Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 2, 1946

              1^1 - LAU.4!NTAIXA, HEabMiKUUN 2 PÄIV.SNÄ Siva9
Kun
j. KATTARIXKOXSTA
Ennen vaiiiaan a tkaan oltiin LaTO^^
millä eli TöhöIanTmiHeköiköläillä tai­kauskoisia.
Kaikki taifdit ja turme'-
liikset parannettiin vain .poppaonies-ten
"konsteiirar "l^ai^eimmät talous-tehtävät
oli paras aina aloittaa pie­nillä
taioilla. Esimeiikliksi ikeväällä
lehmiä ensikertaa ulos laskettaessa
asetettiin kaksi tynnyriä," yksi kum-ma]]
e'kin puolen navetan ovea. Sit­ten
emäntä kapusi tynnyrien päälle,
toinen jalka ^toisen päällä.- Sitten
I keko karja marsitettiin tämän kul­taisen
portin alitse. Kun näin teih-tiin,
eivät lehmät kosikaan yöp\'neet
metsään^ vaan-itoivat joka ilta maito-tilkkasensa
kotiin. -
Mutta minun pitikin kertoa siitä
kamalan kummasta tapauksesta,-kun
Kopsalan 'kylän isännät hakivat aar­retta
Viitojen suulta.
Siitä on jo kauan ailkaa. Kirkko­kin
oli vielä oikealla pahkallaan,
Kopsalan (kylällä, Kirkkojärven ran­nalla.
Koko pitäjällä k\'llä tiettiin, että
Viitojen suulle oli ison\'öian aikana
piilotettu suuri Ikattilallinen räli(yja,
oikein silparaihoja, Rtiotsin riikin li­havia
rikseja.
Häkkilän, tkyIällä oli monena -pime­änä
syksy-yönä nähty Viitojalta päin
sininen valkea. Mutta kun Jäihdet-liin
tuota valkeaa tavoittelemaan, se
Jiatosi. ^. .
Sillä aarre oli pantu niin lujan
lukon taakse, että se ei sieltä muu­ten
lähtenyt, • 'kuin sen. piti-. mdhto-maari
yönä ruumiin kädellä feaivaa.
Siinäpä,se niksi olikin. 'Eipä sillä
että Lammilla ruumiita pelättiin,
mutta tuo tehtävä oli sentään vähän
kaamea. Oli oikein kuin olisi pitä­nyt
my\-dä sielunsa itse vanh^alle
kelinolle.
Sattuipa sitten kerran että Riutta­sessa
kuoli .meihtomaarin' alusviikolla
vähän sellainen noitana pidetty van­ha
mies. 'Hänen ruumiinsa, arkkuun
varustettuna, kuljetettiin^kirfvon kel­lariin
ja piti me^tomaarinä haudat-tamaan.
Kopsalan isännät -juoda tuihersivat
aattona kotitekoista. Siinä maistel­lessa
ja itseään-keihuskeHessa tulivat
ukot niin rdhkealle luonnolle, että
päättivät lähteä aarretta hakemaan,
kun nyt oli sopiva ruumiskin kirkon
kellarissa.
Tuumasta toimeen. Hankkivat
kirkon avaimet, varasivat vielä täysi­näisen
viinalekkerin mukaansa, ettei
rchkeus kesken loppuisi; raahasivat
ruumiin arkkuineen veneeseen ja sou-fivat
Viitojen suulle.'
Siellä sitten alkoi kaamea homma,
kaksi heistä piteli ruumista ja kol­mas
karihoi maata ruumiin , käsillä.
Ki olleet ukot nauiku-^mafjan poikia. .
Aarretta ei vain löytynyt. Jäles-
(äpäin yksi isännistä sanoi kuulleen­sa
jotain niinkuin olisi rahoja helis-
<t^lty, vaan sen lähemmäksi ei kum­minkaan
päästy.
Työhönsä innostuneena isännät ei­vät
huomanneetkaan a:jan kulumista,
f-hkäpä he eivät halunneet aarretta
^inne jättää. Tuli aamu ja riutta-haiset
tulivat soutaen kahdella ve­neellä
jokea ipitkin. Olivat menossa
kirkolle ja hautaamaan ruumistaan.
Joku heistä keksi ruumisarkun joki-äyräällä.
Hänlmästyneenä soutivat
rantaan ottamaan selvää mikä siellä
kurimiittelee. Tunsivat arkun omak­seen
ja vähä haeskeltuaan löysivät"
ruumiinkin. Aarteen kaivajia eivät .
he saaneet kiinni, sillä ne pakenivat
niin että puskikko krapisi.
Riuttalaiset asettivat ruumiin ark­kuunsa.
Soutivat kiihkolle ija kiireh­tivät
kertomaan papille tapahtumas­ta.
Ruumis haudattiin. Pappi kau­histuneena
moisesta työstä piti anka­ran
saarnan — ''ja kaikilla velhoilla
pitää osansa olemaan siitä tulisesta
järvestä, joka- tulesta ja tulikivestä
palaa, joka on toinen kuolema."
Kyllä silloin j)Tisi Lammin kir­kossa
kuin 'muinoin Siinain vuorella.
Ruumiin häpäisijöille hän julisti an­karan
tuomion, aijallisen häviön ja
iankaikkisen kadotuksen.
Silloin moni lampilainen teki vä­häksi
aikaa parannuksen. Kohmelo
päisinä • olivat «he tulleet kirkkoon,
sillä ainahan sitä pitää Juhannus-j^
önä juoda, mutta kohmelopäisenä
ollessaan sitä onkin ihminen altis sa­nan
voimalle. ^
Papin taJka kumminkin tehosi.
Kaikki nuo kolme isäntää köyhtyi-vät,>
sortuivat pois mailtaan 'ja kuo-livät
Tuotivai\'aisina. ~~ ^ \ '• ~
Sen erän iperästä.ei Lammilla ole UAITI päälaellaan raskasta koria. Hänen
enää paljon noiduttu, eikä ole ollut IlAllJ mökkinsä-on. rakenneittu mudasta^
noitiakaan. Sokio Jussin Karoliina \1hteiskunnallisten asioiden tutki- jonka yllä paalujen päässä on kaisla-sentään
kerran köj^ihyydessään mat- jalleHaiti .on osoitus pienoiskoossa katto. 'Sen ympärillä on mustia "terä-kusti
Posti-Ahtin kyydillä,-noitapus- rotujen, ekonomroideii, tietämättö- väselkäisiä sikoja, pieniä Ikandja,'
seineen, Kannukseen ja rupesi siellä myyden, köyäiyyden ja. liJkakansoit- alastomia lapsia ja mongrellikoiria,'
noidaksi, vaikka ei'hän mikään noita tmnisen monimutkaisista ^problemeis- Mutta ympäristönsä rajallisuudesta^
olliit, "löussas" vain. tav'jotka ovat useiden kaukaisempkn huolimatta hän on yksinkertaisen
Kannuksessa hän teki taikoja; möi maanosien ivaivana. Ldmailumatkai- kcfhtelias, ystävällinen ja oman ar-kiro-
öljyä, pisteli salaa neuloja itik- lfjalie, joka etsii uutta ja.vaihtelua, vonsa tunteva, mikä tekee miellytr
kain hännän alle, että sitten sai ne Haiti on maa, missä pääkaupunkia tävän vaikutuksen. , -Hänen spon-:
parantaa ja ottaa hv^vän maksun Port-au-Princea lukuunottamatta, ai- taaniset laulunsa, Ihänen «tanssinsa-työstään.
Niinihän sai kannuslaiset ka näyttää pysähtyneen 5o1lomkin kuuluisien haitilaisten Tumpujen ryt-pelkonsa
alle; ne kannuslaiset kun keskiaikana ja. missä lähes kolme min mukaan, hänen merkillisen, tulr
myös ovat vähän sellaisia. Hädissään -miljoonaa neekeritalonpoikaa elää kitse\'a kreolikielensä, Ihänen hyvä
he kantelivat papilleen. Pappi ni- .primitiivisellä maaniviljelyksellä.. ja huumorinsa., vitsTikkyytensä ja filo-mismiehen
ja poliisin avulla istutti luontaiskaupalla ja puhuu kieltä, Jo- Sofiansa tekee hänestä tuntemisen
Karuliinan Purolan Jaakon rahti- ta vasta nyt on alettu kirjoittaa. arvoisen.
kuorman päälle ja niin takaisin Lam- Elhkä noin kymmenen prosenttia s^^^j^ Haitbta on luoksepää-
Heikinkankaalla Karuluna asukkaista on mulatteja. He mno- ^^^ätöntä muuten kuin laivalla tai
mkm nousi kuormasta ylos, dostavät maan yläluokan. He puhu- „,M,:„ X'O(T,^JI,.^« ^.JU„^«„
Nuori kalamies katselee hyvin arjostelev.asti itsensä kokoista Tycc-lohta
Port Albemissa, Vancouver-saarella. Taitaa ajatella, että mi­tenkähän
kävisi, jos tuollainen tarttuisi onkeen.
mille.
kumminkin . , yläluokan. He puhu- j^jj^^j^ p^^j^^ Kahdeksan tuhatta
pyörähti ympäri pan kertaa, taput- vat ranskaa ja Iheidän kulttuurinsa laitin kymmenestä tuhannesta ne-teli
pulleaa rahamassiaan, n. os.t i lonk- on ranskalainen. Tämä harvalisto ,l:irö.mn,a;,i:liikstta« nonn tfa5v,av;tt,otfm«mann« '^vnu^orrJisctfa.
kaansa ja jyrähytti ja sanoi: -Tuos a .hallitsee maata, johtaa liike-elämää ja tiet, mitä maassa on, on kaiverret-minä
teille annan senkm kapipaat! täyttää kaikki opintieamma^it. U- j„ j ^ ^ j j ^ ^^^^^^^ ^j^^^j^jj^ ^j^.
Viitojen arre • on jo Lammillakm seimmat oheistä ovat kauniita ja miel-kokonaan
unhotettu. Tuskinpa sitä Jyttäviä ja elävät jonkunlaisessa mu-koskaan
enää haetaan. Saakin olla kavuudessa miellyttävissä (vanhanai­kaisissa
taloissaan, joskin niiden si­jalle
on alkanut ilmaantua sement­tisiä
ja stukohirviöitä, joiden raken­tamisessa
on matkittu meikäläisiä.
.siellä, siihen asti kun iso kello soi.
ten kulkevat pitkin pieniä erämaita
ja aavikoita, 'mistä sillat, muutamia
lukuunottamatta, ovat korjauksen
puutteessa hävinneet.
Ovela petkuttaja
Xew Yorkissa liikkui äskettäin
yksi ovelimmista maksuosoitusten
väärentäjistä, Jos. INIoses eli 'Car-nation
Jack". Hänen tapansa oli
käydä ensin kaupassa ja ostaa ra­halla
tavaraa, ja hän teki sitä useas­sa
suuressa kaupassa. Toisella ker-
Haitista kerran ipiihuttiin maail­man
rikkaimpana siirtomaana, josta
Talonpojat, joita (he hallitsevat, Ran^a, Espanja ja Englanti tais-ovat
puhdasverisiä Afrrkan neekerei- telivat. Vanhojen linnoitusten rau­ta.
Talonpojilla on kaksi työväli- nioita salassa vuoristossa tai meren
nettä: kuokka ja madhete — sokeri- rannalla, toinen 'jalka meressä, on
ruokoveitsi. Hänen'kulkuvälineensä kaikkialla maassa, useat .sellaisia,
ovat primitiivisiä; härät, aasit ja joissa ei kukaan käy ja joista h}'vin
kurjat pienet hevoset iJa pienet omal- vähän tiedetään.
. . . . la tavallaan ku-v^rikkaat veneet. Hä-ralla
hän haki saman mjymam.ehen ^^..^ ^^^^ ^^j.^^^ .^^
ja taas osti tavaraa mutta antoi ^^^^
maksuosoitukseti, joka oli suurempi ^.^j^j^j^^^ ^^^^ tavanneensa 1,640
kuin osto, ja otti eroituksen rahassa, jalkapatikassa kulkijaa 100 mailin
Siten hän keinotteli itselleen ^10,000, ^.^j^j^j,^ taipaleella. He kävelevät
5onka hän tunnusti poliiseille kimni- ^^.jj^ päivässä kantaen
jouduttuaan ja tuumi: '"Seiian oli •
helppoa sodan aijalla, sillä valitsin ' "
aina sellaisen my>-jän, 'jonka, tiesin kaa, neilikkaa takkinsa rinnassa ja «an presidentiin esittämälJä Uy^
olev-an alottelijan, «joita on helppo siitä hän sai "Carnation Jack" ni- prosentilla ja hänen detroitilaisessa
narrata Xykyään alkaa shekkien men, ja se olikin tuo kukka — mie- autoteollisuudcssaaii on nostettu
vaihto olla vaikeaa." tyhmyys toiselta puolen — joka palkkoja 30 prosentHla Ja bonukset
^ Tämä ovela pelkuttaija piti kuk- johti poliisit hänen jämieen, päälle/$5 autoa kcAti.
P.ARUSIN 119 luvallista portto­laa
ja 80 luvallista "rendezvous" ho­tellia
suljetaan maaliskuun IS päi­vänä..
. •
HENRY KAISER on nostanut
terässulimoillaan Cälifomiassa pal-