1941-03-15-06 |
Previous | 6 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 6 LAUAOTAliVA, MAALISKUUN IS PÄLVXNÄ Sanomalehtien kautta kuuluisaksi ttilhit norjalainen Peter Novakin perhekunta on saapunut''luvattuun maahan". Norjan jouduttua natsien vallan alle joutui Peter ja 23Jmmn perhekuntansa jäsentä jä ttämään Trondheimin lähellä olevan, kotinsa ja pyrkimään pois. Niinpä he onnistuviat purjehtimaan 75 jalkaa pitkällä aluksellaan ensin Faroe-saarille ja myöhemmin Newjoundlandin rannalle. St, Jormiin, tehtyään yhteensä 3,000 mailin purjehdusmatkan. Elettyään kuusi kuukautta Nova Scotiassa kalastuksella, päätti perhekunta miiuttaa British Columbiaan. Ylläolevain lähdettyä sinne rautateitse, toi set lähtivät kiertämään Panaman kanavan kautta, otaksuen suorittavansa tuon matkan^aluksellaan 40 päivässä. te, jos lähtisimme aamiaisen jälkeeni *'Minä sanon ilman muuta *kyllU'. Autoretki olisi reipastuttavaa eilisen rasittavan päivän, jälkeen." Hänen katseensa leijailivat uudelleen avaruudessa^ aivan kuin hanöUsi katunut tilaisuutta, jonka oli anWnut minulle. Mutta minä en sitä käyttänyt. Hänen ruskea, aamupukunsa puki Mniä erinomaisesti— ja: hänen ruskeat kenkänsä sopivat hyvin-suhen.<L^ veä ^ulus-tuskeine solmuineen teki hänet nielkeixi. koulutytön iiäköis^i; Hän katsdi ajatuksiinsa vaipuneena ikkunasta, enkä-voinut nähdä bu-^ nen silmiään enkä arvata, missä^.hä-- . nen ajatuksensa liikkuivat. Mahtbi-kohan^^ häaolla' valmis rebellis^^so^ vittamiian epäbikeutetun^ käsityksensä, joka hänellä oli.vuosikausia ollut minusta, vai tunsiko hän jninua kohtaan vain pelkoa. . Eilen aHallakJr-- jastohuoneea;takkatulen ääressä olin OQneksi kyennyt hetkeksi imohta-maan traagillisen selkkauksemme, mutta nyt taas se selvästi muistui mieleeni. \ "Odotatteko äitiänne?" Hän meni heti aamiaispöydän luo Ja katseli hymyillen minuun, kun vedin esiin hänen tuolinsa. '*iEn, ininä seisoin vain uneksimassa. Xitj ei tule aamiaiselle. Miten järjetöntä olisi antaa herran odottaa ruokaansa; mi-' nähän voisin itse joutua syödyksi." •'Tosiaankin, niinkin voisi käydä." Me istuuduimme, ja hän alkoi tarjoilla kahvia. *'Toivon, että eiliset, ponnistukset ei\*ät ole olleet teille pahaksi, Neil — jalkakylpy ja koira ja se kaikki muu." *'Ei vähääkään, kiitos! Kaksi sokeripalaa, Craig?*' ' -'Kyllä, kiitos. Ettehän kai kyl-metyttänyt itseänne? En lainkaan ajatellut viekoitellessani teidät jokeen, että teolette pari jalkaa minua lyhyemf»!." "En ole ollenkaan niin pieni, sir!' Kiin olin ollut Mary Finneyn tuvassa, ei minua palellut .yhtään.". Hän. ojaisi minulle kupin ja tarttui kahvi- . pannuun kaatalvseen itselleen, mutta ei toteuttanut aikomustaan. "Craig; vasta nyt minä käsitän, että te pelastitte minun henkeni sen- kauhean . koiran hampaista." "Ihastuttavaa— jos olen sen teh- •vnyt;'^- -V-- ' . - "Te pelastitte minut joka tapauksessa palasiksi puremisesta". "Te unohdatte syödä aamiaisen- - w Häh hengähti syvään ja hänen silmänsä salamoivat. > ' "Se on—sietämätön — kiitoUi- ••suudenvelka, vKaikki kiitollisuuden- - velka-^teille on sietämätöntä;'^^^, - "Hauska kuulla —- minä yritin, li-r sätä teidän - kiitollisuudenvelkaanne - mahdc^isimiöatt^v'paljon vastasin • puoleksi ieifcillä> puoleksi tosissani. ^' Kun liän v&doinkin kaatoi kahvia' kuppiinsa^ leikitteli pieni kummalli- >neh'hyiny hänen huulillaan. *;Milä Gomeziin tulee", sanoi hän kotvan Jculuttua. . "Koira on vxHtettu kanta." "Mutta minä luulen tietäväni, niiksi se h>'ökkäsi - meidän kimppuumme.' "S^äs mielenkiintoista. Miksi sitten?*' "Ääni metsästä —- muistatte kai, että me molemmat kuulimme ään«n rinteen takaa?" "Kyllä." "Minä luulen — olen melkein varma, että se oli Carlos Beaucharapin aani." Tuijotin häneen epäuskoisena. "Hitto vieköön, ette kai tarkoita sitä täydellä todella!" "Niin, tiedättehän, että Gomez on ollut hänen, ja se totteli häntä paremmin kuin ketään muuta. Aleck \'ar-masti luuli, ettei koiraa ole kasvatettu hyökkäämään ihmisten kimppuun, mutta niin ehkä kuitenkin oli —kun kuuli oikean käskjrmerkin." "Hitto vieköön", huudahdin uudelleen, "Mutta miksi?" Hän ei vastannut, ja minun oli pakko itse etsiä vastaus. "Hm! hän .op.totisesti tarpeeksi suuri.roisto mi* ; hin ^^bansa ja ^täpaitsi. viekas» Ja.peo ^ vokas. . Hän oli juuri saanut kirje-lippusenne, jossa katkaisitte suhteet, ja olT saanut Aleckilta tietää minun . olevan täällä ja että minä olisin eilen . aamulla teidän kanssanne. Hän pani yhteen kaksi- ja kaksi,, mutta teki kuitenkin yhteenlaskuvurheen r~ hän luuli, otaksun, että sie vastaus, minkä , hän sai, oli minun syytäni." - - • - Etoin kasvoiU<Ei levisikirkasrpunsfcr "Te ette^ole kovin kostonhimoinen.'- >*Minä annoin hänelle kahdest^ lujan selkäsaunan 7-- ja minä kastdin-hänet sitäpaitsi/' "iHmettelen', ettette silloin kuri hän olivalassanne — ettette potkaissut ^-häjttiä/';"^:-'^ • "Minä iuuleh, että Dtr^^^ ta järjesti sen-asian. Mutta aika lääkitsee' värAatj;haa>\(iait.^ Kats^itt'pu-h^ uiresani taiikpanw r— ber läkkä "väri hänen -poskiHaan -syveni ~ tummaksi punaksi> joka kesti - kauaa ; aBtaa. "Tahdotteka lähteä kanssani, ajelemaan?" kysyin nrinä löpetettuam-me^ aamiaisen. ^ - "Kyllä, tietysti. Pistän vain hä-tun päähäni ja olen täällä alhaalla viiden minuutin kiiluttua.'- ^ Hänen mentyään lähetin Theresan viemään DirckiUe tarpeellisia ohjei- - ta, ja jouduttuani valmiiksi auto ajoi portille. "Ajan itse, Dirck, sinun ei tarvitse tulla mukaan." Hän puuhaili hätä jarrun kimpussa. "Se on vähän jäykkä", selitti hän, "jos monsieur tahtoo odottaa viisi minuuttia —" "Ei, ei tarvitse, minä voin hoitaa sen sellaisenaan." "Niinkuin monsieur käskee." Hän astui askelen lähemmäksi kuiskaten: "EUen illalla sain kuulla Theresalta viimeisen sanan siitä asiasta, joka herättää mielenkiintoa meissä molemmissa," Tiesin, ettei minim viekasta kuljet-, tajaani helposti peijattu. *'Mitä nyt?'» Kuulin portin avautuvan takanani, X ia Dirck «li puuhailevinaaaiiÄaaiö-rattaan .s kimpussar. - ^T' ' tuleej älkää katsoko ympärillöme, Theresa sanoi minulle eilen illalla — ah,, madempiselle tulee^-^ toisen kerran." - ipm nosti h ^ ja-a^tvu .sivuun,,kimEltenrjw portaita a-las., • . ''.'iUikki:kunnpss*?'V:kysyin^^^ • "Kaikki: kuonossa; - aarme'a^'^ nemtiie?>r-Maiärtöivpnret^^^ :Ieeoikein^itkä:ie^." "IfHii. yugorten^ Automn häätain^^^ ^ siliä:: aikaa-kuin; J^irtks :tarka5äti^;>^ hä^^^.^^ • ••t : miiista*ik4i;;et^ semaan.; ^ Onkoi: ksakki ^kaai^^ " I^?-^E^^5^siäi^^^^:' . Ölönl^ •^•'vätifitia.....-.^^ -•'.:.V^. : Jatkuu. .: >• •' ' epn^ <hicvö iq^yiäen^sotrtd- . öiikaBL^aikana); .:taxstelua£em3n''eta' PiiolellaoleviiiL.paacfcoi^^ koihin,- joita, ei vt)ftu:puolustaa-tar-peeksi- teholOtaallautulella. ^ Estäai-seenr vihollisen ckokoöntumasta-se^^ moisilil paikkoihin rakennetaan näiö hakkauksia, kaatamalla, puita ristiin latvat viholliseen päin. Pieneminät oksat ja lehdet karsitaan pois, paksummat teroitetaan ja köytetään yhteen. Etuhakkauksia-käytetään-myös metsänreunojen -puolustuksessa, estääkseen vihollista tunkeutumasta metsään. Puut koetetaan kaataa niin, että ne jäävät juurilleen kiinni, ettei vihollinen voisi niitä kantaa pois. — oOo— ENSIMMÄINEN^ KÄÄPIÖAU-TO, joita Fordin tehdas Detroitissa valmistaa Yhdysvaltain armeijaö* suuremman määrän, valmistui 'vvxot viikolla. Taina;, auto on ainoastaan 38 ttmmaa.koriEea^l2^tuunutf^{vt^
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 15, 1941 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1941-03-15 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki410315 |
Description
Title | 1941-03-15-06 |
OCR text |
Sivu 6 LAUAOTAliVA, MAALISKUUN IS PÄLVXNÄ
Sanomalehtien kautta kuuluisaksi ttilhit norjalainen Peter Novakin perhekunta on saapunut''luvattuun maahan". Norjan jouduttua
natsien vallan alle joutui Peter ja 23Jmmn perhekuntansa jäsentä jä ttämään Trondheimin lähellä olevan, kotinsa ja pyrkimään pois. Niinpä
he onnistuviat purjehtimaan 75 jalkaa pitkällä aluksellaan ensin Faroe-saarille ja myöhemmin Newjoundlandin rannalle. St, Jormiin,
tehtyään yhteensä 3,000 mailin purjehdusmatkan. Elettyään kuusi kuukautta Nova Scotiassa kalastuksella, päätti perhekunta miiuttaa
British Columbiaan. Ylläolevain lähdettyä sinne rautateitse, toi set lähtivät kiertämään Panaman kanavan kautta, otaksuen suorittavansa
tuon matkan^aluksellaan 40 päivässä.
te, jos lähtisimme aamiaisen jälkeeni
*'Minä sanon ilman muuta *kyllU'.
Autoretki olisi reipastuttavaa eilisen
rasittavan päivän, jälkeen." Hänen
katseensa leijailivat uudelleen avaruudessa^
aivan kuin hanöUsi katunut
tilaisuutta, jonka oli anWnut minulle.
Mutta minä en sitä käyttänyt. Hänen
ruskea, aamupukunsa puki Mniä
erinomaisesti— ja: hänen ruskeat
kenkänsä sopivat hyvin-suhen. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1941-03-15-06