Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 23, 1949

              •i-.X m' mIit-l
K!»-' «Mii
'M
M-ti
1' I
f,
I
4 i
7
O!® V
(KAUNOKfRJÄLUNEN VIIKKOLEHTI)
Publlshed and prjnted \>y the Vapaus giiBHsliltig Ctompany
Limited, 100-102 E l m S t ^ ^ West,
lleglstered at the Post Office Department, €ktamaiaB^sec(md
class mat^er.
Llelcki: ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina '12>>sivuisena* cisäl^
^ e n paxasta. Icaunobdrjallist^
TUJAVSBISSÄT: THDTSiV^TOEBDN:
1 vuosikerta v . . . . . . $ 3 . 0 f r r v u o s i k e r t a » ; . . : $ 3 ; 75
e.kuukautta IJTS Ö kuukautta 24»
a kuukaiitta . . . . . . . . . . . i;00
SUOMEEN J A MfJVAMJiX UULOM^IELE
l vuosikerta . . . ^ . . . . . . , $ 4 6 8 6 kuukautta. . 1 . . ^ . ^ .$3.50:
njuioiTiisroNNAt:
75 s e n t t i ä palstatuumiata^ 'H^^^ kiitosilmoitus $3.00. Kuo-
; l e q ^ ilnuittus. 1^ Ja sen ybteydessä Julkaistava muisto-vfirsjr
$1-00 Jä; k i i ^ s $2J00. K i r j ^ v a i h t o l l m a i t u k s e t $1.50.:Eri-,
koisUnnat iiysyvistä^ >ito ' TilapäistlmcdttaJ oh
U^etettä^,i«isdE6U etukflteen.
AsiamtehlUe m y ä n n e t ä ä n IS^jyosentih paliado.
Kalkki Liekille tairkbltetiut msilBsuosoitukset ön^ostettcivä^^^
tantajanninieen: Vapaus Publis^in^Ccuhpan^ lämiteÄ;
Kustantaja Jai>ainaja: Vapaus *^ifrifBh<ng Ck)mnftny WinftttfHfi
100-102 Etan Street Westr8äti]rary> C^tazio.
Toimittaja: A . Päiviö. '
l i e k k i i n ; aiotut kMrJoftukse
L r E K K 4
Pciäsiäiseny iux>n km^ suuren, jopa suurimman
juhlan, peliistuksm juhlan, anniamme tulla ja mennä meno­jaan.
Vaikka Finnish-haaUlla saimmekin sen kunniaksi "ete'
laisten'* emäntien mämmiä, niin tunsimme ja tunnemme
edel^enkin, ettei ole "pääsiäinen" vielä tullut, on vain vasta
piikäperjantaii
Juuri niihin aikoihin aUekirjoiiettiin pttkti, tukikohtia
. katsellaan ympäri maailmaa tai sen itäisiä laitifja; hiljattain
käytiin"susijahdiUa-' Suomen pphjanperukoiUaija nyt aiotaan
etsiä "Noan arkkia" Araratin vuorelta, jne. lumi tuossa
pisti-sUmäiun eräs uutinen monien m sentapaisten jou­kosta.
Siinä; sanottiin^ että USA:n ilmavoimien, hallinto ^on
tilonnut taas 41 pommitta jaat joten niitä kuudeUa koneetta/
varustettuja B-36 pommittajia, jotka kykenevät tekemään
10,000 mailin matkoja, tulee sitten olemaan 10.k Ja melkein
varmuudella tiedämni^, että noita mahtavia lintuja ei tulla
käyttämään rauhänpeltojen kylvämiseen' eikä edes Marshal­lin
avun wemiseen häääna-aisille, vaan perin selvään- muuhun.
Brittiläiset, amerikkalaiset ja hollantilaiset arkeologit
näet suunnittelevat tehdä tuon mainitun, kolme kuukautta
kestävän "Noan arkin etsintäretken" Araratin vuorelle Tur"
kissa. Neuvosto-Armenian rajan lähellä. Niin ön retken joh­taja
Sykes sanonutt että hän uskoo löytävänsä sieltä 11,000
jalan korkeudesta A^oan arkin jätteet. Hassu juttu. Pravda
kysyi-äskettäin sen johdosta:
"Mitä tämä raamatullinen naamiointi merkitsee? Tar­vitsee
vain katsoa karttaan^ jotta ymmärtää anglo-amerikka-laistenimperiaUstienrgofnatiiUu^
tarkoituksen...
Sellaisen retken todeUmeny tarkoitus on yhtä kaukana arkeo­logiasta
kuin Sykes on esi-isästään Noas^,*^
NeuvostoHiton lehdistö kiinnitti äskettäin myöskin huor
miotasiihent.että Suomen hallitus saUi vakoojien toimio: Neu­vostoliiton
rajan lähellä "susijahdin" naamion verhossa ~
ja saivat vain tteljä.suttq, mikä osoittaa suomalaisten ja ame­rikkalaisten
valokuvaajien, kiinnostuneen ehemniän ilmavalör
kuTHen ottamiseen kuin susien jahtaamiseen..
^ enää liene ti^n.pökeröä ihmistä,^ joka ei
todeUhessa valossa^ — että-ei ole kysymys puolustusvaruste-luistq,
vaan hyökkäyksestä.
YJksi MUGrikkalmnen huippmnies,. Hetiry A, WaUace,
joka aina on antanut äänensä kuulua rauhan ja jgrJtevän.
ajattelun puolesta, sanoi äskettäin Rooseveltin muistotilaisuut
dessa Neww Yorkissa, että Trumanin haUitus lietsoo:'fp^on.
verhojen takana" Neuvostoliittoi}astäistq:hysteriaa,,mik(i: estjää
näiden kahden maan välillä rauhasta keskustelemiseni ja hän
antoi valtiodepartmentille julkisen haasteen selittääi että
"mitä me pelkäämme?" Hän muistutti mieliin Rooseveltin^
lausuntoa: "Meillä ei ole muuta pelättäväqkuiff itse pdko."
Mutta, hän jatkoi, "nykyään levittävät korporaiioiden lordit
.. . pikkupolitikoitsijat . . . ja vaUannälkäiset militaristit.peik­koa
jokaisella nuthdolUseUa tavalla" Ja. sitten,.hän jatkoi:
"Paniikki alkoi IVasbingfonissa kehittyä pian Rooseveltin
kuoleman jälkeen. Trumanroppi, MarshallTplaqni ja fiyt
Atlantin sotaliittosopimus ovat tämän kasvun virstantolppia.
Kunkin niiden väliaikana on ollut pmutisteh jaJttaamista,
lojaalisuuskokeita, vakoojapelottimia ja suurvalamiehistöti
inkvisitioita, poliittisia oikeusjuttuja ja nm^talistauksia ja
kaikkialla kansakuntamme pääkaupungista 3,000 mailin pääs­sä
olevien valtioiden lainlaatijakuntien istuntokuoneisHn asti
ajatuksen kontroUilakeja ja itsenäisen ajattelun raajoHkkout-^
tornista. . .NmvmtoUittOi,Mn huomautti,,on aina.^^
saantoon aikaan ystävällisiä^ suhieiia meidän kanssamme^."
Tuiollaisek puheet ovat nUn^ vastt^aisia Mkelle: säle
Myrskyssä rahti­laivalla
Ulvo. tuuli, kuohti aalto;
iske sade vahdin naamaan f
Nytpä, fotkOf oivan huvin
myrskyn myötä tulet saamaan!
-Vinkuu vantit, hakkaa kone,
kitkaa ahterissa ruori . . .
Mikä ilmal Täällä olen,
sit' ei tiedä äitimuori f
Jossain:ryskyy, .. Tänne miehet!
Vahti! Työhön joutuisasti/
Turha vaiva! — SHnämeni
mereen kaikki kansilasti!
Mitäs tuosta! L^iiva kesti; -
— kestää^kquan, mene tiedä!
K^ohu laine yli partaan,
kaikmirtaifnen saat viedä!
Värjy ruumis, laula sielu,
nautirmyrskynraivonnasta!
Tääll' on nteren romantiikka;
ei likaisessa sätantassa!
XQIVO E. RINNE:
Vanhan Vaa^^^
^ Pohjanmaa astuu liamme historian näyitämSIl '
myiöhemmin kuin Suomeriieteläiset osat. Silti on sillä
lä, jossa \^äsä.3rmpärMQineensu
J^li 600 vuotta kestänyt h ^ ö i ^ kehityskausi, siUä\\
luvulla täiine; rakennettiin "Ruotsin vallan toimesta
man linnaa Siitä ei enää ple jälellä edes raunioitaj vaan
astian 4M)rkeaj ^umpu pn.osoittainassa sen entistä sijai^^
paiöcaa. Mfer|„ oli sillöiir paljon korkeammalla kuin
ään ja laivat, saattoivat; pj»?J^tia. aivan linnan porfeilie
^eli niiUe, paikpUle, j<oissa/t^^^^ li^tj;ejlä silmä kohtaa '
Kansan I^hti 50^vuotias
Äskettäin täytti Suomen sos-dem.
puolueen> suurin maaseutulehti, Tainpe-reella^
ilmestyvä. Kansa SO yuol-tai.
Lehteä kustg^tä
väen Sancanali^ti Oy. perustettiin hel-mik.
21 pnä.l8W:
.alkuvaikeuksista päästyä, lehteä Hil­jalleen.
laajemiettiin, ^Varsina^isen pe­rustan
lehdeUe löi tunnettu työväet
keen mies Yrjö Mäkelin, joka oli päätoi-mittajana.
19Q0r—1906. V. 1908 Kan­san
Lehdelle hankittiin oma kirjapaino
jav. 1917 alusta se pääsi omaan taloon
toiniittuaan sitä ennen monin vaihein
Tampereen työväentalon suojissa. Al­kuvuosien
tappiollisista kausista oli tälr
löin päästy varmalle taloudelliselle poh­jalle.
Kansan Lehden päätoimittajina ovat
olleet J. W. Hellberg, Kössi KosMnen,
Matti Vuolukka, Yrjö Mäkelin, Timo
Korpimaa, Kaapo Murros, Santeri Nuorr
tava, Anton Huotari, Kaarlo Harvalai
Heikki Laakso, Eino Kilpi, Toivo Rai­nio,
Raf. Rinne ja. ajlmäri Leino, joka
nykyisin toimii päätoimittajana. Leh­den,
toimikuntaan ovat myös kuuluneet
joko pitempiä tai lyhyempiä aikoja mm.
sellaiset työväenliikkeessä tunnetut mier
het kuin Yrjö Sirola, Väinö Jokinen,
Alex Halonen, Jussi Railo, KV M: Evä,
Pe^ca Lönngren, Väinö Vankkoja, Au­gust
Lindell, Vihtori Hiihta, Aleksi Aal­tonen,
E. Oi Kotiranta, Toivo Mansner
ym. — Yhtiön toimitusjohtajana toimii
vuodesta 1^29 lähtien Väinö ViiorioT^
Suom^aisäa naisten
kansan^nkuji^
eli ''kansallispukuja-' ei ole ainoastaan
j*st eikä kaässi, vami niitä ojl.aieömun
tunnettuna ja käytännössä, toistakym­mentä
eri lajia, joista huomatuimmat:
Nastolan ja Asikkalan puku, Houtskarin
puku, Hän?een puku^ Peräpohjolan pur
ku, Lapmjärven puku, Kaukolan puku,
Muolaan puku, Sulkavan puku, Keskir
Karjalan puku, Keski-Föhjänmaan puku
ja Ilmajoen puku.
sekä avonaiselle että verhqtuVc pelUle,
mistä tässä on ollut puhetta, että jota­kin
ne vaikuttavat, vaikkei niitä voida
sellaisilla voimakeinofHq ja mitassa, laa-jaltaa
kidn noita toisia. Toivottavasti
myöskiin Pariisissa alkava maailman
rauhan kongressi, johon otaksutaan saa­puvan
1,500 edustajaa; vaikuttaa palr
nollaan vaappuvaammakaan; joftkapolt^
japtmnuksina on ja'täytyy oUa maoil^
man työtätekevät kansat; -^AP^;
SIVU 2 L / B G A N l ^ V I N A ; ' H U H ^ ^ 1949
MUSTASAAREN KAUPL^^KI
Näillä se^^uilla (Bj yksinomaan asunut Ira
Monet uuttera£ talonpojat ja kalastajat suorittivat he
sakseen ahkeraa ja kovaa työtä elantonsa hänkkimiseial
manaikaisesti käytiin päenillä veneillä kauppamatkoilhj
na kaukaisissa maissa asti. Täten Pohjanmaa ja Vaasani
tu joutuivat vähitellen myöskin hallitusvallan huomion^
teeksi ja Ruotsin kuninkaat alkoivat julkaista ensii
tämän maanäären elämää koskevia asetuksia. Tästä t
•matta Vaasan kaupunki vasta 1600-luvulla näki päi\i^
Kuningas Kaarle IX <)litehn3rt pitkän matkan jt
Pohjanlahden ja sai tällä matkallaan ajatuksen Jkaijpi
r perustamisesta. Täten v. 1606 perustettiin MB
: kaupunki, jolle v. 1=611-'etuoikfeuikifja Jä'i
suvun mokaan Ulisi nimi Vaaksa: • -
Siitä alkaen on elämä vilkkaana jatkunut ja
kuluessa muodoltaan •vaihtunut. Entisajan kaup
• oli monia vaivoja voiteHavanaan aivan kuten nyk
Ahtaat kaupalliset asetukset saattoivat monasti
leivän huomattavan kapeaksi
PARTURLTOIMI LÄX3KÄRINÄ
>^kuaan vaas^aisiUa. €^ oikeus tehdä kauppaa
•maiden ja Saksan kaupungeissa> n^utta kun hallitus i
etupäässä vin suuria kaupunkeja, niin tämä kau]
kiellettiin ja luonnollista.on, että ya^alaisten imleleti
vuotena täytti tyyt3Tnätömyys ja huoli. Mutta
yritettävä ja melko pian ka^upungin elintaso oli saav
sen asteen, että saatettiin ajatella sivistystyötäkin. Vaatin^
koulu sai alkunsa ja. kaupungin vpimistiiessa se muu
V. 1684 triviaalikouluksi, jossa moni kaupungin jaI
seudun poika sai ensimmäiset tiedonalkeensa.
tystäson nousua .QSioittaa selUmei&ihi^^^^
että Vaasassa jo -J600-luyun lopulla mainitaan
neen parturinkin, joka ^ samalla toimi lääkärinäkin. V|
ta 1700-Iuvun loppii^juolella Vaasa näet sai ensimTnai^enl
karinsa. Välillä tuU vaikeitakin. aikoja^ Isovihan
1714^1721 kaup»unki köyhtyi ja rappeutui, mutta
rauhan tultua jo oltiin.vilkkaassa toiminnassa. M
ensimmäinen tupakkatehdas mm, aloitti täällä toimint;
1722, ' Ns. pikkuyihap ajasta vaasalaiset selvisivät (
sen hyyin. Mitään taisteluja ei maakunnassa käyty, i
sensijaan venäläisten sotilasosastojen saapuessa meni
vastaan l^etystö, joka sai «iuopean vastaanoton ja eläniäi
lautui käden käänteessä entisiin uomiin. Ja venäläisen f
päällikön kunniaksi on sanottava, ettei Vaasassa ja
maalla tuskin koskaan ole vallinnut niin tiukkaa kielto
kuin vuosina 1742—1743i ;
VAASALAISET KAIVOIVAT KANAVAN
Suomen sodan aikana Vaasan asukkaat sitävastoin j|
pahemmin saivat k ö harmeja. Kesken sotia |
kuitenkin pitkät rauhan vuodet, joiden aikana elämä m
tavalla edistyin Tärkeinä; tapauksina mainittakoon, ettiVj
saan v. 1786 perustettiin PöIijois-Suomen ensimmäinen r
ninsaira^: ja sen mukana maakunta sai ensimmäisen
naisen piirilä^kärinsä. äihfen asti sairajidet oli pitäD}lJ
taadtansan ikivanhojen taitojen avulla tai käyttär
tilapäisiä,, part|ireita: Kansansivistystä edisti huomatti
tavdla^njyöskin v. 1776 perustettu kirjapaino,
yain Turussa ojli oma kirjapainonsa.
\ Muttekavppa oli kuitenkin pääelink^o. Sitä snsi
Iittiin. Meri kuitenkin oli'^^ vuosisatojen kuluessa
ennen pit^dKorsholmanvalleilte enää voitu l a iÄ
jehtia. Silloin vaalalaiset ryhtyivät valtavaa yritjT^
Kaivettiin kanava,, joka, vai^i^ujujret kustannukset, routlaf
valmistuttuaan tuotti- vaasalai^ijUe suuren ilon.
aluksiUa päästiin jälleen kaupungin rantaan.
VÖYRfL;ö:SEN TORPARIN
s JUOPOTTELUN SEURAUKSET
Nyt kaupunkia kuitenkin kohtasi tavaton onnettoss
Elokuun 3 päivänä 1852 oli kaupunkim saapunut tavaEO^
sessa kaupunkimatk^umalassa muuan Vöyrilämen toir
joka nukahti raatimiesAurenin liiteriin ja siellä puP^^
laski tulen valloilleen. ^imo$^^ "^'^P" ^
väestä oli läheisiUä peUoiUä^jöt^n tehokasta apua ^
jumiseksi ei saatu riittävän nopeasti. Täten tuli
tayt3^mään läheisiin rafceimt^liil, jotka v-allitsev^^^
denj^osta^olivat helppoa^ tulen rtiokaa. Palo ^^.j^j
enneaiKlojlOaamuBa'ja? jo pfuoleenpäivään niöinessa