1957-06-01-07 |
Previous | 7 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
\
Kirj. SOHVI
ista
amomm
Kun Italian kansallinen sirkus vieraili Mynchenissä, SaksassOy sai
yUisö nähdä todellisen tiikeritappelun. Tiikerien kesyttäjän ollessa
tiikerienhäkhsä näytöstä-antamassay^^^^
vuotias bengalilainen tiikeri "Ganges" kilpailijama "Bombayn'*
kmppuun, joihin alkoi todelUnen^^^
nistui paeta, mutta vasta palokunta sai vesisuikktälä eroitetuksi
vihaiset tappelijaty mutta "Bombay'* oli silloin jo henkihieverissä.
YM nähdään kesyttäjä yrittämässä saada "Gängesia" ulos häkistä
mssä "Bombay' makaa. kuoUeena. Miflempien tappeUjiin lemmitty
"Dellu'pöydällä takä-alalla,, \ ' ^-
Jerry Helmisen muisfoife
ia
ttua minimi
.oettamaas;!
rkasvesiij
on l a i i ^l
elia; syvällä
mutl-SiM
Mm
Imasti)»-;
^tsoreo-ifessa.
Y-ittäajmb
»
ilinii-ksi K
i;alla=syo^'
ilua^oviaj
>livatjuo^|
ai\-an i>j
vamWJ
linun saa*
lUt"
liite
Säin sisareltani San Diegosta kirjeeni;
liossa kerrottiin Jerry Hebr.isenkuol-toukokuun
9 pnä sattuneessa auto-^
loimettomuudessa. Lähinnä suremaan
liäivät hänen vaimonsa Valma ja poi-
Storm, Winter Gardenissa, Gali-
|fpnuassa, sekä vanhempansa Riikka ja.
Helminen ja sisarensa Laura per-:
ep: Windsorissa, sisaret Mary ja
Dpi perheineen Detroitissa. , /
-^rry iuuIia:nuorena, poikana o^^
Mndsorin suomalaiseen urheilu^
Hän oli aktiivinen yUrheiiu-ussa
ja omassa seurassaan. Hän pii :
den pitämä kunnon nuorukainen,
benimin hän niiuutti vaimonsa Val-
^nssa Yhdysvaltoihin, työsken-useita,
vuosia eräässä San Diegon
htaass^ insinöörinä^ Tämän tehtaan
ollessaan hänet kuolema kohta-kova,
,isku omaisille, kun niin
mi läheinen omainen piti yjlättäen
jmaan poveen, saamatta edes
nähdä häntä, sillä hän oli niin pahoin
ruhjoutunut. Jerry oli vasta vuoden
tai kaksi yli neljänkymmenen.
Otan sydämestäni osaa suruun! Tunnen
kaiken-sen niin läheltä. Jerry oli
poliani urheilu- ja koulutoveri, poikani
jonka^' menetin hänen ollessaan vasta
yhdeksännellätoista ikävuodellaan. Nelj
ä vuotta sitten, ollessani Califomiassa,
.kävin usein'Helmista kotcraa;.; Silloin
he rakentelivat l^umista;-kotiaan sinne
appelsifnitairhan keskelle. £i ehtinyt
Storm poika vielä aikuiseksi, vaan piti
isäii jättää; häii&t juuri niieheksi tulossa
ollessaan, joUoin hän -olia" tarvinnut
isän neuvoja^ ja tukea.^ - . -
Kohtalon kulku on kijmnia^ Valma jäi
myös jo pieninä ^tinsa'k2mssa iisan turvaa
Wlle,-siHä: hänen isänsä kuoli kansalaissodassa-
v.: 4918.
~:~Töivon Valman voivan suoriutua poikansa
hyvänä äitinä ja isänä!
M. M .
,%iskaiaisen urotyö
^fCanskalainen ylikersantti Berendson,
iob pahelee YK-joukkojeij p^äämajas-
<5azassa, osoitti äskettäin suurta.
Kuirifli-llf^^utta. Hengenvaarasta välittämät-a
hän juoksi miinakentän halki pelas-
%»aan haavoittunutta egyptiläistä sotilasta.
• •
[^Xolmeegyptiläistä oli aJanut jeepillä
«nakenttään, joka sijaitsee.lähellä Y -
^joukkojen leiriä Gazassa.; Yksi mii-sta
räjähti ja jeepissä; olleista jäi
siiaavoittuneena paikalle toisten ön-pääsemään
vahingoitttimatto*
vaaravyöhykkeeltä. Ylikersantti
dson juoksi päättävästi riiiinoi»
«tiOle alueeUa ja kantoi haavoittune^
: Canadalainen sotilas Rene
joka kiiruhti hänen ayufc^i
^- ^dänkohteuksen ja kuölii
minä pudotin sähkölamppu-jarveen
ja sieltä se' nyt vlöyftni sä
wen hauen vatsasta.
siinä hauessa jos scni^piJ^^^^
•^^^ olisi oUut paunoja pa«^
se olisi meniqrtligmaj^^
L^ s t ä ettei minua vam syytettäisi
™«oma^ k^,35jyj^j^ jätän nimeni
piirrän vain tuollaisen pienen
Tervmet lAetdn
mnUrahoiaUe
CHampa. jä kirjoitan taas jonkin rivin,
kun Elisa kysyi minua jo toisen kerran.
En ole, hukassa, täällä olen entisUlä'
tanhuvilla.; Täällä olenkm viettänyt jo,
30 vuotta ja^^tuskimpa enää muualla ö-saisin
ollakaan;.
On niin hauskaa, kun Liekin lukijat
.muistava tminua. Se^ntaa lisää innostusta
kirjoittsumseen, kun htiomaa toistenkin
lukevan kirjoituksiaan, eikä vain
itsensä.
Muistan aina miltä tuntui, kun odotin
ensiöimäisen kirjoitukseni ihnesty-inistä
Liekkiin. Oli kuin olisin ollut
tulisilla hiihTlä. Siitäkin on jo vierähtänyt
pitkä aika.
^ Niin, nyt alkaa kalastusaika, mikäli
ei ole jo alkanut^ MiiJstui tässä mieleeni
Alaskan Karin ja kuinka hän kesäisin
kalastelee miehensä kanssa , Annahan
tiffla niitä hauskoja juttujasi!
okn varma, että toisetkin Liekin lukijat
lukevat nfitäniielenkiin^^ ^
Täällä tapahtuieiräänääamimaikävä
asia, kun erään faitoin asuinrakennus
paloi. Mitään muuta ei saatu pelastetuksi
kuin ihmiset Ikävä asia, kun 9^
henkinen perhe menetti kaikkensa, siflä
asunttf ci ollut vakuutettu.- /
Kesä tekee tuloaan täälläkin. Puissa-.
KULT.\FSEXA väikk>y lapsuusaika
jokaisen mielesi olkoonpa, että koti on
köyhäkin. Usein pienet puutteet sekä
\'astoinkä\Tniset lisäävät rakkautta kotiin
ja läheisiin omaisiin. Äiti on ko-d^
n keskus ja hänestä riippuu minkälaisen
mielialan hän jaksaa raskaan työn
rasittamana perheeseen luöd^.
• Usein^len lukenut muistoja maalais-kodin
lai>suudesta, mutta harvemmiii
kaupunkilaiset ainakaan lapsuuttansa
paperilla muistelevat. Kun ajatuk:»issa-ni
katselen lapsuuttani, hiin ne yhdekr
säntoista vuotta, vietettyinä sanii^^c:^
suuressa vuokratalossa, ovat muistoja
sekä tapahtumia täynnä. Siinä ^ ä s sa
oppii tuntemaan joka kiven nyppylän
pihalla^ kun oU niihin ensin paljaat \>ar^
paansa verille hakannut muutaman kerran.
Kellari talon alla oli ihanteellinen
paikka leikkiä kummitusta ja piilopaikoista
siellä ei ollut puutetta. Vieläkin
muistan sen jännityksen tunteen, jonka
vallassa siellä piilosilla leikittiin. Siellä
näytettiin "Jeppe . Niilohpoikaa" ja
"Priiisessä Ruususta" ja vanhoista ikkunaverhoista
tai kreppipaperista, tehtiin
näyttämöpukuja. VäliUä olivat
taas vuorossa "KoUne muskettisoturia^^
tai tunteellisia kuvaehxua. Kerrankm
kesken näytöstä, kun Irma istui lähteen
reunalla (peili oli lähteenä) pitsisessä
alushameessaan ja näkymättömistä
kuului laulu "Sun kalvohos mä katselen
sä lähde päilyvä', tuli Irman äiti hakemaan
tyttönsä pois torueh tätä riisuu-tuniusesta.
Ei siinä suuri lapsijoukko
mitään pahaa nähnyt, ihailtiin vaan
kaunista näytöstä, mutta eiväthän ne
aikuiset aina ymmärrä lasten touhuj:^.-
Se oli '-meidän talo". Ei se tietysti
ollut kenenkään siinä asuvan, ei edes
bsaketalo, mutta ^*mei<En talo" sanovat^
kaikki kaupunkilaiset taloa jossa
asuvat. Siinä asui monta perhettä ja
kaikilla oli enemmän lapsia kuin meillä.
Vähälapsiset perheet ohvät f'hienompia"
kuin muut, ehkä siksi, «ttä eläminen tuli
vähän kevyfemmäksij^ihän silloin tiedetty
mitään lapsilisistä (tai muista
eduista. Työtätekevään luokkaa siinä
asui. Eivät siitä talosta iluniset muutelleet.
Silloin oli kova asuntopula sisällissodan
jäljiltä ja useissa taloissa
keinoteltiin huoneilla, mutta, «ie''meidän
talossa": ^ t ä pidettiin ihmeenä
kun levisi tieto, että hallikauppias-par
Tiekunta muuttaessaan lahjoitti talonmiehen
rouvalle leninkikankaan. Että
muka "tekivät tykö"\ : He olivatjcovia
juoppoja nämä molemmat .kauppiaat,
mutta eivät he ketään toisia-häirinneet.
Talonmiehen rouvalia oli kahviputka
kadun toisella puolella ja siitä olikin
hyvä näköala pitää silmällä mitä ympärillä
tapahtui. Hän tiesikin kaikki ja
mitä ei itse n ä h n y t ^ n avuliaat kertoivat,
iltaisin yhdeksältä> kun hän sulki
putkansa ja koko toistasataa kiloisessa.
komeudessaan purjehti kadun yli suuri
kahvipannu toisessa ja kori toisessa kädessä,
tuli talon seudulle hiljaista. Jos
ei joskus leikin touhuilta huomattu hänen
tuloaan, niin hän huusi että katu
kaikui: "Menkää nyt kakarat hakemaan
yökortteerianne." Ja sitä oi' toteltava,
jos koetti salaa hiipiä toiseen
portaaseen leikkiä*jatkamaan, niin sai'
kuulla: "Mee vaan säkin jq kotiis nukkumaan.
Et sä siel' asu". Ei siinä talossa
pahaa elämää pidetty eikä liik9Ja
ön jo meikein täysi lehti. , Kiirettäkin
on, traktorit, jbyri-ääipyö U^^f
toiset ympäri .vuorokauden. Sellaista se
on, työläisen pitää, yrittää saadakseen
lefpäpalansa.
Nytjätan^tcidätj ^^Idn muuiahaiiset
ja ryhdyn laittamaan päivälunssia.
Kuulemiin seuraavaan kertaan, am!
juoruttu, eikä siinä lapsetkaan tapelleet^
'mitä l:e jotakin sanasotaa joskus o l lut.
Kerran sitten pihaan ilmestyivät f i l -
marit. Se oli sit^ aikaa, jolloin kotimaisia
elokuvia alettiin valmistaa. Posetiivari
soitti ja lapsilauma kehoitettiin
tanssimaan ja kieppumaan paikallaaii.
Me olimme jo Allin kanssa olevinamme
niin hihoja neitejä ettemme sellaiseen
alentuneet. Katseltiin vain , sivusta
, muiden touhuja ja mielenkiintoista se
olikin. Kun ^okuvaa alettiin sitten
näyttä^ niin tietysti se oli nähtävä, Sii-
- nä meni s ^ i n kobt^ kuin vilahtamalla»
vaikka monta päivää olivat siihen työtä
tehneet. Siinä myöskin' näinune mik.-
si ne näyttelijät olivat kuin jaufaolaarlin
kastettuja^ kun hyppivät leikkitoverini-
- me olivat aivan kuin neekereitä.
Sitten tulivat nuoruusvuodet. Sitä i h meteltiin
jälkeen päin, kun ei talossa
kasvaneista tullut yhtään avioparia, valinnan
varaa olisi kyllä ollut.^^ Ja pojatv
osoittivatkin joskus miehekkyyttään sar
nomalla, että jos meidän talon tytöt
tulevat kotiin vieraan pojan saattamina»
niin. selkään annetaan pojalle", mutta,
ei mitään kuulunut. Pojilla siinä takissa
oU k*ireempi purjehtia avioliiton satamaan,
tytöistä oli melkein kaikista vähällä
tulla vanhojapiikoja. Sellaista
silmäpeliähän siinä kyllä pidettiin jä
joskus ujosti otettiin kädestä, mutta
suukot olivat kortilla, niitä ei pyydetty
eikä annettu. Joskus panttileilcissä sellaista
f tapahtui kaikkien nähden. Olihan
toki sellaisiakin, jotka eivät olleet
turhan tarkkoja, mutta heitä nimitet-^
tiinkin ''pusumasinaksi". Ei meidän
talossa sattunut sellaista olemaan, mutta
ei kovinkaan monen talon päässä oli
kaksi- sellaista *'masinaa"i • ettö herättivät
paheimusta'laajalti. , '
Keri-an sattui minulle sellainen onni
että Jaakko, jonka kanssa olimme olleet
kuin läheisemmät, jolta olin saanut
joulu- janimipäiväkorttia, ensin nyrk-^
ki- sitten oikein postissa, puristi minut
kovasti itseänsä vasten sanoen ääni
väristen: "I love you" ja samassa
hän oli kadonnut. Vaikka kuinka hän^
tä kiusasin Jälkeenpäin kyselemälFä
mitä hän siUä tarkoitti, ei ollut tietävin
nääh, leikki vaan silmillään Valentinoä.*
Ja joskus kun satuimme yhdessä jon^
kun liikkeen kohdalle niin hän osoitti
esillä'olevia morsiuskuvia. Sellaista se
ujo rakkaus teetti, mutta ei siitä päästy
sen pitemmälle. Joskus tanssittiin joukolla
jonkun portaan pitkässä käytär
vassa. ••• •
Kun tuli ikää enemmän, että uskalsi
mennä muuallekin kun kouluun, niin
joskus mentiin sunnuntaina aamupäivällä
pyhäkouluun ja iltapäivällä elokuviin.
Teatteriia en päässyt kuin siskon
kanissa ja sitten myöhemmin kerran
Vuodessa koulun^ mukana. Voimistelemassa
tuli käydyksi vuosia, tavallisena
rivimiehenä, vaan oman kunnon ylläpi-^
tämiseksi. Mutta m^tä olisivat urheihi-juhlat
ilman sitä suurta tavallista voimisteli
jajoukköa. ' Kuoroissa tuli olluk-^
si monenlaisissa. S^kin oli virkistävää
työn lomassa^ kun siihen ikään oli pääs**
ty. Työväen talolla kkytiiii sekä laulamassa
että voimistelemassa ja suur^ oli
kiusaus kavuta yläcavintolaan harjoi-^
tusten jälkeen juomaan kuppi kahvia.
Sitä huvia ei raskinut Itf^elleen aina suo^
daj kun palkka oli pieni ja kotoa sai
ruoan, mutta toiselta puolen oli hyvä
mtisfikki vetämässä ravintöI^^ul^ E* sii*
hen aikaan oUut joka kiviiissaäoittoveli'»
keitä, joku torvelläi varustettu himotta-^
vagramofooni, siinä kaikki*
Kerran taas olimme ravintolassa kahvilla.
Pubeensoritia koetti pitää puo*
lenisa orkesteria vastaan. ^ SiUotn. tuli
Allille neronkima^is, että pyydettäisiin
MM
^.\"J.
kmmi
'M
\ « r : i ^ • Laoantiiteat SIVti 7
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 1, 1957 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1957-06-01 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki570601 |
Description
| Title | 1957-06-01-07 |
| OCR text |
\
Kirj. SOHVI
ista
amomm
Kun Italian kansallinen sirkus vieraili Mynchenissä, SaksassOy sai
yUisö nähdä todellisen tiikeritappelun. Tiikerien kesyttäjän ollessa
tiikerienhäkhsä näytöstä-antamassay^^^^
vuotias bengalilainen tiikeri "Ganges" kilpailijama "Bombayn'*
kmppuun, joihin alkoi todelUnen^^^
nistui paeta, mutta vasta palokunta sai vesisuikktälä eroitetuksi
vihaiset tappelijaty mutta "Bombay'* oli silloin jo henkihieverissä.
YM nähdään kesyttäjä yrittämässä saada "Gängesia" ulos häkistä
mssä "Bombay' makaa. kuoUeena. Miflempien tappeUjiin lemmitty
"Dellu'pöydällä takä-alalla,, \ ' ^-
Jerry Helmisen muisfoife
ia
ttua minimi
.oettamaas;!
rkasvesiij
on l a i i ^l
elia; syvällä
mutl-SiM
Mm
Imasti)»-;
^tsoreo-ifessa.
Y-ittäajmb
»
ilinii-ksi K
i;alla=syo^'
ilua^oviaj
>livatjuo^|
ai\-an i>j
vamWJ
linun saa*
lUt"
liite
Säin sisareltani San Diegosta kirjeeni;
liossa kerrottiin Jerry Hebr.isenkuol-toukokuun
9 pnä sattuneessa auto-^
loimettomuudessa. Lähinnä suremaan
liäivät hänen vaimonsa Valma ja poi-
Storm, Winter Gardenissa, Gali-
|fpnuassa, sekä vanhempansa Riikka ja.
Helminen ja sisarensa Laura per-:
ep: Windsorissa, sisaret Mary ja
Dpi perheineen Detroitissa. , /
-^rry iuuIia:nuorena, poikana o^^
Mndsorin suomalaiseen urheilu^
Hän oli aktiivinen yUrheiiu-ussa
ja omassa seurassaan. Hän pii :
den pitämä kunnon nuorukainen,
benimin hän niiuutti vaimonsa Val-
^nssa Yhdysvaltoihin, työsken-useita,
vuosia eräässä San Diegon
htaass^ insinöörinä^ Tämän tehtaan
ollessaan hänet kuolema kohta-kova,
,isku omaisille, kun niin
mi läheinen omainen piti yjlättäen
jmaan poveen, saamatta edes
nähdä häntä, sillä hän oli niin pahoin
ruhjoutunut. Jerry oli vasta vuoden
tai kaksi yli neljänkymmenen.
Otan sydämestäni osaa suruun! Tunnen
kaiken-sen niin läheltä. Jerry oli
poliani urheilu- ja koulutoveri, poikani
jonka^' menetin hänen ollessaan vasta
yhdeksännellätoista ikävuodellaan. Nelj
ä vuotta sitten, ollessani Califomiassa,
.kävin usein'Helmista kotcraa;.; Silloin
he rakentelivat l^umista;-kotiaan sinne
appelsifnitairhan keskelle. £i ehtinyt
Storm poika vielä aikuiseksi, vaan piti
isäii jättää; häii&t juuri niieheksi tulossa
ollessaan, joUoin hän -olia" tarvinnut
isän neuvoja^ ja tukea.^ - . -
Kohtalon kulku on kijmnia^ Valma jäi
myös jo pieninä ^tinsa'k2mssa iisan turvaa
Wlle,-siHä: hänen isänsä kuoli kansalaissodassa-
v.: 4918.
~:~Töivon Valman voivan suoriutua poikansa
hyvänä äitinä ja isänä!
M. M .
,%iskaiaisen urotyö
^fCanskalainen ylikersantti Berendson,
iob pahelee YK-joukkojeij p^äämajas-
<5azassa, osoitti äskettäin suurta.
Kuirifli-llf^^utta. Hengenvaarasta välittämät-a
hän juoksi miinakentän halki pelas-
%»aan haavoittunutta egyptiläistä sotilasta.
• •
[^Xolmeegyptiläistä oli aJanut jeepillä
«nakenttään, joka sijaitsee.lähellä Y -
^joukkojen leiriä Gazassa.; Yksi mii-sta
räjähti ja jeepissä; olleista jäi
siiaavoittuneena paikalle toisten ön-pääsemään
vahingoitttimatto*
vaaravyöhykkeeltä. Ylikersantti
dson juoksi päättävästi riiiinoi»
«tiOle alueeUa ja kantoi haavoittune^
: Canadalainen sotilas Rene
joka kiiruhti hänen ayufc^i
^- ^dänkohteuksen ja kuölii
minä pudotin sähkölamppu-jarveen
ja sieltä se' nyt vlöyftni sä
wen hauen vatsasta.
siinä hauessa jos scni^piJ^^^^
•^^^ olisi oUut paunoja pa«^
se olisi meniqrtligmaj^^
L^ s t ä ettei minua vam syytettäisi
™«oma^ k^,35jyj^j^ jätän nimeni
piirrän vain tuollaisen pienen
Tervmet lAetdn
mnUrahoiaUe
CHampa. jä kirjoitan taas jonkin rivin,
kun Elisa kysyi minua jo toisen kerran.
En ole, hukassa, täällä olen entisUlä'
tanhuvilla.; Täällä olenkm viettänyt jo,
30 vuotta ja^^tuskimpa enää muualla ö-saisin
ollakaan;.
On niin hauskaa, kun Liekin lukijat
.muistava tminua. Se^ntaa lisää innostusta
kirjoittsumseen, kun htiomaa toistenkin
lukevan kirjoituksiaan, eikä vain
itsensä.
Muistan aina miltä tuntui, kun odotin
ensiöimäisen kirjoitukseni ihnesty-inistä
Liekkiin. Oli kuin olisin ollut
tulisilla hiihTlä. Siitäkin on jo vierähtänyt
pitkä aika.
^ Niin, nyt alkaa kalastusaika, mikäli
ei ole jo alkanut^ MiiJstui tässä mieleeni
Alaskan Karin ja kuinka hän kesäisin
kalastelee miehensä kanssa , Annahan
tiffla niitä hauskoja juttujasi!
okn varma, että toisetkin Liekin lukijat
lukevat nfitäniielenkiin^^ ^
Täällä tapahtuieiräänääamimaikävä
asia, kun erään faitoin asuinrakennus
paloi. Mitään muuta ei saatu pelastetuksi
kuin ihmiset Ikävä asia, kun 9^
henkinen perhe menetti kaikkensa, siflä
asunttf ci ollut vakuutettu.- /
Kesä tekee tuloaan täälläkin. Puissa-.
KULT.\FSEXA väikk>y lapsuusaika
jokaisen mielesi olkoonpa, että koti on
köyhäkin. Usein pienet puutteet sekä
\'astoinkä\Tniset lisäävät rakkautta kotiin
ja läheisiin omaisiin. Äiti on ko-d^
n keskus ja hänestä riippuu minkälaisen
mielialan hän jaksaa raskaan työn
rasittamana perheeseen luöd^.
• Usein^len lukenut muistoja maalais-kodin
lai>suudesta, mutta harvemmiii
kaupunkilaiset ainakaan lapsuuttansa
paperilla muistelevat. Kun ajatuk:»issa-ni
katselen lapsuuttani, hiin ne yhdekr
säntoista vuotta, vietettyinä sanii^^c:^
suuressa vuokratalossa, ovat muistoja
sekä tapahtumia täynnä. Siinä ^ ä s sa
oppii tuntemaan joka kiven nyppylän
pihalla^ kun oU niihin ensin paljaat \>ar^
paansa verille hakannut muutaman kerran.
Kellari talon alla oli ihanteellinen
paikka leikkiä kummitusta ja piilopaikoista
siellä ei ollut puutetta. Vieläkin
muistan sen jännityksen tunteen, jonka
vallassa siellä piilosilla leikittiin. Siellä
näytettiin "Jeppe . Niilohpoikaa" ja
"Priiisessä Ruususta" ja vanhoista ikkunaverhoista
tai kreppipaperista, tehtiin
näyttämöpukuja. VäliUä olivat
taas vuorossa "KoUne muskettisoturia^^
tai tunteellisia kuvaehxua. Kerrankm
kesken näytöstä, kun Irma istui lähteen
reunalla (peili oli lähteenä) pitsisessä
alushameessaan ja näkymättömistä
kuului laulu "Sun kalvohos mä katselen
sä lähde päilyvä', tuli Irman äiti hakemaan
tyttönsä pois torueh tätä riisuu-tuniusesta.
Ei siinä suuri lapsijoukko
mitään pahaa nähnyt, ihailtiin vaan
kaunista näytöstä, mutta eiväthän ne
aikuiset aina ymmärrä lasten touhuj:^.-
Se oli '-meidän talo". Ei se tietysti
ollut kenenkään siinä asuvan, ei edes
bsaketalo, mutta ^*mei |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-06-01-07
