Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 30, 1952

              M. KARPOVICH:
eätteri dkSdSSä
JOS satutte tulemaaiif^dcdri
sen maanaTaiseha • asönalta seitseihaii
a&oihin Ulalla, niin erismimäinen min­kä
havaitsette on ffimfejpu^^
riihtamassa teattereihihi joiden edustat
ovat valaistuja neon valoilla. - Tässä,
juuri Berliinin sydämessä, ovat Valtion
Oopperatalo, Max »einiiardtih Deuts-ches
teatter*, Berliner Kammerspide,
Schiffbauerdamm^ OFriedrichstadt-Pa-latsin
konserttitalo j a Barlayn sirkus.
Sodanedellisen tapaista Berliinin k i l ­pailua
käydään teattereiden j a toisten
huvittelupaikkojen Välillä. 'Niiden joh­tajat
kuluttavat suunnattomia sununia
tiivat itävaltalaisella eivätiitifllert
nään^ PohjoisestaftuIi:iiei<l^^
193,000-päinen venäläinen anjoeija hert­tua
Ivan Päskeviesin Jc^oUav^ Tätä
•valtavaa ylivoimaavvastaaii s ä ^^
iaki asettaa^yain? 172,<X) i i i ^ ^ Tsaa^
nn joukkojen mukasöit '
sptila^opimj^^^^
sdmi Euroopsmi^n^^
a - ^ J a ^
"lasoity^^^
naiseen l^nkarin.i^laäc^^ :
fioglaniiuB^
•vtii.sopimusta.. :/r • • ; - :*
ll^apaustaj^tehi^^l^rsi^la^
;4^oskutfaiiL muisto elää: j a i k u ^ ^
Mn^kansah^^ydämessä^
Cc ^ r i n kans^;#ukk«^^tai$^^ Ptt?^v
Hkstanta^^ j^ippnmaittpaHnitt^
luun sortoa ^ .nastaan • väQ^kymmenul
kestäneiden taantumi^^osieD'aikana.
Taiään Unkarin kansa r s ^ e i ^ ^
na maataan ja verrattomasti edullisem­pien
. olosuhteiden vallitessa puolustaa
rauhanomaisen, rakehtaväii työnsä edel-l
y ^ i ä nmäilman taahtiBtiukseni hyök-kaysyrityksiä
vaistaan^^kuin^^
liB48. Tänään se -ei voi jäädä yksin,
sillä sen takana ön kaukMeii voittojen
lähde, suuri ja voittamaton ^l^euvosto-liitto.
Mutta Kossuthin opetus on a-jankohtainen
vielä hytkini lanaankin
julistaa i^ssuthinlsullä^l^ rehel­linen
Unkarin^jrotät^övä
. . en julista sotaa kraellekliän, en
tahdo saattaa maata taistduun, mutta
«uinkauan kuin - i^cs^ni o^ voimaa,
päässäni j ^ i ^ ä n «jatuS;^^^^
yk^ään yeripisaiä, en koskaan katso
pelolla syrjästä, kuii - miaauäune ^i
syyttä, kansamnipv^p^
•lötikataan."-;-
"Jos tämä on teidän pkdid^kaaami,
olen kanssanne'*, s a i i ö i l & ^ U ^ "dlÖ,
^ teitä vastaan." l U ä ott Uia^irin
työtätekevien politiikkaa, säsi he tun*
tevat, että Kössudik s ^ sit­ten
lausumat saiiatfe>^MV^
tämänpäivän unkarilaisia: ^'Kansäkun-ta
on taisteluun valmiina; jä täihä on
voimakkain askel kohti rauhaa:
sakunta on innoittunut uhraamaan; j ^
on ehtymätön voimMläh^
hansan suuri joulikö^tuitet kUrin; s i i -
^ on voittojen tae.» vasta tänään, ^
sosialismin rakentamisen a^kaudella
y^rretään todella Kossuthin ^ a t ,
jotka^hän lausui vuonna 1^4$:
''Luottakaamme itseemine, j a jos o-itseUemme
uskollisia, pidämme
^Jssämme sen, minkä olemme voitta­miset;
sen, mikä on vielä jäljdla, tulem­me
hankkimaan, ja kansan innöittuned-
^ vomialla voitetun rauhan pyhässä sy-
^ nousee Unkarin vapaa maa k u -
«oistamaan paratiisina."
mainostuksiin. .Sivumennen sanoa,
hyvin vähän on muuttunut länsiosassa,
joka näkyy niistä räikeistä mainostuk­sista,
jotka alkavat muutaman korttelin
päästä Friedridistrassdta.
Demokraattinen osa ei tarvitse täl­laista
fanfaaria sillä sidlä esitetään
kahdessatoista teatterissa ja konsertti­saleissa
täysille huoneille.
Berliiniläinen teatterissakävijä op
tullut vaattvaisemmaksi; hän vaatii v a ­kavia
aiheita, hän haluaa nähdä yleviä
ideoita, jotka innostavat uuden Saksan
•,-^ir§k<^t^jia: taiteellisen mielikuvan ruu-
. ijAulpstmhana. • ^,:-..>- •
•, N i i n ^jpopperoissa kuin. draamoissakin
joutuvat tyhjät, cpätaitedliset tiiotteet
katosunaan ohjelmistoista. Klassilliset
näytelmät herätetään doon ja niiden
esityk»ä lisätään.
; Bethoyenin kuolemattoman "Fideli-on^
V uudcfoin ottaminen tämän suu­ren
- s ^ ^
j d r 3 ^ osoit Schiffbaberdam^
injn te^^
^S<i^erin^ ^ j ^ ^
.siUisenj90|^ran^^ Smetanan^^^^^
detim suurem^
tnobM^^ fiFdcfts^
tein
lut katsojain joukossa, jotka oivat yleen-sft^
nuorta väkeä. Sankaloita ja ta^
pauksia koskevat aiheet saavat kaikki
liikutetuksi.
Kjunmerspiden teatterilla o l i myö^
kin ä^ettäin ensi-Qta ja se esitU Ger-hard
Menzdin kirjoittaman "Marek:
lännesä", kevyen satiirin, jossa näytös
seuraa nopeasti toistaan jä" ^ t y s ta­pahtuu
pääasiassa laululla tulkittuna.
Kiinnostava puoli näytdmässä on se,
että siinä tulkitaan nykyään väittelyn
aiheena olevaa suhdetta näyttelijän ja
kirjailijan kesken. Tämä farssi pää­asiassa
perustuu nykyhetken makuun.
Tämän lisäksi luonnollisesti karvaaseen
satiiriin.
» "Marek <Lännessä"-nä3rtelmän san­karissa
on jotain, joka muistuttaa "So- ^^^^ MacKenzie, YhdysvaUoissa on^
tamies Schweikkia'\ Siinä nähdään »»^'^^^^ canadalainm laulajatar, on
'liJl^ posetiivinsoittajö-^' mP^mjakaUin synnyinmaahansa iat-
' n a ; täÄsi-Sakknmeä^ ja ^^<'^se€n esUntymismän (ääUä, .Tämän
lopuksi vanginvartiianartAW alussa Multnn Aanen äänensä
lenkin on oma itsensä, kansan ihminen CBC:n erikoisessa teryetuliaisohjel-ja
aina hän yrittää auttaa rauhahihnii- litassa.
siä, jotka taistelevat militarisointia ja
•fasismia vastaan.
Herbert Ridierin Marek voittab^^
pian katsojat H ^ e n Maiekinsa, kom­palta
ja^^^sinkc^Aauselta näyttävä
xiuoraksdnen,l^^^^^o^ toddlakin v-ISy^ ja
kekseliäs. ^ I^i^^^ttaen t>-
l ^ ^ k e e - heidäii
lakeijoistaan i i a r ^ toimittaa mtoria miehiä
Ayioiiiiesvu<4Eraamo )
Ultimas Noticias-lehden , tietämän
mukaan poliisi on pidättänyt" Uaksi
"aviomiehiä ~ vuqkrattavana-yhdistyk<*
sen'V jäsentä _ laitos^ jolla näyttä'^ o l ­leen
^myötätuntoa ansaitsevana*'' tar*
^ '^\%ä;^uremina^
iiyi^l^tkäD k i ^ a j ^^
B e r l i i i i k "teattne^^
Y k s i tällaisista on "Taistelu Helgo-lannista*^
jonka on asettan!^^iiä3rttä-mölle
Hans Rodenbierg VYstäyyystcat-terissä".
Sen kinoittaja on hampuri­lainen
kirjailija Peter-Martin Lampd
ja se perustuu saksakdsten nuorten pat­rioottien
tekoihin, jotka menivät Helgo-l£
mdiin, joka o l i muuteta brittiläisteii-pömmittajien
pommituskeskukseksi.
t ^ t d u t ä n i ä n pienen Pohjanmeres­sä
olevan Saksan alueen palauttamisek­si
rauhalliseen elämään on osa Saksan
kansanliikkeestä, maan länsiosan va-pauttaniiseksi
imperialistien hallinnas­t
a ; ' , ' '
Tämä on syy miksi berliiniläiset seu­r
a s i a t k a p f^
sella j a n ^ t ^ u n n o l l a . Tämän syvästi
isänmaaOisen kapilleen ohjaaminen ja
näyttelemhien on korkeatasoinen, nuö-iet
i^yttdijät i f a ^ ja
listöti ^ HikuttavastL
Hdgblannin täpäiikset nousevat eri
osissa katsojien eteen. Kaakfeein voi­makkain
osa on -kuvaus niaihinnousus-ta.
Saari on kuollut, kalastajien mökit
on hävitetty; vieläpä hautausmaa, joka
oli asukkaiden viimeinen pakopaikka,
on pommeilla tuhottu raunioiksi. Hur­jat
aploodit seurasivat teatterissa kun
nuoret urhoolliset patriootit kohotta­vat
sinisen rauhan lipun tälle tulen
polttamalleV maaperälle.
Vaikuttava kohtaus on myöskin oi­keussalissa.
Kaksi iLänsi-Saksassa ole­vaa
eri leiriä kohtaavat toisensa oikeus­salissa:
nuoret patriootit ja miehitys-voimien
rengit. Vaikka vankila odot­taakin
niitä, jotka ottivat osaa yrityk­seen,
niin katsoja tuntee varmuutta n i i ­den
voitosta,'jotka taistelevat rauhaa
ja yhtenäisyyden puolesta.
iNaytdmä virittää kiivjasta keskuste-j
a vetää urkkijbitäv s ^ poliiseja ne-
'nästa. " ' •;.. ,V •'::,',
. Me näemme kuinka 1 ^ , sUykkäasti
liiimittää patrullin huomion puoleensa
samalla l^im- patrioc^t p o r a a^
näennäiseen avioliittoon ulkolaisten
kanssa, jotka täten ovat saaneet halu*
tun 'Meksikon kansalaisuuden, tai rik­kaiden
perijättärien kanssa, jotka tes­tamentin
miulräysten vuoksi ovat pako-sillan
t u k i ^ mendmään naimisiin saadakseen
^ t suuimittelivat , t ä ] ^ ^ .räjiUidysai-^ perintönsä.
Miehet, Juan Cortes Pola ja Mauricio
Gambo Maciel, lienevät "menneet nai­misiin"
50 kertaa haluamatta cirota vä­lillä.
Heidät antoi ilmi eräs ulkomaa­lainen,
Carla von L i s t r i , joka oli men­neellä.
Me näemme kuinka hän auttaa
rauhantaistdijaa pakenemaan vanki­lasta.
&fe -näemme hänet työläisten
kanssa harittamassa entisen natsiken-xaalin
kokousta.
Huolimatta siitä, että toiset tyypit jonkinlaiseen avioliittoon Polan
ovat heikommin kuvattuja, n im se an- kanssa, joka oli joutunut sen jälkeen
taa kuvan Länsi-Saksan jokapäiväisestä poliisin eteeii syytettynä siitä, että hän
elämästä sen hillittömän^taantumuksen
s ^ militarismin kyllästyttämänä ja
toisdta puolen se välittää katsojille i h ­misten
vastarinnan kasvamisen sota-vehkeilijöiden
onnettomia suunnitelmia
vastaan.
" o l i ottanut kaiken aivan liian vaka­vasti
ja rakastunut naiseen". — Poliisi
otaksuu, että miehillä on useita " v i r k a -
vei jiä" ja arvelee voivansa suorittaa
uusia pidätyksiä.
Saksan edistysmielinen kulttuuri am­mentaa
suuren niäärän innostuista Ve-
3 mmuutlia muistoa ^
Argentinan kongressi piti äskettäin
tähän mennessä Isdummän istuntonsa,
näjän klassiUisiRa kirjaUijonta sekä^^^^^^^^^ oH kutsuttu koolle Eva Peronin
neuyostoteatterdlta. iNykyään näytel­lään
Berliinin teatterissa menestyksellä Istunto kesti^kolme minuuttia. Vain
RimskyJKorsakovin oopperaa "Sad- neljätoista toisen kamarin opposition
fcXÄ^ M u s s o r ^ j n ^'BoriS^^^^i^ poissa^ fcUtt t a ^ eiisuttraäi-
€ogimn "Reviisoria? ja^ '^^»^tovin
"lioOckauista". K
BerUinln teatterissa ^hrijät «isoitta^
yat suurta niidenkimtoa Neuiröstoliiton
näytelmäkirjaflijoihin. Ei kövinicaän
kauan sitten kaupungin kolme teatteria
esittivät kolme hciivöstonäjrtetmää:
SchiffbaueMammissa Gorkin "Viholli­set",
Deutsche-teatterissa Pogodinin
täysiluktiineä.,
fasismivaktaisen taistelijan osan esittää
lahjakas* näyttelijä Ernst Busch, tun­nettu
fasisndnvastaineh laulaja,, joka on
j^iirtynyt näyttelemään.
BuschDla on jo ollut ensiluokan esi­tyksiä,
niiden mukana- Bertolt JBrechtin
"Kremlin kellöt'r j a ^ÄliklMll^^ ohjaamassa Gorkin "Äidissä". Näytte-naisen
solmion" Berliinin Ystävyysteat-terissa,
joka on nuorimpia kaupungissa.
Berliiniläiset olivat erikoisen ^kiinnos­tuneita
."Kremlin kelloihin" sillä he e i ­vät
ole vielä koskaan nähneet esitettä­vän
Leninin osaa. Mainitun osan esit­ti
hyvin Kleinoschegg.
Berliinissä oh ollut erikoisen popu-läärinen
neirvostoliittolaiseri näytelma-lemisensä
ohella on Busch johtanut
myös kappaleita. Yksi niistä ön '^Krem­lin
kellot". Fucikin osassa Busch esit­tää
syvästi liikuttavan kuvan kommu­nistisesta
johtajasta, joka on uskolli­nen
kansalleen.
Berliinin nykyisen teatterielämän
piirteenä on taiteen ja kansan lähentä­minen
toisiinsa. Ihmiset innokkaasti
kurottautuvat taidetta kohti jä omalta
kirjaflijan Y. Burjakovskyn "Julius osaltaan teatteri tekee paljon tyydyt-
Fucik"-niminen näyteiniiä. Tshekköäö-^^ ihmisten kasvavan kulttuur|-
vakialaisen kansallissankarin j a kiivaan
Lwttiitafi«i^«to^ '-^-iShrtt 3