Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 23, 1949

              lopinin kansä
P: on ;^öopimsta feirjoi^^^ taistelun vuosina 1S30—1S31. Puolan
paljon hänestä luettUi - Lukematon kansan henkiseen johujaan, Puolan suu-joukko
ihmisiä kuuntel^:<2h<^inin inu-' : rimpaan runoilijaan A<iamMickiew:czi:n
sukkia radiosta ja -konserttisaleissa. Chipinin liitti ystävjys ja yhteisymmär-
Nuoret taiteentuntijat mupy^avat ma- rys. Chopin oli useiden Parisissa toimi-kunsa
•häHen avuUaan'V •Moni kuu- vien puolalaisten taiteellisten ja siv^stys-luisa
taiteilija todistaa; jatkuvasti, .että järjestöjen ja -seurojen kunniajäsen,
teoksen täydellisyjfden ja e s i t y ö n vä- Isänmaahansa hänellä oli jatkuva yh-
^UCöiALAISET ovat näytföiffiet ur^ trealin kaypui^n puisto.^^^^
heiiusitkeyttään mm. luniikenkäma- vuonna reitti muuttui him^^ nim,' sil-ratonissa
Canadassa, * johon osallistm
myös tunnettu Amerikan mantereen hai- KilpaUuihin, lukuisasti eri
kijuoksija Olli Vänttinen. Eero Tolva-*- kansallisuuksia: Cansdan lanskalc^
neo on häntä haastatellut ja kirjoittaa; irlantilaisista ja:suomalaisista aina in-
Iillä on ylipääsemätön välimatka. Ja
lopuksi moni nerofeas: säveltäjä pitää
hänen taidettaan koiteimpanä' esimerk­kina
ihanteellisesta tasapainoista .täydel­lisen
muodon, loppimaattoman rikkaan
^ l ö n ja sävellystekniikan hallinnan
välillä.'
Joutuessamnie välittömästi tekemisiin^
teys taiteeseen, kotikontuunsa ja ystä­viinsä
kirjeenvaihdon välityksellä. Aja-tuksissaa
nhän oli koko ajan Puolassa
eläen häntä jumaloivan synnyinseudun
mukana.
Puolan historian traagillisena A^uonna
1830 Chopin vei isärtmaastaan turvaan
kansallisen omaisuuden olematta sillom
sen johdosta seuraavaa; : c.
Cänadässa lumikengät ovat yhtä jiei-set
kuin sukset Suomessa ja niitä käyt­tävät
jokapäiväisen t3'önsäyhteydes^
lukemattomat turkismetsastäjät ja met­sämiehet,
mutta myöskin puhtaasti ur­heilullisessa
mielessä niiden käyttö on
laajalle levinn^!!. Amatöörikilpailuja
tiaaneihin. asti; Ihme kyliä intiaanit
e^vät sijoittuneet' palkinnoille ainoa&sa-kaanjuoksussa^
vaikka lumikenl^ on­kin
-heiUe yhtä tuttu kulkuväline kuin
sukset suomalaisille;
Mutta palatkaamme itse kilpailuun.
Vuonna r32 asettui Qud)ecissä lähtövii­valle
70 miestä. PJE^kanen oli kov^ elo-järjestetään
tavaUisesti S—15 km pitui- hopean ollessa jähmettymispisteessä.
sina lukuisasti ympäri maata. Mutta
suuria ammattilaiskaJpailuja on pidetty
\ ^ n edellä mainittuna heljänä vuotena.
Silloin kilpailun järjesti suuri whiskey-
Ciiopinin tuotannon tanssaja^ tajutes-r yielä/tietoinen siitä os^ yhtiö mainosmielessälakapailfeavi mat-^
smme sen arvooj vo^mtmf joi» saada yt^^^^^ tulvillaan
sen käsityksen, että säveltäjän sielun­elämälle
oli leimaa-antavana yleismaail­mallisuus.
Mutta tällainen-johtopäätös
on aivan virheellinen, ;^; Etsiessämme hä­nen
tuotantonsa 4ähteitä^;löy
mittain erään, jolla ön ratkaiseva mer­kitys
hänen 'taitedleen:; Puolan. Jos
tajuaisimme tunteiden - jfnaaUman siten
kuin hänen maanmiehensä^sen tajuavat,
tulisimme vakuuttondtEsli siltatiettä-^n'
täytti-ääriään myöten ; snuri rakkaus
isänmaahan, JQ^aJnnoittiK^h luo­maan
kuolemattöniat.teoksensa.
Tältä kannalta katsottuna Chopinin
tuotanto on ainutlaatuista musiikin his­toriassa,
ei varsinaisesti kansallisen mu­siikin
kannalta-— sillä jokainerAan tie­tää,
että Chopin on luonut ;^ansall|sen
musiikin perustat Ja kohottanut sen mitä
korkeimmalle tasolle, — vaan sen kan­nalta,
mitä me nimitämme Chopinin
"isänmaallisuudeksi."
(•• . •
Frederik Chopinin isä Mikolaj oli syn­tyjään
ranskalainen. Puolaan hän saa­pui
ranskalaisena emigranttina, mutta
mukautui sittemmin täydellisesti puola­laiseen
ympäristöön ja otti nuoruudes­saan
jopa kunniakkaalla tavalla osaa
Puolan kansan vapaustaisteluun. Nai­misiin
hän meni puolattarien, Justyna
Krzyzanowskan kanssa, ja häeen perus­tamassaan
kodissa vallitsi puolalainen
henki. Frederik ja hänen kolme sisar­taan
opetettiin rakastamaan isänmaa­taan,
kunnioittamaan kansallisia perin-tötapoja
ja lujasti luottamaan itsenäi­sen
Puolan uudestisyntj^miseen.
Puolet elämästään Chopin vietti isän­pä
synnj-^nmaassa, joka kunnioitti ja
rakasti häntä. Mutta hän säilytti kan­sallisen
erikoisuutensa, Pariisissa asues­saan
hänellä oli mitä läheisimmät suh­teet
sikäläisiin pakolaisiin, erikoisesti M .
puolalaisuutta. Puola vaikutti hänen
jokaisessa valtimonlyönnissään; Hän
imi sitä hannaasta arjesta ja niiden vai­kutelmien
pyhätunnelmasta, joita hän
sai-katkoillaan Varsovasta Puolan eri.
parkkakunnille. Hän nm sitä sdia s>m-h3rink<
Jtinsa ilmapiHristä että joutuessiaan
tekemisiin puolalaisen älymystön kan-ma
oli n. 200 maUia eli 3 2 t Ä U f t t k a .
oli jaettu S etappiin- pisimpien päivä­matkojen
ollessa n. SO km pituisia. Läh­töpaikkansa
oli Quebec jamasdihaMon-kävuoksi
olikin lähtenet j^rapaaditoisee»
maanpakoon.
Yli sadan vuoden.ajan on Chopinin
kiditova musiikki smnut Puolan rajojen
sallisen sivistyksen ja Puolan kaum*in utkc^uoldla jatkuvasti vaikut
kansantaiteen kanssa. H&imiatäsat- laajentaen; Chopmiaron sanottu Puolan
tumalta'kuule^nastäan, k ö t i v i ^ n ^ I a u '.
lamasta laulusta ja katusävelmästä.
Chopinista tuli eräänlainen valtava aar-resutta,
joka sisälsi sellaisen määräii tun­teita
sekä muistin ja rakkauden aarteita,
että hänelle riitti aineistoa teoksiin kai­kiksi
myöhemmiksi maanpakolaisuuden
vuosiksi.
ensimmäisekffl ja ainoaksi lähettilääksi
150-vuotisra orjuuden aikana! Ja to­dellakin:
Chopinin 118 vuotta sitten
jättäessä Puolan ei kukaan tiennyt Puo­lan
silloin lähettävän kansansa oikeuk­sien,
puolustajan, joka tulisi edustamaan
sitä niin kauniilla ja jalolla tavalla, ettei
Kylmyydestä huolimatta miehet olivat
keveästi pukeutuneita, useimmilla el
oUut jalkojensa verhoina kuin ohuet
trikoot, suomalaiset olivat ^.^uitenkin^^
pääsiassa; latsi^
täa^-veri^teiypu&iia^ Eeyyt pukeutu­minen
saattaa ehkä tuntua ihmeelUsel-tä,
mutta juokseminen lumikeni^t ja­lassa
onkin verrattain 'lä^unlntä^ hom­maa.
: Varsinkin jos joutuu tdiemääa
taivalta pehnieässä lumessa; min kent^
ka.uhaa mukanaan aahapicpMi lumilas-tinkin.
Vaikka Jdlpäih] sud]4tiettilnkii&
maantietä käyttäen, niin siitä huolimat­ta
pidrmeätä: Itinta pii usein cääei^
kuin tarpedcsi.
: Saattaisi luulla; että ttrallaisessa ko­vassa
pakkasessa juostessa sattuisi es*m.
jalkojen paleltumisia, mutta sellaisia ei
kuitenkaan tapahtunut ainoatakaan. T%-
mä johtuu siitä, että käytetyt jalkineet
olivat paksua pdimeää huopaa. Kas­vot
paleltuivat usealtakin^ mutta se ei
maai^loUa olisi oleva konserttilavaa, estänyt heitä suoriutumasta kilpaUusta
Nuoren Chopinin teosten joukossa oli jolle hänen äänensä ei olisi kantautuva, f^p^
Pah^n, m i k ä saattoi tulla eteen, oli
jo hänen isänmaastaan poistuessaan kak­si
konserttoa^ poloneeseja, masurkkoja,
nokturnoja, et3^^dejä (joukossa E-duuri-etj^
di op. 10 n:o 3, jotka Chopin itse
piti kauneimpana säveltämänään.) Jo
tässä nuoruudentuotannossa näyttäytyy
"koko Chopin" mitä melodiaan, harmo­niaan
ja rj^miin tulee. Kaikissa tepk-
Hänen eheä puolalainen isänmaanystä­vän
hahmonsa, joka osoitti puolalaisuut-taan
kaikissa tilaisuuksissa aiheutti sen,
että ihmiset, jotka eivät olleet kuulleet
Puolasta mitään, jotka eivät löytäneet
> Puolaa kartalta, sanoivat, että Puolan
täytyy olla jossakin, koska Chopin oli
puolalainen. Tässä Chopinin isänmaal-sissaan
hänen neronsa loihtii esiin yhä lisuudessa on vqjmaa, jonka Schumann
uusia Puolan piirteitä, maalaa j^hä uusin
värein, sanoo yhä uusin sahoin, ylistää
yhä uusin sävelmin.
Olisikohan hän n>^ tästä rakkaudes­taan
huolimatta voinut vastaanottaa
"suosionosoituksen" Venäjän keisarilta,
joka Pariisin lähettiläänsä välityksellä
lupasi palauttaa hänet maanpaosta, jo­hon
1830—31 Venäjän tsaaria vastaan
taistelleet oli tuomittu, tarjosi hänelle
hyvätuloista ja loisteliasta professorin­virkaa
Pietarin Musiikkiakatemiassa,
hovisäveltäjän arvonimeä ja tulevaisuu­dessa
kunniamerkki?! Chopinin vas­taus
oli selvä: hän ei kylläkään ollut
Mochnackin ympärille ryhmittyneisiin ottanut osaa aseelliseen taisteluun hei-isänmaanystäviin.
IVIochnacki oli näy- kon terveytensä xmoksi, mutta oli hen-tellyt
huomattvaa osaa Puolan vapaus- gessään ollut taisteli jäin joukossa, min-tajusi
kirjoittaessaan Chopinin teoksiin
kätketyistä tykeistä. Sep muistivat sak­salaisetkin
kieltäessään miehi t ysaikana
Chopinin teosten esittämisen. Chopinin
musiikkia esitettiin sillom yksityisasun­noissa
pidetyissä konserteissa.
Tänä päivänä ja tänä vuonna, jollo:n
hänen kuolemastaan tulee kuluneeksi
sata vuotta, hänen musiikkinsa soi kaik­kialla
Puolassa. Hänen teoksiaan kuun­televat
lapset kouluradiolähetyksissä ja
työläiset tehdassaleissa. Hänen ikuisesti
elävä äänensä kantautuu radion väli­tyksellä
kaukaisiin kyliinkin palaten
niiden luo, jotka kerran olivat opetta­neet
puolikasvuisen pojan ja mietteliään
nuorukaisen löytämään Puolan taiteen
kalleimmat helmet.
^vanut raivoavaksi pedoksi, jonka valtaa oli mahdoton
Mlitä. Iltäpäivälläpalo, täydensi hävitystään, vanha koulu
luhistui, raatihuone kohosi savuna ilmaan ja pian oli kirkko­on
sen ahnaassa kidassa. Iltaan mennessä palo hiljeni,
^utla säinalla Vaasakin oli muuttunut savuavaksi raimioksi.
Onnettomuus oli suunnaton. Niin hyvin rikas kaup­pias
kuin varaton työläisluokan jäsen olivat menettäneet kai­hen
omistamansa. Änkarimpana isku-kohiasikin juuri vara­tonta
kansanosaa, sillä ne, joilla oli laivoja tai tavaravarastoja
^npunjrin ulkopuolella, saattoivat jatkaa entistä ammattiaan,
^ian kuitenkin rjrhdyttiin jälleenrakennustöihin.
UUSI JA K A U N I O i P I A^\.ASA NOUSI
Aluksi pystjrtettiin tilapäisäsuntoja Vanhaan Vaasaan,
"^utta kun Nikolai I oli määrännyt kaupungin sijoitettavaksi
nykyiselle paikalle alkoi jälleenrakennustöiminta täydellä to-
'^flJa. Uusi ja entista^kauniimpi Vaasa nousi vanhan tilalle,
^tettavasti ei kuitenkaan moni entinen käsityöläinen, ajuri,
työmies tai kauppa-apulainen saattanut saada^ uutta omaa
taloa palaneen tilalle. " *
Itse kaupungissa r^ennusmääräykset oli\^t ankarat ai­heuttaen
suuria kuluja. Silloinen maaherra Föierley kyllä
esitti erikoisen siististi suunnitellun, mutta silti vähemmän
kuluja vaativan työläiskaupungin osan rakentamista.
Helsingissä ehdotusta ei kuitenkaan hyväksytty ja sil­loisen
hallitusvallan lyhytnäköisyyden takia syntyi Palosaa­ren
asutusalue epäkohtineen.
Vaasan siirto nykyiselle paikalleen aiheutti paljon riitaa
ia erimielisyyksiä. Monet olisivat haluunneet jäädä Van­haan
Vaasaan. Mutta uusi polvi, joka tajusi tulevaisuuden
vaatimukset sai tahtonsa läpi. Sokeasti vanhoista tayoista
ja tottumuksista kiinni pitävä puolue joutui tappiolle.
lumisokeus. Kalkki eivät olleet huo­manneet
varustautua tummilla silniä-laseilla
ja niinpä seuraukset saattoivat­kin
olla varsin kohtalokkaat. Eräs Vänt-tisen
kilpailutovereista, australialainen
McNamara, juoksi Vänttisen perässä,
aivan tuntumassa. Yhfäkkiä häh huusi
Vänttiselle olevansa aivan sokea eikä
pyst3/vänsä pysymään enää tiellä, koska
el nähnyt edes edeltäjänsä selkää. Muu­tamia
maileja oli vielä jäljellä, taisi
olla lähes kymmenen. Pakkanen oli ko­va
*eikä avustaja-autoja sattunut ole­maan
sillä kertaa paikalla eikä austra­lialainen
mistään hinnasta halunnut luo­pua
kilpailusta, koska oli muuten vielä
erinomai.sessa kunnossa. Mielten/ali­nen
ystävyys oli peräisin jo monista
kovista kilpailuista juoksuradoilla ym­päri
Amerikan mannerta ja niinpä Vänt­tinen
auttaakseen toveriaan tarttui tä­män
käteen ja niin he jatkoivat etapin
loppuun käsi kädessä juosten. Austra­lialainen
joutui lääkärin hohtoon, sai
mustat silmälasit sekä juoksi itsensä
palkinnoille sijoittuen yhteisajassa Vänt­tisen
edelle. Mutta tosi uriieflumiehenä
ja ystäyänä hän muisti myöskin to*seii
uhrautuvaisuuden antaen palkintosum­mastaan
Vänttiselle heidän palkinto-summiensa
välisen eron. ^
Samanlainen tapaus oli sattunut ai­kaisemmin
eräälle toiselle kilpailijalle,
mutta se ei päätt^jnyt yhtä^3rvln. Tä­mä
oli lumisokeuden yllättämänä is­tuutunut
tienvarteen hikisenä. Tie oli
tyhjä, kilpailijoita ei näkyn}^ eikä avus­tajiakaan
ja kova pakkanen * kangisti .
nopeasti .miehen ja nMnpä hän nukahti
pakkasuneen,,-mistä hän ei enää herän-n3rtkään.
. .
Tulevaisuus sitemmin osoitti muuton olleen Vaasalle ön- . Hyvän käsityksen siitä, minkälaista
neksi, sillä vain tällä tavoin täällä pääsi kehittymään mo- vauhtia lumikengillä saattaa pitää, saa,
net uudet teollisuudet ja työn muodot kun tarkastelee miesten eri etapeilla
L A I T A N ^ ^ ^
•mmm
i i i i mmm
.im m0-4m
tm
'5* 4
il
ff
Mm m