1956-08-04-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
oli huhtikuun 2 p. 1902. Salo rvhtyi
työhön rautatien seksuunajoxikkuee-seen,
jossa Gust Lankila oli etumiehenä.
Pian tuttavat USA:n puolelta esittivät,
että siellä olisi sopivia paikkoja,
joihin voisi asettua pitemmäksi ajaksi.
Niinpä Salo suuntasikin matkansa San
Franciscoon. Siellä Fort Bragg nimisessä
kylässä hän oli lyhyen ajan työssä
sahalla. Liiallisen lämpimän ja o-saksi
pahan loukkaantumisen takia ei
tämä paikka tuntunut miellyttävän, joten
hän päätti tulla takaisin Xipigoniin
ja asettua sinne. Hän kirjoitti vaimolleen,
että tulla sinne. Fiina saapuikin
Nipigoniin heinäk. 14 pnä 1902.
Salojen ensimmäisenä asuntona Ni-pigonissa
oli yhden huoneen hirsikämp-pä,
jossa he asuivat 2^^ vuotta. Siihen
mennessä John rakensi kaksikerroksisen
hirsitalon, kaatoi hirret metsästä ja
veisti ne. Hän osti ainoastaan ikkunat,
ovet y.m. höylätyn tavaran. Kun hän
oli Suomessa oppinut sekä muuraus- että
rakennustyöhön, sujui kaikki hy\h\.
Tässä Salot aloittivat pienen ruokalan
ja monet yksityiset, jotka olivat kyllääntyneet
oman ruoan laittoon, ol'vat
halukkaita istumaan valmiiksi katettuun
pöytään. Pian tämä ruokala aikoi
käydä liian pieneksi, mutta kuiten'v'n
siinä tultiin toimeen nelisen vuotta. Täi
3ä välin oli Salo taas kaatanut hirsiä,
veistänyt ja rakentanut isomman talon,
jossa sitten taas asuttiin 9 vuotta.
Fiina toimi itse kokkina ja samalla huolehti
taloudenhoidosta, joutuen joskus
lypsämään 6 lehmää. Hän olikin käy-nyt
Suomessa karjakkokoulun ja nyt
antoi monille neuvoja eläinten sairaustapauksissa
y.m. Kiireimpinä aik sinä
täytyi pitää apulaisia ruokalassa.
Sitten Salot ostivat talon, jossa asuivat
31 vuotta. Tällä ajalla Salo osti
maita, valmisti senienttiplokeja, rakensi
asuin- ja liikehuoneita, tehden itse melkein
kaikki työt. Ensimmäiset sement-tiblokirakennukset
hän rakensi v. 1925
ja ovat ne vieläkin pystyssä. Vuokra-laisperheitä
on hänen taloissaan ollut
joskus samalla kertaa 21 asti. Oman
työnsä sivussa hän muistaa tehneensä
toisille oman kodin rakentajille noin 25
savupiippua. . ^
Tulipalotkin aiheuttivat vahinkoja,
sillä ensi vuosina ei ollut kunnollisia
vesijohtoja ja sammutusvälineitä. Ensimmäisen
kesähuvilan ja saunan he
rakensivat Löfquist järven rannalle ja
sauna oli ahkerassa käytössä sunnuntait.
Siellä vieraat vihtoivat ja mols-kuttelivat
järvessä kesääjat.
Salo ennusteli Xipigonista kasvavan
sievän ja kodikkaan kaupungin, jossa
sairaalakin olisi tarpeen. Tätä sihnäl-läpitäen
hän perkasi ja tasoitti useita
tontteja, jotka olisi monta kertaa saanut
myydä hyvällä voitolla. Kun sitten
sairaalakomitea sai asiat alkuun, lahjoitti
hän tontit sairaalalle, lisäksi sievoisen
rahasumman sekä yhden sairashuoneen
kaluston ja kunnostuksen. Monia
lahjoituksia on hän tehnyt hyväntekeväisyystarkoituksiin,
joista olen
persoonakohtaisesti nähnyt kiitoskirjeet
yksityisiltä, seuroilta, kouluilta, koululaisilta,
pappismiehiltä y.m. .
Fiina Salo oli myös hyväntahtoinen
ja jaloluontoinen. Pula-aikoina, jolloin
työttömät ihmiset joutuivat kulkemaan
'•ripakyydillä' ja naputtamaan ihmisten
oville pyytäen jotakin suuhunpantavaa,
tapasi hän ensin tuoda vettä ja saippuaa
ja sitten kutsua ruokapöytään. Vielä
tänäkin päivänä monet eri kansallisuuksiin
kuuluvat henkilöt muistavat häntä.
Hän nukkui kuolon uneen Nipigonissa
lokakuun 18 pnä 1938 ja "haudattiin Ni-pigonin
hautausmaahan.
Äskettäin lahjoitti John Salo huomattavan
summan hautojen kukittamiseen
ja kunnostamiseen. Hän itse on vielä
ikäänsä nähden hyvässä kunnossa, tekee
pieniä töitä aikansa kuluksi ja seuraa
maailmanmenoa. Hän omistaa hyviä
kirjoja ja lukee niitä. Jo 15-vuotiaana
hän opetteli soittelemaan ja vieläkin
hän joskus pistää lauluksi ja soittelee.
Toivokaamme hänelle mitä parhainta
vointia vielä vuosikymmenien ajaksi!
ALEX LANGILA.
J. K. — Xipigonin sairaalan nurkkakiven
alle pantiin metallinen laatikko
muurattaessa, jossa oli suomalaisia ja
englanninkielisiä lehtiä y.m. muistoja.
ECKVILLEN JA ELSPETHIN SUOMALAISET JÄRJESTÄVÄT
I L L A N V I E T ON
Elspethin haalilla, elokuun 10 pnä klo 8 illalla
Kolmeosainen näytelmä
"OLENKO MINÄ TULLUT HAAREMIIN"
sekä muuta ohjelmaa — TANSSIA LOPUKSI .
SIS.ÄÄNPÄ.ÄSY 50c TERVETULOA!
4-näytöksinen tukkilaisaiheinen laulunäytelmä,
• Kirj. HELLÄ KOTUÄRVI
esitetään
LAUANTAINA, ELOK. 11 P. 1956'
kelk) 8 illalla
Clinton-haalilla, 2605 East Pender St., Vancouver, B. C.
HENKILÖT: ESITTÄJÄT:
KAISA. KAHVIKOKKI MANDA RANTA
LHSA. HÄNEN TYTTÄRENSÄ LISI KANGAS
NIILO IHANTOLA HENRY LAHTI
ISÄ E. MUSTONEN
^ RUTAKON PEKKA HENRY KANGAS
SIREN ELMER KUJANPÄÄ
VIKSTRÖM. UnrOPÄÄLIJKKö EINO RAAPPANA
SYNKKÄ KALLE MATTI VARILA
KAMUNEN ANTTI KOTILA
LINDEN ARMAS ROOS
,VILI LAUKKARI
TVl^^BZ^ K.^;SÄ
^ ART SrVEN
POLnSI O. KASPER
LIPPUJA ETUKÄTEEN 75c, OVELLA $L00 TERVETULOA!
.. k. l , , ~ .> tl. N >• K ^ («( > , .
Siivoojattaren unelma
Kertomus loliesta
joka hukkui purooB
Eräänä päivänä serkkuni, George
joka asuu Owen Soundissa, Ontariossa
havaitsi kalastusreisulta palauttuaan
yhden saamistaan lohista vielä elävän.
Piloillaan hän pisti sen talon takaseinällä
olevaan sadevesi tynnyriin.
Kaikkihan te tiedätte, miten sääskien
toukat kehittyvät sadevesiastioissa ja
siksi oli mielenkiintoista seurata, josko
lohi alkaisi siellä elpyä ja syödä noita
sääskien toukkia. Kun George sitten
havaitsi lohen pysyneen elävänä, alkoi
hän syöttää sillä matoja, kuoriaisia ja
kärpäsiä. Hyvin pian se tuli niin kesyksi,
että se tuli ottamaan ruokansa
kädestä.
Ja, kuten arvaatte, pian se oli niin
kesy, että George voi nostaa sen pois
vedestä ja pidellä käsissään. Hän nimitti
lohen Frediksi ja heistä tuli oikein
hyvät kaverit.
George otti sitten joka päivä Fredin
pois tynnyristä ja piti kuivalla aina
vähän pitemmän ajan joka päivä. Jos
oli sadepäivä, voi hän pitää Fredin
pois vedestä tunninkin kerrallaan. Sitten
siihen ritti jo pelka sumu ja sen
jälkeen ei enää tarvittu muuta kuin vähän
kastetta. Lopulta ei lohi kaivannut
vettä ollenkaan.
Se oli kummallisinta nähtävää mitä
olette koskaan ennen nähneet, kun kala
hyppiä "loiskauttelj pyrstönsä avulla
Georgen perässä tämän liikkuessa takapihalla,
aivan kuten olisi ollut pieni
koiranpentu.
Eräänä päivänä George sitten lähti
kävelemään polkua myöten puron toisella
puolella olevaa vainiota kohti. Kuten
tavallista, pomppi Fredi hänen perässään.
Kun George ylitti puron ei
hän edes havainnut, että sillasta oli yksi
lankku poissa. Mutta Fredillä ei ollut
niin hyvää onnea. Se liukastui ja sitten
pudota mätkähti puuttuvan lankun
tilalla olleesta raosta suoraan veteen.
George älysi heti mitä nyt tapahtui ja
hyppäsi alas puron rannalle. Hän ehti
kuitenkin liian myöhään. Fredi oli jo
hukkunut.
Tämän nurkkakiven muurauksen toimitti
Salo, pitäen sen yhteydessä suomenkielisen
puheen. Hänen jälkeensä
tilaisuudessa puhui 5; pappia, kaupungin
pormestari H. Swain kunnioittaessa tapahtumaa
läsnäolollaan.
SAMA.
OMA PALSTA
S.^SOIA 3.42,0
Vähitellen paranee Suomen ermätv
1,500 metrillä maailmanennätystä '
henteleväksi. Vain'pari viikkoa siti
juoksi Olavi Vuorisalo tämän mat
ajassa 3.43,8, mikä oli uusi Suomen
nätys. Viime viikon maanantaina vien
li Olavi Salsola Pohjanlahden tobe]
puolella ja juoksi Gävlessä uuden lois
van Suomen ennätyksen 3.42,0.
Gävlen kilpailuissa osoittautui Xo
jan Boysen olevansa erjnomaisessa^J
nossa, sillä hän voitti 800 m. ajal
1.46,5. ' ^
SKOBLA EUROOPAN PARAS
Tshekkoslovakian mörssäri Jiri Ski
la todisti Prahassa kesäkuun 22—:
pnä suoritetussa Lontoo-Praha kaupi
kiottelussa olevansa edelleenkin Eu
pan ykkönen kuulantyönnössä, mii
hän voitti tuloksella 17.55, Lont
Palmer työnsi 16.80.
Muita parhaita tuloksia näissä
päiluissa oli seuraavat: 200 m, Mani
lik, Praha, 21,1; kiekko Pharao,Lont(
53.04; pituushyppy Cruttenden,
too, 7.52 ja 3,000 m. esteet Disley,
too, 8.49,2.
• • *
HIRMUAÖL\ MARATOONHLAI
Belgradissa suoritetussa Ball
maiden yleisurheiluottelussa juoksi
goslavian Mugosa maratonin hirmuaj^
sa 2.16,26. Parhaaksi urheilumaaksi i
viytyi Jugoslavia, seuraavana Ron
nia, Bulgaria ja Kreikka. Viimeise
Turkki. • • «
• - D.-^NIELSEN 83,57
Yhä vaikeammaksi käy arvailla
häänheiton voittajaa Melbournen
soissa, sillä Sidlon jä Nikkisen rinn
on nyt noussut Norjan pyrstötähti'.
nielsen, joka kilpailu kilpailulta on|
rantanut Norjan ennätystä.
Ruotsi-Norja maaottelussa heinäin
19 pnä hän heitti taas uuden
ennätyksen 83.57, siis sentin piten
le kuin mitä kantoi Nikkisen hirmij
to ja vain 9 senttiä vähemmän ki|
Sidlon maailmanennätyspaukku. Te
mieU ennustaa voittajaksi — rauj
jääköön se kuitenkin tekemättä.
3,000 ESTEET
Viime olympialaisten edellä pide
3,000 m. estejuoksun varmimpana v
tajaehdokkaana NL:n Kasantsevia
muaikojensa ansiosta. Olympialaisi
USA: n Ashenfelter kykeni kuitei
viimeisellä sileällä kirimään selv
voittoon, tosin maailmanennätysaja
Nyt ovat voittajaehdokkaita Suoi
Rinteenpään ohella, joka viimebi ti
viikkoa sitten juoksi matkan 8.4
Ruotsin Tjörnebon, joka Oslossa nii
taman, päivän myöhemmin juoksi
matkan 4 sekuntin kymmenystä
remmin.
Samoihin aikoihin juoksi Un
Jeszensky maailman tämän kesän k
tuloksen 8.40,8. On vielä useita m;
hyviä miehiä, joten kova tulee kii]
voitosta olemaan.
LITUJEV VETI HYVIN
Juri jLitujev osoitti toista viikkoa
ten Kievissä pidetyissä kilpailuissa
vansa vieläkin vaarallinen vastus
4tX) metrin aitajuoksussa. Melkoi
-— Ei ole muuta suurta taidetta kuin
totinen ihmisrakkaus. — Leonarda da
Vinci.
voimakkaassa vastatuulessa han =
vutti ajan 50,9, mikä on paras
vuonna Euroopassa juostu aika.
. . • *.
PIRIE YRITTI MAILILLA
5,(K)0 metrm maailmanennätys n
Gordon Pirie juoksi viime lauanta
mailin ajassa 4;02,2. Ottaen huoim
tuulisen, sääa ja tthktisateen voi<ua«
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 4, 1956 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1956-08-04 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki560804 |
Description
| Title | 1956-08-04-10 |
| OCR text |
oli huhtikuun 2 p. 1902. Salo rvhtyi
työhön rautatien seksuunajoxikkuee-seen,
jossa Gust Lankila oli etumiehenä.
Pian tuttavat USA:n puolelta esittivät,
että siellä olisi sopivia paikkoja,
joihin voisi asettua pitemmäksi ajaksi.
Niinpä Salo suuntasikin matkansa San
Franciscoon. Siellä Fort Bragg nimisessä
kylässä hän oli lyhyen ajan työssä
sahalla. Liiallisen lämpimän ja o-saksi
pahan loukkaantumisen takia ei
tämä paikka tuntunut miellyttävän, joten
hän päätti tulla takaisin Xipigoniin
ja asettua sinne. Hän kirjoitti vaimolleen,
että tulla sinne. Fiina saapuikin
Nipigoniin heinäk. 14 pnä 1902.
Salojen ensimmäisenä asuntona Ni-pigonissa
oli yhden huoneen hirsikämp-pä,
jossa he asuivat 2^^ vuotta. Siihen
mennessä John rakensi kaksikerroksisen
hirsitalon, kaatoi hirret metsästä ja
veisti ne. Hän osti ainoastaan ikkunat,
ovet y.m. höylätyn tavaran. Kun hän
oli Suomessa oppinut sekä muuraus- että
rakennustyöhön, sujui kaikki hy\h\.
Tässä Salot aloittivat pienen ruokalan
ja monet yksityiset, jotka olivat kyllääntyneet
oman ruoan laittoon, ol'vat
halukkaita istumaan valmiiksi katettuun
pöytään. Pian tämä ruokala aikoi
käydä liian pieneksi, mutta kuiten'v'n
siinä tultiin toimeen nelisen vuotta. Täi
3ä välin oli Salo taas kaatanut hirsiä,
veistänyt ja rakentanut isomman talon,
jossa sitten taas asuttiin 9 vuotta.
Fiina toimi itse kokkina ja samalla huolehti
taloudenhoidosta, joutuen joskus
lypsämään 6 lehmää. Hän olikin käy-nyt
Suomessa karjakkokoulun ja nyt
antoi monille neuvoja eläinten sairaustapauksissa
y.m. Kiireimpinä aik sinä
täytyi pitää apulaisia ruokalassa.
Sitten Salot ostivat talon, jossa asuivat
31 vuotta. Tällä ajalla Salo osti
maita, valmisti senienttiplokeja, rakensi
asuin- ja liikehuoneita, tehden itse melkein
kaikki työt. Ensimmäiset sement-tiblokirakennukset
hän rakensi v. 1925
ja ovat ne vieläkin pystyssä. Vuokra-laisperheitä
on hänen taloissaan ollut
joskus samalla kertaa 21 asti. Oman
työnsä sivussa hän muistaa tehneensä
toisille oman kodin rakentajille noin 25
savupiippua. . ^
Tulipalotkin aiheuttivat vahinkoja,
sillä ensi vuosina ei ollut kunnollisia
vesijohtoja ja sammutusvälineitä. Ensimmäisen
kesähuvilan ja saunan he
rakensivat Löfquist järven rannalle ja
sauna oli ahkerassa käytössä sunnuntait.
Siellä vieraat vihtoivat ja mols-kuttelivat
järvessä kesääjat.
Salo ennusteli Xipigonista kasvavan
sievän ja kodikkaan kaupungin, jossa
sairaalakin olisi tarpeen. Tätä sihnäl-läpitäen
hän perkasi ja tasoitti useita
tontteja, jotka olisi monta kertaa saanut
myydä hyvällä voitolla. Kun sitten
sairaalakomitea sai asiat alkuun, lahjoitti
hän tontit sairaalalle, lisäksi sievoisen
rahasumman sekä yhden sairashuoneen
kaluston ja kunnostuksen. Monia
lahjoituksia on hän tehnyt hyväntekeväisyystarkoituksiin,
joista olen
persoonakohtaisesti nähnyt kiitoskirjeet
yksityisiltä, seuroilta, kouluilta, koululaisilta,
pappismiehiltä y.m. .
Fiina Salo oli myös hyväntahtoinen
ja jaloluontoinen. Pula-aikoina, jolloin
työttömät ihmiset joutuivat kulkemaan
'•ripakyydillä' ja naputtamaan ihmisten
oville pyytäen jotakin suuhunpantavaa,
tapasi hän ensin tuoda vettä ja saippuaa
ja sitten kutsua ruokapöytään. Vielä
tänäkin päivänä monet eri kansallisuuksiin
kuuluvat henkilöt muistavat häntä.
Hän nukkui kuolon uneen Nipigonissa
lokakuun 18 pnä 1938 ja "haudattiin Ni-pigonin
hautausmaahan.
Äskettäin lahjoitti John Salo huomattavan
summan hautojen kukittamiseen
ja kunnostamiseen. Hän itse on vielä
ikäänsä nähden hyvässä kunnossa, tekee
pieniä töitä aikansa kuluksi ja seuraa
maailmanmenoa. Hän omistaa hyviä
kirjoja ja lukee niitä. Jo 15-vuotiaana
hän opetteli soittelemaan ja vieläkin
hän joskus pistää lauluksi ja soittelee.
Toivokaamme hänelle mitä parhainta
vointia vielä vuosikymmenien ajaksi!
ALEX LANGILA.
J. K. — Xipigonin sairaalan nurkkakiven
alle pantiin metallinen laatikko
muurattaessa, jossa oli suomalaisia ja
englanninkielisiä lehtiä y.m. muistoja.
ECKVILLEN JA ELSPETHIN SUOMALAISET JÄRJESTÄVÄT
I L L A N V I E T ON
Elspethin haalilla, elokuun 10 pnä klo 8 illalla
Kolmeosainen näytelmä
"OLENKO MINÄ TULLUT HAAREMIIN"
sekä muuta ohjelmaa — TANSSIA LOPUKSI .
SIS.ÄÄNPÄ.ÄSY 50c TERVETULOA!
4-näytöksinen tukkilaisaiheinen laulunäytelmä,
• Kirj. HELLÄ KOTUÄRVI
esitetään
LAUANTAINA, ELOK. 11 P. 1956'
kelk) 8 illalla
Clinton-haalilla, 2605 East Pender St., Vancouver, B. C.
HENKILÖT: ESITTÄJÄT:
KAISA. KAHVIKOKKI MANDA RANTA
LHSA. HÄNEN TYTTÄRENSÄ LISI KANGAS
NIILO IHANTOLA HENRY LAHTI
ISÄ E. MUSTONEN
^ RUTAKON PEKKA HENRY KANGAS
SIREN ELMER KUJANPÄÄ
VIKSTRÖM. UnrOPÄÄLIJKKö EINO RAAPPANA
SYNKKÄ KALLE MATTI VARILA
KAMUNEN ANTTI KOTILA
LINDEN ARMAS ROOS
,VILI LAUKKARI
TVl^^BZ^ K.^;SÄ
^ ART SrVEN
POLnSI O. KASPER
LIPPUJA ETUKÄTEEN 75c, OVELLA $L00 TERVETULOA!
.. k. l , , ~ .> tl. N >• K ^ («( > , .
Siivoojattaren unelma
Kertomus loliesta
joka hukkui purooB
Eräänä päivänä serkkuni, George
joka asuu Owen Soundissa, Ontariossa
havaitsi kalastusreisulta palauttuaan
yhden saamistaan lohista vielä elävän.
Piloillaan hän pisti sen talon takaseinällä
olevaan sadevesi tynnyriin.
Kaikkihan te tiedätte, miten sääskien
toukat kehittyvät sadevesiastioissa ja
siksi oli mielenkiintoista seurata, josko
lohi alkaisi siellä elpyä ja syödä noita
sääskien toukkia. Kun George sitten
havaitsi lohen pysyneen elävänä, alkoi
hän syöttää sillä matoja, kuoriaisia ja
kärpäsiä. Hyvin pian se tuli niin kesyksi,
että se tuli ottamaan ruokansa
kädestä.
Ja, kuten arvaatte, pian se oli niin
kesy, että George voi nostaa sen pois
vedestä ja pidellä käsissään. Hän nimitti
lohen Frediksi ja heistä tuli oikein
hyvät kaverit.
George otti sitten joka päivä Fredin
pois tynnyristä ja piti kuivalla aina
vähän pitemmän ajan joka päivä. Jos
oli sadepäivä, voi hän pitää Fredin
pois vedestä tunninkin kerrallaan. Sitten
siihen ritti jo pelka sumu ja sen
jälkeen ei enää tarvittu muuta kuin vähän
kastetta. Lopulta ei lohi kaivannut
vettä ollenkaan.
Se oli kummallisinta nähtävää mitä
olette koskaan ennen nähneet, kun kala
hyppiä "loiskauttelj pyrstönsä avulla
Georgen perässä tämän liikkuessa takapihalla,
aivan kuten olisi ollut pieni
koiranpentu.
Eräänä päivänä George sitten lähti
kävelemään polkua myöten puron toisella
puolella olevaa vainiota kohti. Kuten
tavallista, pomppi Fredi hänen perässään.
Kun George ylitti puron ei
hän edes havainnut, että sillasta oli yksi
lankku poissa. Mutta Fredillä ei ollut
niin hyvää onnea. Se liukastui ja sitten
pudota mätkähti puuttuvan lankun
tilalla olleesta raosta suoraan veteen.
George älysi heti mitä nyt tapahtui ja
hyppäsi alas puron rannalle. Hän ehti
kuitenkin liian myöhään. Fredi oli jo
hukkunut.
Tämän nurkkakiven muurauksen toimitti
Salo, pitäen sen yhteydessä suomenkielisen
puheen. Hänen jälkeensä
tilaisuudessa puhui 5; pappia, kaupungin
pormestari H. Swain kunnioittaessa tapahtumaa
läsnäolollaan.
SAMA.
OMA PALSTA
S.^SOIA 3.42,0
Vähitellen paranee Suomen ermätv
1,500 metrillä maailmanennätystä '
henteleväksi. Vain'pari viikkoa siti
juoksi Olavi Vuorisalo tämän mat
ajassa 3.43,8, mikä oli uusi Suomen
nätys. Viime viikon maanantaina vien
li Olavi Salsola Pohjanlahden tobe]
puolella ja juoksi Gävlessä uuden lois
van Suomen ennätyksen 3.42,0.
Gävlen kilpailuissa osoittautui Xo
jan Boysen olevansa erjnomaisessa^J
nossa, sillä hän voitti 800 m. ajal
1.46,5. ' ^
SKOBLA EUROOPAN PARAS
Tshekkoslovakian mörssäri Jiri Ski
la todisti Prahassa kesäkuun 22—:
pnä suoritetussa Lontoo-Praha kaupi
kiottelussa olevansa edelleenkin Eu
pan ykkönen kuulantyönnössä, mii
hän voitti tuloksella 17.55, Lont
Palmer työnsi 16.80.
Muita parhaita tuloksia näissä
päiluissa oli seuraavat: 200 m, Mani
lik, Praha, 21,1; kiekko Pharao,Lont(
53.04; pituushyppy Cruttenden,
too, 7.52 ja 3,000 m. esteet Disley,
too, 8.49,2.
• • *
HIRMUAÖL\ MARATOONHLAI
Belgradissa suoritetussa Ball
maiden yleisurheiluottelussa juoksi
goslavian Mugosa maratonin hirmuaj^
sa 2.16,26. Parhaaksi urheilumaaksi i
viytyi Jugoslavia, seuraavana Ron
nia, Bulgaria ja Kreikka. Viimeise
Turkki. • • «
• - D.-^NIELSEN 83,57
Yhä vaikeammaksi käy arvailla
häänheiton voittajaa Melbournen
soissa, sillä Sidlon jä Nikkisen rinn
on nyt noussut Norjan pyrstötähti'.
nielsen, joka kilpailu kilpailulta on|
rantanut Norjan ennätystä.
Ruotsi-Norja maaottelussa heinäin
19 pnä hän heitti taas uuden
ennätyksen 83.57, siis sentin piten
le kuin mitä kantoi Nikkisen hirmij
to ja vain 9 senttiä vähemmän ki|
Sidlon maailmanennätyspaukku. Te
mieU ennustaa voittajaksi — rauj
jääköön se kuitenkin tekemättä.
3,000 ESTEET
Viime olympialaisten edellä pide
3,000 m. estejuoksun varmimpana v
tajaehdokkaana NL:n Kasantsevia
muaikojensa ansiosta. Olympialaisi
USA: n Ashenfelter kykeni kuitei
viimeisellä sileällä kirimään selv
voittoon, tosin maailmanennätysaja
Nyt ovat voittajaehdokkaita Suoi
Rinteenpään ohella, joka viimebi ti
viikkoa sitten juoksi matkan 8.4
Ruotsin Tjörnebon, joka Oslossa nii
taman, päivän myöhemmin juoksi
matkan 4 sekuntin kymmenystä
remmin.
Samoihin aikoihin juoksi Un
Jeszensky maailman tämän kesän k
tuloksen 8.40,8. On vielä useita m;
hyviä miehiä, joten kova tulee kii]
voitosta olemaan.
LITUJEV VETI HYVIN
Juri jLitujev osoitti toista viikkoa
ten Kievissä pidetyissä kilpailuissa
vansa vieläkin vaarallinen vastus
4tX) metrin aitajuoksussa. Melkoi
-— Ei ole muuta suurta taidetta kuin
totinen ihmisrakkaus. — Leonarda da
Vinci.
voimakkaassa vastatuulessa han =
vutti ajan 50,9, mikä on paras
vuonna Euroopassa juostu aika.
. . • *.
PIRIE YRITTI MAILILLA
5,(K)0 metrm maailmanennätys n
Gordon Pirie juoksi viime lauanta
mailin ajassa 4;02,2. Ottaen huoim
tuulisen, sääa ja tthktisateen voi |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-08-04-10
