Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 1, 1957

              GHAPLINiN UUSI ELOKUVA
"KUNINGAS NEW YORKISSA"
^oin pari kuukautta sitten eräässä
' lentoon yksityisasunnossa muutaman
'.harJan,valitun läsnäollessa (jOukös^
ja: italialainen Robert RosseUini) ta-
'^pahtui Charlie Chaplinin uuden elo^
kiivan:'*Mtf^nS'^SrN^w^.-ymkissa*Uen'i
siesitys. Sen jälkeen oh pqrissa.itc^
laisessa aikakauslehdessä jzUkaisiti
siitä selostuksia ja kuvasarjoja.' > ,
ELOKUVAN yksityisestä ensiesityk­sestä
kerrotaan, että se' teki kaik-
Jdin. läsnä olleihin S3^äii vaikutukseriv
Chaplin itse ''oli oikein onnellisen nä­köinen,
vaikkakaan ei voinut olla hy^
myilemättä tuon tuosta valiingoniloisest
ti'. Siihen oli syynsäkin, sillä tällä^Ip-
Jiuvallaan Chaplin on "kostanut" Arne-.
rikalle. 'Kuningas New Yorkissa" on
nimittäin amerikkalaista* elämää kuvaa-"
Ta satiiri, jossa ivataan varsinkin niitä
maccarthyIäisiä, joiden kiihkoilun tak­kia
Chaplin joutui vuonna 1952 lähte­mään
maasta ja siirtymään Sveitsiin.
Aiheen vuodesta 1954 valmisteilla ol­leeseen
elokuvaansa Chaplin sai Sveit-
* L sissä, missä hänellä cli tilaisuus tutus-
. tua useampiin entisiin kuninkaihin ja
' ruhtinaisiin. Hän oivalsi heti, mitä koo-•
' millisiä mahdollisuuksia tarjoutuisi, jos
joku entinen yksinvaltias pantaisiin v a -
- - ilitsemaan New York maanpakopaikak-
..-seen.- '*Näin itseni sellaisena kuvitel-
: tuna ent. kuninkaana, jolla on aina ol­lut
mitä parhaat tarkoitukset".
Suunnitelma kypsyi hitaasti, j a vain
Chaplinin vaimo Oona tiesi tarkemmin--
- siitä, mutta v:n 19SS lopulla skenario
'oli niin valmis, että Chaplin saattoi al-
.-kaa etsiskellä näyttelijöitä.
> -Aihe ön lyhyiesti kerrottuna seuraa-
' ."'--va:-' ••- .
- " Pienen eurooppalaisen valtakunnan,
Estrovian, kuningas Igor Shadow II
ioMtuu Itiopumaan kruimustaan sen
i,L.^(fei, että hän ei tahdo käyttää maan- -
. :,iävän; pimentjmeissä ikkunois tai
• «vien tummiksi väsrjäytyneissä ia^ '
- -seissa.:En tarkoita, e t t ä t ä m ä n sie^ -
-vän.piikiku n ^ e n pitäisi näytellä >
leveästi hampaitaan n i i n k u i n saip­puamainoksissa
tai vielä paihem-
-noin, missikilpailuissa. Taitkoitan
r. ystäyäiistä ilmettä k a u n i i l l a n uo
Li/.ren naisen kasvoilla silloini kun
joku toinen tefkee h ä n e l l e palve-
-lukseji: ojentaa pudonneen han-s^
aan, tekee t i e t ä jonossa, p ä ä s -
; tää.edellään ovessa tai niuuta sel-r
laista. Kuinika tuoUainen tyttö r
• näyttääkään silloin paljon rumem-malta,
kun hän tällaisessa tilai- .
. suudessa nostaa vain nenäänsä
- kuin sanoakseen: jminä olen tähän
ritseoiieutettu! Nuoren naisen on
: näytelTtäivä 'l^uneimmalta muiden­kin
kuin s e U a i s t e n i^
sä, joihin h ä n haluaa t e h d ä vaiku­tuksen
— myös naisten, vanhojen­kin
silmissä! H y v ä n pukeutumisen
ohjeissa täytyisikin olla: Huoml
Tämä ei istu y i l ä s i kunnolla, pllet
ole myös välitön, ystävalUnen ja
kaikille huomaiavainen.
Kadkenkaiiddaan kohteliaisuus
on paljon enemmän k u i n jokin u l -
Koa opittu sivu Käytöksen K u l ­taista
irjaa. Se on k y k y elää siten,
etta huomaa toisiakin ihmisiä elä-
^ ^'an jTnpäriUään: Ennenkaikkea se
on kyky huomata, e t t ä maaihnassa
on muitakin mukavia ihmisiä kuin
Mma Itse j a Jokin-Hän.- - . ^ - ^ -
-sa atomituotantoä^ sotatarkoituksiin,
: vaan yksinpnmir raiÄauibmaisesti. Han
eroaa kuningat^^fiiäh, joka lähtee
Pariisiin, ja yalit^JNev^ Yorkin^ pako-paikakseen.
„Z-r - • -
. - .New Yorkissa (|&'Chap^
, Kn tietysti itse e s ^ t ^ ^ i ö f e t a ^ Innostu^
neesti. vastaan amfemlaiäisetKan ovat
tunnetusti heikkoja monarkitisille titte­leille.
Kutsuja tulee tulvimalla, ja jo­kainen
yrittää hyötyä tuttavuudesta.
Kuningas kuitenkin; torjuu houkutuk­set,
kunnes muuan - tyttö (Dawn Ad-
*^ams) j . joka on erään televisioyhtiön
palveluksessa, saa puolipakolla hänet
. esiintymään eräässä television mainos-
; lähetyssarjassa. Eurooppalaisen kunih-ikaan
kuva näkyy kohta kaikkialla —
pitelemässä kädessään mainostettavaa
saippuapakkausta. Kaikki Amerikan
lapsetkin tuntevat hänet, ja hän ansait­see
enemmän rahaa kuin on koskaan
omistanut. Mutta julkisuuden suosios­sa
pysytteleminen vaatii häneltä yhä
enemmän. Joudutaan niin pitkälle, että
hänen täytyy toimituttaa itselleen kau-neusleikfaiuskin,
koska hänen. kasvois­saan
on vielä liian paljon yksilöllisiä
piirteitä.
Eräänä päivänä hänen luokseen saa-puu
epätoivoinen pikku poika Rupert
Maccabeo (huom. juutalainen sukuni­mi
-r- osan esittää Chaplinin oma poi­ka
Michael) ja pyytää apua: pojan
vanhemmat - on pidätetty epäiltyinä
kommunistien ^hyväksi toimimisesta.
Kxuunuton pikku: kuningas ottaa hy­väntahtoisuudessaan
pojan hoiviinsa.
Se on kuitenkin hänen-turmionsa. Ru­pert
keksitään, kuningasta syytetään a-merikfcalaisvastaisesta
touninnasta ja
hänet karkoitetaan.: Hänen täytyy pa­lata
Eurooppaan elämään ent. kunin­kaan
hietnan surumielistä elämää.
Chaplin oli jo aikaisemmin selittänyt,
että "Kuningas New Yorkissa" tulisi
olemaan sekä hänen että kaikkien aiko­jen
koomillisin elokuva. Mihin hän
pyrkii, käy selville hänen seuraavasta
lausumastaan: "Minä uskon itkun ja
naurun voimaan vihan j a terrorin vaata-kohtina.
Mutta kun teen elokuvan en
pyri >vain naurattamaan j a itkettämään
ihmisiä, vaan myös osoittamaan heille,
miten suyrta tuskaa minulle tuottavat
ne, jotka tahtovat rajoittaa yksilön va-pautta."
-
Niin reippaasti kuin "amerikkalai­suutta",
s.o. sen heikkoja puolia eloku­vassa
ilmeisesti suömitaankin, ei ole
sanottua, että elokuva täysin ^ d y t t ä i -
si itäistäkään maaihnaa. Pakolaisku-ninkaalle
annettu nimi Igor Shadov II
jo panee Q>äilemään.
Tällaisista arveluista huolimatta o-dottavat
miljoonat ihmiset 3rmpäri maa­ihnaa
tilaisuutta saada nähdä Chaplin
kuningasviitassa.
Melhournen kisat
helsinkiläisten^
nähtävänä filminä
Helsinkiläiset ovat jo saaneet nähdä
omin silmin Melboumen olympiakisat
ranskalaisten vahnistamana värieloku-vana.
Näin he ovat voineet vertailla
Melboumen kisoja omiin Helsingin ki­soihin.
Urheiluun kiinnostuneiden ihmisten
kannalta katsottuna fihnin suurin an­sio
on sen juonikkuudessa. Tapahtu-
Scandimvian Airlines Systemin stewardi Miss Carin Qvarnström
on nyt palannut kotansa Ruotsiin Neuf Yorkista^ misM hän kuukau­den
kestäneen vierailunsa aikana osallistui kansainväliseen "Ihanne
stevoardi**-kilpailuun ja sijoittui toiseksi. Miss Qvarnström sai useita
tarjouksia elokuva- ja muotiUkkeiltä; mutta ei ottanut niitä vastaan.
AMERIKKALAISELLE FILMILLE
PÄÄPALKINTO CANNESISSA
GANNESm elokuvajuhlat, joihin
osallistui pari tuhatta filmitähteä,
tuottajaa ja arvostelijaa, päattyiväl tou-kok.
17 pnä, jolloin suurella jännityksel­lä
odotettu palkintojen jako suoritettiin.
Kuten viime vuonna, jaettiin tämänkin
vuoden pääpalkinto, Grand Prix ame-
. rikkalaiselle elokuvalle "Friendly Per-suasion"-
filmille, jonka pääosan esit­tää
Gary Cooper. ; Arvostelijain taholta
elokuva oli saanut hyvin!^ erilaisia arvi-ointeja.
Toisen sijan jakoivat puolalai­nen
fihni "Viemäri" (Canal) ja ruotsa­lainen
"Seitsemäs huntii". Parhaasta
käsikirjoituksesta palkittiin NL:n
"Neljäskymmenesensimmäinen".
11-miehinen tuomaristo oli yksimieli-mat
seuraavat kiinteästi toisiaan ja ka­mera
vangitsee Melboumen tunnelman,
ei vain kilpailutapahtumia. Mimoun
on fihnm keskeisin henkilö ja hänen
mukanaan eletään kisat odotuksineen,
jännityksineen, iloineen ja pettymyksi­neen.-
Lopuksi elokuva huopentuu pie- .
neuj algerialaisen suurtekoon — tnara- *
ton-voittoon.
Yleisurheilu on ylivoimaisen voitokas
tässä elokuvassa, käsittäen ainakin 80
prosenttia siitä. Ellei hain olisi mene­telty,
ei erinomaisesti onnistunutta yh­tenäisyyttä
olisi voitu aikaansaada. Nyt
kuitenkin-tarvittaisiin toinen filmi ku­vaamassa
jännittäviä pelejä, voimailuja
y.ra. kilpailulajeja* joiden mukana Mel­bournessa
elettiin.
Yksityisistä kilpailijoista jää Mi­moun
ohella pysyvästi mieleen vain
Morrow ja Kuts. häiden kolmen ku-;
vat kohoavat korkealle muiden yl^uo-lelle.
Morrowilta nähdään neljjä juok­sua,
Kutsilta molemmat suurteot. M i ­moun
.välähtää siellä ja täällä ja on sit- .
ten maratonin keskushahmo.
Kokonaisuudes^n on 'elokuva ke­vyen
vauhdikas ja mukaansa tempaava.
Täydellinen kuva Melboumen kisoista
se ei kuitenkaan ole, eikä ole siksi tar­koitettukaan.
Erittäin mielenkiintoinen
nähtävyys se kuitenkin'on. • *J - ' / ^ -
nen valinnassaan --^lukuunottamatta
pääpalkinnon voittanutta kuvaa.
Muita palkintoja:^
Paras käsikirjoitus -r- "Qt^ality and
' Romantfc Crandeur'/ ~ Neuvostolii­ton
"41: s'*, joka on ensimmäinen venä­läinen
lännessä esitetty rakkauselokuva.
Ohjaus — Ranskan Robert Bresson,
elokuvasta "Un Condamne a Mort c'est
Echappe" (Kuolemaantuomittu on
paennut.)
Paras näyttelijä — John Kitzmiller,
Jugoslavia, elokuvasta "Rauhan laak-
SO
Paras näyttelijätär — Italian Jufietta
Masina kuvaista "^Karibian yQ,t"t josta
(myös annettiin erityinen kunniamalnin-'
tä ohjaaja Fellinille.
Dokumenttielokuvista palkittiin Ja­panin
"Japanin katto", Tanskan "Qui-vitok",
ja Intian "Gautaraa^ rBuddha".
Teknillisen valiokunnan Grand PriK
annettiin Italian elokuvalle '^Gonzague-sien
unelma" ja Ranskan "Maailmaa
muisti" sekä Amerikan "Poikamieskut-
'sut".fihneiUe.
Elokuvajuhlien palkintolautakunnan
päätös, jonka mukaan ensimmäinen pal­kinto
annettiin amerikkalaiselle filmil­le,
aiheutti'y)bisön keskuudessa vasta-
Iausem3rr5k3na. ^ Muiden palkintojen
suhteen oltiin jotenkin yksimielisiä.
Klengsmmiihojen hinta
oli]dn noussut
Filadelphiassa on eräällä vanhuksella
ollut tapana istua Bookblnderin ravin­tolan
edustalla ja kaupitella kengännau­hoja.
Mennessään ravintolaansa on
Bookbinder joka päivä antanut kaupus­telijalle
10 senttiä ottamatta koskaan
kengännauhoja.
Eräänä päivänä viikko pari sitten
hän taaskin pis^i miehelle k3anmenen
sentträ kuten tavallisesti. Silloin van­hus
sanoi:
^Vaikka en teekään sitä mielelläni,
niin minun on kuitenkin huomautetta­va,
että kengännauhat maksavat nyi IS
senttiä." • - ' ' •
tJLimaaiaiäi^ hMm^^ 1957