Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 2, 1946

              .Sivu .8 LAUANTAINA, HELMIKUUN 2 P Ä I V ^ 'Ä
Harry Houdinistä kc^^roJaan
(jatkoa 1 :seltä sivulta)
raennes^ Mrs. Flitcroft, kuten kaak­ki
delavanilaiset, tiesi tämän kiitol­lisen
ja anteliaan karanneen pojan
tiiTOen. Se oli Harry Houdini, "sil­mänkääntäjistä"
ja taikaterappuili-joista
kuuluisin, ja vaikka minkä
mittapuun mukaan, ihTneellisin ja o-dottamattomin
ihminen, mitä Wis-
- consinista on k<?^aan läihtenylt. Ap-
• p t o n i i i ' ^ t > ^ < ^ ä Värikujista tuli
Enies, jota kcÖco maailma illMnetteli.
• Ensimmäiset-viisitoista vuotia ei­vät
olleet helppoja Harry Houdinille.
Totita puhuen, hänen nimensä ei ol-
Int Harry HQudinilainikaaii: se oli
Ehrich Weiss, Hän otti Houdiiii
Elimen käytäntöön siksi, kun -se oli
vaikuttavampi näyttäimötai^oituk-;
sän. Sillä välillä kun hän elätti it­sensä
pienipalkkaisessa työssä kra-vatipleikkurina,.
hän alinomaa -har-
|oitteli taikartemppuja käsiraudoilla,
korteiUa ; sekä köysiliä^ - Yhdeksänä
toistavuotiaaha hän antoi käsirauta-'
esityksiä CJhicagon maailman-näyt­telyssä
V. 1893. Ominaisella roh-keudellaa
n häh - mainostusldbdissä - e-sitti
itsensä: Harry Houdini, käsi-trautakuningas,
vaikka, siihen aikaan
ei vielä kukaan rkiinnittänyt häneen
erikoista huomiota. S,
Tämä, silloinen - vieläT, yähäntun-nettu
nuori juutalaispoika meni nai-miisiin
irlantilaisen katolisen tjtön
kanssa, siten edeltäen "Abie's Irish
Rose^-näjrtelmän- aihetta, ja ihme
kylläj se avioliitto olikin y-iksi onnel-lisimraista,
mitä on koskan sidottu.
Houdini viimein päätti yrittää
Lontoossa. Hän oli tullut siihen
joihtopäätöksen, että ainoa tie voit-
1aa Amerikg, on voittaa ensin Eu-roopa.
Keväällä vuonna 19>0(^ (Hou­dini
oli silloin 26) hän matkusti Lon­tooseen
pienessä laivassa toisen luo-
•kan matjustajana. Hän oli tunte­maton
ja varaton, eikä 'hänellä ol­lut
mitään tiedossa Englannissa.
Hän yritti saada aikaan sopimusta
Lontoon Alhambra-teatterin jdhtaijan
S-laterin kanssa ja antoi koenäytän-nön
Slaterille, mutta Slater ei kiin­nostunut
häneen.- Viimein Slater sa­noi:
''Jos voitte karata käsiraudois­ta
Scotland Yardista, niin saatte kon-tB-
ahdin."
Houdini pyysi Slaterin viemään
hänet Scotland Yardiin. Slater teki
niin, ja Lontoon kuuluisan poliisivi­raston
j-lipäällikköMelville pilkkasi
tämän tuntemattoman amerfkkalai-sen
väitteitä. Näyttämökäsiraudat
on yksi asia, Scotland Yardin käsi-
>.raudat on. toinen asia. hän sanoi.
"Houdini kuitenkin vaati saada koet-
-laa taitoaan näiden Scotland Yardin
-Itäsirautojen kanssa.
Suuttuneena Melville viimein ha-ettli
parin näitä käsirautoja ja sanoi:
'-Näin me-sidomme ameriikkalai-set
rikolliset, jotka tulevat tänne saa-
-dakseen harmia aikaani" Ja niin
sanottua hän kiersi Houdinin käsi-
-varret suuren pyK-ään ympäri, kiin­nitti
käsiraudat ja nauroi:
"Tulen talcaisin parin tunnin ku­luttua.
Sillä ajalla voitte oppia läk-sjk-
n, ettette vasta ole niin tj-hmä."
Hän lähli ovea kdhti, Slater mu-
Ivanaan.
''\'^si minuutti', huomautti Hon­diini.
''Tällälailla mc ameriikkalai-c>
et .aukaisemme käsiraudat."
Niin scmottuaan hän nakkasi kiisi-r.
nudat lattialle ja astui pois pylväiui
vierestä.
^lipäälhlckö .Melville oli häkeltyä,
ei tahtonut u3koa silmiään. Houdi-nilla
ei ollut sen jälkeen vastusta
. 'Slater kanssa. Slater heti kiinnitti
Jkaftdeksi Viikoksi tämän nuoren a-merikkalaisen.
•Tämä'tapaus johti Houdinin suo­rastaan
nmäilmankuulufeuuteen. Hä­nen
.esiintymisensä L ^ onnis­tui
valtavasti Ja sen jälkeen hän
«voitti suurenmpista;!hu<3iiii.ota muis­sa
suurissa Euroopan kaupungeissa,
kiit^Dresden, Berlin, Pietari, Essen
ja ; Banover. Colognessa eräs kei­sarin
7 hen!kivartiovirkM12jav f Werner
Graff, julkaisi sanpmalehtiar.tikkelin,
jossa hän saitoi HoudiniarjjÄtikutta-jaksi.
^Houdinin vastaus oli vahin­gonkorvausjuttu
: Graf f i? vastaan.
.Tämän .tapauksen selittää /Harold
:Kdlodiseuraa»'älla tavalla:
'•Kun Houdinin juttu 4uli esille
rOologn*^ sanoi
;^iVo^apa^;t^istaa ^väitteensä köyt-
: :'tätjpla5y;^H^«^ joista
häh ei \roi
Houdini pantiin rautoihin. -Vilkais­tuaan.
lukkoon,' Houdini sa^oi ole­vansa
valijiis vapauttamaan, itsensä
raiidojsta tuomaTJn ja" lauÄunnan
nähden, niutta ei ollut halukas ahta­maan
toisten sitä nähdä. :T^mä oli
vaikuttava palanen ' näyttdli^ätaitoa
ja vaikutti. tuomariinkin. Oikeus­sali
tyhjennettiin Ja Houdini, seisoen
tuomarin edessä, vapautti itsensä
•kahleista niin nopeasti, ettei kukaan
läsnäolijoista päässyt selville hänen
menettelytavastaan. Seuraajvana aa­muna
mainittiin tämän nuoren ame­rikkalaisen
voitosta j a keisarin polii­sin
häviöstä jotaisessa Saiksan sano­malehdessä.
Wernef Graff yritti kaksi kertaa
vedota juttunsa, mutta hävisi mo-lenmiat.
Saksan korkein oikeus sa­kotti
Graffia kolmekymmentä matik­kaa
sekä kaJkkien kolmen jutun ku­lut.
Sen . jälkeen Sa5;saSsa Houdini
oli enemmän kuin ''käsirautakunin-gas"
ja kuuluisa ''Ausbrecher". Hän
oli "se nuori ameriikkaläinen, joka
oli niin valtavan voiton saanut kei-sariri
poliisista Saksan oikeussalissa".
Leicesterissa Englannissa: Houdini
•kaimasi Ihmasta. jonka Oliver Crom-wdl
oli erikoisesti tehnyt poliitti­sille
vangeille. Leedsissä, hän pääsi
pois kuuluisasta murhaajienvanki-lasta.
Sheffiddissä oli kuuluisa van-kilaselli.
joka, poliisit kerskuivat, oli
'pitänyt Englannin kuuluisimman
vankilasta karkaajan ja vaarallisim-n\
an rikollisen. Mutta Houdini kä­veli
sieltä ulos kolmessa minuutissa,
^loskovassa hän sai kdkea vaikean
.koetuksen tsaarin salapoliisin, käsis-
-sä. He panivat hänet ''carettiin".
pyörien päällä olevaan teräksiseen
*-ka5saka.ifppiin'\ jossa kuljetettiin
tsaarin erikoisvankeja S i p e Haan.
Lukittuaan Houdinin alastomana sen
sisään, he ilkkuivat, että ainoa a-vain.
jolla sen voi avata, on Siperias­sa.
" He olivat täydellisesti siinä us­kossa,
että heidän täytyy lähettää
tämä caretli erääseen kylään Siperi­aan,
21 päivän matkan piiiihän, etv
ris.nkuin tämän ameriikkalaisen voi
\-apauttaa — huolimatta s i i t ä,
vaikka hän kuolisi nälkään tai vi­luun.
Mutta, kaikesta huolimatta,
Houdini oli vapaa neljässäkynnme-nessäviidessä
minuutissa.
Houdini. palattuann \*hdys\altöi­hin,
oli kuululla mies. Hänen me­nestyksensä
Euroopassa oli tiedossa
jo, ja tästä lähtien .\meri?kka va­paasti
antoi hänelle suurimmat mai­nostukset
j a suurinjmat palkat. Väik-
•ka hän oli teatteriesittäjä, hän kui­tenkin
oli erikoinen siitä, että hänen
kuuulisimmat temppunsa tapahtui­vat
ulkopuolella teatterin. Wash-ingtonissa
esimerkiksi-hänet luikittiin
selliin, jossa oli aikoinaan pidetty
presidentti Garlieldin murhaajaa,
Guiteauta. Washingtonin poliisit oli­vat
siinä uskossa, että tästä aivan
verrattomasta sellistä ei voi bukaan
-tulla ulos. Houdini ei ainoastaan
vapauttanut itsensä,;mutta~^vä!pautfi'
•myös kaikki muut vangit- ja vaihtoi
ne eri selleihin ja lukitsi heidät nii­hin.
Vuonna 1906, pakkasilmalla, käsi-raudbitettuna
ja kahleissa, hänet hei­tettiin
järven avantoon lähellä" Belle
Tsland-siltaa "Detroitissa. -Kaihddk-san
minuutin perästä hän> kiipesi ppis
avannosta ilmari^ käsirautoja. SMä.
erikoisiella tarmc^kuudella, • j o h o n
•vain Houdini: pystyi, ja - jatkuvalla
'harjoittelulla -hän totutti -itsensä jäi­seen
veteenkin.
Bostonissa tammikuun ,20 päivä­nä
v. 1907 Houdini karkasi Pitts-bur^
in Lasitehtaan valmistamasta
lasikaapista tekemättä naarmjtakaan
silheji. Elokuun 26 päivänä : 1907
hän-,hyppäsi San Fransjcso-lähteen
kädet raudoissa selän takana ja 75
paunan pallo ja keöju sidottuna' hä-
.nen vartaloonsa. .Lyhyessä .aijassa
hän kuitenkin (tuli 'ylös vapaana.
Maalisikuun 15 päivänä. 1907 hänet
niitattiin höyrykattilaan, josta hän
karkasi jättämättä minkäänlaista jäl­keä.
Eräällä kerralla hänet käsi­raudoissa
suljettiin laatikkoon, johon
kiinnitettiin 200 rautapauno, ja hei­tettiin
kannelta New Yorkin.lahteen.
Bostonissa Keidh-teatteris^a hän e-siintyi
erikoisessa yksitjasesitykses-sä
1^00 lääkärin edessä. Hän nie­li
50-100 silmäneulaa ja monta jaar­dia
lankaa (sen jälkeen.kun lääkäri-komitea
oli tarkastanut hänen kurk­kunsa)
ja oksensi neulat, lanka jo­kaisen
silmässä I Yksikään näistä
lääkäreistä ei voinut selittää miten
hän sen voi tehdä. Eräs temppu,
jossa hän New Yorkin Hippdromes-sa
tuhansien silmien edessä, kiiik-kaiden
lamppujen loistossa, pani 10,-
000 paunan elefantin häviämään, ei
ole koskaan tullut selitetyksi.
Vaikka Houdiiiin maine on kauan
sitten tullut tarumaiseksi, hän voisi
vieläkin oljä:el^^ olisi nyt
72), jos ei tapaturma olisi sattunut
(hänelle. . Hän mielellään näytti
kuinka hän voi kestää vatsaan lyön!
tejä, näyttämättä kipua, ja usein an«
toikin sdlaisia esityksiä. Erään feer.
ran, kun esityis oli ohi, yksi mies
nousi yleisön joukosta ja iski Hoq
dinia vatsaan -aivan odottamatta
Hänen umpisuolensa repesi ja hän
kuoli vuonna; 1926 52 vuoden ftäi-
Hpudinin dämäkerta Ä ä pai,
'haiten-esittää sen voiman, mikä pij.
*lee 'kaikissa -äitoisi^sä, -kun riittää
päättäväisyyttä; •Mahdotitöoiuiik-
: sien voittaminen pii hänen - erikois-
.alansa. ^Tätä tarkoitusta varten hän
•teki työtä;/kuin^.oija/.volinuikkuimat-ta,
ja i kärsi sanomattomat; kivut ja:
4Uskat...V'Hän>oli-todistus siitä., että
tavailinen 'ihminen '/.k(^^ -däes-sään
väin- pienen osan-^-vohnistaan ja
taidostaan. Houdipi ^-halusi kehit­tää
. koi^keinipaaii pisifceeseen kaikii
mitä' hänfessä rlöytyi.~Tämä te^ki ia-
.•nesta ihme-flimisen.
•Harva kertomus.on koskaan tul­lut
vvisGonsiniläisten-nuorten- tietoon,
. jöka-raejt^itsisi niin paljon heille kuin
; kertomus appletpn-syntyisestä Hany
Houdinista. Houdinin'-kiehoitusYVis-.
Gonsinin nuorisoMe pn: "Sinä voit
. t e h d ä mitä tahansa, jos sinulla on
•vain tahdonlujuutta — ^ äläkä hy­väksy-'
ei'vastausta."
^ Canadan väkilidtu
. Liittohallituksen tilastotpimisto il-
.moittaa,. fettä • .Canadan asukasluku,
eri lähteistä saatujen tieto(jen mu-
, kaan, on ' vuoden 1941 väeoJaskun
jälkeen kasvanut 613,000, ollen nyt
.12,U9,'00D, ja maakunnittain seii-,:|
raava: Prince Edvard Island 92,000,1
iNova Scotia 621,000, iNew Bruns-wiok
468,000, Quebec 3,561,000, On­tario
4,004,000, Manitoba 736;O0Ö,
Alberta 826,000, Saskatcaiewan 845,-
.000, British Columbia 949,000, Yu-kon
5,000 ja. Northvest Territories
TERÄKSEN kontrolli on Cana-
• dassa saatettu t.ifepäisesti uudelleen
voimaan. ^Yhdysvaltain teräslakosta
johtuneen tilanteen takia.
Vusi vuflsi tor taas yhden uudcu uimapuvun jloridalanUk uij'il<'