Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 8, 1950

              V"'
111
muilistuksii
(KÄmOKIRJÄLUNENVlIKKÖlEBTI)
PiibHshe<a anö printed t>y the Vapaus Pablläsliliig Ctompaisy
limited, 1(K>-102 Elm Street Wesfc, Sudbuiy, Ctotiffio.
Reglstered at the Post Office Department, Otlawa, aS' secoadi
class mattor." • •
Uekki ilmestyy JokalseB viikon lauantaina l2-slviilsena, sisäl­täen
parasta Munoklrjallista luettavaa kal&llta aloilta.
¥HII¥S¥ÄM'OIHEIM;,
1 vuosikerta .^,........$3.75
6 faiukautt® - . . . 2^
TELÄtJSEHNNAT:
\ vuosikerta $3.00
6 kuukautta . . y 1.75
S kuukautta 1.00
SUOMEEN m »UtTAUE mM-^MBMm. -
1 ^'uosikerta ....$4.SÖ 6 kuukautta $250
MMÖITUSMNHÄT:
^5 .senttiä palstatuumMta. Halvin Mitosilmoltua $3.00. Kuo­leman
Ilmoitus $3.00 ja sen ybti^dessä julkaistava mulsto-
^Um %tM ja Mitos %%m. KirJeenvaUitollmoitukset $150. Eri-kolslitBimt'
pFsyvlsti ilmoituksista. THapäisUmoittaJien on
UUäetefctlivä maksu etukiteen. ' _
.ÄslamieMlle myönnetään 15 prosentin palkkio.
S:aikki liekille tarkoitetut mtiksuoisoitukseti on ostettava kus­tantajan
ntoeen: Vapaus.. PublisMisg. Company. IdmiteC
Kustantaja ja painaja: Vapaus FuMlslilns Companjf Limltetl,
ICMJ-iCa.Blm Street West, Suabuiy, Ontano.
Toimittaja: J. W. Saari
Hekklin aiotut kirjoitukset osoitettava:
O. BOX m
Kuinka atmniviUitys mi jo memiyt ihmisien pim&äu, mmm-mc
siitä kyvän esimerkin. Yhdysvdtain kongressissa fiii miS'
sissippiläinen kongressimles John E. Rankin äskettäin piiheen,
jossa hän leimasi viaailnmn kuulun tiedemiehen MberfMiis-teimn
huijariksi tiede miehenä ja myöskin kommtmistiksL Jo­kainen
kuitenkin tietää, että Einstein on maailman etemnpien
* tiedemiesten joukkoon kimlnva, mutta mr. Rankimn kyvyt
tiedemiehenä ja erikoisesti tiedemiesten arvostelijana ovat
varsin kyseenalaisia.
Miksi 7m\ Rankin sitten arvosteli Einsteinia niin raskaasti?
Ilän sanoi, ettei Einsteinilla oie mitään osuutta atonnpommin
, keksimisessä! Siis atomipmnmln keksimistä piietMän tiede­miehen
orvon mittana! Mielestämme professori Einstein voz
oila sangen ylpeä siitä, ettei hän ole osallistmmtkaan imllm'
, v f i / . ? tuhopiminin keksimiseepi, sillä hänen keksintönsä ovatol-f
ecu* ihtniskmitaa hyödyttäviä, eikä sen tuhoamiseen tähtää"
viii. Tosiasiassa Einsteima pidetään atomienergian keksijni-scn
isänä, mutta siitä ei tietenkään herra Rankin tiedä mitään.
Sr., että ns ies ei ole osallistimnt i?(hopommin valmisimnisceit
j(i keksimiseen, ei herra Rankimn mielestä ole mikäim tiede­mies,
vaan huijari.
'Mit-ä taas tulee siihen Mankinin väitteeseen^ että Einstein
olisi kommunisti, on Rankinin '^'todiste" siitäkin hyvin hata­ra.
Hän väittää, että Einstein olisi vv. 1941,1942 ja 1943 pu^
kmrni Yädysvaltain ja Neuvostoliiton ystävyyden ja yhteis­toiminnan
välttämättömyydestä. Mutta herra Rankin ei ota
huomioon sitä tosiasiaa, että kaikki järkevät miehet puhuvat
sitä sartma tänä päivänä ja ovat puhuneet samoihin aikoihin
kuin Einstein ja vielä aikaisemminkin.
Yliäoieva on oiva osoitus siitä^ minkälaiset miehet vaikutta­vat
Yhdysvalloissa johtmuUa paikoiiia ja *'kansanedustajitia".
RmiMnin kaltaiset miehet ovat sodanlietsojia, jotka tulevat
ja menevät, mutta sellaiset miehet kuin Einstein ja monet
m^uut, piirtävät nimensä lähtemättömästi ihmiskunnan histo­riaan
ihmiskummn hyväntekijöimi^ eivätkä tukon yrittäjinä^
kut-en Rankin ja hänen kaUaiscnsa muut sodanlietsojat.
linoiimatta rankineista ja muista sodauUetsojista^ maail­man
kansojen rauhantaistehi kasvaa ja voimistuu. Julkai­semme
tällä samalla sivulla .huopuessa kulkevim rauhanviestin
julistuksen. Eivät ainoastaan Suomessa, vaan kaikkialla maa-ihnassa
ovat rauhanvoimat liikkeellä, kooten iippujensa alle
ykä uusia ja uusia ikmisjoukkoja. Raukaa on puohistettava
S(ifwin ja teoin kaikkialla. Vasta sitten toiminta-raiihan hy­väksi
vastaa niitä vaatimuksia, jotka ihmiskunta ja sen tuleva
kckitvs meille itse kullekin asettaa.
Olemme aikaisemmin jo maininneet
riistä muutoksista, joita Suomessa on
tehty almanakkaan nimien suhteen. A i ­kaisemmissa
kirjoituksissa mainittiin
tammi-, lielmi- ja maaliskuun nimipäi­viin
tehjistä muutoksista. Jatkamme
tässä edelleen. •
Huhtikuusta mainittakoon, että april­lipäivän
-^crm^ on luovuttanut tilansa
15. 5. tulleelle Pulmullc, jonka kohdalla
fiyt on Sohvi yksin. Arpia (7 p. on
myös poistettu, tilallaan 25.6 tullut Al­lan,
Ahvo, joka taas on saanut seuraa­jakseen
vuosia poissa olleen Utmm. Vor-nan
(14 p.) tilalla on nyt Taito, Sohitun
(19 p.) P c H Anton (27 p.) Merja, Ar­mon
(28 p.) Ilppo ja Tornion (29 p.).
Teijo. '•.
Totikokuussa on niinikään huomatta­via
muutoksia. Xöw^i (4 p.) on poissa ja
tilalla OB siinä -ennenkin ollut Ruusu.
•Lotta ( I i p.) on'siirtynyt seuraavaan
(12) päivään ja.hänen tilallaan on 30. S.
tullut Osm&, jossa nyt on Hänen
päi^^änsä oli ennen 24. 10, mutta siinä
on nyt Asmo. Kotivalmi (14 p.) tilalla
on nyt uusi,TM3^/Ö. Te^uko {24} on me­nettänyt
paiimnsä ja saanut seuraajak­seen
Famm (26),-jonka lilaHe on tullut
'Vilma.
Kesäkmm osalle on tullut oikein mul-lista^-
a 'muutos: Ensimmäiseksi.mainit­takoon,
että Roopen- (7) tilalle on tullut
Suvi, mikä. nimiluettelon mukaan o» ty­tön-
mmi, Vwean (14). tilalle Kielo ja
Salaman (16) tiMh Päivi, Päivikki, Päi­vä.
Tämä oli ennen 30. 6. mutta siinä
on nyt yksinään maskuliininen Päiviö,
Päivö. Kielo oli' ennen 22 p. mutta sii­nä
on nyt Paula, Liina. Kesäkuun 24
p.:n kohdalla on huimattavaa, että päi-.
vä on edelleen Johannes' Kastajan ja _
Suomen lipun päivä, jolloin myös J u ­hana,
Juhani, Juho, Jukka ja Jussi saa­vat
kukkia. Mutta Johannes }^ Hannes
ovat siirtyneet Hannun seuraan joulu­kuun
27 päivään. Kun lähdekirjalli­suus
mainitsee, että Johannes <m hebreaa
ja merkitsee "jumalan lahjaa" ja että
Jussit, Juhot, Hanndcset, Hannut y.m.
ovat siitä johdettuja, niin tuntuu kum­malliselta,
että sama nimi on sijoitettu
kahteen eri päivään. Tämä jos mikään
(.n omiaan tuottamaan sekaannusta Jus­sien
keskuudessa. Päinvastoin olisi ol­lut
parempi, että Hannukin olisi siirret­ty
kesäkuuhun Jussien joukkoon.' Käy­tännöllisesti
katsoen saavat Jussit nyt
viettää nimipäiviään kahdesti vuodessa.
Ramio on poissa ja tilalla 13. 6. siirtj'--
nyt Jorma, joka on saanut luovuttaa
entisen päivänsä uudelle Orvolle.
Lykempiä kilpakirjoituksia ei ole enää kovinkaan mofUa
jäijcllä, mutia pitempiä on kyllä. On useita scUaisia, jotka
kuuluvat jatkokertomusten sarjaan, siis sellaisia, joiden jul­kaiseminen
kestää viisi tai kuusi viikkoa ja useampia sellai­sia,
jotka menevät kolmessa pmmerossa. Viimeksimainitut
ovat siis lykcmpien kilpakirjoitusten sarjaan kuuluvia. Toi­vottavasti
saa^nmeJäpnän kuun loppuun mennessä ratkaisfuksi
kirjoituskilpailun palkinnot. Työ on parhaiHaan käynnissä,
joten valmista siitäkin tuke aikanaan.
Keväi-julkaisu odottaa myöskin painamista, mutta sitä en­nen
on useita isoja iöiiä painossamme. Kuitenkin se tulee hy­vissä
ajmssa ennen vappua valmiiksi, joten hyvän lukemisen
harrastajina on siis ajanvietettä tiedossa näin kevään aikana.
Umien Uimisten- tulo on vähentynyt, vain 6 oi^ iniiMt sitten
viime maimnmh. ffmnot kelitkin vaikutiavai, eiieivSi asia-michcmme
pSase Hikkeeiie.
K i r j . IRIS
SINÄ kuuletko luisua kevään
ja näetkö jo päiiäu kaaren?
Ja ntuistatko suvisen saaren
ja ramialla istuja?i erään?
Nyt tullessa nudm kevään
sinä saarelle fufidle riennät,
vaikka sydämessäsi tiedät:
ei oo rannalla istujaa enää.
Mies nauroi itsensä
k i i o i i a a k s i
Derek Haley ja Alien Do\vnend
Cleckheatonissä Enghjanissa lastasirat
40 gallonan puolillaan vettä olevaa tyn­nyriä
naftaliinilla tässä eräänä päivänä.
Täten eristyneestä kaasusta he tuntui­vat
tulevan humalaan ja viimeksimainit­tu
nauroi niin kovasti, että kaatui suin­päin
tynnyriin, johon hukkm*.
Ha,ley sai raahatuksi itsensä' väliän
matkan päähän, josta hänen vaimonsa
löysi hänet hysteerisesti nauramassa.
LAUANTAINA,,, HUHTIKUUN S;' FÄI\^^\\ 19S0
mmi
tulemme m a »
detyssä Naistenpäivän juhlassa maaliskuun i g r v -
^ ME tulemme kotien- komeroista
1^ • tulemme tehtaiden pim-emmista
Tulemme vuorilta, jyrkänteiltä
tulemme metsien syvänteiltä. ^
Tiilemnie kaivosten mikaloista.
mihin ei aurinko koskaan paista.
Tulemme sieltä, miss' tuttuja surut
missä on lujassa ravinnon murut.
Siellä lapset on alirav^ittuja
ja leikkikenttänä kurainen kuja. '
Missä nuoriUa opinnot kesken jää
kun työliön täytyvi •kiirehtää.
Rakennamme kodit, kauniit, uudet
vaan harvat voi nauttia mukavuudet,
loka tämä ei oikea olla voi,
tuo tieto väärästä aivoissa soi.
Päämäärämme yhteinen olkoon aina
kun saimt huolet ja puutteet paima.
Meillä kaikilla sama aate on pykä,
sen eteen toiminaan tänään ja yhä
Se kantaa tänään jö hedelmän,
huamenna vieläkin ehenimäti.
Tulemme, meissä on innon tulta,
edejsä siintää jo aamun kidta.
Ennen oikean put^tajat tuhansina,
nyt jo satoina miljoonina.
Toivorikas on tidevetisuus,
elon huolista vapaa aika uus'. -
Idän aurinko Valaisee loistollaan
ja kutäuvi meitäkin toimintaan.
Tässä on paljon suuria sanoja
jotka vaativat voimaa ja tekoja.
Siks* ystävä, tule sinäkin mukaan,
sivustakatsoja ei voi olla kukaan.
Rakentakaamme maailmaa parempcm,
josta t^ilevat polvet -nauttia saa.
^LAPSET/
Me olemme vielä pienoisia,
vartalot hintelän hienoisia.
Vaan vanhemmat nämä sanansa pitis,
niin meissäkin kylvönne kaunehin lim.^
Yhdessä ratkomme sorron häivää,
ktdjemme kohti kultaista päivää.
Huomaatko, että ihmiset eivät enää osaa iiäurc
He nmiravat ilkeästi, häijysti, usein kyynelten läfl,
koskaan kuule riemitkasta, sydämellistä naurua, jm
si saada jokainen väräjämään, si^lä hyvä namu fm-dämen.
Ihmisen olisi väJMämiitöntä nauraa, silla
harvoja etuja, joiden kautta hän on yläpuolella lue
letta.—-Maxim Gorki.
Ei ole olemassa ihmistä ilman kuruja, ja jos M^t
ei ole ihminen. — Shakespeare.
l O O
Helmikuun 21 p:nä tapahtui Suomen raulm:-^
tin liikkeelle lähtö Kaarcsuannossa. Siellä ki^Pi
tar Elvi Sinervo luovutti Pasilan konepajan i'/-
ten valmistaman viestikapulan viestinviejille,
niossa viestikapida jakaiiiui kahtia, toinen oss:^
maan itäistä, toinen läntistä reittiä ja moiemml
tyvät t.k. 14 p:nä Helsingissä, josta viesti
riisiin. Rauhan puolusta jäin Maailmankommh
Rauhanviesti on seuraava:
Y l i linnoitettujen rajojen, yli Atlantin vallin, yli f
mannerten nousee kansojen voimakas raulian^a^^"-'
viestinä .maasta maahan, kylästä kylään. _
Sodanlietsojat sanovat: Sota tulee eikä mikään
jua.
I\Iutta me sanomme: Sota ei ole vain liallity?^^^' ^
ei saa olla vain sodanlietsojain asia. Kysymys fcx:^; ^
hasta koskee kaikkia kansoja kaikissa maissa, h
misen on se ratkaistava.
Kun hälytyssireenit soi\'at, kun sinut vledSii si­nulta
kysytä: Sota vm rauha? Vastaa NYT.
Meitä on satoja miljoonia, meitä, jo*^.?"*.^
haa. Meidän voimammrlias\^aa joka hetki. ^ f >
rintamaksi, joka on sodanlietsojia smahta^^aV'-
Järjen me asetamme järjettömyjttä ^-ast^.