Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 2, 1946

              NEUVOSTOTIETEELTÄ ON
Peter Stone Ikitjoittaa:
Keskustelussa, 'joka on parhaillaan
käynnissä kysymyksestä miten jär­jestettäisiin
riittävä federaalinen tut-kimusoihjelma,
New Yorfs. Timesin
tiedeosaston toimittaja kelhoitti Of­fice
of Scientific Research and Deve-
. lopfnentia jTi^eteellisen tutkimuksen
ja käittämisen toimistoa) tutkimaan
Neuvostoliiton tieteen käyttämiä me­netelmiä.
Ei ol^ pitkää arkaa siitä, kun neu-vostotiede
oli jatkuvan {hyökkäyksen
alaisena. Bolsevikit näet olivat si­tä
mieltä, että tieteellisenkin toimin­nan
täjrtyy olla suunniteltua. Kon­servatiivit
tiedemidhet, Tiinesin a-vustamina
ja kiihoittamina, tuomit­sivat
"määräilyn" tieteelle ja ennus­tivat
että sellainen suunnitelmalli­suus
merkitsisi venäläisen tutkimus­työn
loppua. Kuitenkin pari viikkoa
sitten tdht. Langauir ilmoitti julki­sesti
(huolestuneisuutta sen johdosta,
että Neuvostomaa on aloittanut tie­teellisen
työn kamppailun, joika si­vuuttaa
toiiset maailman maat.-
Vanhat möiköjutut suunnitelmalli­suutta
vastaan tieteessä siis ovat len­täneet
sauhuna ilmaan — ja lisää
niitä hävisi savuna ilmaan hiljattain"
Hiroshiman ja Nagassakin yläpuo­lella.
Tänään nimittäin havaitsem­me
liittoihallituksen v a l m i s t u van
suunnitelman aloittamiseen . tieteen
tukemiseksi. Tiedemidiet ja monet
sanomalehtikirjoi.ttajat kehoittavat,
että tutkisimme neuvostotieteen me­netelmiä.
Kuitenkin on muistetta-
\'a, että on olemassa huomattava ero
tieteen sovittamisessa käytäntöön so­sialismin
ja kapitalismin alaisuudes­sa.
Vapaan 3n-rtyksen systeemiimme a-laisena
tieteen saavutuksia jarrute­taan.
Yleiseksi tavaksi jo aikoja
sitten on muodostunut, että ostetaan
ja estetään uudet ke^ksinnöt ja tek­niikka
tulemasta käytäntöön, sillä ne
vaarantavat vanheutuneita välineitä.
Sosialismin alaisuudessa ei tun­neta
sellaisia vastustuksia. {Neuvos­toyhteiskunnassa,
jossa kansa omis­taa
tuotantovälineet, uusi tekniikka
ja uudet keksinnöt eivät merkitse
työttömyyttä tai kriisejä,
• * •
Kahden yhteiskuntajärjestelmän
vastakkaisuus on erikoisen huomat-
KUOIXUT
Sund]» ja kaipauksella Qmoitaa
ctta veljeni
Janne Markus
Väänänen
on kuollut kotimaassa Saomessa
joalnkxran 27 p:n& 1945.
Vainaja oU syntynyt Varpals-iirvcll&
Sutelan kylissä Suomes­sa.
Hinta suremaan jäivit vai­monsa,
kotane lasta. ls& ja fiHI.
yksi sisko ja kaksi vUJeä perhcL.
neen Suomessa, minä hÄnen vel­jensä
täällä Port Artlmrissa,*Ca-nadassa,
ackä laaja ystävä Ja to­veripiiri
Suomessa, Yhdysvallols-aa
itk Canadassa.
PAAVO VÄÄNÄNEN
210 a Court Stx«et
Bort Arthur Ontario
tava atomivoiman keskustelussa. Hal­lituksemme
aikoi sen pitää "salaisuu­tena'',
Valtiovn-astomme yhdeen vir­kailijan
ilmoitetaan h a 1 u k k a a n
luovuttamaan sen du Ponteille
Tällainen ajattelu edustaa monopoli-pääoman
halua kahmaista atomivoi­man
omistus ja kontrolli itselleen.
Sellaisissa käsissä se 'merkitsisi sen
käytäntöönoton estämistä yleishyöty-ja
voimateoUisuuksissa teollisuuk­sien
yksityisomistajien ja osaildkeen-omistaljien
etujen su'ojelemis€ksi. He
tulisivat sitä kontrolloimaan sillä ta­valla,
että se synnyttäisi entistä e-nemmän
työttömyyttä. Ja he käyt­tivät
sitä voimapolitiikan uutena
suumuijana — rikkoen ministerineu­voston
ensimmäiset neuvottelut.
Neirvostöliiton tiedemiehet, samoin
kuin Amerikan atomivoiman tiede­miehet,
ovat vaatineet tuon keksin­nön
kansainvälistä kontrollia! He
näkevät atomivoimassa: keinon, jolla
erämaat .saataisiin - kukkimaan ja
Arktiikan hyTk3^1ueet elämään. Ato­mivoima
sosiailismin alaisuudessa
merkitsisi rJkasta ^ maailmaa — ei
vain harvoille, vaan kaJkille.
Tiede ja teknologia kapitalismin
alaisuudessa ön nsein anaiMstista ja
tuhlaavaa. On paljon moninker­taista
3n:itystä. Yksityisten liikevoit­tojen
tavoittelu johtaa ammattisalai­suuksiin.
TeoUisuustiede ön kyt­ketty
liikevoittoilaun, kansallisesta
tarpeesta huolimatta.
Sen sijaan Neuvostoliitossa teolli­suustuotteiden
ja raaka-aineiden ky­syntä
on etukäteen suunniteltu Qa lyo,
yhteen kansallisen yrityksen kanssa.
Neuvostohallitus myönsi $2,5.00,000
V. 1936 Geologian ja Mineraalien
Etsimis-instituutille, joka otti palve­lukseensa
500 tutkimustyön suorit-taijaa.
Ensimmäisten tutkimusten
päätyttyä instituutin jäsenet, yhdes­sä
paSkallisten ja kansallisen halli­tuksen
elimien kanssa, onäärittelivät
paikat uusille teollisuuslaitoksille ja
avustivat raaka-aineiden osuuksien
määrittelemisessä.
* • *
Neuvostoliiton tiede , ei ole anar­kistista,
mutta ei myöskään dikta­tuurista.
Se on kansainvälisesti jär­jestettyä
Tieteiden Akateemian ja
Valtion Suunnittelukomissionin yh­teisen
johdon alaisuudessa. Asete­tut
suunnitelmat, sen jälkeen kun
niistä on neuv^oteltu rivijäsen-tiede-miesten
kanssa, eivär ole dogmia,
vaan toiminnan ohjeita. Neuvosto­liiton
tiedemidiet eivät orjamaisesti
seuraa asetettua menetelmää ja siten
saavuta määrättyä tulosta. Mikään
uusi keksintö tutkimuksen kuluessa
ei estä häntä jatkamasta työtään toi­seen
suuntaan. Hänen isäntänsä,
neuvostokansa, ei vaadi liikevoittoja,
vaan totuuksia. '
JAPANISSA on kenraali MacMr-thur
lopettanut sata vuotta vanhan
tavan, jonka alaisena tyttöjä myy­tiin
haureuslaitoksiin. Japanin on
nyt kumottava kaikki sellaiset lait,
jotka sallivat haureden lafllistutta-misen,
ja peruutettava kaikki sopi­mukset,
joiden, nojalla naisia on
myyty porttoloiTiin.
NYRNBERGENT sotar?koso&eu-dessa
selostettiin äsken, miten 50 ve­näläistä
upseeria ja poliittista komis­saaria
telotettiin gestapon päämies
Heinrich Himmlerin "huvittamisek­si",
kun hän kävi Mauthausenin tap-poleirissä
syyskuussa v, 1944.
Vaikohangetle
Valkohanki kultana kimaltaa,
sen pinta on kuin säihky timantin.
Ma olin kauneutes ja loistos vanki,
kun sua auringossa katselin.
Minkä riemun meille aina tuotkaatt,
joka vuosi tänne tullessasi^
luistava ja liukas hangen pinta.
Kuinka monet hiihtoretket suotkaan.
Hyvin kaikki viihtyy seurassasi.
Ilost* ihan paisuu ihmisrinta.
K.K.
^imiiiiiiiHimiuuimtmiiitiiiiimtiuifiiminiumiiuuiiiinraiiiii^
KiTJeenvaihioon
Halutaan
Täällä olisi yksi emännätön talo
ja siinä yksinäisyyteen kyllästs^
leski-isäntä, jökä haluaisi kirjS
ivaihdon kautta tutustua neitosten
tai leskieii kanssa. Ikä saisi olla 35.
45 välillä. ^
- Nimimerkki
Mven 1^ "
GENERM* DELIVERY
PORT ARTHUR, ONTARIO
3
H
S
S
§ 1 — s
=
nintniHinintiniiiimitimnnuniuintiuiiuiiiiiiiiiiiiujiuBti^
Lausun initä kaimeinunat kiitokset niille sukulaisille ja ystäville,
jotka tulivat yllättäen luokseni täyttäessäni 80 vuotta joulukuun 13
p:nä 1945. Kiitos.lahjoista sekä kauniista kahvipöydästä kukkineen.
Kiitos alkuhnpanijoiUe ja kaikille, jotka tavalla tai toisella osallis­tuivat
tähän tilaisuuteen.
Kunnioitan aina muistoanne.
MRS. E. SALMI
2380 McGILL STREET - VANCOUVER, B. C.
äiinuiiiiiHintiimiiiiiiHiiiiimiiniHtitiiruNiiinitiiiiiumiiiiiuiHiiitimiiiiiiiHiiiminiuiiiiinuiiuiHnin
inmtuutuHiiiiiiiiuiiiiiiiiiiriHiiniiiiiuii^i
HiminiHiiimiinniiiiiminmiininuiummnnuiinmrniiiniininHmininanHUiiiraHimiiiimniHiiHimiiiiiMimiimn
J<IITOS
iiiinHiiiiiiiiiiuiinniii
5
Lausun mitä sydämeUisimmät kiitokset siitä tosiyllätyksestä. jon­ka
järjestitte minuUe tammikuun 20 p:nä täyttäessäni 42'vuotta.
Kiitos arvokkaista lahjoista ja kauniista kahvipöydästä. Kiitos i l ­lan
emännille ja homman alkuunpanljoille/kiitos Antti Pitkäselle
nmosta. Kiitos myöskin niille lahjoihin ceanottajille, jotk^ eivät
voineet tilaisuuteen saapua.
Teitä kaikkia kiittäen
AINO MAKILA
GERALDTON ONTARIO
^imuiiiiiMiiuimHuiuiniiitniiiniHiiutinniiiniHiiiiiiiiinniiiinmiumiuiHiniimuiiHiuiiiiiiiiiiniiiHiNu^
Täten lausun^me kauniit kiitokselt kaikille CSJ:n Port
Arthurin osaston jäsenille siitä rahalahjasta, jonka me suo­malaiset
potilaat saimme vastaan ottaa täällä Sanatoriumissa.
Toveruutenne tulee aina säilymään muistossamme!
FORT \VIIiLL\MIN SANATORTUMIN
' SUOMALAISET POTIL.'\!.\T.
Lausun sydämelliset kiitokset kaikille, jotka niin suuri-lukubina
yllätitte minut Nemegon koululla'^tammikuun 19
p:nä meren takaa kotiintulo^-^dosta.
Se oli minulle mielestäniläbtemätön yllätys. En voi
sanoin kiittää nnnkuin sydämeni toivoisi lahjasta ja rahalah­jasta
$57.50, jonflca annoitte minu}le. Kiitos honmian alkuun­panijalle
mrs. Perttulalle, myöskin isälle, äidille ja vaimolleni.
Kiitos mr. Toivo Kolppaselle puheesta, . . . kiitos soittaijille,
mrs. Lundströmille ja mrs. Perttulalle . . . kiitos Helvi Kaup­piselle
ja mrrs. Perttulalle kaikesta hommasta, jonka vaivo­janne
säästämättä teitte.
Säilyköön ystävyys läpi elämämmel
Teitä kaikkia kiitollisuudella muistava
'auno