Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 30, 1949

              inen viikkolehti
No. 31 — XIV vuosikerta LAUANTAINA, HEINÄKUUN 30 PÄIVÄNÄ, 1949
Suuri keinottelu paljastunut
Saksassa :
"VTidysvai tain miehitysalueella Sak­sassa
on paljastunut suuri lahjap^^
keinottelu, jolta koskee .suunnatonta
määrää Yh dysyalioisla lähetettyjä . ta­varoita
petoksellisille "hyyäntekeväi-syysryhmille"
ti41i^^paast3^:--^^.N^ on
lähetetty suuret määrät kaiivia, savuk­keita,
kaakaota, suklaata, nylön-tuoi-teita,
lääkkeitä ja yaa,teta^^a^ ''lahja­paketteina",
ja lieti Jcun ne^^
neet perille, ovat ne^joutu^eet;mustaan
pörssiin. Erään^.arnerikkaläisen tu^^
virkailijan arvion^ miikaap-nQUseyat täl­laiset
tullikavallukset JA^ SOO—
600 miljoonan dollarin suminaan. Erääs­säkin
tapauksessa tuli ZSiPQO.paria ny-lonsukkia
jonkin "hyyäntekeyäisyysjär-jestön"
laskuun. . • .
Raamatuilla kemöttelua
Japanilain en kirkpnimies tri Michio
Kosaki on kertonut -Engl£|iiiiis^ että
Japanissa ovat Raateatirtl^P joirt^
mustaanmarkettiin. ; Käxipttelijat ovat
ottaneet haltuunsa^Sli^u^m^^
paniin sodan jä3k€fen:saa|miKist#2,50Ö,-
000 Raanfjatusta.' ja myyvät; :nutä.;o^ ^
nioninkertaista -voittoa'tuottavilla'hin--
noilla.. • ' . ^')-^-:::-\-- •
Islaimm kuuniaa^^^ ^
syöksevät geyserit
j<uta ammoisi^ ajoista ainakin tuolla
saarella on pidetty pahojen henkien pa­toina,
voidaan nyt todeta olevan sellai-sia
patoja, joihin vesi virtaa muualta kie­humaan;
Ne ovat entisten tultyuorten
viefä kuumia kitoja, jotlui keittävät ve­den
ja sitten syöksyttävät keitc^jsensa
ulos. Vesi yo> virnUa noihin graaterei-hin
pintapurojen tai maansJaisten vit"
tojen kautta. Kun vesi virtaa syx^em-msUle,
tulee, se kumnempaan ja yhäi
kuumempaan paikkaan, rupeaa kiehu­maan
ja syöksyy ulos padastaan. Sitä
pidättelee ylempänä seisovat kyhnät ve­sikerrokset,
mutta aikanaan tunkeutuu
kuuma vesi kylmän lävitse ja syöksyy
suihkuna ilmaan. Kylniää vettä putoaa
taas alempiin kuilun osiin ja alkaa sama
prosessi.
**01d Faithful" YeUowstone puistossa
työntää joka tunti 10,000 gallonaa vet-
- lä ilmaan, mutta se pn vain jpikkurui-aien
verrattuna Suureen'Geyseriih, Joka
pulputtaa 700,000 gallonia vettä samas­sa
ajassa 250 jalan korkeuteen.
Rohkeita | H ^ | ^ ^
Tänä mielipidevainon aikana on Ame­rican
xAssociation of; University Profes-sors
niminen järjestö rohkeasti asettu­nut
vastustamaan nöitajähtiä V julista­malla,
että opettajilla on oikeus kuulua
Kommunistipuolueeseen. Järjestön jul­kaisemassa
raportissa sanotaan, että,
''Niin kauan kim Kommunistinen puo­lue
on laillinen puolue^ ei siihen kuulu­mista
voida pitää pätevänä syynä opet­tajaa
ammatista pois stdkemiseen." —
Järjestö samaUa tuomita esimerkillisesti
teon sellaisen, kun eräs Methodisti-opis-to
erotti opettaja George Parkerin vain
siksi että M n kannatti «fenry Wallacea
presidentiksi. . - ; v
TieteUijät Amerikan luönhon^störiällisesia ttmSeossa vimiät^^i^ tutkia
! täniisen pniiän ensmmäisten ftumarien salai Muinais-:
tutkijat ovat kaivaneet Perussa erään niäen syrjästä esiin neiti 5,000
vuotta sitten eläneiden ihmisten jäteromua, vaatteita, luka, kasveja,
: ^kalaverkkoja-,yms:/joita on tuotu aika kasa mainittuun museoon. Luu-rankojen
tutkimus on osoittanut/ että nuo muinaiset jarmarit olivat yli
- ^vOden^jaian pituisia. Tässä kuvassa on kysymyksessä yhden väsituhat"
j.vuotisen kalaverkon uusinnoiminen:
E
iielvctissäkin"
Jokin aika atteai iäÄeyi iUib^ Is-landin
valtion vankiloiden ylijohtaja
kuvernöörille raportin, jossa sanottiin
Valtion vanilässa harjoitettiin Idlpa-ajovedonlyöntiä
ja - pörssikeinottelua.
Vartijoita tavattiin nukkumassa virka­toimessaan.
Eivät ole käyttäneet sään­nöllistä
aikakeUoa. VeljeiUvät joitten­kin
vankien kanssa. Erään vangin sal­littiin
käyttää trokiajoillakin retkillään.
61 valittua vanlda on aterioinut vartijain
pöydässä ja toiset saaneet pitää iopeis-faan
voimakkaampia sähkölamppuja
Kiiin toiset. Muutamien;^vankienannet-poistua
kopeistaan sen jälkeen kun
fceidät oli «inne yöksi suljettu ja sallit­taa
ottaa vastaan "erikoisia» vieraita.
IRJAT sanovat, että ei ole ihmiselle
terveellistä oUa liian paljon kah­denkesken
itsensä kanssa, varsinkaan,
jos hänellä on riidanhaluinen "Omami-nä".
Tavallisella meikäläisellä tosin ei
ole yksinäisjyteen jiiuri tilaisuuttakaan,
sillä tulojen ja menojen välinen ristiriir
ta pakottaa nieitä aina liiankin monta
asumaan samassa huoneessa, siten vä-hentääksemme
liian korkeita vuokrame­noja.
-
Mutta, ennen kuin aloita varsinaisen
kertom.ukseniy minun kai pitäisi sacpa
kuten eräs köyhä äiti siellä vanhassa
maassa sanoi jakaessaan olkileipää näl­käänsä
parkuvalle lapsilaumalleen:
"Pureskelkaa tuosta oljenkorsia .poh­jalle,
niin vellikin riittää vVähemmästä."
Miöä vertaan näitä h e l o j a tarinoi-tsmi
tuollaisiin oljenkorsiin. Lukija voi
näitä pureskella aikansakuluksi, odotel­lessaan
etevämpiä kynäilijöitä palaa­vaksi
takaisin kesälaitumiltaan.
Tapaus, jostäTajattelin kertoa, sattui
minuEe viime maailmansodan alkupuo­lella.
Se oli syksyinen, synkkä päivä.
Jo aikaisin atapäivällä näkyi myrskyn-kynsiä
taivaalla ja pimeän tultua alkoi
sellainen rajuilma, että kirikukoiratkin
pakenivat henkensä uhalla ihmisten
porttikä3rtäviin turvaa etsimään. Myrs­ky
ulvoi nurkissa, rapisutti rakeita ik­kunaruutuihin,
soitteli sähkölangoilla ja
löi epätasaista tahtia kaikella mitä lii­kuttaa
jaksoi., Kaatelipa. sähköpaaiuja-kin,
niin, että kaiken lisäksi jäimme
pill^opimeäan; Moni oli luullut jo vi­hollisen
saapuneen m3Tsk3mi turvin kau­pungin
ylle ja vartosi jo varoitusi^iaa-lia
paetakseen omatekoiseen pommisuo­jaansa.
Mutta mitään niin suurta ei
, sentään ollut tekeillä.
Minä olin vast'ikään saanut kauan
odotetun lomani ja olin päättänyt Viet-tää
sen leveästi. Asuin, siis kahdenkes­ken
itseni kanssa, sillä kertaa, kun -tuo
. pinwys meidät ylEtti^
'*Nol Mitäs me nyt teemme?" ky­syin
minältäni, kuin ystävältä konsa-
.'•näan.
"Ka, onhan sulia .pattereilla toimiva
radio", huomautti hän niin ystävälli­sesti
että aivan jäin ihmettelemään.
Hapuillen pimeässä löysin radion, tar­tuin
hanakasti sen viisareihin, kääntelin
ja vääntelin, annoin viivähtää hetkisen
joka asemalla, mutta aina vain kuului
samaa sielutonta määkymistä ja joutavia
renkutuksia, jotka pikemmin härnää
kuin viihdyttää ärtyisää mieltä. Tus-kastimeena
koko rustinkiin suljin sen
kokonaan ja heittäysin riisuutumatta
vuoteelleni, mutta en kyennyt houkutte-
(Jatkuu ^Imannella sivulla)
Mang^atiisekoitukaa
Kemistit pvat löytäneet muutamia
erikoisen hyviä, sekoituksia erilaisiin
tariioituksiin. Yksi sellainen on; kuten
sanotaan,/'yhtä kovaa kuin teräs ja yhtä
hiljaista kuin kumi". Tämä sekoitus on
kokoonpantu mar»gaanista ja kuparista
sen jälkeen kun ne Ovat saaneet määrä­tyn
lämpökäsittelyn. Tätä metallia voi-daan
käyttää laakereihih, akseleihin,
hamamsrattaisiin, jousiin — lyhyesti sa­noen
kaikkiin sellaisiin osiin, joissa on
tärkeää estää äänen kolinan synty.
Toinen rnsmgaanisekoitus,^^ johpn on
^dSsttetty,^ k ^ ja
yksi prosentti nUckeliä, muistuttaa mo­nessa
suhteessa kuparia, mutta lämpö­käsittelyllä
voidaan sille antaa sähkö-johtovastus,
joka on tuhat kertaa suu­rempi
kuin kuparissa .
Kolmas samantapainen metalliseos
voidaan kovuudessa saada vaihtelemaan
kuparin pehmeydestä kovimman teräk­sen
kovuuteen. Siitä voidaan valmistaa
työkaluja tai koneenosia, joiden sisus ^
qn pehmeä ja pinta kova. Eräät, muut
sekoitukset ovat hyvin huonoja lämmön-johtajia,
joita voidaan käyttää esim.
kädensijoina puun tms. asennasta.
Uusia mangaanisekoituksia valmiste*
taan elektrolyyttistä (sähkökäsittely)
tietä. «
Etelä-Afrikassa paljon
satavuotiaita
Etelä-Af rikan kuuden ja puolen mil­joonan
alkuasukkaan joukossa löytyy
hämmästyttävän paljon yli satavuotiai­ta
ihmisilä. Tämä ilmeni jokin aika ta­kaperin
toimitetussa väenlaskussa. Eräs
nainen väitti olevansa 180 vuoden ikäi­nen,
eräs toinen nainen todisteli olevan­sa
133 vuoden ja kaksijnuuta naista 130
vuoden, mutta miehistä vain yksi 127.
Näin saatu tilasto - osoittaa, että 647
miestä ja 765 naista oli yli sadan vuo­den,
ja ylen^änä onainittujen vanhim­pien
lisäksi J8 miestä ja 14 naista yli
119. Heidän kaikkien ikää el voitu
tarkalleen määritellä muuten kuin kä3rt-tämällä
apuna historiallisia tosiasioita ja
ihmisyhteyksiä.
NEUVOSTOLIITOSSA tulee ensi
syksystä voimaan seitsemän vuoden kou­lupakko.
Tähän asti on ollut kaikilla
vain kaupungeissa pakko käydä seitse­män
vuotta pohjakoulua, nyt tulee se
sääntö yleiseksi.