Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 2, 1949

              (KAVNOKIRJALUNm VHKKQLEHTi)
PubUsbed and printed by the Vapaus Publishing Ckanpany
Umited, lt)0-102 Elm Street West, Sudbuiy, Ontario. '
Reglstered at the Post Office Department, Ottawa, as,second
^lass matter. - ,
Uekki ilmescyy jokaisen viikon lauantaina U-stvulseoa, sislU-täen
parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta.
Tn^USmNNAT: THDTSVALTOIBIN:
1 vuosikerta ...........$3.00 l vuosikerta ...........$3.75
6 kuukautta . . . . . . . . . . . 1.75 6 kuukautta 2113
3 kuukautta LOa_
S U O M E E N JA B I C U A I X E U L K O M A U X ^
1 vuosikerta . .$4.50 6- kuukautta . . . . . . . . . . .$3^0
OUaOITUSBINNAT:
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo­leman
ilmoitus $3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $2.00. B3rjeenvaihtoilmoitukset $1.50. Eri­koishinnat
pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on
lähetettävä maksu etukäteen.
AsiamlehlUe myönnetään 15 prosentin palkkio.
Kaikki Uekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kus­tantajan
nimeen: Vapaus Publishing Ck>mpany Limited.
Kustantaja j a painaja: Vapaua Publishing Company Lihiited^
lOU-102 £Im Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: A. PälviQ.
Uekkiln aiotut kirjoitukset osoitettava:
LIEJ<KI P. O. BOX 69 S I T D B U R Y , ONT.
Toimituksen kulmasta
Äskeiset vaalit^ kuten kaikki laalit ennen ja kaikkialla,
osoittavat vain sen, että niin kauari kuin voimakkaalla, kaikkia
rahamahdin keinoja käyttävällä propagandalla voidaan työ­väestöä
ja ylimalkaan tavalHsta kansaa pettää ja hajoittaa,
niin kauan tulee eduskunnissa ja hallituksissa istumaan omis-iavan
luokan ja suurpääoman asettamat tiiiehet^ jotka "run­naavat*'
omalla tavallaan. TuoUäQnkin se asia sanottu, kään-nymme
totseen.
Meitä aina ihastuttaa yksUi^inert-^rkevyys^ rohkeus ja^
uljuus kaikissa tilanteissa. Sitäkin suurenemalla syyUä, jos
sitä osoittaa niinsanottuun alhaisempaan luokkaan t(ii hal­veksittuun
värilliseen rotuun kuuluva henkilö. Yksi selfaisistq
on kuuluisa neekeritaulaja Paul Robeson. Sen uljuutensa hän
on osoittanut sekä "vapaassa'' kotimaassaan että liikkues-sam
kaikkiaUa. Nyt Eteenpäin kertoo hänestä^
Sunnuntaina oli Rpcklahd Blacem kuuluisan neekeri-latilaja
PaidHobesonin vastaanotto hänen palatessaan Eu-r^
tppasta rataan matkata. Hänt^vastaanottäm<im oli saa­punut
S,000 ihmistä täyttäen, jokmen sjo^tayissa olevan pai­kan,
'
Paul Robesön on magneettinen puhuja. Hän kohdisti
kritiikkinsä Atlantin sötaliittosopimusta jd Trumanin ulko­politiikkaa
vastaan, sekä vastasi niille, jotka häntä arvosteli­vat
sen vuoksi, että hän Pariisin rauhankonferenssissa oli sa-nonutyCttä
"on tuskin ajateltavissa, ettämiekmkMsaä Ame­rikassa
taikka muuallakin voidaan kiskoa^ i&taänN^vosto-liittoa
vastaan*Sata kertaa tinstan tuon lausunnon koros^
taen. Sitä ei tulla kiskomaan sotaan Neuvostoliittoa "vastaan.
Ja älkää siitä kyselkö joiltakin inteUekhaaleilta,jb^ä vvat
mustasukkaisia omasta mukavuudestaan."
Mitä kommunisteihin tulee, niin
kaan "ovat ne olleet ensimtHäisiä kuolernaäri^^
pautemme ja koko ihmiskunnan vapauden puolesta. En minä
pelkää kommunisteja. Kaukana sätä. Minä %uten niitä puo^
lustQmaan sarni^a tavalla kuin ne puolustavat meitä neeke-
Kertoessaan elämästään poikavuosinaan .sanoi iRobeson
sen heijastaneen isänsä orjanelämää, "Mikä heijasti sitä rik^
kautta, joka on. vuodatettu yksistään minun sukulaistieni ve­restä
ja sitä amerikkalaista pemsnkkautta, jok<a. on piesty
irti miljoonista neekert-ihmisistä, jpitä on orjuutettu, väpaii-tettu
ja orjuutettu uudelleen aiiia tähän päivään asti. Mitä
olen uhmannut ja uhmaan jokaista osaa Amerikan häpeä-mäitömastä
hallitsemisesta olkoonpa se sitten miien voima­kas
tahansa."
: "Uhonaan jokaista pikettipoikaa, neekerikansan Setä-
TvtQntOQ, jotka asettavat kyseenalaiseksi minun amerikkalai-
;sNiifem sik;», että. teoin ja sanoin annan haasteen hampaisiin
asti iäile ifkeämielis0€ järjestämälle; sillä minä kieltäydyn
sallimasta henkUqkoh^aisen menestykseni osana neekerikansan
yhden prosentin murto-osasta sokaista katsomustani niihin
epäcM^ksUn nähden, joita- harjoitetaan minun kansani 14
miljoonaa kohtaan.**
Sapiassa tilaisuudessa neekeritiedemies tri DuBois sai
aplopdeja sanoessaan.^ "Valkoisen miehen vallanpito on maa­ilmassa
lalfunnut. Se ei ainodstqan tule lakkaamaan, vaan
seonjq tehnyt sen — kun 300 miljoonaa, kjndud on kävellyt
ulos brittiläisestä imperiumista; kun 40Q mUjoonaa fätna-laista
potkaisi Yhdysvaltain hampaisiin ja julisti itsensä riip­pumattomaksi
Euroopasta; kun 100 mitjoonaa mfpnesudmta
kidiäytyi jemmalle alistumasta Hollaimn komentoon. ^
N^sä tapauksissa, päättäen maailnum mtrimnum osan ik-
Canadan Tilastollinen Toimisto i l ­moittaa
Ottawasta, että Canada Year
Book 1943—^9 on. ilmestynyt painosta
ja on jälleen saatavana kahden dollarin
hinnasta.. Tämä koviin kansiin sidottu
rikas tietojen kirja käsittää tänä vuon­na
noin 1,3Q0 sivua, karttoineen, piir-roskuvineen
ja erikpisartikkelemeen, joi-.
ta voi saada erillisinä painoksinakin 10
—15 sentin hinnasta. Papeille, opetta­jille
ja opiskelijoille myydään teos pa­perikansiin
sidottuna dollarin hinnasta.
Vasta ilmestyneessä painoksessa on
erikoisuutena tilastollinen yhteenveto
Canadan elämästä vuosien 1871—1948
välisenä aikana, luettelo v. 1948 tär­keimmistä
tapahtumista, virallisten tie­tolähteiden
hakemisto, luettelo nimityk­sistä
ja yhteenveto liittovaltion uusim­masta
lainsäädännöstä.
Teoksen erikoisartikkeleista mainitta­koon
Canadan ilmastoa, maan kemiallis­ta
teollisuutta, läntisen arktiikan maan­tiedettä,
ja tähtitieteellisen tutkimuksen
tieteellistä merkitystä koskevat artik­kelit.
.Suosittelemme tätä teosta kaikille niil­le
lukijoillemme, jotka ovat kiinnostu­neet
Canadan asioiden tutkimiseen ja
tuntemiseen. Se on siinä suhteessa vält­tämätön
tietolähde, joka pitäisi olla
jokaisen aikaansa seuraavan kansalaisen
kirjastossa. Teolssen hintalan on perin
alhainen sillä se ei korvaa muuta kuin
painatiJ^iistannitkset.
Kirjan voi tilata osoitteella King's
Printer^ Ottawa. Tilauksen^ mukaan
hinnaksi liitettävät <ma,ksuosQitiuikset on
osoitettava nimelle: Receiver General of
Canada^
New Yorkin suurlehdet
ovat niin täynrä vakoilujuttuja, että
mistä tuskin muuta löytääkään. Washing
tonissa suoritetut atomienerg-akomissio-nin
pääjohtajaa vastaan esitetyt sy>'t-teet
lisäävät vain väriä sille tavattomalle
kaaokselle, joKa näkjry nousseen tulok­sena
ns. "punajahdista">^ Monet tiede-mi^
etkin ovat joutuneet syjiteeseen.
Suuri joukko Amerikan kuuluisimpia
näj^telijoitä ja taiteilijoita on asetet tu
punaisten listoille. Kah'kntO'Sta kom-nHinistisen
puolueen joht.iian tutkimi­nen
jatkuu monenlaisin vaihein Foley
Streetin oikeudessa ja näyttää siltä kuin
tämä ihääfätön punakauhun korottami­nen
raivopisteeseen olisi järjestetty myös
tämän jutun ulkonaiseksi koristeeksi sö:
saamaan kansa vakuutetuksi pimaisuu^
den vaarasta.
HissrChambers juttu jatkuu 5few Yor­kissa
erittäin vaiherikkaana, Judith CÖp-lonin
juttu Washingtonissa v?eiä värik-käämpä^
ä ja uusia henkilöitä näyttää
ilmestyvän joka päivä häihin oikeus­juttuihin.
Nyt jo syytetään eräällä ta­holla
oikeussihteeri Clarkiaj joka on ah­tanut
eräitten salaisten FBI:n paperfit-ten
tulla julkisuuteen ja niitten kautta
yhä uusia henkilöitä epäiltyjen listoille
ja julkisuuden hampaisrir.
On aivan mahdotonta käsittäi ku?h.
ka paljon punaisia Amerikassa ön, mut­ta
meteli heistä on ainakin tuhatpro-senttinen.-
T-Etp.
misolentojen päättäväisyydestä, on van­ha
maailma lakannut olemasta ja uusi
maailma on alkanut. Ja ne sokeat ih­miset
Yhdysvalloissa ja Brittein saa­rilla,
jotka yhä vielä sisukkaasti pitävät
kiinni toivosta, että he rikkautensa voi­malla
ja atomisella energialla tulevat
palauttamaan koko maailman ennalleen,
vik^tävät kuolleen menneisyyden tuu­lelle.'*
TFÄKIRIKKAAT kansat ja niiden muodostamat valtakun
^ nat ovat kautta aikojen tarvinneet vapaita kulkureitte'-!
ja ovat tässä tarkoiti^^essa erittäinkin pyrkineet saamaan
meriyhteyksiä. Kääntäen on arvioitu, että varmimmin voidaan
estää jonkin valtion voimistuminen katkaisemalla sen liikenne-reitib
ja nimenomaan sen meriyhteydet.
Siksipä nouseva Novgorod j a erinäiset läntiset valtiot,
mm. Ruotsi, iskivät yhteen .jo varhain Suomen lahden pohJ
Jukkaa vallitsevan Nevan suiston omistamisesta. Novgorodin
suuriruhtinas Aleksander Nevski torjui hyökkääjät v. 1240
mutta satakunta vuotta myöhemmin seuraavan vuosisadan
alussa Ruotsi kykeni perustamaan Nevan suulle Maanlinni-nimisen
rajalinnoituksen, joka myöhemmin uusittuna sai ni­men
Nevanlinna. Tällä, alueella oli sitten moninaiset vai.
heensa, mutta v. 1703 Venäjän-kaukokatseisin hallitsija Pie-tari
Suuri lopullisesti valtasi sen. Hän aloitti heti uuden
kaupungin rakentamisen Nevan suuhun. Työ oli vaikeati
sillä Neva laskee Suomenlahteen viisihaaraisena ja koko näin
syntyvä laaja suistomaa oli alkuaan alavaa ja vesiperäista,
jopa aivan soistakin. Talot oli siis yleensä rakennettava paa-luperustalle.
Pietari Suuri hoiti kuitenkin rakennusurakan
ankaran häikäilemättömästi rahoja tai ihmisiäkään säästä-nät-tä.
Jo 1712 Pietari julisti uuden kaujMingin koko Venäjää
pääkaupungiksi ja antoi sille oman nimensä. V. 1725 oL'
Pietarissa 75,000 asukasta, mikä oli silloin aika paljon. Kata­rina
Suuren aikana asukasluku kohosi neljännesmiljoon?as ja
Aleksanteri I hallituskautena puoleen miljoonaan. Viime
vuosisadan vaihteessa Pietarissa oli 1,300,000 asukasta ja
ensimmäisen maailmansodan alkaessa 2,400,000.
Pietarin rakennussuunnitelmat laadittiin alunperin su}t
risuuntaisi|^i,piutta varsin^ KatJ^iha Suuren aikana lisät­tiin
kaupun^h idkonaista loistoa k^oin<eiiIä^ rakennut
silla ja suuraatelin upeilla pajatseijia. tJseat alkukaudea
kauneimmista rakennuksista ovat italiälaiseh arkkitehdin K?:
trellin käsialaa. IVlj^öhemminidn^^V^ kilpaili­vat
loistavien palatsien rakentapiisessai satnoin korkeimman
hoviaatelin js^net. - *
Erityistll syu^^ sen halki sii-taava
Neva, joka pitkälti on useita satoja metrejä levä
Joen i^fltojay yh<iistäA^t monet komeat isillat. Kaupungiii
keskisillä rantamilla ovat monet sen uljäirhmista rakennui=
sista, joten erittäinkin Nevan pääsiUoiltä äV^^
näacyrhät. NlHtä' iiahdääö P j ^ f jon
pohjaholveja kauan käytettiin vankilana, samoin keisarin 1
vipalatsi, joka nyt on museona, Nevan *rännaliao^^^^
Eremitagen maailmankuulu kuvaamataiteiden kokoelma.
Pietarissa on toki nauutakin kuin keskustan loistoY;
nukset. Siellä on ollut vähävaraisten asuttamat esikaupu
git, joihin Pietarin myöhemniissä kehitysvaiheissa sijoitt"
vat erittäinkin teollisuustyöläiset. Pietarista ei nim. kehi
nyt ainoastaan suuren VaitaEunnanhaUinno keskus,
myös sen taloudellinen keskuä. Maan ulkomaankauppa
suureksi osaksi Pietarin kautta. Kaupunkiin perustettiin m;
vähitellen yhä useampia ja suurempia tditäita, kuten Pu'
lovin rauta- ja Obuhoyin terästehtaat sekä Treugolnikin
mitehtaat. Venäjän tieteellinenkin toiminta keskittyi
rien aikana.ensisijaisesti Pietariin.
Mitä useamiiia^ koko maalle tärkeitä toimintamuoto;
keskittyi Pietariin, sitä iarvJokkäari^
kunnälleja sitä välttäniättomäii%>ää oli sen tehokas s ;
minen mahdollisten sotien - aikana^ Pifetari Suuri oli
huomioinut nämä sotilaalliset turvallisuusnäkökohdat,
loi uudelle pääkaupungilleen leyeän suojavyöhykkeen vai
maila "Baltian maat sekä Viipurin läänin. Pietari Su
miehitti kyllä koko Suomen isonvihan aikana, mutta luo
rauhanteossa ilman mitään sotilaallista pakkoa takaisin
ken muun paitsi pä^aupunkinsia lounaisen suöjavyöhykk
Kun sittemmin Aleksanteri I liitti koko Suomen Venäjän j
teyteeh äutonoomisenä suiu^iruhtinaskuhtaha ja kun suon
laiset itse myötämielisesti suhtautuivat tähän valtiollisen
mansa muutokseen, niin keiäarf harkitsi Pietarin turvaUisuu:'
vaarantamatta voivansa luovuttaa Viipurin läänin ta
Suomelle.
Kun sitten Suomi oli juliistautunut itsenäiseksi ja
tautui eroamaan Neuvostoliitosta, asetettiin meillä
kuussa 1918 erosta aiheutuvia järjestelyjä varten toimikun
Sen sihteeriksi tuli eversti Boris Gyllenbögel, siis se suoma^
nen upseeri, jolla oli ollut merkSttävin sotilaallinen teh»
viimeisen tsaarin armeijassa. Gyllenbögel valniisti toimiin-nalle
muistion, jossa hän ehdotti, että se harkitsisi roah»:
suutta sopivaa hyvitystä vastaan luovuttaa Neuvostoin
osa Karjalan kannaksesta. •Gyllenbögel läski, että Suo­ja
Neuvostoliiton välit muodostuisivat luottamukselUsein^
si, jos näin lisättäisiin Pietarin turvallisuutta. Tämä™
ei koskaan jöutimutede^ k ^ i t e l t ä ^ ^ i suomalaisten tali
Toteutettuna siinä esitetty ajatus olisi todennäköisesti
njrt Suomen niistä oimett<wnistä ktinflikteista, joih«»
me joutui toisen roaaiitnansodaiJyttteydessä;
Saksalaiset ovat aina fcasittatet, että Pietari