1950-05-20-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
; ISLAM
^ttä heidän u^t-
/.Seiipenataja
•at,:fcäytäntÖ9a
Koraanin-.jQpjj
tänä perustuu 1^
tki aika ajom ^
la taivaallisina
I aikaiseniRiilh
:eta loveen,
äilaisessa tilass
[\alan suurista {»
tahäjssa, usk
'ieetta.-Hänen a^l^^
i;• he pitivät löj-;f|
päisenä. i
julkisen tGioiiijjj.
Ita peiittjia M
in ainesta «'^yR
t tuomitsi har^f.
n joutuivat IklV^
nsin häntä py\jag
vTinöstä api
ludelleen palas i»^'
remmin ymmSM
jiaaksi. |'
oitukseen ja i
allitusmuotoo?„ •
»livat moslieat |
[ kristittyjea ki
äan henkisiä UiU
toisinsiiaUetei >f"
olaisensa. my
II julmia. Ä
in ^aatettiiE
Mstlkefi^sikös
mielestä pHkia
llä ei .siis alussi
än tahtoi vaiiÄ
i joutuneet totea'
at ,uskö\'at Aii
la^kuin/Äj'
aatipälnkääa"
mtaiTia kokoes
moskeaan. &
mlseksi pidettiiJ
laastoamicen m
tilaisten uskosi'
uhammedin
tunmistajaia "P*
^•vie puolitielx*
ta almut avaa^
jukaan, usköi^
itiisiks! t a i »
aha rangaistaisi
sen kuilut M
iinä^päiväniit^
paratiisiiö- M
iet ovat pö^^"*!
, ja symitlK*!
ilmaiset ufii^
äurasta
isuiis;
idin merkiSp-^
Idillä
aip«ivat-llä
seulalla'
:ksi. ^'0
an laaj^n"^; ^
iiistöttavai
kiä. •
;en. jos
ästiis^-a:
yggje maaliskuussa tuli ktilmeeksi
1 ^vuotta eräästä Venäjän tsaanvallaii
^otoimenpiteestä, jolla Suomea oman.
' n sivistyskehitys pyrittiin merkittävällä
kokonaan tukalidutta-
Kysymys on kuuluisasta kielisää-
^ t ä , joka annettiin .maaliskuun 19
rna 1850 ja joUa kiellettiiia suomeksi
Ijlkaisemasta muuta kuin uskonnollista
^ taloudellista kirjalUsuutta. Nimen-kiellettiin
kokonaan "suomeksi
haisemasta valtiollisia uutisia taikka
maan ulkopuolella tehdyistä ri-bkiista,
samoinkum julkaisemasta mai-aitalla
kielellä romaaneja, olkoot ne sit-len
alkuperäisiä taikka käännöksiä, jos-
L eivät saa olla poikkeuksena nekään,
jiotka sensuuri on muunkielisenä -hyväk-
.ynyt".
A^tuksen sisältöä tarkasteltaessa on
tettaya huomioon, jettä painovapautta
:uomessa oli poljettu vanhastaan,
^'iinpä Ruotsin vallan päättyessä oli
attain voimassa ennakkosensuuri ' ja
inatusluvat täytyi kaikissa tapauksis-hankkia
viranomaisilta. Venäläisten
'. 1829 antama sensuuriasetus rakentui-in
suurin piirtein entisen käytännön
ohjalle. Vuoden 1850 kielisäännös sen
ijaan poikkesi tästä ennen kaikkea sii-ä,
että se jakoi tarkastettavan kirjalli-luden
kielen perusteella kahteen luok-laan.
I Sjiomen- ja ruotsinkieliset käsikirjoi-akiCt
oli siihen asti sensuroitu samojen
aääräysten mukaan, mutta nyt asetet-suomenkielinen
kirjallisuus monta
|brtaa ankaramman valvonnan alaisek-
Ruotsiksi saatiin edelleen julkaista
aunokirjallisuutta, jopa ulkomaiden
las pelännyt.
I Islamissa ei ole mitään oleellisesti
luista uskonnoista poikkeavaa. Rukous,
itoaminen ja almujen antaminen on
lutalaisuudesta lainattua. Paratiisi ja
ilvettioppi on taasen etupäässä kris-
Inuskosta kehitettyä lainatavaraa. Isla-
Iin oleellisuus riippuukin etupäässä sls-
P,että se nämä muilta lainaamansa aat-f
t on kehittänyt joko äärJmmäisen vie-
Ettäviksi, kuten oppi taivaan ihanuu-iesta,
tai hirveän kammottavaksi kuten
pidän helvettioppinsa on. Oppi salli-luksesta,
n.s. edeltäpäinmääräamisoppl
|Q myöskin ominaista muhamettflaisuu-pa,
joskin sitä kristinuskossakin on
lliut havaittavissa.
I Keskiajan "pimeässä yössä" oli mu-
[amettilaisuudella hyvät leviämisen
Puhamettilaisetkin tavallaan kohotti-p
- olisi ollut korkeammalla, ei siliä
|Jahdollisuudet. Jos sivistystaso — jota'
ponnolla olisi ollut niin suurta leviä-pen
mahdollisuutta. Näin ollen saa-asemasta
se saa kiit-p
kansan sy\-ien rivien silloista kehit-
Nättömyyttä.
,Jslamin ansiona voitaneen pitää, että
1^ hävitti monijumaluuden arabialais-p
heimojen keskuudessa ja kehitti us-yhteen
ainoaan Jumalaan, Allahiin,
f^nialla se yhdisti hajalla olevat, eripu-
_i!5et heimot samaksi taisteliihaiuiseksi
l^-kykyiseksi kansaksi, jonka voima
,-,3}ttäytj^ erikoisesti kansallisena hik- [rr^." •^^-^•^^^"^min islam sisäisesti rap-yksinkertainen
elämä, jota
'^l^etta -Muhammed itse oli erämässään
'«'•iöattanut. vaihtui ylellisyyteen ja
J^^Hehaaseen seuraelämään. Tuli siis
'^a^ suuri juopa itse kansan Ja mahta-
'^'aikutusvaltaisen virkamiehistön
t-^' ^^'^^^ Muhammedin seuraajat",
tulivat tunnetuksi loisteliaasta
r^ielamästään. Se oli osoituksena siitä,
Jälamin voittokulku oli pysähtynyt.
fvistyksen
uutisiakin, mutta samoja asioita ei saanut
sanoa suomeksi. Niinpä kiellettiin
e r ä ä s i valheessa Runebergin Maammelaulun,
jopa hänen Hirverfiiihtäjleasä
• suomennoksen painattaminen.
Siltä tarkkuudesta, jolla MelisäUnnök-sen
noudattamista valvottiin, voisi poimia
tomen toistaan oudompia esimerk-kefä.
Erityisen pelättyjä tuntuivat olevan
pikkukirjaset 1. horshyyrit, joiden
painattamiseen oli anottava lupaa itseltään
kieliasetuksen isältä, ruhtinas
MensMkovilta Pietarista. Tämän suh-täubimista
asioihin kuvaa, ettei niinkään
vaarattomalta tuntuva kirjanen
kuin "Työttömj^s ja ahkeruus. Laltel-
^ a Ja suomentama Onket Adamin kirjasta
De arbetslös^" läpäissyt ja että
"Johdatus sanoin oikeaan kirjoittamiseen"
sai painöluvan vain sillä edellytyksellä,
ettei teos sisältänyt esimerkkeinä
mitään epäilyttä\iä otteita tai mietteitä.
Tällä toimiva sensuurikomitea katsoi
olevansa pakotettu kieltämään esim.
Antero Wareliuksen "Enon opetiiksia
Luonnonasioista" 2. osan julkaisemisen,
ja käsikirjoituksen "Äluutamia mieleen
pantavia asioita Myllynrakentajille
Suomessa" hyxäksyminen alistettiin
kenraalikuvernöörin apulaiselle Rokas-sovskille.
Ilman muuta hylättiin esim.
sellaiset teokset kuin "Selvä ja totinen
Paloviinan kuvaus Kahdessa Osassa" ja
"KaUiin Päivistä taikka Lepo-päivän
Siunaus Työväelle — Palkintokirjainen
kirjoitettu Englantilaisen Työmiehen
tyttäreltä". Samoin s^ hylkäystuo-raion
"Kolme uutta ja Kaunista Laulua
i : n Wiih€lmi ja Emma; 2:n^Alfred
ja Amanda; 3:s Hyljätty hylkää hylkääjänsä",
•muita esimerkkejä malnltsemat-ta.
Erikoisen raskaana kielisäännöksen
nojalla harjoitettu sensurointi kohdistui
sanomalehdistöön. Sallittuja kirjoitus- ja.
uutisaiheita oli niin vähän,-että joidenkin
lehtien täytyi keskeyttää ilmestymisensä
tai käyttää sivujaan lainaamalla
tekstiä raamatunhistoriasta. Ola selvää,
että sanomalehden tehtävää nykyisessä
mielessä eivät silloiset suomenkieliset
sanomalehdet näissä oloissa pystyneet
alkuunkaan täyttämään.
Älitkä sj^jt sitten' olivat johtaneet - tällaiseen
ennenkuulumattomaan nouseman
suomenkielisen -kirjallisuudea • kurista-misjTitykseen?
Tärkein syy • oli tietenkin se pelko, _
minkä vuoden 184S helmikuun -vallankumous
ja sen eri puolilla-Eurooppaa
nostattamat vallankumousliikkeet oEvat
herättäneet -Venäjän hallitusmiehissä.
Kansa, nimenomaan työläiset ja talonpojat,
oli %'arjeltava ajassa liikkuvilta
yhteiskunnallisen oikeudenmukaisu uden
ja tasa-arvoisuuden aatteilta, ja paras
keino siihen oli estää heitä saamasta
omalla kielellä tietoa ja sivistystä. Tä-anä
tarkoitus käy selvästi ilmi monista
sillc^slsta hallitusmiesten, niin \'€iiäläis-:..
ten kuin suomalaistenkin lausunnoista.
Niinpä kreivi C. Gv;>iinnerheii^fvjlii|-|
taa V. 1849 ajan "kommunistisuuttä"
sekä P3^kimyksiä tasa-arvoisuuteen ja
veljeyteen eri kansankerrosten välillä,
suositellen rahvaan sivistysmahdollisuuksien
rajoittamista.
Oma osuutensa näihin kuristustoimen-piteisiin
oli kuitenkin myös maan omilla
sisäisillä oloilla ja eräillä Biaan omilla
haJlitusmiehillä. Snellmanin ja muiden
suomalaisuusmiesten ansiosta Suomessa
oli heräämäsä voimakas demo-kraattishenkinen
kansallistietoisuus, johon
ruotsinkielinen yläluokka oman
etunsa takia suhtautui jyrkän torjuvasti.
Korkeat kotimaiset virkapaikat olivat
näiden ruotsinkielisten käsissä, eikä
kieliasetuksen vaiheita tarkastellessaan
voi tulla muuhun tulokseen, kuin että
nämä kotimaiset virkamiehet *'ieanoma-iiiati"-
vlhassaan ja epäluulolsuudes^saaa
kaikkea suonialaiseita taholta tulevaa
kohtaan edistivät suuresti sen syntymistä
sekä toteuttivat sitä orjallisesti
käytännössä. ^"Sivistj^nyt osa (ruotsalainen)
ei rahtustakaan välitä sivistymättömän
(suomalaisen) lieakisestä eikä-
aineellisesta edistyksestä", se on "vir-,
kamiesarlstokratiaa, joka nmtelee ja sortaa-/
kansaa", oli Snellman todennut v,
1S40, ja hän oli oikeassa. Ruotsinkielinen
yläluokka oli vajonnut venäläisen
taantumuksen suosikiksi ja tukijaksi.
Nouseva suomenkielinen pon^aristo ja
vauraampi talonpolkaisto edustivat silloin
uutta aikaa.
.Vuödeji;. "::l450" ©elia^setus,- e l oimeksi
vaikuttanut ' täydellä tehollaan kuin
muutamaa vuoden ja v. 186Ö se saatiin
Snellmanin toimesta kokonaan kumotuksi.
Nlin^^^suuria vaikeuksia kuin se
suomalaisen sivistyksen työkentällä
tuottikin, ei se pystynyt sammuttamaan,
vaan pikemminkin kiihoitti yritteliäisyyttä.
Niinpä suomenkielinen sanomalehdistö
laajeni riäinäkin vuosina. "Jos
kielemme saapi elää ja se siksi on aivot-tu,
niin se ainaki on voitto, että se ahdistusten
ja vaivan alla on itsensä ylentänyt.
Niin ei sen tarvitse kantaa kenellekään
kiitollisuutta", totesi tästä P. Tikkanen
kirjeessään A. Ahlqvistille^ Kaikesta
huolimatta oli menty eteenpäin.
"Korvaukseksi" kieliasetuksesta lienee
ollut tarkoitettu sellainen Suomen suomalaiselle
kansalle annettu lahja kuin
suomenkielen professorinviran perustaminen
yliopistoon 22. 3. 1850. Tähän
virkaan nimitettiin ensimmäisenä mainehikas
kielen- ja historiantutkija M .
A. Castren. Mutta kuvaavaa oli, että
suonienkielen professorin palkka määrättiin
puolta pienemmäksi kuin muiden
Ja ettei hänellä muutenkaan ollut samoja
oikeuksia kuin virkaveljillään. Tällaiset
tosiseikat saattavat meidät ymmärtämään
suomen kielen oikeuksien puolesta
käydyn taistelun historiallisena välttämättömyytenä,
Suomen koko myöhemmän
kehityksen edellytyksenä.
F. H. H.
• Flensburgissa Saksassa makasi 17-
vuotias Arno Sabolewskl luutuberkuloosin
talua sairaalassa ja päätti aikansa
kuluksi koettaa, voisiko hän saada
haudotuksi kananmunista poikasen. Hän
otti kaksi munaa, joista toinen kuitenkin
särkyi, mutta toisesta pulpahti kolmen
viikon "hautomisen" jälkeen poikanen.
Poika oli pahoillaan, kun hänen hautomansa
poikanen vietiin kanaemon
huostaan, eikä hän itse saanut pitää
hoidokkiaan.
m
LAUAXX^JINA. TOUKOKUUN 20 PÄIVÄN.^, 1950 SIVU 3
"
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 20, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1950-05-20 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki500520 |
Description
| Title | 1950-05-20-03 |
| OCR text | ; ISLAM ^ttä heidän u^t- /.Seiipenataja •at,:fcäytäntÖ9a Koraanin-.jQpjj tänä perustuu 1^ tki aika ajom ^ la taivaallisina I aikaiseniRiilh :eta loveen, äilaisessa tilass [\alan suurista {» tahäjssa, usk 'ieetta.-Hänen a^l^^ i;• he pitivät löj-;f| päisenä. i julkisen tGioiiijjj. Ita peiittjia M in ainesta «'^yR t tuomitsi har^f. n joutuivat IklV^ nsin häntä py\jag vTinöstä api ludelleen palas i»^' remmin ymmSM jiaaksi. |' oitukseen ja i allitusmuotoo?„ • »livat moslieat | [ kristittyjea ki äan henkisiä UiU toisinsiiaUetei >f" olaisensa. my II julmia. Ä in ^aatettiiE Mstlkefi^sikös mielestä pHkia llä ei .siis alussi än tahtoi vaiiÄ i joutuneet totea' at ,uskö\'at Aii la^kuin/Äj' aatipälnkääa" mtaiTia kokoes moskeaan. & mlseksi pidettiiJ laastoamicen m tilaisten uskosi' uhammedin tunmistajaia "P* ^•vie puolitielx* ta almut avaa^ jukaan, usköi^ itiisiks! t a i » aha rangaistaisi sen kuilut M iinä^päiväniit^ paratiisiiö- M iet ovat pö^^"*! , ja symitlK*! ilmaiset ufii^ äurasta isuiis; idin merkiSp-^ Idillä aip«ivat-llä seulalla' :ksi. ^'0 an laaj^n"^; ^ iiistöttavai kiä. • ;en. jos ästiis^-a: yggje maaliskuussa tuli ktilmeeksi 1 ^vuotta eräästä Venäjän tsaanvallaii ^otoimenpiteestä, jolla Suomea oman. ' n sivistyskehitys pyrittiin merkittävällä kokonaan tukalidutta- Kysymys on kuuluisasta kielisää- ^ t ä , joka annettiin .maaliskuun 19 rna 1850 ja joUa kiellettiiia suomeksi Ijlkaisemasta muuta kuin uskonnollista ^ taloudellista kirjalUsuutta. Nimen-kiellettiin kokonaan "suomeksi haisemasta valtiollisia uutisia taikka maan ulkopuolella tehdyistä ri-bkiista, samoinkum julkaisemasta mai-aitalla kielellä romaaneja, olkoot ne sit-len alkuperäisiä taikka käännöksiä, jos- L eivät saa olla poikkeuksena nekään, jiotka sensuuri on muunkielisenä -hyväk- .ynyt". A^tuksen sisältöä tarkasteltaessa on tettaya huomioon, jettä painovapautta :uomessa oli poljettu vanhastaan, ^'iinpä Ruotsin vallan päättyessä oli attain voimassa ennakkosensuuri ' ja inatusluvat täytyi kaikissa tapauksis-hankkia viranomaisilta. Venäläisten '. 1829 antama sensuuriasetus rakentui-in suurin piirtein entisen käytännön ohjalle. Vuoden 1850 kielisäännös sen ijaan poikkesi tästä ennen kaikkea sii-ä, että se jakoi tarkastettavan kirjalli-luden kielen perusteella kahteen luok-laan. I Sjiomen- ja ruotsinkieliset käsikirjoi-akiCt oli siihen asti sensuroitu samojen aääräysten mukaan, mutta nyt asetet-suomenkielinen kirjallisuus monta |brtaa ankaramman valvonnan alaisek- Ruotsiksi saatiin edelleen julkaista aunokirjallisuutta, jopa ulkomaiden las pelännyt. I Islamissa ei ole mitään oleellisesti luista uskonnoista poikkeavaa. Rukous, itoaminen ja almujen antaminen on lutalaisuudesta lainattua. Paratiisi ja ilvettioppi on taasen etupäässä kris- Inuskosta kehitettyä lainatavaraa. Isla- Iin oleellisuus riippuukin etupäässä sls- P,että se nämä muilta lainaamansa aat-f t on kehittänyt joko äärJmmäisen vie- Ettäviksi, kuten oppi taivaan ihanuu-iesta, tai hirveän kammottavaksi kuten pidän helvettioppinsa on. Oppi salli-luksesta, n.s. edeltäpäinmääräamisoppl |Q myöskin ominaista muhamettflaisuu-pa, joskin sitä kristinuskossakin on lliut havaittavissa. I Keskiajan "pimeässä yössä" oli mu- [amettilaisuudella hyvät leviämisen Puhamettilaisetkin tavallaan kohotti-p - olisi ollut korkeammalla, ei siliä |Jahdollisuudet. Jos sivistystaso — jota' ponnolla olisi ollut niin suurta leviä-pen mahdollisuutta. Näin ollen saa-asemasta se saa kiit-p kansan sy\-ien rivien silloista kehit- Nättömyyttä. ,Jslamin ansiona voitaneen pitää, että 1^ hävitti monijumaluuden arabialais-p heimojen keskuudessa ja kehitti us-yhteen ainoaan Jumalaan, Allahiin, f^nialla se yhdisti hajalla olevat, eripu- _i!5et heimot samaksi taisteliihaiuiseksi l^-kykyiseksi kansaksi, jonka voima ,-,3}ttäytj^ erikoisesti kansallisena hik- [rr^." •^^-^•^^^"^min islam sisäisesti rap-yksinkertainen elämä, jota '^l^etta -Muhammed itse oli erämässään '«'•iöattanut. vaihtui ylellisyyteen ja J^^Hehaaseen seuraelämään. Tuli siis '^a^ suuri juopa itse kansan Ja mahta- '^'aikutusvaltaisen virkamiehistön t-^' ^^'^^^ Muhammedin seuraajat", tulivat tunnetuksi loisteliaasta r^ielamästään. Se oli osoituksena siitä, Jälamin voittokulku oli pysähtynyt. fvistyksen uutisiakin, mutta samoja asioita ei saanut sanoa suomeksi. Niinpä kiellettiin e r ä ä s i valheessa Runebergin Maammelaulun, jopa hänen Hirverfiiihtäjleasä • suomennoksen painattaminen. Siltä tarkkuudesta, jolla MelisäUnnök-sen noudattamista valvottiin, voisi poimia tomen toistaan oudompia esimerk-kefä. Erityisen pelättyjä tuntuivat olevan pikkukirjaset 1. horshyyrit, joiden painattamiseen oli anottava lupaa itseltään kieliasetuksen isältä, ruhtinas MensMkovilta Pietarista. Tämän suh-täubimista asioihin kuvaa, ettei niinkään vaarattomalta tuntuva kirjanen kuin "Työttömj^s ja ahkeruus. Laltel- ^ a Ja suomentama Onket Adamin kirjasta De arbetslös^" läpäissyt ja että "Johdatus sanoin oikeaan kirjoittamiseen" sai painöluvan vain sillä edellytyksellä, ettei teos sisältänyt esimerkkeinä mitään epäilyttä\iä otteita tai mietteitä. Tällä toimiva sensuurikomitea katsoi olevansa pakotettu kieltämään esim. Antero Wareliuksen "Enon opetiiksia Luonnonasioista" 2. osan julkaisemisen, ja käsikirjoituksen "Äluutamia mieleen pantavia asioita Myllynrakentajille Suomessa" hyxäksyminen alistettiin kenraalikuvernöörin apulaiselle Rokas-sovskille. Ilman muuta hylättiin esim. sellaiset teokset kuin "Selvä ja totinen Paloviinan kuvaus Kahdessa Osassa" ja "KaUiin Päivistä taikka Lepo-päivän Siunaus Työväelle — Palkintokirjainen kirjoitettu Englantilaisen Työmiehen tyttäreltä". Samoin s^ hylkäystuo-raion "Kolme uutta ja Kaunista Laulua i : n Wiih€lmi ja Emma; 2:n^Alfred ja Amanda; 3:s Hyljätty hylkää hylkääjänsä", •muita esimerkkejä malnltsemat-ta. Erikoisen raskaana kielisäännöksen nojalla harjoitettu sensurointi kohdistui sanomalehdistöön. Sallittuja kirjoitus- ja. uutisaiheita oli niin vähän,-että joidenkin lehtien täytyi keskeyttää ilmestymisensä tai käyttää sivujaan lainaamalla tekstiä raamatunhistoriasta. Ola selvää, että sanomalehden tehtävää nykyisessä mielessä eivät silloiset suomenkieliset sanomalehdet näissä oloissa pystyneet alkuunkaan täyttämään. Älitkä sj^jt sitten' olivat johtaneet - tällaiseen ennenkuulumattomaan nouseman suomenkielisen -kirjallisuudea • kurista-misjTitykseen? Tärkein syy • oli tietenkin se pelko, _ minkä vuoden 184S helmikuun -vallankumous ja sen eri puolilla-Eurooppaa nostattamat vallankumousliikkeet oEvat herättäneet -Venäjän hallitusmiehissä. Kansa, nimenomaan työläiset ja talonpojat, oli %'arjeltava ajassa liikkuvilta yhteiskunnallisen oikeudenmukaisu uden ja tasa-arvoisuuden aatteilta, ja paras keino siihen oli estää heitä saamasta omalla kielellä tietoa ja sivistystä. Tä-anä tarkoitus käy selvästi ilmi monista sillc^slsta hallitusmiesten, niin \'€iiäläis-:.. ten kuin suomalaistenkin lausunnoista. Niinpä kreivi C. Gv;>iinnerheii^fvjlii|-| taa V. 1849 ajan "kommunistisuuttä" sekä P3^kimyksiä tasa-arvoisuuteen ja veljeyteen eri kansankerrosten välillä, suositellen rahvaan sivistysmahdollisuuksien rajoittamista. Oma osuutensa näihin kuristustoimen-piteisiin oli kuitenkin myös maan omilla sisäisillä oloilla ja eräillä Biaan omilla haJlitusmiehillä. Snellmanin ja muiden suomalaisuusmiesten ansiosta Suomessa oli heräämäsä voimakas demo-kraattishenkinen kansallistietoisuus, johon ruotsinkielinen yläluokka oman etunsa takia suhtautui jyrkän torjuvasti. Korkeat kotimaiset virkapaikat olivat näiden ruotsinkielisten käsissä, eikä kieliasetuksen vaiheita tarkastellessaan voi tulla muuhun tulokseen, kuin että nämä kotimaiset virkamiehet *'ieanoma-iiiati"- vlhassaan ja epäluulolsuudes^saaa kaikkea suonialaiseita taholta tulevaa kohtaan edistivät suuresti sen syntymistä sekä toteuttivat sitä orjallisesti käytännössä. ^"Sivistj^nyt osa (ruotsalainen) ei rahtustakaan välitä sivistymättömän (suomalaisen) lieakisestä eikä- aineellisesta edistyksestä", se on "vir-, kamiesarlstokratiaa, joka nmtelee ja sortaa-/ kansaa", oli Snellman todennut v, 1S40, ja hän oli oikeassa. Ruotsinkielinen yläluokka oli vajonnut venäläisen taantumuksen suosikiksi ja tukijaksi. Nouseva suomenkielinen pon^aristo ja vauraampi talonpolkaisto edustivat silloin uutta aikaa. .Vuödeji;. "::l450" ©elia^setus,- e l oimeksi vaikuttanut ' täydellä tehollaan kuin muutamaa vuoden ja v. 186Ö se saatiin Snellmanin toimesta kokonaan kumotuksi. Nlin^^^suuria vaikeuksia kuin se suomalaisen sivistyksen työkentällä tuottikin, ei se pystynyt sammuttamaan, vaan pikemminkin kiihoitti yritteliäisyyttä. Niinpä suomenkielinen sanomalehdistö laajeni riäinäkin vuosina. "Jos kielemme saapi elää ja se siksi on aivot-tu, niin se ainaki on voitto, että se ahdistusten ja vaivan alla on itsensä ylentänyt. Niin ei sen tarvitse kantaa kenellekään kiitollisuutta", totesi tästä P. Tikkanen kirjeessään A. Ahlqvistille^ Kaikesta huolimatta oli menty eteenpäin. "Korvaukseksi" kieliasetuksesta lienee ollut tarkoitettu sellainen Suomen suomalaiselle kansalle annettu lahja kuin suomenkielen professorinviran perustaminen yliopistoon 22. 3. 1850. Tähän virkaan nimitettiin ensimmäisenä mainehikas kielen- ja historiantutkija M . A. Castren. Mutta kuvaavaa oli, että suonienkielen professorin palkka määrättiin puolta pienemmäksi kuin muiden Ja ettei hänellä muutenkaan ollut samoja oikeuksia kuin virkaveljillään. Tällaiset tosiseikat saattavat meidät ymmärtämään suomen kielen oikeuksien puolesta käydyn taistelun historiallisena välttämättömyytenä, Suomen koko myöhemmän kehityksen edellytyksenä. F. H. H. • Flensburgissa Saksassa makasi 17- vuotias Arno Sabolewskl luutuberkuloosin talua sairaalassa ja päätti aikansa kuluksi koettaa, voisiko hän saada haudotuksi kananmunista poikasen. Hän otti kaksi munaa, joista toinen kuitenkin särkyi, mutta toisesta pulpahti kolmen viikon "hautomisen" jälkeen poikanen. Poika oli pahoillaan, kun hänen hautomansa poikanen vietiin kanaemon huostaan, eikä hän itse saanut pitää hoidokkiaan. m LAUAXX^JINA. TOUKOKUUN 20 PÄIVÄN.^, 1950 SIVU 3 " |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-05-20-03
