Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 4, 1950

              : J*']
(KAUNOKlRJALLiNBN VIIKKOLEHTI)
Published and printed by tlie Vapaus Publishing Company
Limited. 100-102 Elm Streefe West, Sudbury. Ontario.
Registereji at the Eost Office Department, Ottawa, as second
class matter.
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12-sivuisena, sisäl­täen
parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta.
1 vuosikerta . . . 1.......$3.75
6 kuukautta . . . . . . . . . . . 2^5
•riLAUSiaiNNÄT:
l vuosikerta $3.00
6 kuukautta 1.75
S kuukautta 1.0IL • -
1 vuosikerta $4.50 6 kuukautta $2.50^
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo­leman
ilmoitus $3.00 Ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50. E i i -.
koishiiinat pysjrvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien oa
lähetettävä maksu etukäteen.
Äsiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio-iCaikki
Liekille tarkoitetut malauosoitukset on ostettava kus­tantajan
nimeen: Vapaus PublisMi^ Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
lOa-102 Elm Street West, Sudbuiy, Ontario. ,.
Toimittaja: J . W. Saari
liekkiin aiotut kirjoltiakset .osoitettava:.
'F.-O. BOX 60 SUUBOKY, ©NT.
Varmaankin monet Liekin lukijat huomasivat viime, nume­rosta,
että siinä oli sama mima:o ja päivämäärä ktim edelli­senkin
viikon Liekissä. Asia m nimittäin siten, että. päivä­määriä
ei Imomattn lehteä kokoonpantacssa muttitaa, vaan
vasta sen jälkeen kitin hnomatiava osa •hhteä öli jo -painett-ti,
••Imomättiin virhe ja siiloin mmteitiin vatikpjeu}päivämäärien
' tiMlcmtäct. Siis jötkitt tilaajat saivat sdldu^^
päivämäärät olivat vanhat ja toiset taas salvat oikealla päivä-määrällä
varusteMin lehden. Tämä vain sd^tykseksi, fuiteu
virhe tapahiui, sillä varmaankin monet ihmetielivät, että
miksi lehdessä on sama numero ja päivämäärä kuin edellisellä
viikollakin.
Kilpakirjoitusten aika on nyt kulmat umpeen. Kirjoituk­sia
tuli aika nippu, jonka julkaiseminen kestää pitemmän
a juu. •Kuten aikaisemmin on myöskin mainittu, kestää.pai'
kintotuomaricn tyi* jonkin aikaa, mutta sitä koetetaan luon­nollisesti
}(yudutt4ia mahdolisimnmn paljon.
Kirjoituskilpailu antoi epäilemättä monelle vasta-alkavalle
kirjoittajalle innostusta yrittää nudellecnkin. Tämä on tie­tysti
hyvä ja kirjoituslahjojonsa tulisi jokaisen kehittää. Mioit­ta
kirjoittamisessa on hyvä ottaa varteen muutamia-seikkoja.
Emiksikin on tärkeää se, että kirjoitus kirjoitetaan mah­dollisimman
selvästi. Kuten aikaisemmin ou jo huomautettu,
täytyy toimittajan kirjoittaa kaikki käsin kirjoitetut kirjoi­tukset
koneella puhtaaksi, ennenkuin ne menevät kitomoon
ja selvää kasiaisia on hyvä seurata puhtaaksikirjoitettaessa.
Kaikilla ei iuonnollisesti ole yhtä hyvä käsiala, mutta huo­nommastakin
käsialasta saa hyvin selvän, kun kirjoitus on
kirjoitettu huolcliisesti. .
Toinen tärkeä seikka on kirjoitusten aihe, Kirjoitmkilpai-lussa
ei aiheen suhteen ollut mitään rajoitnstaipaitsi se, että
kirjoitukset eivät- saa olla sotaa ja fasismia edistäviä, imhä
rajoitus on aina voimassa Liekin kirjoitttksiin. nähden, ovat ne
Sitten kilpakirjoituksia tai muita. Usein tahtoo meillä ma-uella
olla vatpt surullisia muistoja, joista tekee mieli kirjoittaa.
Tämä on aivan immnollista, sillä kenelläpä meikäläisellä on
kovinkaan paljon iloisia aiheita. Mutta sittenkin, vaikka ih-jnisen
elämä olisi kuinka smullista yleensä, ou siinä aina jos­kus
iioiscmpiakin- hetkiä ja välähdyksiä, joista voi kirjoittaa
yhtä hyvin kuin surullisistakin tapauksista Ja muistoista. Mo-siet
ihsniset, joiden elämässä on ollut vain vähäii ilon hetkiä
ja iloisia muistoja, haluavat lukea jotain sellaista, -mikä ei
nmistuttaisl heille niitä surullisia muistoja ja kokemuksia,
joita heidän elämänsä on ollut täynnä. Näin ollen mielestäm­me
tulisi kirjoittajien valita myöskin iloisia aiheita, sillä näin
tehden he ikäänkuin lohduttaisivat elämän' kovaosaisempia.
Tämä ou tietenkin seliaincsi^ kysymys, jossa ei voi kukaan
sanoa^ eitä niin on ekdoitomasti tehtävä. MIntta voimme ai-mkiu
yriitää. 3I<ihdollisesti iloisemmestakiu aikeesia syntyy
- kyvä kirjoitus. Iloisemmasta aiheesta kirjoittamimn ei piristä'
ainoasiaa» kirjoittajaa, vaan myöskin lukijoita ja sellaisia
pieniä piristyshetkiä me itse kukin tarvitsemme kanm eiä-mämmc
varrella. Synk.kää todellismitta -ja jokapäiväisyyttä on
aim ympärinämme — sitä on aivan liiankin paijom, joten
piemi iloiset hetket lukemisessakin tarjoavat ky^än amiok-seu
tmtia toivoa ja paremfm mieltä kestämään memieet- ja
edessäöleval eiämäu ksMppmiMi.
Faimtim saneiu voima m smuri. Sen avultte mmkafmu
ihmisten mieUpiteUä tämän tai f w i i asian puoi-eSe. Sen 'mmih
smict&an ikmisten mieii iloiseksi jä apesksk Meidäm i&rkoi--
iäksemme olkoon mmimim -JJekisiä' - -kmkkiM , iuMjmiam
piristuvä ieMs joka päiväisessä ••€rkkiämassämme.
Vieras ompi veräjällä, \
tupaan tulla haluaa,
' lapset hosuu, äiii sukii, ".
kaikki ovat innoissaan.
Tätikidta, oma armas,
mitä tuopi tullessaan?_
Ehken makeisia meille,
ompi hällä taskussaan.
Itsekukin rientää vastaan,
tätiänsä tervehtää.
Joku häntä käteen tarttuu,
joku kaulaan kapsahtaa.
Iloinen on hetki silloin,
lapset häitä Suukon saa.
Äiti kahvipannun ääreen,
salassa jo kiiruhtaa.
Sitten siinä jutut luistaa,
Monet armaat entiset.
Kaikki siinä silloin muistaa
tou^kut, kommat viimeiset.
Mutta pian iltaj^uhizi, • •
kotihoniniat kufsuvat, . ,
täti, äiti, lapset, kaikki,
ovelle jo astuvat.
Siinä sitten hyvästiksi, •
monta sanaa läusiiiaän.
SiinäMot.sekä suiitt::-^
%mmeisimmät-^jaetaaju -' . , "
T0ktUta.tdssiitielee,i,y:. .' :
Iiiijaliema kotiin päiti,'
Mielessänsä kertaelee,
kokemigan hiljattain. ..
Sekä myöskin lapset Uspaau,
juosta rytyyttävät min,
että äiti kintereiilä,
tuskin ehtii, *'Näkemiin^\
Siinä sitten nenät pestään
sekä korvat pyykätään,
sitten lakanoitten väliin,
töinämme tyrkätään.
Viimein ompi rauha maassa,
uniukko sipsnttaa.
Äiti hyräileepi hiljaa,
kaikki on niin rauhaisaa..
Isä vielä illallisen,
työstä tultuansa saa,
sitten levolle jo mennään,
Kaikk' on silloin rauhaisaa.
ALMA JOHNSON.
II
! 700-luvulla piti eräs pappi. Värmlan-nissa
seuraavaa lyhyen saarnan:
''Ralvkaat sanankuulijat! Minun pi­täisi
tänään saarnata oikeastaan yhtä
kauan kuin muinakin pyhinä, mutta mo­net
virkatoimeni eivät sitä salli. Kui­tenkin
sanon teille saarnani sisällön,
jonka-ajattelin jakaa kolmeen osaan/
Ensimmäinen osa on sellainen, että mi­nä
sen ymmärrän, mutta te ette sitä
tajua. Toisen osan ymmärrätte te,
mutta minä en. Kolmatta osaa ette ym­märrä
te, enkä minäkään.
Ensimmäinen osa, minkä minä ym­märrän,
mutta te ette, on se, että teidän
pitäisi rakentaa uusi pappila. Toinen,
jonka te jTnmärrätte, mutta en minä,
on se, että minim pitäisi ajaa pois ta­loudenhoitajani
palveluk^staan, mutta
en sitä kuitenkaan tee. Kolmas, mitä
en minä ettel;ä tekään jTnmärrä, on tä­män
päivän teksti.''
Eastboumesla Englannista kotoisin
olem Fred BowIes.on juori• lopettanut
työnsä rautatieläiseaa,-011122312 • SO nmot-ta
rautatiepalYduksessa. • •Häii^i..-;sä2isä
•työskenteli rautatiellä 45 \iiotta,v Iso-isänsi
40 j a veljensä 49 vuotta.
S I V U 2
Naisellisuuteen kuuluu yleensä viekätysvoiman
omaaminen ja hallitseminen. -Mitä ftm viehätys,
voima on? Siiär^oidäan poM^^ hyvinkin
laajasti ja monelta kannalta katsoen. Vaikuttaa­ko
siihen pukeutuminen? Kenties. Useinimifen
sillä onkin osuutensa asiassa. Hyvin usein tapaa
naisia, jotka pukeutumisen siihfeen ampuvat joko
ylitse tai alitse maalin. - Mikä on se oikea tapa?
Mikä on se salaisuus, johon etsimme vastausta?
Eräs amerikkalainen nainen on käynyt Tshekko­slovakian
pääkaupungissa ja kuvailee seuraavassa
huomioitaan, jotka kenties antavat valaistusta
asiaan.
?
AMERIKKALAISET NAISET» ovat kaikkein viehätt.
Aimpiä, hurmaavimpia ja parhaiten puettiija naisia raaa'
massa niin sanovat amerikkalaiset. Ja niin luulin miääki:
kunnies tulin Eurooppaan. Vnmeineh silniäys, jonlia ainaril-kalaisesta
naisesta nain, oli pitkä Ja kapea hame, hyvin],,
hyeksijeikatut hiukset javvtj:ip^^
\OIeh aina kapinoinut meidän kaikkien k äM
kopioitua ulkonäköämme yasta^^ kgjij.
samanlaisia 'kuin herneet palossa! Minua harmit niuoii
mestarien, sanelut. Nähtyäni 'Prahäii naisia on harmini li
sääntynyt pitkin harppaiiksin. ' ;
Prahalaiset naiset ov^^^^^ ja hy^^
puettuja, joskaan eivät siiliä'Melessä & amerikka­laiset
haisemme. Prahalaiset tj^fc'^^ vai;!
tnja^, he övät-.ylc^ilöitä':|a-^se''^^^^^ Aäi£p
• kassa':On:.'
naisellisemman näköistä. Enkä ole'nähnyt värjättyjen pdJj
vapaitten, punapaitteh tai ruskeatukkaistm yhderimukaisl
kaartia, jbkä värjää'tukkansa .vain BMttit^^^
vatähteä.' Totta' kyllä, 'Prahassa riä& /harvojn d4j
jättyjä hiuksia, rhuttä' "ne ovat poikkeuksia j 'a hiisikin u,^
pauksissa väri ön valittu hj^uRsinejäkaLSvoille sopivasti. Ka.^'"
nistus^meitä käytetään säästeliäästi ja taiteellisesti. W||t
missään ei näe maalatunnäköisiä kasvoja./. Neiti Prahan ?:
ei ole hekumallisesti ryvetetty, eikä; siiiiä
pistystä. Se on vain pehmeä haiselJihen suu, johon on lisai
ty väriä.
Mitä vaatetukseen tulee niin päällystakki on silmäähiiv
levä ja miellyttävä, ja kangas ön yhtä kaunista kuin missä i-;^'^^
hansa muualla voi -riähdä. Täällä käytetääjti hyvin paljolle
turkkeja, koska ilma on talvisin hyvin kylmää, n^utta kuitc^-
kin prahalaisista naisista ei tunnut siltä, että he^^ täyf;.
saada kärpän- tkr.niirildnhahkaturkkejä. He vain halu;
pysyä lämpiminä. - . ;
Yksi myönnytys on tehty "New Lookille". Tshekk
sillä tytöillä on polvien alapuolelle ulottuvat hameet. Ai
pitkää hametta täällä kuitenkin riSkee hyvin harvoin. S:
tönä on, että naisväki et osta f^^^ Pra
laiset naiset osaavat pukeutua ja teettävät vaatteensa. En«
sä tansseissa panin merkille nailsten'asun. Kiiteh Ameri^
sakin, he pukeiituvat tilaisuudeii miilcaan. Pehmeän sini
kirkkaan' punaiset, syvän viiniiiiväns€tymust \ j
rrät olivat käildi:! yksinkertaisesti ^yyliteltyj^^ miellyttää ^
näköisiä. Kahta samanlaista ei vöiniit lottaa. Hameet iI
tuivat polvien alapuolelle saakka, vyötärö oli norniaalis
vyötärön paikalla, kaula-aukko sopusuhtainen ja olkap
pyöreät tai topatut puvun pmistäjäh maun mukaan,
toisaa oli huomata, että kaikki tytöt olivat pukeutuneet jUJ
heille henkilökohtaisesti sopivalla tavalla.
Sinä aikana jonka oleskelin Tshekkoslovaldassa ja r^l
sinkin Prahassa, tulin; vakuuttuneeksi siitä, että tsekitäii
viehätysvoiman salaisuus on juuri heidän yksiiöllisyj^dess!
He seuraavat kukin omaa makuaan ja pukeutuvat seka ^|
mistautuvat juuri sen mukaisesti, minkä tietävät itselleen!
kilökohtaisesti sopivan, eikä niin ktiin meillä Amerikäs53,
sa useat naiset kulkevat kuin lampaat, jonldn filmitähdeDf
rässä omaamatta omaa arvostelukykyä.
——_oOo— —
Lapsellinen uskomme, että kaikki olisi hyvin, jos
tapaisimme enemmän toisia kansakuntia, oli mallksir>ii
sukupolveni tehottomasta ihanteemsmidesta ja smpa^^\
Kuvittelimme rakentavamme uuden maailman haivslls-^
me koskaan ymmärtäneet, että uusi maailma voi s.v^^.v^fj^
midistuneiden ihmisten kautta eikä sattumalta^ -
Howard. •
— <sOo—
On neljä oniinaki/iitta, joihiti. kmhki Hyvät teot
tuvat — viisaus, rohkemy myötättiMoismis j(i-&'^^^'^^'
kaisuus. -'^ > •• '
.—. ; QO& "' • — •
•- Virhe ja eiehiys-^joila.oMrk&tsiomit-simMn:
'virhe-ja-: erehdys, jotka eivät~voi.-simtB:emär-.vaMng^^*^
Blaeterlitxk, •• .