Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 19, 1955

              hr '
Ml. m
S -ii-tel''
iiii* ^
» i i i • m
(KAUNOKmjAMJNm VHta^LBSTl)
1 • • •
lirBKKT, the <mly Flnnisli Utera^^ in Canada
PubUshed and printed by the Vapaus Publiäiing Company
litaiUted, 400-<102^m dtreefc West/Siidbi^
Registered at the Post Office Department, Ottawa as
second daas matter.
I4ekki ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista Ja tiete^listä luettavaa.
XemrSVAI^TOIHIN:
1 ^nio^erta
6 kuukaut.ta
$5.00
2:75
$3.00
JKUO'
XOLAUSmNNAT:
1 vuosikerta . . . . . . . . .$4.00 \
6 kuiMiztta
• 3 kui^ut^a - ;>;.7- • • ^4 .4^'
silODlJenSN JA milJAI^LEi VLKOMAUXE
1 vuosikerta ..$^«50 6 kuukautta
liMOITlJSHINNAT: 1
$t.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00.
lemanilmoitus $4.00 Ja sen yht^dessä Julkaistava ^jmuisto^
värsy $1.00 Ja kiitos $1.75: Kirjeenvaihtoilmoitttkset $^.00
^ikoishiniiat pylonista ilmoituksista. . Ti|apäisilmottajezi
on lähetettävä inaksu;«tuk^
B^aikki I«iäUlle tarkoiteto^
k$t8tahtajan nimeen: Va(paua^ihliBhing Gompapy^^^^^I^^
JCustantala Ja painaja; yapau3 Pul^^shinfi^ Company
tdd^ 100-102 Elm Street West, Sudbqzy,,<Xa^^
IjöumttaJa: K. Salo.
Aplami^illle mydmietaän-^^^^^^
l4elcUin aiotut kirjoitukset osoitettava:
P; O. BOX €9
L I E K K I
m-.
JV^ksi kaikkein suurimmista ja vaikeimmista Caiiadan
väestön edessä tällä hetkellä olevista pulmista on työttömyys-ikysymys.
Työttömyys on Canadassa tällä hetkellä niin ylei­nen,-
niin laaja, että se on havaittavissa jokaisessa.kaupungis­sa
ja kylässä, «nutta. «varsinkin suurkaupungeissa. Virallisten
numeroiden mukaan. «on , Canadassa tälliä (hetkellä lähes
60Ö,'00Ö työtöntä työläistä. Koska on/selyää, että,läheskään
Bcaikki lyöttÖmät eivät ole ilmoittautuneet haljitu^ksen työur
•välifystoimistöihin, on todellinen työttömien työläisten luku-aiiäärä
vielä paljon virallisia numeroita suurempi. Oh siis to-
^ della olemassa suorastaan, hälyttävä tilanne, jonka korjaami­seksi
liitto- ja maakuntahallituksien -olisi toimittava mahdolli­simman
pikaisesti.
Muutamat ihmiset ehkä sanovat, että onhan oleitiassa
•työttömyysvakuutus, joka turvaa työttöminä olevien työläis­ten
elämän. Se on totta, että meillä on järjestyneiden työläis­ten
päättävällä taistelulla voitettu työttömyysvakuutus, mut­ta
se ei ensiksi koske läheskään kaikkia työläisiä, toiseksi
Be turvaa työttiknyysavun vain niin kauan k^in makseltua
Takautusta kullakin riittää ja kolmanneksi se on kokonaan
laittamaton kunnollisen toimeentulon ylläpitämiseen. Yksi­näiset
työttömät miehet saattavat jollakin tavalla tullaNtoi-meen
työttömyysvakuutuksen varassa, mutta perheille, var­sinkin
lapsirikkaille, on se täysin riittämätön, joten sen va­aassa
eläminen johtaa ne suoranaiseen kurjuuteen.
- Eräs Liekin lukija on Torontosta lähettänyt aneille To­ronto
Star-lehdestä saksitun leikkeleen, jossa kerrotaah*mitä
Neighborhood Workers-yhdistyksen sihteeri Lillian Thomson
sanoi työttömyyskysymyksestä St. Gilesin presbyterialaisten
Qvirkossa pitämässään puheessa. Starin kertoinan mukaan oli
Miss Thomson sanonut kokousyleisölle mm. seuraavaa:
"Perheet ovat jatkuvasti joutuneet kärsimään työt­tömyydestä
ja ovat yhä edelleen vaikeuksissa. Tänä
päivänä on Torontossa nälkäisiä ihmisiä siksi, että heillä
ei ole työtä. Täällä on monia perheitä, jotka hajoavat
työttömyyden seurauksena. Monet nuoret joutuvat sen
takta turmion teille. Tämä on kysymys, joka. vaatii rat­kaisua.
Me tiedämme mitä t y ö t t ö m j ^ merkitsee per-
<l:^iUe ja aneidän on ihnaistava, että me tiedämme
sen...-'
Ylläoleva lainaus .osoktaa, että laaja työttömyys ei ole
saattanut vain työväen lärjestöjä päättävästi vaatimaan hal-lituse^
kniä ja yleisesti niitä, joilla fnaan. asioiden määräys­valta
on hallussaan, toimimaan nopeasti ja teholdukastt työt­tömyyden
poistamiseksi j a täystyöllisyyden aikaansasoniseksi.^
Täniä vaatimus saa tällä kertaa kannatusta kaikissa työtä­tekevien
ihmisten piireissä, niin kirkollisissa kuin kaikissa
muissakin.
Tämän Canadan kansan hjainvoinnin tiellä olevan suu­rimman
pulman poistaminen on myöskin mahdollinen. On
vain.väUtätnätöntä, että kansan enemmistö käsittää ja tie­t
ä ä tämän inahdoUisuuden olemassaolon. Canada on valta­vien
luonnonrikkauksien maa ja lisäksi memä on sangen kor­kealle
kehittynyt teollisuus, hyvät kulkuvälineet ym. edelly­tykset
kansainvälisten kauppasuhteiden kehittämiseksi ny-ikyistä
paljonjaajemmalle pol|^jalle. Meillä on myöskin sel­laisia
kauppatuttavia, jotka haluaisivat valtavassa «naarasi
lisätä ostojaan Canadasta ja juuri sellaisten tavaralajien os­toja;
joita meillä tuotetaan liikaa j a joiden luotaonon aloilla
Laskeva aurinko
Ksrj. LAURI VILJANEN.
Keltainen kehrä pakenee,
ulapan tummuus tihenee»
Takana pitkät varjot on,
edessä hehku rannaton.
Kttljinko kauan, muista en.
Ruususatehen keltaisen ~~
vuodatit purteen, ihanin,
vuodatit käsin runsahin. ^
Oramsipun&^vai ulapat
kaukana kehrääs kantavat.
Taaksesi pimeys lankeaa,
edellä,purppura kimaltaa.
OI pnä sydän punaineiiy^^ . "
jinnäl^
Viel* ei keveni uupuneet,
sätekes* silmää ei sokaisseet.
Varjot painavat purjeeseen,
UtsketaariM
Päästä ethijmncdäysimitt^^
ermetikuin^^
• \.264?PIJK^''''_ rv •
^Muuan ulkönmin^^ kuvalehti on yh-lannut
kokofiaise^
vkuvanäyttelijättäreii Gina iJöllöbrigidaa
piirrokselfe, joka «sittää 160 k ^ l . näyt-teUjättären
264 erilaisesta omaaftkä^^^
töön tarkoitetusta puvusta. Gina kuu-lemma
tarvitsee piirrosta voidakseen
valita laajasta yarastpstaan. E i k ä j ^ ei
hänen juuri olekaan pakko kä3^tääsa-^
biaaperäi;käisihä päivinä tai v^^
' kaan.
l lOiUlB^NVAniTOA
• ir ic . I
Sara Jory —^ Se pitkä juttu saa­pui,
mutta ei mainintaa onko se
tarkoitettu kilpakirjoitultse^ksi tai
Juha — Yksi ladottiin jo, toiset
odottelevat vuorpaan.
''Vikke' — PeriHä on, mutta pa-huuksen
pahaa lukea se präntätty. -
Hulda i?/ver — Kyllä ne päi­vänvalon
näkevät.
Saarijärven poika
j\iuri.
Saapui
y. lärvi Otetaan käsiteltä­väksi.
Olisi hyvä kun voitaisiin se
toinenkin asia" järjestää.
Runoilijoille pyydämme huo­mauttaa,
että runojen suhteen
pitäisi olla hyvin huolellinen ja
«ttä^ niitä^ usein joudutaan täällä
muuttamaan runoniitan, poljennan,
loppusointujen ja asiallisuuden ta­kia.
Runot ovat kaikkein vaatiym
kaunokirjallisuuden muoto ja kun­nollisen
runon kirjoittaminen edel­lytys
luontaisen taipumuksen ohel­la
on runotekniikan tuntemus. K a i ­ken
lisäksi ei runossakaniriitä pel­kät
sanat, niillä pitää olla myöhin
ymmärrettävä tarkoitus.
suurin työttömyys vallitsee.
Tässä suhteessa meidän kaikkien tu­leekin
painostaa Canadan vallanpitäjiä,
että päättävästi luovutaan ka&esta v i ­hamielisyyden
ja kylmän sodan ohjel­mastapa
pyritään 3rstävällisiin ja rau­hanomaisiin
kauppasuhteisiin kaikkien
maiden kanssa mahdollisimman laajas­sa
nuiärässä.Tain alaisen ystäv3ryden
ja rauhan ohjelman omaksuminai voi
palauttaa j a turvata Canadan työkan­salle
täystyöllisyyden. Muut hätätila-toimenpiteet
voivat vain tilapäisesti ja
osittain helpottaa tilannetta. Tästä
syystä onkin kaikkien, jotka pyrimme
toimimaan Canadan kansan hyvinvoin­nin
jä menestyksen hyväksi, yhdyttävä
niihin ihmisiin, jotka vaativat ystäväl­listä
kanssakäymistä kaikkien maiden
»kansojen kanssa.
Leväl - fulevafiuu^n^^^^ra^
OX vidä vaikeata sanoa mitään hämmästyttävästi väit­teestä,
johon levien laajakantoista viljelj^tä tutkinm^
tiedemiehet ovat tulleet. "He väittävät, että on teknillisesti
mahdollista tuottaa laboratorioissa tarkan valvonnan alaisuu-dessa
koko näaapallon.valolle"tarv3tta\-a ravinton^^ ja
vielä enemmänkin. litviä voidaan täonän lisä i^ol-
. lisuuden raaka-aineena.
Tässä yhte3rdessä on todettava, että noin vuosisata sit­ten----
noin v. 1870-—alkoi kemiallinen teollisuus s^^^
maataloutta. Tuohon aikaan oli suuria indigoviljelmiä Kii­nassa,
Intiassa, Antilleilla, Ranskassa j a Saksassa. Kaikki nä­mä
viljelmät korvasi muutama kemiallinen tehdas, joka val-
^ misti keinotekoista^ sangen tyydjrttävää ja Jiyvin kaupaksi
menevää indigoa. Edelleen Kauko-Idän kun^
jo vaikeuksissa
2^ : r Koko niaailöian^i
mahdollisuuksista käyttää leviä ravintoamema. Tätä: kasyia
voidaan tod^ olosuhteissa, jossa Sen jrnniah^
dpllista auringon voimaa ^paljpn^tehofc-kaamnamökiUn
i s ^ tavalliset viljelyskasvit. Yksiso­luisia
leviä voidaan, v^^^ niistä
ypidäaii saada i i ^ ^ r t t u m p r ä ra jalvalkuaisaiheita. Cho-ioiÄl^^
kokein
paavin; P n :la&kettii,v^tä vajaan^^ viijelys-
;^ajt^lla p y s t y t ä t tyydyttämään koko maa|^ väestön
valkuaisainetarve. T ^ l ä hetkellä tutkitaan näitä mahdoUi-
••suuksia Englannissa,-^ Hollannissa^: Israelissa, Japa-nissa
ja Venetsuelassa.
Wahingtohin^^^^
aJalta on vHme vuonna saatettu julkisuuteen. Varta vasten
; r^ennetussa koelaitoksessa asetettiin Chiorella-leväa aurin-sgpnpaisteeseen
läpinäkyvään plastikastiaan, jaossa voli vettä
j a mineraalisuolöja. Astia pii 4 jaikaa leveä j a J 50 Jalkaa pit­kä?
Vii jelysalt^assa oli siis tilaa noin 600 neliöjalkaa. Tähän
astiaan johdettiin lisäksi jatkuvasti hiilih^ il­maa;.
Täten luotiin tSholorella-levälle ihanteelliset kasvamis-mähdoHisuudet.
Kolmen kuuk saatiin 80 nau­laa
kurvaa levää. Kokeessa ilmeni myös monia tärkeitä seik­koja
huomioitavaksi tuotantoa silmälläpitäen.
Analyysit osoittivat,. että le\'ästä voidaan saada mm.
kasviöljyä, steriinejä (ykskrvoisia alkoholeja) ja^:W^
(lehtivihreää), mutta suurimpia toivetta heratUvätsa$^tavat'^
ravintoainemäärät. Kuiva Chorella-levä sisältää n. 50 pro-
. senttiä rasvoja samoinkuin suurin osa sen vitamiineista on
Sämojäkuin ravintohiivoissa. '
Pääasiallisen puiman muodostavat tällä hetkellä vilje-
4yspaiikkojen kalliit rakennuskustannukset. Yhdysvalloissa
on laskettu tuotantokustannusten nousevan 25 centiksi nau­lalta
samaan arkaan kun vihanneksia mjydään 10 centtiä
naula. Mutta toivokaamme, että keksitään yksinkertaisempi
viljelysmenetelmä ja että tuotanto hehtaaria kcfhden saatai-sim
kohoamaan. Täten saataisiin tuotantokustannukset ale­nemaan.
Saavutetuista kokomuksista ovat varsin anielenkiintoi-sia
Togosawan Instituutin kokeilut Tokiossa. Siellä on on­nistuttu
valmistamaan ravintoaineita, joihin oh sekoitettu
Cholorellaa, tosin pienessä mittakaavassa,. mutta kuitenkin
mainioin tuloksin. Japanilaisten ruokajärjestykseen kuuluu
jokseenkin samanlaisia aineita, niin että Cholorellaa voidaan
käyttää suoranaisesti korvaamaan siellä rajoitetun yalkuis-aineen
saannin. Japanissa vallitsevien taloudellisten olosuh­teitten
ja simrten tiedemiesten johdosta Japani saattaa olla
ensimmäinen maa, jossa ryhdytään suuremmassa määrin
käyttämään leviä hyväksi.
MahdoUisuus viljellä ravintoa, joka ; e i ^ i ^
lähtevää ravintoa, ainoastaan joitakin mineraaleja, tiilee var­maankin
vetämään myös muitten maitten tiedemiesten huo-anion
puoleensa. Niiltä osUtaan jotka CMorell^^ olisi ih­misen
ravinnoksi kelpaamatonta, voitaisiin se käyttää eläin­ten
ravinnoksi.
Profeetta Muhammetfjnlis^
kee vuortti tulemäan^hänim*4f^^
-rukoilunaan ^seura;^
Muhammed kutsui M»orta/^ mideÖeeh j a uudelleen.
Mutta kun vuori yhä seisoi paikaHaau, niin Muhammed ei
vähääkään h ä t ä ä i ^ y t , vaan sanoi, että koska ei vuori tule
Muhammedhi t y kö niin Muhammed menee vuoren tykö.
— Francis Bacon.
Toddlisen sivistyksen osoitus ei ole nähtävissä sensus-tilastoissa,
ei kaupunkien suuruudessa, ei tnaantuotteiden
runsaudessa — vaan. siinä, mii&älaisia ovat ihmiset.
^ Ralph Waldo Emerson.
Siinä tuli kuuma paikka, sanoi Nuki-Jussi, kun uskon-funmtstusta
luki ja hdi helvetti-sana vastaan.
Näin se käy kahdelta oppineelta, sanoi poika kun papin
perässä luki.
S U(
Sivu 2 Lauantaina, maaliskuun 19 paivaniL 1955
QTANISI
O paljost
teatteritoiTr
keskusteltii
Xeuvostolii
järjestämäs
messa <'iei
teriohjaaja
mlr Dudii
teatteriväe:
teattereide:
kriitikoita
teilijasaloc
vastailivat
tajuisesti ]
Nykyhe
hityksestä
että äskeif
tukset tl
draamaani
työn alais
näytelmiä
teatterissa
ei anna a
tuke lähi
lainen as
ArbusQvir
neitshuk
näytelmä]
terissä oi
satiirin '
nest}'ksel
nitsi, ett;
veltuisi 1:
sovin nä
vuodet"
nin näyl
' Pääse<
näytelmz
Tätä 1
neuvosto
nä. N
vanhasta
työhön,
kirjailija
jaajia ja
telinä or
nitsemai
neuvott(
sista nä
telyn pe
Teatteri
vastaan
tii ja pi
Ja kirja:
netaan ;
telmää
telemaa
Enne
nislavsl
kan tie
teatteri
kouluki
Ohja
lavski
sen mo
rikkau(
selle u
systeen
teatteri
vapaut
niin m
kokon
minnai
viuneis
leen h
Mutta
vostoli
täiset ]
men o
mästä
Stanis
gaanii]
toime€