Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 31, 1947

              Sivu 2
iinrfHitniffipi
LAUAXTAIXA TOUKOKULX 31 PÄIVÄXÄ
immmimiuiniuunm
umiimuni iiiuniirfBniiiumminiiumiuiirmimBmimiinmiinHirouimM^ Biunii 1947
(Canadan suomatahten viikkolehti)
}*ubllshed and printed by the Väpa-.i3
;«*ubUsWng Company Ldmlted, 100-1<W
Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Reglsteired at the Post Oflice Dept,
Ottawa, as second class matter:
tmttshihnät:
1 VI »sikertft ^$2.50
6 ki akautta 1.40
3 kv.okautta . . . . . . . . . . . . . . .75
'iriidb'8vältoIhiii:
1 VI osikerta $3,10
6 k.iukautta 1.80
Saomeen Ja manalle ulkomaille:
1 vuosikerta $3.75
. 6 kuukautta — 2.00
Liekki ilmestyy Jokaisen viikon laa*
«ntatna 12-si\'Ulsena. sisältäen parasta
kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloil- tä,
AslamiehiUe myönnetään 20 prosen­tin
palkkio.\
Pyytäkää aslamiesväUn&itä jo tä­nään.
XLMOrmsHtrmAT: Yleinen Umoi-
.tushinta 50 senttiä palstatuumalta Ja
kerralta. Alin ilmoitushinta $2.00. Alin
maksu ktiollnllmoltuksesta $3.00 ynnä
ov senttiä Jokaiselta mulstovärsyltä tai
kiitoslauseelta. Erlköishimiat pysyvistä
Ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on
lähetettävä maksu etukäteen.
- -Kaik t l Liekille tarkoitetut maksu-osoitukset
on ostettava kustantajan ni­meen
: Vapaus Publishing Company
Limited.
Kustantaja Ja painaja: Vapaus Pub­lishing
Company Limited. 100-102 Elm
Street West, Sudbury, Ontario
Tolnittaja A. Päiviö.
Uekkiin aljotut kirjoitukset osoi­tettava:
LIEKKI
P.O llox 69 Sndbury, Ont
Toimituksen kulmasta .
Kyllästyttää tämä jo — tämä ke­vät.
Mokoma kevät. XUn on ollut
kylmää ja rumaa ja niin on parastai­kaa^
ettei moista muistctakaan. Ei-lettäinkin,
kun joitqkih metsämiehiä
tuli työmailtaan, ei kovin kaukaa,
täältä, kuulimme heidän tuumivan:
''Täällähän näkyy olevan jo maa pal­jaana.
Siellä, mistä mc lähdimme,
oli vielä lunta maassa ja järvet jääs­sä.'*
Onko mokomaa kuultu kesä­kuun
jamassa Lapissakaan! Ihme,
ettei senkään äkäisenipiä pakinoita
ole Liekille saapunut.
Mitenkäs nyt jarmarit tekevät kyl-vojään?
Mitenkä mennään kesä-känipillc?
Mitenkä otsaan aurinko-kylpyjä?
Mitenkä uidaan? Mi­tenkä
kalastetaan? Mitenkä nuoret
tarkenevat kisakentillään? — Xiin
mitenkä, milloinka? Xc ovat vaka­via
ja hartaita kysymyksiä, kun ei
opettamallakaan totuta siihen aja­tukseen,
ettei kesällä olisi lämmintä,
vaikka aurinkokin paistaa. Jd jos
kirous jotakin auttaisi, niin se var­maan
olisi sen jo tehnyt. Siltä meis­tä
tuntuu. Kaapro kyllä aikoinaan
oli sitä mieltä, että kepuli kirous ei
auta, vaan ennemminkin pilaa asiaa,
mutta jos kirous on oikein luja ja
harrastamin se aina auttaa. Saisipa
hän ^nyt olla täällä yrittämässä.
Mutta jos oikein tnuistammc, niin
eipä hänenkään kirouksensa kerran
auttanut idän kuumuudessa. .
Xiinpä on tunnustettava voimat­tomuutemme
ja vain odotettava, kyl­lä
kai nc ilmat taas lämpenevät, kun­han
päivä alkaa lyhetä. Niin teki
viim^ kesänäkin — siinä laulu juhli-emme
edellä.
Xiin lauhjuhliemme. Tuli taas
tuo aivan sattumalta esiin. Että sin­ne
— laulujuhlaan Timminsiin .
aiotaan täättäktH tnennä-fos jollakiu
kyydillä, osoktaa se, kun äskeisessä'
CSJ:n Sudbury n osaston kokouk­sessa
osaston rahastonhoitaja ilmoit­ti
ryhtyneensä toimenpiteisiin ilma-kyydin
kanJHkimiseksi sinne. Sun-nuntaiaamtnta
iesäkmm 29 pnä läk-
NEUVOSTOLIITON LASTEN KESÄLOMA Tttttu kettu
Kirjoittanut tri.
(Tri Iljina dn Xeuvostoliiton tervey-denhuoltoministeriön
pastan lääketie-teellisen
instituutin hallinnon lohta­ja.).
. V •
Kokeet on enää suoritettava Xeu­vostoliiton
kouluissa ja sitten alkaa
lasten kesäloma. Koko kouluvuoden
he ovat todottaneet jännittyneinä ke­sälomaa,
saadakseen mennä taasen
kesäleirille. Siellä he nukkuvat tel­toissa,
käyvät pitkillä kävelyretkillä
ja laulavat ayovalkeitten ääressä i l ­taisin.
Kesäloman aikana^ läjDset asuvat
luonnon ihanilla paikoilla isoissa, ko­meissa
rakennuksissa, joita ympäröi­vät
kaum'it puutarhat ja varjoisat
puistot.
Miljoonat Neuvostoliiton koululap­set
kuluttavat lomansa kesäleireillä,
parantoloissa ja lieikkikentillä. Mo­net
miljoonat heittivät reput selkään
ja tekevät jalkaisin kiertomatkoja
tutkiakseen maa-alueita joissa he asu­vat.
Heistä se on hauska sillä he saa­vat
ulkoilun ja retkeilyn seurauk­sena
uutta oppia sekä terveyttä.
Xeuvostoliiton tervejreministeriö
on opetusministeriön ja ,ammattiyh-distyksen
kanssa suunnitellut laajan
terveydenedistämisohjelman lapsille
kesäloman ajaksi.
Xoin 5,000,000 lasta hyötyy täs­tä
ohjelmasta tänä kesänä.'Yli 2 mil­joonaa
lasta menee kesäleireille.
Poikien kesäleireillä kalastetaan,
järjestetään kävelyretkiä, uimakil-pailuja,
ym. Tyttöjen leireillä on
käsityöjoukkoja, lauluklubeja ja
luonnontieteen opintopiirejä.
Ukranialaisia lapsi^ viedään tänä
kesänä retkelle Dnieperjoelle. Siellä
he saavat tutustua Dnieper-joen suu­reen
voima-asemaan, vanhoihin muis­topatsaisiin
ja paikkoihin joissa tais­teltiin
viime sodassa.
Tänä kesänä viedään suuria jouk-
MARIA ILJINA
, *^p=^*e^iS3B3
kojaköulöiajgiä retkelle
le laivoilla, n^^^^uivillä "paraiiit<^
la.'%iapset: jotka eivät ole <i^^
terveitä Jähetetä^nSerikoisiin
toloihin 4 a ^
tautiopin erikoistuntijain hoidon alai­sina
syövät 5 ateeria^ päivässäv . '
Ennen sotaa rakennettiin lapsille
monta terveysinstituuttia Krimin ja
Kaukaasian kauniimpiin osiin. Tu­hannet
Xeuvostoliiton lapsista ovat
kuluttanet; kesalöiriaösa ^niissä ^ j a :
sairaat ovat parantuneet huomatta­vasti
auringonpaisteessa ja raittiissa
ilmassa. Saksalaiset tuhosivat kaikki
nämä instituutit sodan aikana-^Kri-millä*
yksistään he tuhosivat 39> pa­rantolaa
joista yksi oli Artek; kuu­luisa
lasten parantola joka rakennet­tiin
v. 1925. Lapset tulivat tähän
parantolaan kaikista osista maata.
Se on n vt uudelleen rakennettu ja
sinne menee tänä kesäiiä noin 4,000
lasta.
Koulupihoihin ja puistoihin, järjes­tetään
joka vuosi leikkikenttiä niil­le
lapsille jotka eivät .mene muu­alle.
Lapset ovat kentillä kaiket päi­vät
ja heille tarjoillaan aterioitakin.
Opettajat järjestävät retkeilyjä ja
lapset käyv^ät museoissa ja taide­gallerioissa.
Neuvostohallitus tekee kaikkensa,
että kesälomat olisivat lapsille sekä
miellyttäviä että hyödyllisiä .
Lastentarhoissa olevat lapset vie­dään
maalle 75 päiväksi, 5iollektii-vifarmikylissä
on väliaikaisia lasten­tarhoja
ja leikkikenttiä 2,500,000
lapselle vakituisten tarhojen lisäksi.
Kun peltotj'ö on käynnissä niin kaik­ki
kollektiivi farmit antavat lasten
instituutille parhaat rakennuksensa
joissa joissa lapset saavat olla lää-kärinhofdon
alla. KoUektilvifarmeil-la
on omat parantolansa joissa nii­den
jäsenten lapset ovat hyvien lää­kärien
hoidossa. . ,
Tätä pappaa p&H tuttii kettu,
kttten monasti jö tehnyt oli ennen
'<Sänä tenä, - -
' kun)Jtällä pitempi oli nenä,
haistpikttjeeni ja, kuten cnuen,
metsän'kautta tuli,
'^ttroh pojk^t loikki,
häntäänsä min heilaJmtti si-jumtn-nen.
Tuonne taas tuo tuttu tuli,
istui vanhan kuusen alla,
melkein rantamalla,
Stelta kitusen edtä salaa
V fi>iseUd sileällä
vaktas Järven kalaa,
toisella taas katsoi papan partaa —
kuten mqnesti jo tehnyt oli enzm.
Me Met ollaan vanhat tutut,
siitä pUs monet jutut, •
ja se varmaan olis kiinnostavaa teistä
tietää, kumpi^^kierempi on meistä.
Hauska juttu rnuiileh --- ttilien men­nen.
METSÄN POIKA.
- ,\ ^^^^
ta ja vaivojaan säästämättä uurasti­vat
-aamutunneille asti. Kun vmn
istaliditkin pöydän ääreen, tuotiin
kuppi kuumaa eteen, ja kukin ja
kynttilöin koristetut pöydät notkui­vat
~ kaikeriiafeista herkuista. Tanssi
jatkui hilpeän mieliajan vallitessa
ilman pitkiä taukoja aamuun asti
väsymättömien soittajien ansiosta. Ja
vielä omalta kohdaltani, sain puris­taa
sellaisten tovereiden kättä joita
en ole nähnyt kahteenkymmeneen
vuoteen, ja paljon uusia tuttavuuk­sia
syntyi. Huomasin, että tilaisuu­dessa
yleensä vallitsi lämmin'tove­rillinen
henki. Tuntui kuin me kaikki
, olisimme olleet yksi suuri sovinnol­linen
perhe.
Häätilaisuudesta kokonaan sain
niin ihanat muistot, ja niistia muis­toista
kauneimman heimen miu-:ojeni
hehninauhaan.
I R I ^
Ruusunpunainen
lielml
V Minä näen sinut sieluni silmillä,
sinä ruusunpunainen helmi, juuri nyt
tätä pakinaa kirjoittaessani. Ystävät,
minä olen punonut kaikista muis*
toista itselleni helminauhan. Surul­liset
muisot ovat tummia helmiä.
Iloiset muistot punaisia, niinkuin ne
ruusut, joita rinnassani kannoin nii­nä
päivinä joista nyt tässä kerron.
Niin, minä olen ollut häissä, nijn
dcttäisiin lentämään ja oltaisiin tun­nin
kuluttua Timminsissä, ja tiis-taiaamuna
lennettäisiin takaisin, et­tä
oltaisiin Dominion päivänä koti­kylässä.
Siis suunnitelmana on saa­da
kaksi kärpästä samalla iskulla —
ientohuvi ja juhlahuvi, hyvä seura
kolmantena. Asiaan kiinnostuneet
voivat t^stä puhella Hannes Sulan
kanssa.
Lukijaimme iloksi ja kiintymyk­seksi
voimme huomauttaa, että seu­raavassa
numerossa alkaa taas uu-sta,
hyviä jatkokertomuksia. — AP.
suurissa ja hwinjärjestetyissä häis­sä,
etteri^ ole vielä eläissäni ennen
ollut. Nuori pari vihittiin kirkossa,
kirkohtäyteisen kansajoukon läsnä­ollessa.
Vihkimisen jälkeen i r j a lau­loi
ihanan laulun niin kauniisti, hert­taisen
Helenin säestämänä. Hääjuh­la
suomalaisella haalilla alkoi kello
8 illalla. Haali, vaikka se on iso, oli
tupaten täynnä kansaa, joka kau­niisti
jakautui kahtia nuoren parin
marssiessa sisään, häämarssin kaiku­essa.
Sen jälkeen E. Suksi puhui mie-liäliikuttavasti
nuoren parin kunni­aksi
ja lämpimästi tulkitsi sekä oman­sa
että koko hääyleisön mielialan
ja tunteet. Sulhanen, Eino, vastasi
puheeseen, syd^ellisesti kiittäen pu­hujaa
ja koko hää:^eisöä. Tämän
jälkeen kilistettiin nuorten malja,
jonka nuoret pojat niin näppärästi
tarjoilivat.,Sitten seurasi onnittelut.
Ottj jonkun aikaa ennenkuin jokai-neholi
saanut puristaa Esterin ja E i ­non
kältö. Ensimmäinen valssi, To­navan
aa^t^ jonka naiskuorx) niin
ihanasti lauloi sanoin, omistettiin
\'ain nuorelle parille j a vasta sitten
alkoi yleinen tanssi.
RavintoI^uolcUa naiset uupumat-
Rumaa kevättä
Näyttää siltä kuin '-ylätuvar. uk­ko"
olisi kyllästynyt ihmisten •ype-riin
viisauksiin ja antanut näliivaksi
jotakin erikoista — loppumattoniiin
kylmää, lunta, jäätä, vettä ia rän­tää.
Tässä siis kevättä odoteiiessa
pitäisi keksiä jotakin pakinan tapais­ta
^tähän Liekkiimme. Tämii pakina­palsta
on kiva olemassa. Se on kuin
koulu ja me olemme oppilaita ;Oita
toimittaja;setä ohjailee hiljallec'.
Se Saloman ehdotus oli oikei:. hy­vä,
vaikkei ^se sakko oikein aloitte­lijoille
sovi," kun ei kerran kykene
arvokkaampaa luomaan. iNIutta on­han
niitä eteviä ehkä piilossa ja ?e
kai tarkoitus lieneekin. Siis sakoista
ja mistään välittämättä toivoisin, et­tä
syntyisi oikein vilkas kilpanu-
Meidän nuoriso kun vielä innostuisi
mukaan, niin saisimme vanhemmat­kin
nauttia vilkkaan mielikuvituk­sen
luomuksista sekä tiedosta ja tai­dosta,
iloita ja nuortua. Siis m.kaan
nuoret!
M.ARIA.
INCON presidentti on sanonut et­tä
Neuvostoliitto, joka oli aika;=eai-min
tärkeä Incon nikkelin oitaja,
ei ole vuoden 1945 jälkeen ostanut
lainkaan Sudburyn nikkeliä, mfii <>"
merkbnä sutä, että Neuvostoliito
saa nikkeliä omalta alueeltaan.