Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 4, 1954

              «
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
Ifi - VoL XIX vao»ikwfta Lauaniaiam. syyskuun 4 p&iT&ai. 19S4
(öjä suojellaan
Sveitsissä
Sveitsissä hyväksyttiin äskettäin kan-näänestyksellä
vesistönsuojelulak>, jo-antaa
viranomaisille vahuudet ryh-ä
tarpeellisiin toimenpiteisiin teoHi-den.
ym. tekijäin aiheuttaman pinta-i
pohjavesien likaantumisen estämisek-
Kysymys on käynyt kaikkiaJJa yhä
^tavcmmaksi ja vaatii ilmeisesti radi-ilisia
toimenpiteitä. Monissa maissa
on tutkittu, mutta toimenpiteet
liipyvät kai siksi, kunnes ainakin suu-npien
asutus- ja tehdaskeskusten lähi-det
on pilattu sukupolvien ajaksi.
Mmian sveitsiläinen "kmmattiyhdis-yslehti
liittää vesien suojelusta puhues-asiaan
hieman yllättävästi^ sisäve-laivaliikehteen.
jota Sveitsin jär-
3!ä pyritään kehittämään. Lehti pel­aa
tämän vain edistävän vesien öljyyn-binistä
ja likaantumista, sekä leimaa
ko sisäveisiliikenteen keskiaikaiseksi
kennemuodoksi ja maaliikenteen ny-
|t)Tseen kehitystasoon katsoen ylellisyy-iksi.
'
lallo palautettiin
lisin heimolle
Versaillesin rauhansopimuksen 246.
pykälässä velvoitettiin Saksa palautta-afrikkalaissn
Wahehe-heimon
allikon ..Mkvavan pääkallo. Mkvava
iii 1890-luvulla taistellut nttenestyksel-psesti
Itä-Afrikkaa valloittamaan pyr-neitä
saksalaisia sotilasretkikuntia
astaan. Epätoivoiseen tilanteeseen jou­duttuaan
hän oli päättänyt itse päivän-ja
saksalaiset veivät hänen pääkal-mukanaan
Saksaan voitonmerk-
Ensimmäbestä maailmansodasta läh-pääkallo
on kuitf-nkin ollut kadok-a.
mutta löydettiin äskettäin Breme-tansantieteellisestä
museosta. Kun
^•avaa palvotaan tekojensa tähden
fahehe-heimon kansallissankarina, pa-
' itinat saksalaiset hyvää tahtoa osoit-pääkallon
heimon omistuk-
Tuhatkunta wahehea seurasi luo-
«usseremoniaa. AVähehen nylcyinen
«Dikkö on Adam Sapi.
erien on pidettävä
itsansa kurissa *
Prikaatikenraali Manud F. Cabai an-
I* ^Janilassa määräyksen, että hänen
Ntetensa upseerien on pidettävä huoli,
1^ heidän vatsansa veny Uian suu-
Heidän on pidettävä vyönsä soHci
l** inumassa.
^ v a t s a on sellaisen upseerin tun-joka
ei vietä tarpeeksi paljon
, ^^noituskentällä", sanoi kenraali
®ö rakastunut
Ituun
•'^^ > i . on muuan urossorsa
«out kovasti mr. ja mrs. AI Skla-
|^*^sunnon pihamaalla olevaan ki- ^ rS'''''''^'^"- Sorsa menee
°"kkumaankin aivan veistoksen
Viime lauantaina päättyi Scarborossa, Ont. kuuluisa Labattin
goljiottclu, jossa oli $26,500 palkintoina. Otteluun osallistui pe­lureita
niin Canadasta kuin rajan toiselta puoleltakin. Kuvassa
yksi otteluun osallistuneita, amerikkalainen Wally Ulrich, joka
pääsi kolmannelle tilalle, saaden 1,300 dollarin palkinnon. Otte­lun
voitti amerikkalainen Biid Holschcr.
ÄLKÄÄ NAURAKO KEKSIJÖILLE
E'^RÄ.\XÄ aamuna vuonna 1818 Pa-
' riisin kaupunki heräsi hämmästyk­seen.
Kaduilla puhkesi suuri melu: pit­kin
valtakatua liikkui tunnettu parooni
Drais de Savexbon ihmeellisellä telineel­lä,
jota hän polkemalla kuljetti eteen­päin.
Näky oli outo ja mitä nauret­tavin,
väki kerääntyi paroonin ympä­rille
ja nauroi katketakseen. ^lutu tä­nään
pikkulapsiakin hävettää, elleivät
he osaa ajaa polkupyörällä.
Ihmeellisiä keksintöjä ovat ihmiset
tehneet historiansa aikana. Uudet asiat
eivät heti saavuta hyväksymistä ja vii­saatkin
jhmiset erehty\ät usein, kun he
joutuvat arvostelemaan uusia asioita.
Kun ensimmäiset rautatiet rakennettiin,
väitettiin jopa tiedemiesten taholta, että
ihmisen keho ei kestäisi junan hirmuisU
nopeutta, vaan sydämen toiminta lak­kaisi
junan nopeuden ylittäessä 10 mai­lia
tunnissa.
Virfä myöhemminkin, kun rautatie oli
jo käytännössä, suuri fysiikantutkija
AragQ väitti aivan tosissaan, että rauta-tiaunneleita
ei voitaisi rakentaa, koska
ihmisen hermosto ei sietäisi ajoa pimey­den
halki.
Kun keksijä Charles Gross pani erään
historian ensimmäisistä fonograafeista
soimaan, kurottautui pöydän yli tunnet­tu
tiedeakatemian jäsen, joka tarttui
Crossin nenään huudahtaen: "Tuo mies
on vatsastapuhuja!"
Vuonna 1895 järjestettiin eräässä rans­kalaisessa
kahvilassa ensimmäinen elO'
kuvaesitys. Seuraavan päivän päiväleh'
det eivät puhuneet tilaisuudesta ilmKään,
koska se ei niiden mielestä 'ollut va­kava''.
Näin keksijöitä ja heidän keksintö- ,
jään on kohdeltu.
Mutta tänään .\rkhimedes, Watt,
Röntgen, Edis<Mi, Pasteur ja kaikki
muut suuret keksijät ovat koko ihmis­kunnan
kunnioittamia. Heidän nimen­sä
ovat kuolemattomat. Sukupolvi su-''
kupolven jälkeen kuuntelee hiljaa ja jär­kyttyneenä
tarinaa heidän neroudes­taan
ja heidän taistelustaan ennakko­luuloja,
ivaa ja jopa vainoakin vastaan.
On myöskin epäoanistuDeita keksi­jöitä.
Historia tuntee monta hävittä­vä^
esimerkkiä kummallisista keksin­nöistä,
joita ainakin kduijä itse on pi­tänyt
nerokkaina ja muUistavina.
Vuonna 1854 ehdotti eoi^antHaiiieB
Charles Blake, että laivasto ottaisi kiy-
NIMIPÄIVIÄ
SYYSKUU
5— SmuMiBlai Mainio
6— MaaoaaUi . . . .Asko. Työnpäivä
7— Tiistai Arhipp»
8— KcakivUkk» Taimi
9— .X«nlai Isto
10—Perjantai Kalevi
11—Lauantai . .* Santeri
Väittää ofevansa arkki-enkeli
Mikael
Tortn<Ka pdiisit Italiassa painiskele*
vat jokin aika sitten erään alastomana
* löydetyn miehen ongelman selvittämi­seksi.
Mies löydettiin Astin läheltä ja
hän väittää olevansa arkkienkeli Mikael,
joka on lähetetty taivasta rauhan ruh­tinaaksi.
Mies puhuu sujuvasti ranskaa, eng­lantia
ja saksaa, mutta ei italiaa. Eräs
autoilija löysi hänet; kun hän oli polvil­laan
tien reunalla vaipuneena rukouk­seen.
Autoilija hälytti poliisin, jolle
muukalainen selitti olevansa matkalla
Palestinaan. 'Tuon mukanani Honsa-noman,
jota juutalaiset ovat odottaneet
vuosisatoja. Messias on tuleva pian ja
silloin tulee rauha kaikille maan päällä",
sanoi mies.
Todennäköisesti on kysymys turistis­ta,
luultavasti englantilaisesta, joka on
menettänyt muistinsa tat-joutunut mie­lenhäiriöön.
Se nyt vielä puuttuisi _
muotialalla !
Hieno Englantilainen räätälien lehti,
Tailor and Cutter, on kauhuissaan
eräästä amerikkalaisten viimeisestä kek-smnöstä
muotialalla. Nämä nimittäin
yrittävät tehdä taskut miehen puvussa
tarpeettomiksi ja korvata ne — olkalau­kulla.
'
Laukkua, josta amerikkalaiset käyttä­vät
nimeä 'side kick", kannettaisiin hih­nasta
olalla, kuten kivääriä tai kartta­laukkua
ja se sisältäisi kaiken sen^ mitä
miehillä on tapana pitää taskuissaan.
Suomessa kait paljon käytetty salkku
vastaa jo osaltaan tätä ''side kickiä''.
Mutta voisi kysyä, että missä miehet
•pitävät sitten käsiään, jos taskut pois­tettaisiin
housuista?
täntöön hänen "turvallisuuslaitteensa,
jonka avulla vältetään kaikki yhteen­törmäykset
merellä". Se oli automaat­tinen
jarru- ja peruutu.«laite, joka alkoi
toimia voimaperäisen iskun vaikutukses­ta.
Clara Louise \Vells haki patentin
'*keskussy5teeifii"-keksinölleen. Hän ha­lusi
perustaa kaikkien tulivuorten lähei­syyteen
"keskuksia", jotka kokoaisivat
tulivuorista säteilevän lämmön ja suu­ren
johtoverkoston kautta johdattaisi­vat
sen ''maailmassa oleviin teollisuus­laitoksiin".
Eräs saksalatnefT ehdotti paidankalvo-sinU,
joka estäisi hedetmämelMm ja kas­tikkeen
virtaamasta' käsivartta pitkin.
Eräs amerikkalainen keksi haarukan
herneiden syömistä varten, joka pyssyn
hanaa muistuttavaa laitteen avulla-ti­pauttaisi
hemecft yksitellen suuhun.
Vuoden 1953 kansainvälisessä kek-sintöaayttelyssä
oli näytteillä mm. "pu-ronylittämislaite",
poljinlkäyttöiset le­pattavat
siivet, joihin kuului helium kaa­sulla
täytettyjä Hmapalloja. Toinen
ihmeellinen keksintö oli kahdella erivä­risellä
musteella toimiva kuulakiUkiky-nä,
"jonka molemmat värit voidaan
käyttiiä yhtä aikaa, jolloin oimiklrjoi-tutftanne
on mahdoton jiUjentaä, koska
siiti tulee kaksinkertamen". Köbnas
JalkiMi a. Hvidla