Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 23, 1949

              1^^ -
(KAUNOKfRJALUNEN VIIKKOLEBTl)
Publlshed Mid pr^ted to^ Vapaus tumisbin^
lilmited, 100-102 Elm Street West^«udBul^f CÄitaiäö7 ^
Registered atröie Post Office Department, Ottava; as • second
class mattier. v
Llelcld ilmesi^yy Jokaisen viikon lauantaina IZ^sitnUsena^ eisäl4
. taen parsöta kaunokirjallista luettavaa k a ^ ^
TILAiJSHDmAT: THDYSTiUrTOiraN:
1 vuosikerta ...........$3.0a 1> vuosikerta :.:;.w:^...ii$3.75
,e.kuukautta 1.75 e kuukautta; . . . . : v ; . . . . 2:25
a kuukautta.. ..... l.OO
' SUOMEEN JA MI71IAI4£ UIJKO
1 vuosikerta . . . . . . . . . . . $ 4 Ä > 6 kuukautti . 1.. • . ; . .$^m
. lOfOimsmNNAT:
75isehttiäpaIstatuuma]tä^^ Havin kiitosilmoitus $3;00. Kuo-laoii^
n i l m ^ ^ Julkaistava muisto-
^rOT:$WKl iaJd^os $2iJ0. Kirjeenvaihtollmpitukset^«1.50. ErK
koisblnoat iiQ^csmstä^ llmoitulcsista. lillapätstJiiioitteJien oh
lä|ietettä^ä;in8ds^^ .
; Asiamiefaille xagröimetään IS^pro^tin palkkio.
SÖilkki Xdekille tairkottetut miä^ixosoitukset on ostettava kuK-tontajan
nimeen: Vapaus Publis^in^ Company iiimited;
10Örl02 Eba-ätreet. West/Sildbury> Ontario. v-?»
i;T:WnattawrA.l?äJ^ *
; filekMliT • iJotut Igiirjditnkset osoitettava:
«^<l;B0X 69r L r E SUDBUBT, ONT.
Pääsiäisen f tuon suuren, jopa suurimman
juhlan, pelastuksen juh^n, annoimme tulla ja mennä: meno­jaan.
Vaikka Finnish-haalilla saimmekin sen kunniaksi "ete^:
lasten** emäntien mämmiä, niin tunsimme ja tunnemme
edeUkienkin, ettei ole "pääsiäinen" vielä tullut, on vain vasta
^pitkäperjantai.
Juuri niihin aikoihin allekirjoitettiin paktiy tukikohtia
katsellaan ympäri maalimaa tai sen itäisiä laitoja, hiljattain
käytiin "susijahdiUa" Suonten pphjanperukoiUaj ja nyt aiotaan
etsiä "Noan arkkiu" Araratin vuorelta, jne. Juuri tuossa
," pisti silntääft eräs uutinen monien mmden sentapaisten jou­kosta.
Siinä sanottiin, että USA:n ilmavoimien, hallinto vn
tilonnut taas 4^1 pommittajaa^ joten niitä kuudella koneella,
varustettuja B-36 pomntittajia^ jotka kykenevät tekemään
10,000 mailin matkoja, tulee sitten olemaan 160., Ja melkd^^
, varmuudella että noita mahtavia lintuja ei tulla
- käy^ämaän rauhänp^^ eikä edes Marshal-
'^'^ Un avun viemiseen hääänafdisilie^ vaan perin selvään fnuuhun.
Brittiläiset, amerikkalaiset, ja hollantilaiset arkeologit
näet suunnittelevat tehdä tuon mainitun, kolme kuukautta
kestävän "Noan arkin etsintäretken" Araratin vuorelle Tur­kissa,
Neuvosto-Armenian rajan lähellä. Niin on retken joh­taja
Sykes sanonut^ että hän uskoo löytävänsä sieltä 11,000
jalan korkeudesta Noan arkin jätteet. Hassu juttu. Pravda
kysyi äskettäin sen johdosta:
"Mitä tämä raamatullinen naamiointi merkitsee? Tar­vitsee
vain katsoa karttaan^ jotta yntmäHää anglo-am^rik^
laisten imperialistien raatnatuU tarkoituksen...
Sellaisen retken,todellinen: tarkoitus^ on yhtä kaukana arkeo­logiasta
kuin Sykes on esi-isi^^
NeuvostoHiton lehdistö kHnnitti äskettäin myöskin huor
rmotarsnheny.ettfi Suomen M toimia Neu­vostoliiton
rajan lähellä "susijaJtdin" naamion verhossa -~
ja saivat vam neljä sutta, mikä o;soittaa suomalaisten ja am^-
rikkalaisten valokuvaajien kiinnostuneen eHemnian ilnu^^
kuvien ottamiseen kmn susien jahtaamiseen.
Ei enää lienfi niin pökeröä ihmistä, joka;^^^e^
todellisessa valossa^-—että ei ole kysymys puolustus^
luista, vaan hyökkäyksestä.
YMd atuertkkalainen huippumies, Hen
joka aina on antanut äänensä kuulua rauham ja. järkevän,
ajattelun puolesta, sanoi äskettäin Rooseveltin tnuistotUaisuut
dessa Nieum Yorkissa, että ThtmaninhaUitus lietsoo'-pdon
verhojen takana" I^uvostoliittovastäistahysteiria^^
näiden kahden maan välillä rauhasta keskustelemisen^ ja hän
antoi valtiodepartmentille julkisen haasteen selittääi että —
"mitä me pelkäämme?" Hän muistutti inielHn Rooseveltin
lausuntoa: "MeiUä ei oie muuta pelättävää kuit^. itse pelko,"
Mutta, hän jatkoi, "nykyään levittävät korporatiaiden lordit
. .. pikkupolitikoitsijat. . . javaUannälkäisetmUitari^tpelr-koa
jokaisella tnahdoUisella tavalla." Ja; sittenJtän jatkoi:
"Paniikki alkoi TVashingtonissa kehittyä pian Rooseveltin
kuoleman jälkeen. Trumanroppi, Marshall-plaani ja nyt
Atlantin sotaliittosopimus ovat tämän kasvun virstantolppia.
Kunkin niiden väliaikana on ollut pumusten jalttaamista,
lojaalisuuskokeita, vakoojapclottimia ja' suurva^amiehistörk
inkvisitimta, poliittisia oikeusjuttuja ja niu^tcdistauksia ja.
, kaikkialla kansakuntamme pääkaupungista 3,000 mailin pääs­sä
olevien valtioiden lainlaatijakuntien istuntohuoneisHn asti
ajatuksen kontroUilakeja ja itsenäisen ajattelun raajarikkoutr
tornista . . . N4niVQSto^iitto,.hän huomautti, on aina^pyrkinyt
saamaan aikaan ystäväUisiä: suhteita meid^ kanssampteJ*
Tuollaiset puheet- ovat niin vast(^kaissa kaihelle'^
Myrskyssä rahti­laivalla
Ulvo tuidi, kuokit aalto;
iske sade vahdin naamaan-
Nytpä, foikOf oivan huvin
myrskyn myötä tulet saaitiaän f
Vinkuu vantit, hakkaa, kone;
kitkua ahterissa ruori . . .
Mikärilmal TääUä olen,
sit' ei tiedä äitimuori!
Jossain ryskyy... Tänne miehet!
Vahti! Työhön joutuisasti!
Turha vaiva! — SUnä meni
mereen kaikki kansilasti!
Mitäs tuosta! J^iva kestin -
—-kestää kauan, mene tiedä!
- Kuohu laine yli partaan^
kaiken irtaimen saat viedä!
Värjy ruumis^ laula sielu,
nattti-myrskynraivonnasta!
Tääll* an nteren romantiikka;
•r-^ eiUkäisessa satamassa!
Kisa^m E^ai^ 50-vuQtvis
Tön'0 E. RIXXE:
Vanhan Vaam
Pohjanmaa astuu maamme historian nä3ttämöll
myphemmin kuin Suoroe^ieteläiset osat. Sihi on siUä^ ^
\a, jossa ¥aasa,3?pipärfetQine€«,^^
yli 6Q0 vuotta.kyläilyt histon^ kehityskausi sillä"
la\^la ^ t e . rakenpettiin^ vallan toimestai
man linna. Siit^.ei'enää ole jäleUäed^
astaanJsörkea^ kumpu on.ospittamassa sen entistä sijaitse
paikkaa., Mfer^ pli salbill^;paljpn körkeanunalla kuin D
ään ja laivafc saattpiyafe pucj^tia. myan linnan porteille
eli niille. paife)Ule, Joissa, tällä^l^^
ta^nvyjyavafc ptdfo
Äskettäin täytti Suomen sos-dem.
puolueenv suurin maaseutulehti^ Tampe­reella^
Umestyvä 50 yuotr
tai. Lt^teä kustanta^^ T
väen Sanomalehti Oy. perustettiin hel-mik.
21 pnä. 1899;
Alkuvaikeuksista päästyä lehträ hil­jalleen
laajennettiin. --Varsinaisen per:
rustan lehdelle loi tunnettu työväenliik­keen
mies Yrjö Mäkelin, joka oli päätoi­mittajana.
19QQr-1906. V. 1908 Kan­san
Lehdelle hankittiin oma kirjapaino
ja V. 1917 alusta se pääsi omaan taloon
toimittuaa,n sitä ennen monin vaihein
Tampereen työväentalon suojissa. Al­kuvuosien
tappiollisista kausista oli tälr
löin päästy varmalle taloudelliselle poh­jalle.
Kansan Lehden päätoimittajina ovat
olleet J. \V. Hellberg, Kössi Koskinen,
Matti Vuolukka, Yrjö Mäkelin, Timo
Korpimaa, Kaapo Murros, Santeri Nuor-tava,
Anton Huotari, Kaarlo Harvalaj
Heikki Laakso, Eino Kilpi, Toivo Rai­nio,
Raf. Rinne ja. ajlmari Leino, joka
nykyisin toimii päätoimittajana. Leh­den
V toimikimtaan ovat myös kuuluneet
joko pitempiä tai lyhyempiä aikoja mm.
sellaiset työväenliikkeessä tunnetut mie.-
het kuin Yrjö Sirola, Väinö Jokinen,
Alex Halonen, Jussi Railo, K. Mi Evä,
Pekka Lönngren, Väinö Vankkoja, Au­gust
Lindell, VÄtoriHtihta, Aleksi Aal­tonen,
E . Oi Kotiranta, Toivo Mansner
ym. — Yhtiön toimitusjohtajana toimii
vuodesta 1^29 lähtien Väinö Vuorio.
Suomalaisia naisten
kansanipnikui^
eli "kansallispukuja" ei ole ainoastaan
yksi eikä kaJssi, va^i niitä oli.aiemmin,
tunnettuna ja käytännössä toistakym­mentä
eri lajia, joista huomatuimmat:
Nastolan ja Asikkalan puku, Houtskarin
puku, Hän>een puku, Peräpohijolan pur
ku. Lapinjärven puku, Kaukolan puku^
Muolaan puku. Sulkavan puku^ Keskir
Karjalan puku, Keski-Pöhjanmaan puku
Ja Ilmajoen puku.
sekä avonaiselle että verhotuUe pelille,
mistä tässä on ollut puhetta, että jota­kin
ne vaikuttavat, vaikkei niitä voida
sellttisiUa voimakeinoina ja mitassa laa-jattaa
kuin noita toisia. Toivottavasti
myöskiin Pariisissa alkava maailman
rauhan kongressi, johon otaksutaan saa­puvan
1,500 edustajaa, vaikuttaa patr
nollaan vaappuvaan vaakaan; jonka poh-japunnuksina
on ja'täytyy oUa: maail^
man työtäiekevät hansat.: AP:
MUSTASAAREN KAUPUNKI
Näillä seuduilla ei yksinomaan asunut Ira
Monet uuttera£ talonpojat ja kalastajat suorittivat
sakseen ahkeraa ja k o \ ^ työtä elantonsa hankkimiseksi
manaikaisesti käytiin l»eniM veneiUä kauppamatkoin
na kaukaisissa maissa asti. Täten Pohjanmaa ja Vaasani
tu joutuivat vähitellen myöskin hallitusyallan huomioni
teeksi ja Ruotsin kuninkaat alkoivat julkaista ei
tämän maanäären elämää koskevia asetuksia. Tästä li
matta Vaasan kaupimki vasta 1600-luvulla näki päivSv
Kuningas Kaarle IX oli tehnyt pitkän matkan yi
Pohjanlahden ja sai tällä matkallaan ajatuksen kau
perustamisesta. Täten v. l^öOö perustettiin Must
•'kaupunki, jolle V. löi anneitiih etuoifeuikiija fä':
suviin makaan uusi nimi VäaJsa:^ : ^ o::,.
Siitä alkaen bn elämä vilkkaana jatkunut ja
kuluessa muodoltaan vaihtunut. Entisajan kaupunti!
oli monia vaivoja voiteltavanaan aivan kuten nylqrääi
Ahtaat kaupalliset aseti&set saattoivat monasti
leivän huomattavan kapeaksi
PARTURI TOIMI L^iÄföiRINÄ
Alkuaan vaasalaisilla:, oli oikeus tehdä kauppaa
maiden ja Saksan kaupungeissa, mutta kun hallitus
etupäässä vin suuria kaupunkeja, niin tämä kauf
kiellettiin ja luonnollista,on, että vaiasalaisten mielet
vuotena täytti tyytymätömyys ja huolu Mutta eteeDpaiaj
yritettävä ja melko pian kaupungin elintaso oli saav
sen asteen, että saatettiin.ajatella sivistystyötäkin. Vaatin
koulu sai alkunsa ja. kaupungin vpiniistuessa se mi]
V. 1684 triviaalikouluksi, jossa moni kaupun^ jai
seudun poika sai ensimmäiise^ tiedonalkeensa.
tystason nousua .psp^taa .sellaineidtinj<:ipiildcU^s^
että Vaasassa jp -1600-luyun lopulla, mainitaan
neen parturinkin, joka samalla toimi lääkärinäkin. VI
ta 1700-luvun loppupuolella Vaasa näet sai ensimmäiseni
karinsa. Välillä tuli. vaikeitakin. aikoja- Isovihan
1714^1721 kaupunki köyhtyi ja rappeutui, mutta
rauhan tultua jo oitiin vilkkaassa toiminnassa, M
ensimmäinen tupakkatehdias mm. aloitti täällä toimlntaisi|
1722,y Ns. pi^kuyihap ajasta vaasalaiset selvisivätj
sen hyyin. Mitään taisteluja ei maakunnassa käyty,
sensijaan venäläisten sotilasosastojen saapuessa meni
vastaan lähetystö, joka sai suopean vastaanoton ja elämä^
lautui käden käänteessä enUsiin upna^^^^^ Ja venäläisen j
päällikön kunniaksi on sanottava, ettei Vaasassa ja Pd
maalla tuskin koskaan ole vallinnut niin tiukkaa kidtols
kuin vuosina 1742—1745i
VAASALAISET KAIVOIVAT K A N A V AN
Suonien sodan aikana Vaasan asukkaat sitävastoin j?
pahemmin saivat kpkea sodan haprieja. Kesken sotia j
kuitenkin pitkät rauhan vuodet, joiden aikana elämä tno
tavalla edistyi. Tärkeinä; tapauksinia mainittakopu, että VJ
saan v. 1786 perustettiin PPhjpis-Supmenensimmä^^^
ninsairaada ja sen mukana maakuuta sai ensimmäisen
naisen piirilä^kärinsä. Siilrien asti sairaudet oli
taa^kansan&ivanhojen taitojen avidla^tai käyttämänä!
til^äisiä partureita. Kansansivistystä edisti huomatta^
tav^cmypskin v. 1776 perustettu kirjapaino. Aii
vain Tunissa o|i oma kirjapainonsa.
V Mutokauppa oli kuitenkin pääelinkeino. Sitä siis i
Iittiin. Meri kuitenkin oli vuPsfeatojw kuluessa paenni^
ennen pitkää,ei KorshoImatt>vaUeilfe enää voita läiva^
jehtia. Silloin vaalalaiset- ryhtyivät valtavaan yritys*
Kaivettiin fcanava,^^j<&aya#ti.^uuret kustannukset, mutta^T
valmistuttuaan tuotti- vaa^aisiUe suuren ilon.
aluksilla päästiin jälleen kaupungin rantaan.
"VÖYRILÄISEN tORPARIN
— X JUOPOTTELUN SEURAUKSET
>>t kaupunkia kuitenkin komasi tavaton onnettosa
Elokuun 3 päivänä 1852 di^aupunkiin saapunut tavaco^
sessa kaupunkimatkahumalassa muuan VÖ>Tilämen tor^^
joka nukahti raatunies Aurenin liiteriin ja siellä puP|^
laski tulen valloilleen. jSmm ^aupun^^ "^'^^^f
väestä oli läheisinä peUoiliayiötfea tehokasta ap«f ^
jumiseksi ei. saatu riittävän nopeasti. Täten tuli p a ^
tayt3!Tnään läheisiin rakenni^iiU, jotka y^^^^^^^^Ji
den? jehdostaiolivat helppoa? tulen rtiokaa. Palo ^ ^ ^^
ennm^kla^lO-aamulla'ja-jo pfuoleen jräivään mennessä
SIVU 2 LAHTANTAINA/ HUHTIKUCN 22^ PÄIVÄNÄ, 1949