Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 3, 1952

              LpänUe.. Kun oB illastettu, alkoi ~~
Ijanoisinko — öhjdma. Siinä sitä soi-lieiiu?
ja laulettiin, -vieläpä suomen
kjeieUäkin. Kotoinen musiikki, perheen
Ltdessä olo, sen ystävällinen sympatia,
yi pitkästä aikaa kotoisan, viihtyisän ja
liakfcaudeh tunteen keskuuteemme. Kes-
Lyjtelu liikkui kunkin kotoisissa asiojs-
Ija i katsellen kuvia luonnosta ja sen
Itaiineudesta. Tullaan Suomen luon-liooB,
joka meille vanhoille on nim tu-
Itunpnoiaista. '
Kuuluu ääniä: •Äiti aina muistelee
iSuomea, sen sini järviä tuhansine saari-
Ineen ja sitä Pohjanmaata, kymmenen.
IkvTiBnenen virlPatt maata. On luonto
luunista muuallakin."
Ensi keisaria äidin pitää tulla Oya-
Imaan.- Siellä'öntiiiii kaunista, kun kaik-
|u hedelmäpuut "kukkivat." <^Eivät siinä
lestMt tuBeet ]^:^ihyksiBen, asia naeni
|paäfökseen'^a siihen se sitten jäi haU-K
^ t jätkiii, kiiukartia^Jä-^iifiäa
V.
Huomaamattani löydänkin i t s^ 'Va­jonneen
kokonaan nauttimaan luontoa,
kevätkesän kirkasta kukkien -v^riä ja
tuoksua. Tuolla näkyy pieni maalais­talo,
koti, valkeaksi maalattuna, • vihe­riät
ikkunalaudat puitteineen. Hohta­van
valkoisia ikkunaverhoja heiluttelee
tuuli avoimessa ikkunassa. IkkunoUJa
kukkh'at kaktukset, pisarat, Annansil­mät
ja moninaisia muitakihi,sisaki^^
käytävän vierellä tulppaaneja, tähtilil-jojaym.
kevään kukkia.
Koko asunnon ympäristö on kuin
kukkatarha. Varmaankin tuossa kodis­sa
asuu hyvä. haltijatar: Pikkupalleroi-sia
tallustelee onnellisina pihamaalla.
Näkyy viheriää riiittyä;^^^.
tidäuniäkin, kuten lehmäkin, joka kalis­telee-
kelloaan^ "
Mäen rmhfetta alas Okanagan-järvefen
jiwksee puroja A^hänvä^ Biissitie
kulkeekih Okanä^n-järven mtiodos-vuoreri
v a l i^ mahtuisi kulkemaani Toi-
I,. t^- Idtb; Vt>i«e^s ti Vies«tm• ja—leTs tia "s aapui•, sa- ,s dlä . piio.lc äla taas Ori Ö.k«^a«r«iä5g<a"n«Hj *J»ävrv«i,,
^iSu^^^^iii,;;, kohisten ja pauhatt
liassa Oyaman asemalla'V kirjoitti Ju-p:
nä
Hänielläön var-Äuntaisia,
lähempäri^^ r;""'':; ^ »'""T^^"' f ^ ^ ^ ^ ^
- it^^u;i:-J o V , ikkunasta pn vaikea vettä nähdä; Tämä
Kepuun 23 p : n a . . . . 4. v , , i , . .. ,
jaryi pn 84 mailia pitka, paikom niin ka­pea
kum lev^rilainen joki.
Kun katselet mäeririnriettä ylöspäin,
huomaa sidlä kulkcivän valtion laitta­man
^yesijohtolaitteöiy joka pii: tehnyt
tämän ÖkzUiagan-Iaakson hyödylliseksi
Min riäästyämine häifteSip^r käsi- ^ ^ ^ ? ^ ^ V ^Vlatkusiajät; o;^t
Äta^^lipiin ^ - ^ ' pelkkänä: sdrimnä seuraamassai>hikulke-
" * via maisemia. H31Um^^^
vuoristossa; kun ajuri pysäytti bussin,
tiedottaerit • ^ ^
riieen jäseniltä.
Juliankin körili
päijöri kantmhista, aja^^^ täy-
|tj'j^lÄä käÄai^^^^ En ch-oyi
arvan pprille asUi kun tuli jo
hitaani. Jaoimme k ^ ja bli
iiini taakkaa meillä
äiti, pn matkalippu Öya-
Käviii • sen^päiyäilä ostamassa,
lugmer^amulla viä^^
Jyatoaian; lauk-
[luuni ;3linä:>^n >kot^ äiti lähtee
Upset pysat oikeassa, sen hyvin ym-ärsiq,;
vaikka , Ä
oina|;tomälta. Pieni vaihtelu, 1Q)0, voi
sat^ ^aeJH^ i k ä a ^ / terveitä ja ehkä
[oin olla jöksään^^^i^^
"Tämä ori toinen BG:n kauniista
luonribri; miiödos^^^ ,
Kfliteriehriettifc iflo^
della kauriista;: näköäls^
Pbftaat kasipiiineen^^^^^ alas Jär­velle,
kifkkäarivärisiä metsäiil kukkia
molemmin; pTiiolin^ Kuri päästiin älas>
muckiösti järvi siinä'kohdassa räuh^
sen poukamari; jossa moniväriset vesi-
Ei sinä iltana ollut uni tuUa plleur liljat kukkivat. INäky olf silriiiä hive­levä.
Tunnustaa täytyi; että kaunis olet
sinäkin uiisikotibiaa.
•R^heVä kasvullisuus jatkui, kukkivat
hedelmäpuut ym4CHtiiri jo illassa, joka
oli huomaamattanmie meidät saavuttaa
nut. Käytito 1 ^ ja jatkettiin
taas matkaa. Matka kului kuin unessa.
Kaunis ja midenkuntoinen ^ olikin.
Aamidla oltiin Oyamassa;. Orikoha
JudithvästäsMrj^^
"Äiti!" kurilui huu^
Miten sitä sentään voikaan }ss3r
[iutuaj^ rakastua olinpaik^^ vaati-attomaan,
v^äi^tqiseen kotun^^
|i aineen mahtikaan ole Uojaan jakanut.
ry9 j a taas työ ön siinä i)m:asta ollut ja
(uit^Mtt--seWoiiut koti.
AöDulla oltik sitten, ajpissa^b^^
Bussissa plwat erittäiiit^^^
'^e nyt äiti apinen, nauti matkas-äläfä
mdstä huolehdi.'? Kyllä siriä la häÄjb; tulien
dahäiis^jäiriiiö lähdettiin kävelemään
kortteerina-
CMjaiMgäriij[anreri'^ järvi ei enää
oUiltkaäri^ 1^ jcfen^ kaltainen/
laaji sisäjärvi; jonka vastakkaista ran-taa-^
i e n ^ p^
^=Rannassa oK aMturöituna pieni laiva,
jolla kiireenä äikariaMjetetaari omena-laatikkojal
ja muita hedehriäiaatiHcoja
jäUeeraöyyjiUe. Siitäpä sitten tie kään­tyikin
suoraan ylös, kohti niääränpäätä.
Siinä mäen rinteessä on nykyinen Ju-dithin
koti- talo kukkien ja hedehnäpui-denynqjäröimänä.
Vastassa oli talon
ystävälimeri emäntä, toivottaen meidät
tervetulleeksi.
Oli juuri päivällisen aika, kiiruhde­taan
^ömään.. Tänään -vielä on koidu-päivä,
päättäjäistikisiius. van­hemmat
tuovat nuorempia lapsia kou­lua
Vnäkeinääni. rRierinetään: kouluun.
Midöikiiritöista ori seurata opetusta:
Opetus käsittää intiaanien' elänaaä ja
^ ^ t i teillekiriTä^tuu, ^
? ^ ^ n e e t , " N i i r i tiiK e n s i m m a m a ^
töhvdit Jä iffiuiak^
Jatkuu vi • ^^^^^^^^^^^^^^^^^
"etBelestäkini^tcumöB huomenaa-:
[lulla tähän aikaan olet>jo.Oyamassa,
Ä on siiäljt^
see hyvin-Omari^si;
^ jö liikkeessä. Upeasti kaik-
3uver riäkirvfö^: i-Biis^
«aa vauhtia^ja nälSalät 1 ^
[«osto on juhl^mvriissäaj^
imhtaanvihreää, - uusf lehti, uusi
f nni. Tuolla kukkivat pihlajat ja tuo-etf
seljapensaati^ kariervatyÄ^ kauniit
fonnonkukat pvat^ täyteläisii^ käunis-
^ ympärtstöään. Liiiriut^]^^
* oksalle. Katsdlfösani lintuja,
f^östan runoUijan ^ a t r ^ v
naistenkerho, joka käyttää samaa huo- mis» asuimme, kaunis näköala Okana*
netta työ- ja kokoushuoneenaan. Vasta gan-prvdle, hyvän kulkvtien varrella,
heilläkin oli ollut mj^jäistilaisuus. Ohi kulkivat CPR;n ja CXR:n rautaUe
pöydällä oli vielä myymättä jääneitä
sukkia ja svetereitä laatikossa. 0yaman
naisilla on Kreikassa sotaorpojen huolto­la,
jota he rahoittavat. Tämä vain to­teaa
sen tosiasian, että miten nuoret ja
muiden paikkakuntienkin naiset teke-
'vät työtä yhteisen hyvän eteen.
Käytiin vielä illan kuluksi korkealla
mäellä kävelemässä, koska sieltä on laa-sekä
bussitie. Ne päi\'ät, mitkä Oya-massa
vietinj ovat unohtumattomia.
Ventovieraista Ihmisistä tuli parhaita
yltäviä. Kotiin palasimme CXR:n rau-j
tatietä, joten oli tilaisuus nauttia juna<
matkastakin. ^ •
Xäin päättyi hupainen ja monivai­heinen
kesämatkani V . 1?S1. Kendle kii­tokseni
kohdistan, selviää seuraavasta
ja näköala. Sinne näkyi kolme järveä, pikku kertomuksesta:
joille intiaanit o\»at antaneet nimet.
Okanagan-järvikin pn intiaariien nimit­tämä.
Kalamatka, joka tarkoittaa mo­nien
värien järveä, ori 12 mailia pitkä
ja kun mainittua järveU ilta^ariringon
varjostaessa katsoi, näkyi siinä selvään
eri yärivivahduksia. Kohnas järvi,
Woods-järvi, ön 4 naailia pitkä. v«
Alas tullessanune kävimme vielä kat­somassa
^lähdlä asuvaa farriiarlaf joka
kasvattaa kilpahevosia;» ^Ne<^
ddla kaiiniita, hyvin hoidettuja ja tiin-tui
aivan kuin ne^olbivati yimnärtaneet
puhettakin. Pistivät nokkansa aidan
raosta'ulps. Siyukulkijat antoivat niil­le
toisinaan spkerinpalpja.
Kirkkojakin sinne näkyi koline, har-.
jänteitä, laaksoja ja vihreitä keitaita.
Monenlaisia ja monen värinä kotej^^^^^
mäkien rinteillä ja kaikenlaisia hedfil-mäpuita.
Kuului sinnej^iJittp|Lpne^n)^^ ,
äänL Minne hyvänsä katspi^k^
näkyi ahkerien käsien typn tuilpksia.
Työ ja hyödyllinen toiminta oyatkrn ih-miseiän^
U korkein onnen ,läh4e.'
Tapasin siellä suomätaiseTi luonnpxi-lääkärinkin,
Turusta kptpisin., JHän pii
Talonpoika kynti pellollaan iloisesti;
laulellen. Muuan oppinut herrasmies
kulki hiljalleen kävellen, tarkastellen
seutua; Hän kuuli taloripojari lauliiri
ja ryhtyi juttusille hänen karissaan ja"
sai kuullar että maa;' jrita %lohpoika
kynti, ^iollutkaäri hänen oniansa, hä
oli väin päiväriiiei, ja sai' pälkk^äa kaksi
markkaa päivättä. Mitäi riiiri vahäUa
voi tulla töimeferi; ihmetteli pppihtttfriiies ^
ja olla yielä i^ldlä. T ^ .
lonpoika vastasi: "Olisi hyyiri hribriös-ti,
jos menettäisin elatukseeni kaiken
päiväpalkkani. Minun täytyy tulla toi-meciT^
kcdmanndla^ o^lla. ; Tbinen koU .
masösätnenee velkanisuorittamiSe^n jä
yhdeii' kolmannen psari pafieii korkoa
kasvuaan.'! * , : ^
Hiioriiattuaari oppineen ihmettelevän^
talohpöika li»^i: «Miniä jä'äh ttiloni
varihemipieni kesken, sillä he eivät jak­sa
eriää tehdä työtä ja lapsierii kesken,
joiäitä ei vidä ole työn tekijöiksi, ^ddli-sill^
palkitsen siiä rakkaut4,' jota he
mmun ha ollessarii pVat minulle
osoittaneet, se ori riiinriri vdkarii mak-lait^
nut kotiloa kpr^alle^Jcani?^^, päivillä p^täväri^arihen^^ hriolen, '
jpnl^ UKÄemn^i^ puolin ^ ^ p e i ^ r l ^ se ö r i ^ p ä k f e , josä'kerrai^
oh. Han p' h kulkenut halki pohiois-' Ve- yP^p-^p^.i^nr-ui-t: 'm^-i'e-lt.y,ii .h,ä..n-e n vas,ta u,^
ja Iripaäi auttaa' häntä lasten käsvatpk-sessa.
Näin tuli hänen lapsistaan iciiri-^
nou ihmisia, niinkuirij heidän vanhem-parisaitiri
olivat jä' jolta he'sitteri van-hofria
hellästi hoitivat. '
riäjän ja .sielt^ Siperian kautta Kiinaan
ja Jäpariiill^ ^jttä^^^h^
tesi hänen "Kiinsistatupm^i^ l^^ioneka-lusto.
couverissal"
Seiiraävana päivänä Iji^ytiin ^Kelpye-nassa,
ajettiin yernoriinyii'^
ven. Todella kaunista järviseutua kaik^
kialla. Kauriis oli kortteeritalpk^^
Sanotaan: "Onni yksillä, kesä kai-kiila."
Tunnustan, että minulla olivat
möliemmat
AORICOLA:
El LÖYE>Y O I ^ I K K^
alhaisemmalla postimaksulla kulkevan
kirjeen, postiriiäksu bllen 2$ riiärldcaa.
Työläisen keskinkertaineri' toritirialkka
Äskettäin Irlanniri parlamentin ,ya-semmistopuolueen
edustaja William
NortpQ sanoi istunnossa;. "Irlanti pn
kaikkein taks^ajuisini^ , Suomessa" tuskin n^^
Canadassa psurlamendriedusta^ tunnilta^ siis hän vprtärin^^
sanoessa nousisi £dka melu
mättäisiin hallituksen - prpvpseeraajak-si,
kommunistiksi.
Yhdysvalloissa sanoja tervattaisiin se-,
kä hpyhennettäisiin; poltettuiin varor-tusristituli
takapihalla. . ^
Argentiinassa sekä muissa Etelä-Ame­rikan
maissa sanojalle annettaisiin kol­menkymmenen
vuoden liima^uain
Espanjassa annettaisiin kuolemaritup-mio.
•
Englannissa erotettaisiin siitä puolur
eesta, jota lausuja edustaa.
Ranskassa tyydyttaisiiri käyttämään
kauniin kideh käikkiiä laatusattpja kun­nollisen
hauUcuniätäiteen ruoskinnassa.
VenäjäUä mahdolK»sti pa^-^tfiaisiin^^i tidh|t_T||Jka5ti. Enime puhu mitään sii-keintaan
10 kirjettä tijritipälkailaan.
.Cänadalaisen työk^^ keskinkertainen
tuntipalkka lienee siinä ^1.25( ylittää
sen), siis häh voi lähettää Suomeen 25
kirjettä turitlpal^itaaif. - m a r -
Soiksi vaihdettaessa sieltä, Subriiesta,
pitäisi vaihdetulla arvolla voida lähettää
tänne yhtä monta kirjettä kuiii täältä
siririe, riiutta niin ei ole asiat. Tapah­tuuko
sidlä, SupmfSsa,Jcisl^on^ muu­allakin
kun työmaalla?
* • • •
Kuten tiedämme, Cariadaan op viime
vuoden aikana haalittu uusia siirtolaisia
lähemmäs parisataatuhatta, 'etupäässä
Eurpopasta. Suomesta myöskin on
toisella paikkakunnalle. ; .,br-> n-;*
Suomessa! Varaiaankiri ;§iio^^$s§^
nousisi yleinen "isanmaafUiriaiiry^^ttij*
mus",' johon ' yhtyisivät - pohjolan v<sa.'
votarikiertäjät; K a ^ aMäcäat^VP^-
humattakaan riistri^uuttaani puöluii-
'tavista;porvareista.'-'-'' - ''/>:';::/v:.y_
' Saimme äskettäin Suomesta ta^^
tä, j j e t t ^ö näin olisi saanut tapahtua.
altis, ottakaa se faaltuunrie-,
sanotaan raamatussakin.
Yksi asia tässä siirtolaisuuskysymyk-sessa:
kmterikin kiimiittää hudmlot^-
me. CHemme tottuneet sellaise^ri aja­tukseen,
että Europan- työläiset dvat
työtaoteiuis^ karaistrihutta i^dä^^^^
taisteluissa^' oppineet sekä viisastunet.
tl
Il
im
.11
m
I^uaaiaiiuu^lmilciolntii» ^ pilviaft^ 19S2 SIvii 5