Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 30, 1943

              Sivu 10
LAU.ANTAINA, T A ^ I M I K U U N 30 PÄIVÄNÄ
IIII
i i - - . - ! '
. iJi.''^-.t';;:i--f.'V.'
» lv il-
:,<|;7..:'?:J
'III^AN:: kylän;pojista tahtoi- ol­la
oikein mi^eväävmi^^^ '
tehdä oikein miehen töitä;; Hän' o li
nuori.ja pulska, p p t ä p i t e i p p i . m u i ta
poikia. •; ' • . • ' •
Häh häivekM kaikkia sivistyneiden
ihmisten tapoja; herraskaisina. Hän
• piti uljaana kirota minkä jaksoi ja
naurattaa sekä tyttöjä että'poikia ri­voilla
puheilla. Hänestä oli niin mie­hekästä,
kun tytöt punastuivatj jopa
läksivät pakoon. Hän kävi puettuna
kuinka tahansa, vaatteet riippuivat ja
roikkuivat hämen yllään, lalvki.kiikpt-ti
takaraivolla ja hiukset riippuivat
otsalla. Ryyppy ja ' ^iloinen tuuli-'
kuuluivat ehdottorhasti miehelle, ei­käpä
se sikahumalakaan sen kum­mempi
ollut. Paperossi - piti olla ali­tuisesti
-hampaissa- hän puhalteli sau­huja
miitei ihraisten kasvoihin, va­risteli
tuhkaa permannolle, kylvi i -
meskeltyjä paperossinpatkiä ihmisten
kukkaruukut ja uunin edustat ja pi­hamaat
täyteen, sylki minne sattui.
Rautatievaunussa, kun hän maata
kuorsasi penkillä ja kun hänet mat-kustajatulvan
takia herätettiin anta­maan
tilaa, suuttui hän ja päästi pit­kät
kiroukset. Mutta kun hänelle l i ­säksi
huomautettiin, ettei siinä vau­nussa
saa tupakoida, koska se on tu­pakoimattomien
vaunu, suuttui hän
ikäänkuin hänen kunnialleen oli käy­ty.
Hän saattoi vihellellen astua tietä
matkalla tansseihin. Ylämaata yritti
ylös vanha vaimo, työntäen edessään
pientä puukuormaansa kelkalla.
Työlästä sen vanhuksen kulkD oli, jo­ka
askel painoi. Uljaasti astui mies
sivutse, ilman että hänen päähänsä-kään
pälkähti auttaa. Mutta olisitte
nähneet hänen maanviljelysnäyttelyn
juhlapäivällisissä, kuinka hän kyy-
Jiärpäillään teki itselleen tietä läpi ih­mistungoksen.
Hän ei varmaan kos­kaan
ollut vaatinut käsivarsiltaan
3iiin paljon voimia ruumiilliseen työ­hön,
kuin hän nyt pani niitä ihmisten
tönimiseen. Jo komaesti hän pääsi­kin
esiin, ihmiset olivat vallan litistyä
toisiaan vastaan. Ja sitten kun hän
pääsi pöydän ääreen, niin viioria hän
latoi lautaselleen — siinä oli sianlihat
ja siiat ja lohet ja laitokset — pitää-
'hän sitä syödä, kun hellittää kukka­rostaan
puolitoista markkaa! — niin
että hänellä oli täysi työ varjella ruo-
""katorniaan kaatumasta. Ja kuinka
komeasti hän sitten kjynärpäihinsä
nojaten j a tuolillaan loikoen söi ja
nuoli veitsensä ja kävi sillä nuollulla
veitsellään ottamaan voita lisää. Ja
kun hampaiden väliin sattui joutu­maan
jotakin, niin sitterikös avattiin
koko suu ja kaivettiin siellä kaikkien
nähden . . .
Kun sattui hänen tielleen jotakin
liaunistuksia tai istutuksia, niin hä­nessä
heräsi kumma halu hävittää,
tärvellä, tahria ollei muulla taval­l
a niin sylkemällä, heittämällä pape-
Tpssinpiitkiä, potkaisemalla kumoon
jotakin, taittelemalla olcsia tai \'iske-lemällä
paperinpalasia ympärilleen.
Hevosella ajaessa oli komea lyödä
hevosta, kiskoa ohjasperistä, huutaa
j a kiljua pelästyneelle eläimelle
:—yleensä kaikin puolin osoittaa, et­t
ä hänellä ön valta vaikkapa rääkätä
eläin kuoliaaksi, jos hän tahtoo. . ,
Hän saattoi, ilman että oli erityisen
suuttunutkaan, potkaista^koiraa, jos
se joutui hänen tielleen, ja kun se
vinkuen pakeni, nauroi hän . . . Jos
joku tuli vastaan-ja kysyi esim. tietä,
niin hän pysähtymättä ja päin kään-tyiiiättä
tokaisi tulemaan, e t t ä sieltä^;
j a s i e k ä se tie k ä y ; - ^ J o s sanoi s^n-^
kään vertaa, sillä hän saattpi myös­k
i n neuvohkysyjälle-kääntää selkänsä.,
ja-.huutaaj-että.- mitä se häneen kuu­luu,
etsiköön jokainen kunnes lÖ3rtää!
- Sellaista oli hänen miehevyytensä,. •
M u t t a sitä; sanotaan. sivistyskielessä.
raakuudeksi ja sitä on paljon Suomes­sa.
Miehevyyden vaatimukset ovat
kilin ovatkin aivan toiset. Ne vaati­vat,
että ihmisen rohkeutta ja voimaa
johtaa viisas tahto. Reipas, miehevä
niies on aina kohtelias, avulias, käyt­täytyy
kaikkia kohtaan samalla ta­valla
— ei pokkuroi eikä matele mah­tavien
edessä'eikä käyttää mahtiaan
heikompia kohtaan. Hän tietää, että
- ulkoijaihen raakuus aina tulee,sisäl­täpäin,
ja taistelee, kourin kynsin sitä
vastaan. . Sivistynyt, .hieno käytös-kuuluu
jokaiselle valistuneelle ihmi­selle,
ja jos me suomalaiset mielimme
nostaa kansamme sivistyskansojen ta­salle,
niin meidän jokaisen on ryhdyt­tävä
puhdistamaan raakuutta pois it­sestämme
ja keskuudestamme. JMe
olemme kyllä päässeet kaikkein tör-keimmistä
ulkonaisen raakuuden
merkeistä — emmehän esim. kuten
mongolilaiset ota l a m a s t a nukku-makumppaniksemme,
jotta se läm­mittäisi
meitä — mutta pienissä, jo-.
kapäiväisissä asioissa, seurustelus­samme
itsemme ja lähimmäistemme
kanssa, meillä vielä on paljon sivisty­misen
varaa.
J A L M A R I K E K K O N E N.
Mustan ihmissyöjä-alligaattorin
siliän rannikolla.
kita. Näitä petoja tavataan Bra-
Primeruiti vasikoil
Kuvaus Karjalasta v. 1935
Kontokopsinon asemaa lähestyy
Leningradiin päin menevä aamujuna.
Emännät laittavat maitokannut sel­käänsä
ja ovat valmiit nousemaan ju­naan.
Yksi emäntä-Mari juoksee
vielä Kappisen kylän piässä (kylä
aseman luona) ja huutaa edessään
juokseville emännille:
''Ottakaa miulkii piletti, mutt yh-tee
kontsaa vual''
Juna lähestyy. Ipmännät kaikki
onnellisesti pääsevät junaan. ]Mari-emäntäkin
pääsee Katri-kuomansa
luo, joka on naapurikylästä.
"Mitä vart sie Mar^kuoma kasit
minnuu ottamaan piletin vua yhtee
kontsaa, vai hirvisit sie jot miul ei
ois piisant rahhaa'', — kysyy Katri-kuoma.
" E n mie. mittää hirvint, mutt mie
ko niät käin eilen linnaas, ni miull
jäi apratnoi lippu provesjaimatta ja
mie nyt piäsen sil tänäpäin takaisin.
Katsos ni 75 kop. jäp rahhaa. Tram-vairahaks
kelpajaa", — tuumi Ma­r
i .
Katri-kuoma sannoo Mar^, a sie
älä ruppeekaan pettelemmää ommaa
gosudarstvaa. On puhetuulel ja al­kaa
selittää Ilarille uuden elämän
vaatimuksia ja velvollisuuksiamme
valtiota kohtaan, mutta IMaria vä­kisinkin
torkuttaa. Viimein Katri-kuoma
herättää Marin ja kysyy:
''Mitäpäs sie eilen illal oikein teit,
ko sinnuu näin kovast nukuttaa ja
massinastkii oli jäähhä?"
Nyt Mari-emäntä innostuu: "A
meil olj eilen "Semlteltsas" vuosko-kous
j a myöhää loppui.
"No vielks teil primiruittikii ke­t
ä ?"
"Primiruitii 15 henkee."
"Ketä?"
"Karjaprikaatist uuven tuvan
Katrin, Tolppalan Anna-Marin ja
vanhankylän Marin, sen Suven tyttö
primiruistii vasikoil, a Helmi Pöllö-län
hiä ja on karjaprikatis, ni hiä sai
rahas 50.rpl. Palkittii siel miehikii:-
Uatam Petrova hyyäst härän hoita-misest
primiruitii suappaan pohjil ja
10 rpl. rahas. Tolppalas kahel mie-hel
juottii oikein Hj-vät hromoskoi
suappaan piälliset. Viel naurettii,
jot Uatam Vantsj Tolppa suapkii
niist oikein hyvät naimasuappaat.
Naisii palkittii oikein emäntä ihmisii
mitkä kotjtöhen lisäks kä\viit L i -
hoosin töis."
"Valittiks teil uus pravlenja?"
"Kylhä se Semin Vant sanoi, ot
hiä tahtois piässä pois pretsetaatte-lint,
mut Uatam Atamitsi kyläneu-voston
puheenjahtajan apulainen
noirMillasikkaa vualiloi ei sua pittiä
ilman raispolkoman luppaa, niin sä
olj kriska koko vuahloi. Ei muuj
ko annettii pretsetaattelil 2 ^nikca
otpuska ja siin kaik."
*''No kaik ketä vua kokoukses ci;,
ni lupasiit ens keväin ja kesän käyr-vä
oikein ahkeraa työs käymää n
ens vuon olis paremmat tulokset.'"
, Pikkuinen äänettömyys.
Mari jatkaa:
"Joha meil alettii valmistaa ni-Jv
ten päivää. Eilen opettajiin känä]
piätettii, jot naisten päivät sitä tua
Partasel pietää ja oikein kak slje::-
jet. Eikä laseta kettää toisen kylHi-sii.
Meil on niät ni vähän tillaa, e:
jos vieraita tulloo, ni itse suat ciii
nurkas. Viime vuon käi sellai, n.::
tämä vuos otetaan oikein levijält.''
Juna lähestyy Leningradia ji
kuomaksien keskustelu keskeyt>7.
KOLHOOSNITS.A.
P I S IN tunnettu sana sanota^!
olevan eräässä krekkalaisessa näyte/
mässä. Siinä on 171 kirjainta. Suo­malaiset
eivät ole päässeet neljänteet
osaankaan, sillä heidän pisin sanan.^
kuuluu olevan tämä: määritelmä^;-
sentelemättömyydellänsäkään.
— Pohjois-Amerikassa valhiistettiin sanomalehtipape­ria
v, 1940 kaikkiaan 4,783,383 tonnia, tästä määrästä
Canada valmisti 3.418,803 tonnia, Yhdysvallat 1,013,-
437 tonnia j a Ne\\-foudland 351,143 tonnia. . ..
. — Canadan oppilaitoksissa oli 1940 kaikkiaan 2,485,.-
127 oppilasta ja 93,000.opettajaa. Näiden oppilaitosten
kustannukset olivat ^ ^157,000,000. Yli . 1 0 vuotiaasta
väestöstä,96.2 prosenttia osasi lukea.
— Canadan yliopistojen oppilasmäärä 1940 oli (täy­dellä
ajalla) Toronto, 7,811; McGill ja MacDonald Col­lege,
5,004; Queens, 4,489; INIanitoba, 4.739VSaskatche-vvan,
6,724; Alberta, 2,327; British Columbia, 3,394.
— Kirjastoja oli Canadassa v. 1939 — 1,016, sisältyen"
niihin 685 vapaata yleistä, j a järjestöjen kirjastoa;. 156
yliopistojen ja muiden oppilaitosten kirjastoa ja 175 hal­lituksen
teknillistä ja liikekirjastoa. \leisistä kirjastois­ta
lainattiin kaikkiaan 20,728,151 nidosta.
* * *
— Canadassa ilmestyy kaikkiaan 1,S24 eri sanoma­lehteä
ja aikakausjulkaisua ja sen lisäksi Canadaan tuo­tetaan
ulkomailta vuosittain miljoonien dollarien arvosta
painotuotteita.
Tässii yhteydessä on mielenkiintoista huomauttaa, et
tä Canadan ensimmäinen sanomalehti perustettiin 7.
1752, jolloin John Bushell perusti "Halifax Gaietteri'.
— : -oOo
—-Mutta katsos kun niies taitaa aatella mitä hän U--
too, aatella itsensä koko Thaailraari herraksi tai tönkeC:-
vaksi spntiaiseksi. Kas hän taitaa aatella kuolleiksi J:;-
malan, perkeleet, enkelit j a koko ihmissuvun ja elik^l
maassa, meressä ja ilmassa, aatella maan, helvetin ja t^'
vaan; katodvaö kuin tuppuratukkp tulessa; ja pimeyc=2
astuvan sijaan, jossa kenokaula- sinä. ilmoisna ikänä ö
herran valkeutta huuda- Niin sinkoilee täällä micbi
-aatos! Ja ken taitaa viskellä verkkoja sen tielle? —
hani Aleksia Kiven "Seitsemässä Veljeksessä".
• • • - ————-oQo
.A-APO. Et lyö, Juhani:-
JUHL\NI. Mene tunkiolle sinä, tai ota halkos ja P'--*
lusta-itseäs, pehmitänpä muutoin pääsi..' Dta halkos! •
.A.\PO. Missä on järkes? • -
Tässä visapäisessä halossa; katsos
se hiiskuu sanasen.
. \ . \ P O . Varro, veli, varro, kunnes minäkin tempai
kouraani aseen. — Kas niin, tässä nyt seisomme ma-t
rahalko kädessä. Mutta ensin pari sanaa, sinä Ju^o
kristillinen veliparvi, ja sitten tapelkaamme kuin hui
s u d e t . . .
Kiven "Seitsemästä Veljeksestä •
1945
Hevonei
Useimmat tutkh
tä icullakin maanc
:ut oma villihevo
i pien&asvuisia, m
inan arkoja ruohil
läimiä. Jo aikais
niitä kesyttää kot
si jääneet laumat
sukupuuttoon; air
aroilla tavataan v
rviisLStä villihevosi
Ameriikan yjn. .r
livilleinä-elelevät .
get" sitävastoin i
hevosista. "'
Vanhassa maail;
leen kolme toisisti
ulkomuotoa: Itän
nen), jonka koti c
jolle ominaisia OYJ
kuiva pää (korvat
siaan, silmät ylliä:
tevä kaula, solakka
lat; kestävä j a tuli
ajan puhtaimpia j;
maisia muotoja ov
sen lähisukulaiset
maimilainen. egyp
nen sekä täysiver;
hevonen, joka ku
etevimpänä kulttn
kehittynyt koossa,
vyydessä, nopeudes
öessa kaikkien ed<
isiensä edelle. Ihai
rotuja on ainoasta^
nen arabialainen jj
lantilainen. Näillä
roopan kömpelömm
kannoista on saatu
puoliverisiä rotuja,
kaikki muut sivistyt
tohevosrodut, s.o. r
vanunuhevosrodut ,
sassa, Ranskassa, Vi
kassa. Suomeenkin
muotoa olevia hevc
tuotu ja Suomen he^
osassa maata hiukk
. Eurooppalaisen i
paikka luullaan olI<
san ja Ranskan seu(
detty j ä ä k a u t i s i a hi
Se on ollut pieni, r
paljon vahvempiruu
alkumuodot sekä nä;
suurentumiseen ja Vi
tuntomerkkejä ova
pää (paksunlaiset k
rät), lyhyt, paksu :
ruumis (lautasessa
"oja"), leveät jalat;
jos sitä useammasj
Hoidetaan. Tästä k
seammat nykyajan
rodut, joiden ruumis
luonne ja liikkeet v
vat: Belgiassa belgi
ardennilainen, Ran^
Englannissa clydesdj
Tanskassa juuttilain
teista riippuen ovat
fudbrajtidsdalin-rotu
neet keskikoislna jä
sekä esim. norjalair.
ja gotlantilainen käi
n€€t hyvinkin pieni
; tavataan tätä euroop
sekoitettupa maatiaii
Monogolilaisen ai
laan olevan kotoisin i
ta sitä/on suomalaxj
sojen mukana siirtyi
levhinyt koko n;
valtakuntaan sekä <
Aivojen riip
hapei
Äskettäin esitettii
l^äriseuralle sarja h
viattomista vaaroistj
s'itä, että aivot saai
hapen puutetta. T
noksia. Todettiin, e
levinnyt väestön 1
liiultavasti monen sj
h-vvin vaarallinen o
potilas joutuu leikki
Anoksia on pysjr
nilassa, jolloin pun
-"hifien tehtävänä on
"^''len. ,)n vähän, ja
^^audeissa. jolloin ma
l^fne pumppaamaan
f «-fJelleen se ilmen-
'^^uksissa, jolloin ilm
"k-^i happea. Sitä