Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 7, 1936

              Sivu 8
L A U A N T A I N A , M A A L I S K U U N 7 P : N Ä 1936
Canadan suomalaisten kauno-kirjallinen
viikkolehti
tarjotaan kaikkien suomalaisten tilat­tavaksi.
Tilaushinnat:
1 vk.
6 kk.
3 kk;
1 vk.
6 kk.
Ulkomaille
$2.00
1.10
.60
$3.00
1.65
Irtonumerot 5 senttiä
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lau^
antaina 8-sivuisena, sisältäen parasta
kaimokirjallista luettavaa kaikilta a l o i l ­t
a . Jokaisessa numerossa on myöskin
runsaasti kuvia j a vignettejä.
Asiamiehille myönnetään 20 prosen­t
i n palkkio.
F^täkää asiamiesvälineitä jo tä­nään.
Kustantaja: Vapaus Publishing Co.
L t d .
K a i k k i kirjeenvaihto on osoitettava
osotteellä:
UEKK!
P.O. Box 69 - - Sudbury, Ont.
toisessa enemmän tai vähemmän va­rakkaassa
perheessä, kunnes sattu­malta
tapasi entisen lapsuustoverinsa.
— Mikä lienee ollut hupsu kohtalo
joka johti heidät yhteen . . .
Eräänä päivänä kuuli Marja Siljan
huokailevan ja yskähtävän oudosti.
— Eihän vain liene Siljan rinnassa
mitään vikaa? Hänelle täytyy puhua
ja kehoittaa menemään lääkärille.
Muutamilla hienotunteisilla sanoilla
koetti Marja ottaa selville Siljan voin­tia,
sillä olisihan hirveätä, jos hänellä
olisi keuhkovika.
Silja oli käynyt lääkärissä ja sai
kuulla tuomionsa. "Matka paranto­laan
ja pian. Paljon lepoa, hyvää
ruokaa, raitista ilmaa. Oli liian rasit­tunut.
Tehnyt työtä liian paljon."
Hyvä jumala, mistä saada rahat sel­laiseen
hoitoon. Ennen se olisi ollut
rhahdollista, mutta ei nyt. — Oi köy­hyys,
älä nujerra lastasi!
Kaunis jä aurinkoinen oli se päivä,
kuii Marja saattoi Siljan asemalle —
junaan, joka vei hänen toverinsa
Tampereen keuhkotautiparantolaan.
Punainen neilikka takin rintapielessä
oli viimeinen, minkä ^larja näki, kun
juna loittoni.
Sanomatta jäi ne sanat mitkä hän
oli toverilleen sanottaviksi varannut,
sillä sydämen kyllyydestä ei suukaan
aina voi puhua. He olivat eronneet
toisen kerran ja ehkä viimeisen.
Käytännöllisiä tietoja
KIHNKA VILLAVAATTEET PYSY­VÄT
PEIBVIEINÄ JA HYVP^Ä
jos haluatte pitää Villaset pehmeinä
j a miellyttävinä, n i i n käj'ttäkää niitä
pestessänne seuraavaa menetelmää:
Peskää ne erikseen muista vaatteista,
yksi kappale kerrallaan. Peskää ennen
k u i n vaate on n i i n likanen että se vaa­t
i i hankaamisen ennenkuin' se lähtee
puhtaaksi. Veden tulee olla haaleaa; ei
kuumaa eikä kylmää. Pankaa vahvasti
saippuaa ja saattakaa se vaahtoamaan,
jonka jälkeen pistäkää vaate siihen. P u ­ristakaa
sitten vesi siitä pois mahdblli-simman
hyvin ja pankaa uudelleen
puhtaaseen saippuaveteen ja uudista­kaa
sama menetelmä. Älkää milloin­kaan
hangatko saippuaa suorastaan
villavaatteeseen.
Viruttakaa vaate sitten kahteen tai
kolmeen kertaan haaleassa vedessä, a i ­na
välillä puristaen pois veden. Muis­takaa,
että villiaista ei saa vääntää, t u ­lee
vain puristaa. Suorittakaa pesu no­peasti,
älkää antako seisoa kauan ve­dessä.
Jos kuivaus tapahtuu sisällä,/hiin ei
saa ripustaa kuivattavia kappaleita lä­helle
lämmityslaitetta. Jos kuivatetaan
ulkona niin ei se saa tapahtua aurin­gon
paisteessa. Ennenkuin kappaleet
ovat kuivuneet, venyttäkää ne luon­nolliseen
kokoonsa.
Villasta ei saa silittää silitysraudalla
milloin se ei ole suorastaan välttäniä-tön.
Milloin se joudutaan tekemään,
tulee käyttää vain lämmintä rautaa, ei
kuumaa. '
—o— •
M i l l o i n pestään tai huuhdellaan vä­rillisiä
vaatteita, pannaan teelusikalli­nen
Espomsuolaa neljää litrallista vettä
kohden ja hienoinkaan väri ei silloin
lähde tai mene sekaisin.
— — - 0 0 0 —
LASTEN SUUSTA
Pikku-Jussi: "Pistäkää täti nenän­ne
tähän rotanloukkuun, jonka justiin
v i r i t i n . " .
Täti: "Mutta Jussi! Kuinka sinä nyt
puhut tädille? K u i n k a minä voisin ne­näni
siihen pistää?"
P i k k u - J u s s i : "No, k u n äiti sanoo, et­tä
täti se pistää nenänsä joka paik­kaan."
_
O —
KYLLÄ SOPn
Isovatsainen herra tapaa lähellä kar­tanon
veräjää pikku-Pekan ja kysyy:
— Pääseekö tuosta veräjästä .karta­noon?
— B:yllä varmasti, sillä näin että nii­tä
meni tänä aamuna kokonainen hei­näkuorma.
EI KATSONUT KALLIIKSI
— Markkinoilla puhelee kauppias t u t ­tavalleen:
— MinuUa on tässä myytävänä oikein
hyviä huopapeitteitä,, olen tarjonnut
niitä 3 d o l l a r i l la kappaleen vaikka n i i ­den
tavallinen hinta on 4 dollaria, mut­t
a siitä huolimatta tinkivät ihmiset ja
valittavat niiden olevan l i i a n kalliita.
Ihmiset eivät timne tavaran laatua. U s ­k
a l l an . lyödä vetoa siitä, että vaikka
tarjoaisin ' niitä dollarilla kappaleen,
n i i n sittenkin ne valittavat niitä l i i an
k a l l i i k s i.
Samalla kertaa saapui myymäläpöy-dän
lähelle vanha 80 vuotias vaimo. S i l ­l
o in kuiskasi tuttava kauppiaalle: —
Minä lyön vetoa viisi dollaria siitä, että
tuo nainen ei pidä peitettä l i i a n k a l l i i ­na
jos tarjoat sen dollarilla. •
Veto lyötiin.
Sattuikin sitten niin, että vanha vai­mo
kysäsi huopien hintaa. Kauppias
kaivoi esille-4 dollarin huovan ja sanoi:
— Tässä on hyvä halpa huopaeite — se
maksaa ainoastaan yhden dollarin.
Eukko nypisteli hetkisen huopaa sor­missaan,
tunnustellen sen laatua ja s a ­noi
sitten:
— Ovatpa todellakin halpoja, — minä
ostan niitä kolme kappaletta.
Kauppiaalta pääsi syvä huokaus.
— -oOo
TUNTOMERKKI
Mies saapui ruumishuoneelle, missä
säilytettiin hukkuneita j a pyysi saada
nähdä oliko ruumiiden joukossa hänen
veljeään.
— Mikä on tuntomerkki?
— Kuuromykkä, vastasi mies.
. __ - d O o — -—
OLI HARJOITELLUT
— Rakas Manda, pyydän teitä tule­maan
vaimokseni!
— M u t t a kuulkaas, minä olen kuullut
että olette muutaman päivän sisällä k o ­sinut
jo kolmea muuta tyttöä.
— Olen vain harjoitellut teitä varten.
— _ -öOo—
TULI SELVÄKSI
Opettaja: "Mikä K a l l e n isä o n ? "
K a l l e : "Sairas".
Opettaja: "Tarkoitukseni oli kysyä,
mitä hän tekee."
K a l l e : "Hän y s k i i ."
-Opettaja: "Minä tarkoitin - mitä
hän tekee s i l l o in k u n hän on terve."
K a l l e : "SUloin hän ei y s k i . "
Opettaja: "Mutta Kalle, etkö sinä •
pojan vekara ymmärrä minua? .Minä
haluan tietää, mikä sinun isäsi on s i l ­l
o in kun hän e i ole sairas, ei yski, eikä
ole vuoteessa?"
K a l l e : " S i l l o in hän on terve."
-oOo-
Tämä on kalakeiton lientä,
Jumpurainen kun järvestä j o i.
sano
PÄTEVÄ SYY
— M i k s i tässä kaupungissa on ainoas­taan
ratsupoliiseja?
— Siksi, että ne varmasti ehtivät kar­kuun,
jos tappelu syntyy.
Eräänä tammikuun päivänä, kyl-
0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o oiTQiroiyQlSo^
o
o
o
o
o
t
o
t
o
o
o •
o
Maaliskuun Kirjallisuus-Alepusmyynti
mänä ja huurteisena, sai ]Marja vies­tin:
*'Silja nukkunut pois elon tais­teluista."
Kepeät mullat haudallesi!
kuiskasi hän.
Elämän pyörä pyörii. Joskus se
hiljentää vauhtiaan, kiirehtiäkseen
taas seuraavassa hetkessä. Ihmismas­sat
pyörivät sen mukana kuin hullut,
etsien turhaan päätepistettä. Toiset
tyrkkivät toisiaan mielipuolen tavoin
hokien: "Syödä tai tulla syödyksi."
Montaa Marjaa ja Siljaa se juoksut­taa
mielensä mukaaii. Monta oikeaa
ja väärää askelta otetaan eteen ja
taakse. V'uodet tulex-at ja mene\^t ja
me seuraamme mukana, toiset edellä
toiset jälessä.
o
%
o
t
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
t
o
tarjoaa
Seuraavat romaamt suurella alennuksetta
maaliskuun aikana
o
c
' o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
Tavallinen
KIRJANPITÄJÄ
— Slikä teidän naapurinne- on am-xäätiitaan?
Luulen että,hän on kirjanpitäjä.
— Mistä niin arvelet?
— Koska hän ei ole vielä tuonut ta­kaisin
niitä kirjoja mitkä hän on mi­nulta
jo vuosi pari sitten, lainannut
0
1
t
o
o
o
o-o
t
o
o
0
t
1
Sattuma ja Rakkaus, sid.
K u n Ruusu Puhkeaa, sid.
Olen Kauhea Porvari, sid.
Hatturasia, sid. .
Huilunsoittajan katu, sid. "
Vedonlyönti, sid. ......
Sandi, nid.
Perintö Reinin rannalla, nid.
Neito, nid.
Kultaa, nid.
TARZAN SARJAA
I j a Jl osa sidottuna (Yhteensä) $i.oo
H I j a I V osa sidottuna (Yhteensä) ........ l.Oö
V osa sidottuna 75
vn j a vm osa sidottuna (Yhteensä) .... 1.00
hinta. Hinta nyt
$1.25 75c
1.00 65
75 50
60 40
60 40
60 40
TS 50
75 50
75 50
60 40
65
65
40
65
Lähettäfcaä tilauksenne heti yllämainituille kirjoiUe, että pääsette
osalliseksi tästä romaanikirjallisiraden alenniismyyiuiistä, siliä, nämä
alennetut hinnat on roimassa ainoastaan maaliskmm ajan.
o
o
••©
o
o
t
o
o
o
o
o
o
o
t
o
o
o
o
o
o
o
0
"O
1
o
%
o
Jaakko Juteini '
1781—1855
(Poimintoja vahhemmasta suomahU
sesta kirjallisuudesta)
Mitkä ne käytökset ovat, joista kes.
tissä j a seuroissa o n waari otettawa?
K e s t i i n ei pidä kenengän kutsumata
menemän, sillä se o n suuresti häpiäliis.
'tä..
K u i n sinä kutsuttu olet, laita niin
e t t ^ oikealla jä määrätyllä ajalla pi-toon
tfulet, että sinua ei odotella tarvit­se,
ehkä kutsuja alhaisenbikin olisi.
Sisälle tulduas; älä istu ennen kuin
muut korkeammat erisin istuneet owat.
I s tu kuitengin aina käskettyä, ja wa]it-se.
tilas wertaisten wäiheilla.
Jos sinä olet ruoan laittariiisessa taik­ka
sitä sisälle kandamassa, niin ota en­nen
kaikkia puhtaudesta ja siiwosta
waari, pitäin sormet aina ulko-puolella
a s t i a a . . .
Lusikalla jotakin syödessäs, älä ota
sitä kowin täyteen, wielä vähemmän
kukkui-a päähän. Samaten, älä pane
milloingah aiwan suurta palaa suuhus,
älkä ennen kuins endisen suustas syö­nyt
olet. E i mahda myös kukaan liemi-ruokaa
lusikasta vsrarsin hätäisesti ja
horistellen sisäänsä l a t k i a . ..
Se tekee aiwan törkeästi, joka peu­kalon
j a weitsen wälisisä lihaa eteensä
ottaa. Siiwollisuus waatii, että se weit-sellä,
kahwelilla taikka lusikalla teh­dään.
Muistakon myös, joka lihaa taikka
muuta syötäwää leikka j a muille jakaa,
että ei hän sitä sormin pitele, eikä kä­destänsä
toiselle tarjoa, waan lautaselle
asetettuna.
Joka paralta paloja waliten toiselda
puolelda astiaa j a muiden edestä kap­paleita
etsii, t a i k k a päällin puolin ma­keamman
osan pois kuorii, se tekee ru­masti
j a on törkeä/ihminen.
Juoda ruoka suussa, juoda paljon ker­ralla,
ruoka suussa puhua, syödessäns
sian tawalla maskuttaa, aterialla ollen
hambaita kaiwella, o n kaikki ruma.
A t e r i a l l a ollen ei saa kowin eikä kaik­k
i yhteien ääneen puhua; waan puheen
pitää s i l l o in matalan oleman, ei kuiten-gan
korwaan kuiskutellen; sillä se on
aina kehnc/tapa j a saattaa muut use­asti
pahaan luuloon. E i pidä myös asi­oita,
jotka owat mieldä käändelewäiset,
siHoih mainittainan.
E i yksi saa syödä paljon pidehibään
k u i n muutkaan, eikä kukaan li jaksi
täyttää mahaansa; sillä syöminen ei
ole kestissäkän pää-asia, waan ruumiin
kohtuullinen rawindo j a seurallinen hu-witus.
E i i h m i n e n synny tänne syömis­tä
wärten, waan syömisellä elämään ja
elämässä myös hengellisesti hyöty­mään
. . . .
Mikä on wierasten welwollisuus, kos­ka
he kestistä j a seurasta pois lähte-wät?
V
Että ei he kowin kauan wiiwyttele,
eikä odottele kestin loppua, waan siir-tywät
aikaisin pois, silloin kun muut­k
i n heidän vvertäisensa lähtewät.
-oOo-
Tuumittavaa
MONTAKO SEIVÄSTÄ TULI
VEISTETTYÄ
Eräs torppari lähetti kaksi poikaan-
RAHA TULEE SEURATA TILAUSTA,
Lähettäkää tilauksenne osotteeila:
LIEKKI
P. O. BOX 6 9 ,— SUDBURY, ONT.
o
o
o
o
o
o
o
sa, K a l l e n j a Pekan kartanoon työhön,
suorittamaan hänelle kuuluvia vero-päiviä.
Kartanon herra hyväksyi pojat
työhön isänsä edestä j a lähetti heidät
seipäitä karsimaan. Poikien saapuessa
työstä, tiedusteli herra vanhemmalta
pojalta: K a l l e l t a:
— Montako seivästä,sinä karsit?
«„«,;r...-.Jos Pekka olisi antanut minuUe
seitsemän seivästä^ n i i n minulla olisi
ollut puolta enenmiän k u i n hänellä, sa­noi
Kalle. ^
— Hyvä on, sanoi herra j a tiedusteli
sitten montako seivästä Pekka oli val­mistanut.
- Jos K a l l e olisi antanut minuUe
seitsemän seivästä, n i i n meillä olisi yh­tä
monta kimunallakin.
- Hyvä on, sanoi herra, koettaen
näyttää sellaiselta kuin olisi hyvinkm
päässyt vastauksista selville.
Koettakaapas laskea, montako sei­västä
pojat olivat valmistaneet?
• — —000 —
Professori Inennoi: >"Laiva on 600
jalkaa pitkä, 55 Jalkaa leveä, kulkee 18.
solmua timnissa, mika on minun ikäm?
Yksi oppilas: "44 vuotta."
; Prof.: "Aivan oikein, kuinka sen voit­te-
päätellä?"
Oppilas: "Minulla on puolihuHu veli,
joka on 22 vuotias. Samalla laskutaval­la
professorin täytyy olla 44 vuotias."