennenkuin ^^^'f^,
ve Canadassa voidaan tyyö.U' '
tri Gullette.
31VU 6 LAU.-\XT.«NA, TOirKOKUl^ST 20 PÄWÄXÄ, !950