1948-10-09-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
lituinen elukka
eläintarhassa
kesänä tuotiin Bronxin eräfn
N.w Yorkissa ha^i/aLt
mekm, joita tavataan ainoas-xaliassa
luonnontilassa Eläi
pitkä nokka kuten ankalla S.'
^Ijä patinaa ja on 23 tuuo^
»^peittemen nisäkäs ioka mu
lUtoo poikasensa sen silaan et
•täisi ne elävinä. Se nukkuj
'vat, yot pullikoi vedessä syö
a, crayfishia, sammakonpoi-kia
ja joskus munacustardia
•koita. Sen karva on silkki
!• ruskea kuten m^-skirotaUa
a kuten majavalla (paitsi että
ainen), ja uros platypusilla on
• takajaloissa kuten kukolla
ovat myrkylliset kuten käär*
kkyhammas.
si näitä eläimiä on ennen tuotu
1922, mutta se eli ainoas-iivää.
Se myös tuotiin Bron-irhaan.
Mutta viime kesänä
iyttävät elävän. Xe elävät
äintarhaa omassa osastossaan,
jalkaa pitkä ja jonka keskellä
aa pitkä ja seitsemän la puoli
Jä matala uima-allas,
»li kotonaan Australiassa 21
kä ja kahdeksan tuuma le-
Jlas ja ne olivat vähällä kuduin
tottuivat täällä ahtaam-laan.
t myöskin vähällä kuolla kos. •
:on seinät täällä olivat kolme
keat ja iotona ne olivat nel-
LISIKOHAN
sydämistä Amerikan suoma-ca
antaisi henkistä sekä ai-tnkea
herttaiselle 35 v. leski-
7 V j a 11 V. lasten kanssa. Ei
messa. j
ystäväUiset vastaukset lähet-'
ntopostissa, joko Ruotsin- tai i
elellä.
A K Y L L I K K I KOIVU :
Virrat, p. t.
Europe
•mnnuiiiinimniuiiiiimiiiiiiiiniiiHiiairiminmiii
sta, jonka järjestitte
misestä paikasta pois-s
e s t ä lahjasta, jonka
i ä s t ä ,
sn,
KI
Alberta i
iimim umun)imutmiiiiiiiHiH:n:m imunuinni'
iitini
IN
nryssa, Mass., elokuun 10
lä, V. L, 20 p- heinäkuuta,
sonsa, yksi poika. Rauni,
irksi veli perheineen Cana-si
sisko perheineen Suoja
Suomessa.
Qullassa
ii Mrs. Ester Viitan^i
aolisosL
ne Illan varhain.
In.
>ain,
on parhaan.
Esther ja Rauni.
a Matti perheineen
Turhaa tuhlausta ruokataloudessa
I ^nvalmktuksessa .tapahtuu hel- r"S^ta ja ravintohäviötä. Esim.
r'.c=fl keitettäessä liukenee suurin osa
^ ^ ' f ravintoarvosta K vitämiinsista
Pteen F,nsi esim. lanttua, porklcä-kaara
keitstä nilii vShSssä vedessä
'^teiin'tulee käytetyksii on ravinto-
* läksi kolmasosaa tai eneaaainän-
^Entä perunat, jos ne kuorttaan hy-
^SsusU. käy niin «Jttä noin kOlmas-
'!^e hakkaan, ja edelleen keittave-sitä
käytetä; pohuöiattakaan
J e t t ä juuri kuoressa jafeuoien röjas^
m sen tärkeimmät ravintoaineet. Tur-l^
ei suositella peruonld^ kokonaisina
^öttifflistä.
paistettaessa tuhlaahtuti helposti, Jlika-
Bcntuessa ja muuten, feaaiista rasvaa,
öitä tai muuta, aivan hukkaan. Kalan
itä. pyrstöä ja eviä, joihin rasva Imey-
ItTv on turha paistaa, silla ne jätetlön
luTallisesti syömättä. Isompien kunnol-läten
kalojsn näistä osista muuten voi
Ljtäa» maukkaan ja ravitsevan sopan.
Insein jätetään myöskin ras^-, valkuals-jjä"
Titamiinirikkaat malksat, mädit ja
Isaldit iäyttämättä. Esim. turksasta me-
Le perattaessa puolet hukkaan, ellei päi-löiäytetä
keitoksi ja hyvinä sisälmyksiä
|ij:axiirekkee5?en. palleroihin jiiei "Per-llättujen
ja paloiteltujen, kalojen vedessä
Lttamista on vältettävä.
I Ylimalkaan ruoka^ on pjnrittävä perkaa-
Iman ja paloittslemaan niin, ettei lauta-
Iscile jäisi kovin paljon jätteitä. Kiin l i -
jlaiiiin kanssa. Esim. luita, jänteitä tai
Isaa kamaraa on turha tarjoilla lautas-jisnoksissa.
K-äytännöDinen emäntä jät-
|:äi ne keittiöön ja käsittelee ne siellä toi-
Isöa tavalla.
Monin tavoin voidaan ruokataloudessa
välttää tuhlausta, mikä ehkä näyttää pikkumaisuudelta,
mutta ottaen huomioon
toisen puolen, ravintoarvopuolen, muodostuu
se arvokkaaksi hyödyksi. Ja, vaikka
nykypolven suu on nirsu, voi taitava
emäntä tjTdyttää sen käytännölisellä 491-
döHaan säästävälsyysseikkojenkin vaUi-tessa.
Sibnähaava
oh aina vakava vanuna. Yleisesti se
johtuu siitä, että heinfinkorsi tms, sattuu
silmään, joka aristaa jonkun aikaa sen
jälkeen. Parin päivto päSstä alkaa sU-mää
säi*eä, se vuotaa vettä ja veristää.
Silmää tarkastettaessa havaitaan keskiosassa,
sarveiskalvossa, neiUannupin kokoinen
harmahtava haava. iSmä leviää
nopeasti suiureen osaan sarveiskalvoa. Samalla
haava syventyy, jolloin sarveiskalvo
voi puhjeta. Silloin vuotaa silmäneste
pois ja näkö alkaa olla mennyttä, jaiei
silmää aleta hoitaa, leviää tulehdus silmän
sisäosiin, joka alkaa märkiä. Tulehdus
leviää usein myöskin toiseen silmään.
Tälainen silmä-haava, ns. sarveiskalvon
mätähaava, on yleisimpiä silmätauteja. Se
saadaan paranemaan varsin nopeasti, j Ss
vamma heti joutuu hoitoon. Lukematon
..-joukko on kuitenkin sakeita, jotka ovat
menettäneet näkönsä sentähden, ettei
asiaan ole heti alusta alkaen kiinnitetty
ihuomiota. Parhaimmassa tapauksessa
jää silmään samenncs, vaalea arpi eli
"jää", mikä tietysti haittaa näköä. Näitä
arpia näki ennen paljon, mutta yleensä
niitä ei enää näe nuoremmilla ihmisillä,
'koska näistäkin vammoista huolehditaan
paremmin.
[^jalkaa. '
Kun platypusia peloitetaan enemmän
llinn se sietää, se pyörii vedessä, raapii
kään alituisesti ja kieltäytyy syömäs-llä.
Ensimmäisten kuuden ja puolen v i i kon
ajalla Bronxissa ne pyörivät, raa-
I pim ia paastosivat enimmän osaa aikaa
ja antoivat eläintarhan henkilökunnaVi
m an-aDla .mikä on surun syynä ja
korjata se.
Hoitaja'ei voinut korjata lammikon
|b-eyttä. sillä se oli kovaa — mutta sen
I laidat korotettiin, levitettiin maihinnou-sikoroketta
lammikon kummassakin
Ipäi^ä. katos niiden päälle laitettiin uu-
I a. koska entisen väri ei niitä miellyttä-
'ii)t Hoitajalle ostettiin uusi khaki-
I puku, koska eläimet eivät pitäneet val-
Ikolmesta; hänen täytyi myös tuunata
iäsensä alemmaksi, koska melu peloit-ö
eläimiä. Niiden ympärille asetettiin
Ji.vös vartijoita työntämään pois melua-
»^t poikalaumat ja määrättiin kirkasvä-jfiässä
puvuissa esiintyvät naiset ole-
^ joukon taka-alalla. 'Lammikko ai-
«iittiin öljytyllä faneeriUa, -mutta sen ti-oU
pantava öljyämätöntä faneeria,
öljyn haju kiusasi eläimiä*! Lam-ttäon
sementtinen pohja 6li itiyös pääl-
^ettävä uudelleen k o ^ ei ollut kyl-
&is}-viä kuoppia, ja laudoilla jotta eläi-eivät
kuluttaneet niissä kynsiään.
Mutta ^ttenpä kuuden ja puolen vii-
«n kuluttua ei platypUseilla ollut enää
=^tään tekos>ytä oikutella ja niin ru-
»^'^•at elämään raaphnatta.
j'"Hen oli eläintarha vähällä menet-
^ uros plat>pusin. Australiassa sa-
•^^»n, että se oli ainoa sammakoita
platypus mitä he olivat koskaan
.""^'eet. Sc söi eläintarhassa kolme
joka y . i . Se oli vankina ollessaan
-•|"nyt kaksi vuotta sammakoita, mutta
^'«^la tiennyt miltä .sammakko' nävt-i!,
J^'^^y?u< ulwi syö veden alla — sil-
^-^J ^uljottima. Xc nuuskivat kunnes
'^^'•ettavat i<>hnnkin joka tuntuu ruo-
•iiun -icppaaval .sen.
^ ' " ^ " ^ i " <'l,ii,uarha.ssa niille tavattiin
. • ".ninic sammakkoa lammikkoon
•^y^'- rr..s tavalli.se.sti söi ne kaikki,
.'^^'"aan, jo. ei se ollut kilissään, se
^•'""tii yhden, mutta se ci merkinnvt
itlU '"^'""P-i ^"»^--ija ci aja-
^'tä.in triiiinä aamuna nähdessään
yhden sammajcon istuvan kynnyksellä
joka johti uima-altaasta heinillä täytettyyn
tunneliin missä uroksen otaksuttiin
nukkuvan sykkyrään kääriytyneenä.
Tuona iltapäivänä hän huomasi pols-kahduksen
vedessä. Hän kurkotti kynnyksen
alta ja veti esiin platypusin.
Uros oli ollut vedessä päivänkoitosta
saakka. Se pelkäsi menä kotiinsa tuon
hirviön ohi joka istui sen portailla.
Eräs lapsihalvaustautia koskeva
lääketieteellinen
keksintö
Xe\v Yorkin Columbia yliopistosta
tiedotetaan, että siellä on menestyksellisesti
uudella sulfatyyppisellä kemikaalilla
pystytty koehiirissä pysäyttämään
nk. ''polio virus", so. lapsihalvaus-taudin
eri muotoja aiheuttava mikroskooppinen
taudin aiheuttaja.
Tämä on ensimmäinen kerta kun ihmisen
pitkässä taistelussa tarttuvia
tauteja vastaan kemikaalin on havaittu
pysäyttävän tämänlaisen taudinaiheuttajan
toiminnan. ''Virus" tyypit eroavat
kokonaan baktereista. Ne kuuluvat
valtakuntaan, joka on elollisen ja
elottoman imaailman^ rajamailla, kun
taasen bakteri on hyvinkin elävä ja
kuuluu kasvikuntaan ja samaten- taasen
basilli, joka kuuluu eläinkuntaan.
"Viruset" aiheuttavat kokonaisen
sarjan tarttuvia tauteja ihmisissä, eläimissä
ja kasveissa. Xäiden tautien joukossa
on tavallinen kylmettyminen,
keltakuume, sorkka- ja suutaudit nautakarjassa
ja sioissa, aivotulehdus, influenssa
ja lapsihalvaus.
^Sen jälkeen kun tämä uusi kemikaali,
jota nimitetään phenosulfazole'ksi.
oli synteettisoitu ja sillä olivat tutki-muskcmistit
kokeilleet rinnan toisien
hijxuivicn synteettisten kemikaalien
kanssa, alistettiin se perusteoilisen ko-keihm
alaisuteen niiden haktorioiden
vastaisessa taistelussa, jotka vaikuttavat
hormoi.irjrslelniiiiin. Kokeiluja on
suorittanut tri Murray SanrJers. ("olum-bia
yliopiston Cnllc^e of rhysicians and
.•^ud^^rons oiu'ston bakteriolntiian npu-laisprofessori
ja hiinen apulaisensa.
. Mutta' mitä ihmisen elimisliiiin vaikuttavaan
"viruseen" tulee siitä 4'» ^Jc-lä
olla valmiita antamaan varmaa lau-
.suntoa, mutta pitkä askel on otettu tä-
KIITOS
(
Haluamme iaustia kiifokscf Morttrcalht tovcreifle siitä sydämiä
liikuitavasta iilaisuudcsta, jonka vtetUc järjestitte paikkakuftnaita
poismuuttomme jo/tdosta,
Titaisutis oli ja tulee olemaan ikimuistoinen meille. Erikoinen
kiitos Siittallc, kun antoi huoneensa käytettäväksi sekä Tyynelle ja
Elsille homman alkuunpanosta. Samoin kaikille osaaottaneille kauniista
kahvipöydästä, kukista ja kallisarvoisesta lahjasta, jonka meille
annoitte.
Kaipauksin muistelemme teitä, Montrealin toverit!
NBW YORK
AINO JA TOIVO LAJNB
U. S. A.
Murhemielen ilmoitan* että rakas mieheni
EINO TOSSAVAINEN
kuoli äkkiä Little Longr Lac'in sairaalassa Geraldtonissa syyskuun 3 p:nä 1948.
Eino oli syntynjt Suomessa. Keitelella. Kuopion läänissä, elokuun 20 p. 1894,
ja oli kuollessaan 54 v. Ja 14 päivän ikäinen.
Häntä kanssani kaipaamaan jäi poikani Aimo sekä sisko, mrs. Aiina Tuomi
perheineen Albertassa ja kolme veljeä perheineen Yhdysvalloissa sekä siskoja
ja veljiä Suomessa.
Vainaja haudattiin Geraldtonin hautausmaahan syyskuun 6 p:nä omaisten
ja tuttavien saattamana.
Ei meiltä kuolo kysele,
pois täältä joko soisimme,
vaan jäämään oisko toivomme
Lepää rauhassa!
Alli Tossavainen Ja Aimo.
KIITOS
Kiitos teille kaikille, jotka läsnäolollanne kunnioititte hänen viimeistä
matkaansa. Kiitos kantajille ja kukista, joilla kaunistitte vainajan haudan
sekä kaikesta avusta ja osanotosta suruumme.
Alli Tossavainen ja Aimo Heikkilä
Syvästi surren ilmoitamme, että
julma kuolema tempasi laotamme
rakkaan poikamme
HAROLD EDWIN
TYNJÄLÄN
Hän hukkui tapaturmaisesti
kesäkuun 19 p:nä 1948 Prince
Rupcrtissa, B. C, käydessään
siellä hali buttlkalastuksessa.
Ruumis löydettiiri heinäkmm 22
p. ja haudattiin Sointulassa, B.
C, heinäkuun 29 päivä.
Harold oli vasta 23 vuoden
ikäinen .syntynyt Solntulassa
joulukuun 25 p. 1924.
Lähinnä mtiistelemaati häntä
jäiihme Isa, äiti Ja AuoH veljensä
Jackie sekä Mamma.
Kauniit kiitokset sukulaisille
ja ystäville monista IhanJsta
kukista, joUla kaunistitte hänen
hautansa Ja ottaen osaa raskaan
siuuumme jättäessänne viime
tervehdykset.
Sinua iäti kaipaamme ra^as
Harol4 poikamme.
E^o, Aini ja Jackie Tynjälä
Syvästi kaivaten muistelemme
rakasta poikaamme
Ernest Fred Tynjälää
joka kolme vuotta sitten el! elokuun
15 p. 1945 hukkui tnpatur-mai.
scsti Rivers Inlcti.^^^^a. B. C.
Hän oli !-yntynyt S^intula?i.'^a
maali.skuuii 13 p. 1929.
Ikävöiden mui.stelemm? teitä
rakkatmplarome, jctka rinnan
lepäätte .«ilolla kotinir^mcn kalmistonsa.
äiti ja Jackie"
MUISTOJA
Mä aatoksissain menneisyyteen
palaan.
sieltä muistckuvan silmihlni
halaan,
nään rakkaat pienet pojan-palleroiset,
piltit,
niin hellän hettalset, iloiset ja
kiltit.
Mä nään kun ensiaskeltaan he
tapaili
ja ainoata sanaa äiti, äiti,
soperteli,
kun leikkien he viatonna
ahkeroivat
ja taasen vallatonna riemuin
ilakoivat.
He ainoat äidin elämähän ilon
luojat
ja tulevaisuuden onnen päiväin
tuojat.
HelU' sydän sykkien ja^
nuoniusinnoin,
kun elontietä matkasivat
toiverinnoin.
Mutt' kauniit unelmani suruun
vaihtui
Ja äidin toiveet kaikk' poles
haihtui,
kun tuli turman tuoja — riisti
armaat.
Jäi jälkeen suru suur' — päivät
harmaat.
Kun unelmistani nyt todellisuuteen
herään,
eikä kuule heidän äiti sanaa
kuiskattavan cnään
niin raskas suru. tuska rinnan
täyttää
ja turhalta ponnistukset kaikki
näyttää.
Nyt näkee äiti: elämä vaan on
pettymystä
ja kaipausta, mi^kohj.alon on
täyttymystä;
se kaunehimmat toivecnsakin
murtaa,
mi elämässä ompi kallihimpaa
kultaa.
He kolmen wio<len aikana pois
multa riistettiin
ja IkuLscsti tuonenmaillo täältJi
siirrettiin.
Nyt lapsuus-, nuoruusmuisto-kuvlaan
.saan aina .säilvttiiä.
Mltk" clontiellä kon.saan -"ivat
unlioon jiiii.
Mii.
m-xn tieteellisen ky.symyk.sen ratkai.se-mista
kohden.
V.-\RI'U.SEX siivet lyöviit 13 kertaa
sekunnissa lennon aikana.
.yi
I
LAUANTAINA, LOK.XKUUN 9 P.^IV.^tXA, 1948 SIVU 11
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 9, 1948 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1948-10-09 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki481009 |
Description
| Title | 1948-10-09-11 |
| OCR text |
lituinen elukka
eläintarhassa
kesänä tuotiin Bronxin eräfn
N.w Yorkissa ha^i/aLt
mekm, joita tavataan ainoas-xaliassa
luonnontilassa Eläi
pitkä nokka kuten ankalla S.'
^Ijä patinaa ja on 23 tuuo^
»^peittemen nisäkäs ioka mu
lUtoo poikasensa sen silaan et
•täisi ne elävinä. Se nukkuj
'vat, yot pullikoi vedessä syö
a, crayfishia, sammakonpoi-kia
ja joskus munacustardia
•koita. Sen karva on silkki
!• ruskea kuten m^-skirotaUa
a kuten majavalla (paitsi että
ainen), ja uros platypusilla on
• takajaloissa kuten kukolla
ovat myrkylliset kuten käär*
kkyhammas.
si näitä eläimiä on ennen tuotu
1922, mutta se eli ainoas-iivää.
Se myös tuotiin Bron-irhaan.
Mutta viime kesänä
iyttävät elävän. Xe elävät
äintarhaa omassa osastossaan,
jalkaa pitkä ja jonka keskellä
aa pitkä ja seitsemän la puoli
Jä matala uima-allas,
»li kotonaan Australiassa 21
kä ja kahdeksan tuuma le-
Jlas ja ne olivat vähällä kuduin
tottuivat täällä ahtaam-laan.
t myöskin vähällä kuolla kos. •
:on seinät täällä olivat kolme
keat ja iotona ne olivat nel-
LISIKOHAN
sydämistä Amerikan suoma-ca
antaisi henkistä sekä ai-tnkea
herttaiselle 35 v. leski-
7 V j a 11 V. lasten kanssa. Ei
messa. j
ystäväUiset vastaukset lähet-'
ntopostissa, joko Ruotsin- tai i
elellä.
A K Y L L I K K I KOIVU :
Virrat, p. t.
Europe
•mnnuiiiinimniuiiiiimiiiiiiiiniiiHiiairiminmiii
sta, jonka järjestitte
misestä paikasta pois-s
e s t ä lahjasta, jonka
i ä s t ä ,
sn,
KI
Alberta i
iimim umun)imutmiiiiiiiHiH:n:m imunuinni'
iitini
IN
nryssa, Mass., elokuun 10
lä, V. L, 20 p- heinäkuuta,
sonsa, yksi poika. Rauni,
irksi veli perheineen Cana-si
sisko perheineen Suoja
Suomessa.
Qullassa
ii Mrs. Ester Viitan^i
aolisosL
ne Illan varhain.
In.
>ain,
on parhaan.
Esther ja Rauni.
a Matti perheineen
Turhaa tuhlausta ruokataloudessa
I ^nvalmktuksessa .tapahtuu hel- r"S^ta ja ravintohäviötä. Esim.
r'.c=fl keitettäessä liukenee suurin osa
^ ^ ' f ravintoarvosta K vitämiinsista
Pteen F,nsi esim. lanttua, porklcä-kaara
keitstä nilii vShSssä vedessä
'^teiin'tulee käytetyksii on ravinto-
* läksi kolmasosaa tai eneaaainän-
^Entä perunat, jos ne kuorttaan hy-
^SsusU. käy niin «Jttä noin kOlmas-
'!^e hakkaan, ja edelleen keittave-sitä
käytetä; pohuöiattakaan
J e t t ä juuri kuoressa jafeuoien röjas^
m sen tärkeimmät ravintoaineet. Tur-l^
ei suositella peruonld^ kokonaisina
^öttifflistä.
paistettaessa tuhlaahtuti helposti, Jlika-
Bcntuessa ja muuten, feaaiista rasvaa,
öitä tai muuta, aivan hukkaan. Kalan
itä. pyrstöä ja eviä, joihin rasva Imey-
ItTv on turha paistaa, silla ne jätetlön
luTallisesti syömättä. Isompien kunnol-läten
kalojsn näistä osista muuten voi
Ljtäa» maukkaan ja ravitsevan sopan.
Insein jätetään myöskin ras^-, valkuals-jjä"
Titamiinirikkaat malksat, mädit ja
Isaldit iäyttämättä. Esim. turksasta me-
Le perattaessa puolet hukkaan, ellei päi-löiäytetä
keitoksi ja hyvinä sisälmyksiä
|ij:axiirekkee5?en. palleroihin jiiei "Per-llättujen
ja paloiteltujen, kalojen vedessä
Lttamista on vältettävä.
I Ylimalkaan ruoka^ on pjnrittävä perkaa-
Iman ja paloittslemaan niin, ettei lauta-
Iscile jäisi kovin paljon jätteitä. Kiin l i -
jlaiiiin kanssa. Esim. luita, jänteitä tai
Isaa kamaraa on turha tarjoilla lautas-jisnoksissa.
K-äytännöDinen emäntä jät-
|:äi ne keittiöön ja käsittelee ne siellä toi-
Isöa tavalla.
Monin tavoin voidaan ruokataloudessa
välttää tuhlausta, mikä ehkä näyttää pikkumaisuudelta,
mutta ottaen huomioon
toisen puolen, ravintoarvopuolen, muodostuu
se arvokkaaksi hyödyksi. Ja, vaikka
nykypolven suu on nirsu, voi taitava
emäntä tjTdyttää sen käytännölisellä 491-
döHaan säästävälsyysseikkojenkin vaUi-tessa.
Sibnähaava
oh aina vakava vanuna. Yleisesti se
johtuu siitä, että heinfinkorsi tms, sattuu
silmään, joka aristaa jonkun aikaa sen
jälkeen. Parin päivto päSstä alkaa sU-mää
säi*eä, se vuotaa vettä ja veristää.
Silmää tarkastettaessa havaitaan keskiosassa,
sarveiskalvossa, neiUannupin kokoinen
harmahtava haava. iSmä leviää
nopeasti suiureen osaan sarveiskalvoa. Samalla
haava syventyy, jolloin sarveiskalvo
voi puhjeta. Silloin vuotaa silmäneste
pois ja näkö alkaa olla mennyttä, jaiei
silmää aleta hoitaa, leviää tulehdus silmän
sisäosiin, joka alkaa märkiä. Tulehdus
leviää usein myöskin toiseen silmään.
Tälainen silmä-haava, ns. sarveiskalvon
mätähaava, on yleisimpiä silmätauteja. Se
saadaan paranemaan varsin nopeasti, j Ss
vamma heti joutuu hoitoon. Lukematon
..-joukko on kuitenkin sakeita, jotka ovat
menettäneet näkönsä sentähden, ettei
asiaan ole heti alusta alkaen kiinnitetty
ihuomiota. Parhaimmassa tapauksessa
jää silmään samenncs, vaalea arpi eli
"jää", mikä tietysti haittaa näköä. Näitä
arpia näki ennen paljon, mutta yleensä
niitä ei enää näe nuoremmilla ihmisillä,
'koska näistäkin vammoista huolehditaan
paremmin.
[^jalkaa. '
Kun platypusia peloitetaan enemmän
llinn se sietää, se pyörii vedessä, raapii
kään alituisesti ja kieltäytyy syömäs-llä.
Ensimmäisten kuuden ja puolen v i i kon
ajalla Bronxissa ne pyörivät, raa-
I pim ia paastosivat enimmän osaa aikaa
ja antoivat eläintarhan henkilökunnaVi
m an-aDla .mikä on surun syynä ja
korjata se.
Hoitaja'ei voinut korjata lammikon
|b-eyttä. sillä se oli kovaa — mutta sen
I laidat korotettiin, levitettiin maihinnou-sikoroketta
lammikon kummassakin
Ipäi^ä. katos niiden päälle laitettiin uu-
I a. koska entisen väri ei niitä miellyttä-
'ii)t Hoitajalle ostettiin uusi khaki-
I puku, koska eläimet eivät pitäneet val-
Ikolmesta; hänen täytyi myös tuunata
iäsensä alemmaksi, koska melu peloit-ö
eläimiä. Niiden ympärille asetettiin
Ji.vös vartijoita työntämään pois melua-
»^t poikalaumat ja määrättiin kirkasvä-jfiässä
puvuissa esiintyvät naiset ole-
^ joukon taka-alalla. 'Lammikko ai-
«iittiin öljytyllä faneeriUa, -mutta sen ti-oU
pantava öljyämätöntä faneeria,
öljyn haju kiusasi eläimiä*! Lam-ttäon
sementtinen pohja 6li itiyös pääl-
^ettävä uudelleen k o ^ ei ollut kyl-
&is}-viä kuoppia, ja laudoilla jotta eläi-eivät
kuluttaneet niissä kynsiään.
Mutta ^ttenpä kuuden ja puolen vii-
«n kuluttua ei platypUseilla ollut enää
=^tään tekos>ytä oikutella ja niin ru-
»^'^•at elämään raaphnatta.
j'"Hen oli eläintarha vähällä menet-
^ uros plat>pusin. Australiassa sa-
•^^»n, että se oli ainoa sammakoita
platypus mitä he olivat koskaan
.""^'eet. Sc söi eläintarhassa kolme
joka y . i . Se oli vankina ollessaan
-•|"nyt kaksi vuotta sammakoita, mutta
^'«^la tiennyt miltä .sammakko' nävt-i!,
J^'^^y?u< ulwi syö veden alla — sil-
^-^J ^uljottima. Xc nuuskivat kunnes
'^^'•ettavat i<>hnnkin joka tuntuu ruo-
•iiun -icppaaval .sen.
^ ' " ^ " ^ i " <'l,ii,uarha.ssa niille tavattiin
. • ".ninic sammakkoa lammikkoon
•^y^'- rr..s tavalli.se.sti söi ne kaikki,
.'^^'"aan, jo. ei se ollut kilissään, se
^•'""tii yhden, mutta se ci merkinnvt
itlU '"^'""P-i ^"»^--ija ci aja-
^'tä.in triiiinä aamuna nähdessään
yhden sammajcon istuvan kynnyksellä
joka johti uima-altaasta heinillä täytettyyn
tunneliin missä uroksen otaksuttiin
nukkuvan sykkyrään kääriytyneenä.
Tuona iltapäivänä hän huomasi pols-kahduksen
vedessä. Hän kurkotti kynnyksen
alta ja veti esiin platypusin.
Uros oli ollut vedessä päivänkoitosta
saakka. Se pelkäsi menä kotiinsa tuon
hirviön ohi joka istui sen portailla.
Eräs lapsihalvaustautia koskeva
lääketieteellinen
keksintö
Xe\v Yorkin Columbia yliopistosta
tiedotetaan, että siellä on menestyksellisesti
uudella sulfatyyppisellä kemikaalilla
pystytty koehiirissä pysäyttämään
nk. ''polio virus", so. lapsihalvaus-taudin
eri muotoja aiheuttava mikroskooppinen
taudin aiheuttaja.
Tämä on ensimmäinen kerta kun ihmisen
pitkässä taistelussa tarttuvia
tauteja vastaan kemikaalin on havaittu
pysäyttävän tämänlaisen taudinaiheuttajan
toiminnan. ''Virus" tyypit eroavat
kokonaan baktereista. Ne kuuluvat
valtakuntaan, joka on elollisen ja
elottoman imaailman^ rajamailla, kun
taasen bakteri on hyvinkin elävä ja
kuuluu kasvikuntaan ja samaten- taasen
basilli, joka kuuluu eläinkuntaan.
"Viruset" aiheuttavat kokonaisen
sarjan tarttuvia tauteja ihmisissä, eläimissä
ja kasveissa. Xäiden tautien joukossa
on tavallinen kylmettyminen,
keltakuume, sorkka- ja suutaudit nautakarjassa
ja sioissa, aivotulehdus, influenssa
ja lapsihalvaus.
^Sen jälkeen kun tämä uusi kemikaali,
jota nimitetään phenosulfazole'ksi.
oli synteettisoitu ja sillä olivat tutki-muskcmistit
kokeilleet rinnan toisien
hijxuivicn synteettisten kemikaalien
kanssa, alistettiin se perusteoilisen ko-keihm
alaisuteen niiden haktorioiden
vastaisessa taistelussa, jotka vaikuttavat
hormoi.irjrslelniiiiin. Kokeiluja on
suorittanut tri Murray SanrJers. ("olum-bia
yliopiston Cnllc^e of rhysicians and
.•^ud^^rons oiu'ston bakteriolntiian npu-laisprofessori
ja hiinen apulaisensa.
. Mutta' mitä ihmisen elimisliiiin vaikuttavaan
"viruseen" tulee siitä 4'» ^Jc-lä
olla valmiita antamaan varmaa lau-
.suntoa, mutta pitkä askel on otettu tä-
KIITOS
(
Haluamme iaustia kiifokscf Morttrcalht tovcreifle siitä sydämiä
liikuitavasta iilaisuudcsta, jonka vtetUc järjestitte paikkakuftnaita
poismuuttomme jo/tdosta,
Titaisutis oli ja tulee olemaan ikimuistoinen meille. Erikoinen
kiitos Siittallc, kun antoi huoneensa käytettäväksi sekä Tyynelle ja
Elsille homman alkuunpanosta. Samoin kaikille osaaottaneille kauniista
kahvipöydästä, kukista ja kallisarvoisesta lahjasta, jonka meille
annoitte.
Kaipauksin muistelemme teitä, Montrealin toverit!
NBW YORK
AINO JA TOIVO LAJNB
U. S. A.
Murhemielen ilmoitan* että rakas mieheni
EINO TOSSAVAINEN
kuoli äkkiä Little Longr Lac'in sairaalassa Geraldtonissa syyskuun 3 p:nä 1948.
Eino oli syntynjt Suomessa. Keitelella. Kuopion läänissä, elokuun 20 p. 1894,
ja oli kuollessaan 54 v. Ja 14 päivän ikäinen.
Häntä kanssani kaipaamaan jäi poikani Aimo sekä sisko, mrs. Aiina Tuomi
perheineen Albertassa ja kolme veljeä perheineen Yhdysvalloissa sekä siskoja
ja veljiä Suomessa.
Vainaja haudattiin Geraldtonin hautausmaahan syyskuun 6 p:nä omaisten
ja tuttavien saattamana.
Ei meiltä kuolo kysele,
pois täältä joko soisimme,
vaan jäämään oisko toivomme
Lepää rauhassa!
Alli Tossavainen Ja Aimo.
KIITOS
Kiitos teille kaikille, jotka läsnäolollanne kunnioititte hänen viimeistä
matkaansa. Kiitos kantajille ja kukista, joilla kaunistitte vainajan haudan
sekä kaikesta avusta ja osanotosta suruumme.
Alli Tossavainen ja Aimo Heikkilä
Syvästi surren ilmoitamme, että
julma kuolema tempasi laotamme
rakkaan poikamme
HAROLD EDWIN
TYNJÄLÄN
Hän hukkui tapaturmaisesti
kesäkuun 19 p:nä 1948 Prince
Rupcrtissa, B. C, käydessään
siellä hali buttlkalastuksessa.
Ruumis löydettiiri heinäkmm 22
p. ja haudattiin Sointulassa, B.
C, heinäkuun 29 päivä.
Harold oli vasta 23 vuoden
ikäinen .syntynyt Solntulassa
joulukuun 25 p. 1924.
Lähinnä mtiistelemaati häntä
jäiihme Isa, äiti Ja AuoH veljensä
Jackie sekä Mamma.
Kauniit kiitokset sukulaisille
ja ystäville monista IhanJsta
kukista, joUla kaunistitte hänen
hautansa Ja ottaen osaa raskaan
siuuumme jättäessänne viime
tervehdykset.
Sinua iäti kaipaamme ra^as
Harol4 poikamme.
E^o, Aini ja Jackie Tynjälä
Syvästi kaivaten muistelemme
rakasta poikaamme
Ernest Fred Tynjälää
joka kolme vuotta sitten el! elokuun
15 p. 1945 hukkui tnpatur-mai.
scsti Rivers Inlcti.^^^^a. B. C.
Hän oli !-yntynyt S^intula?i.'^a
maali.skuuii 13 p. 1929.
Ikävöiden mui.stelemm? teitä
rakkatmplarome, jctka rinnan
lepäätte .«ilolla kotinir^mcn kalmistonsa.
äiti ja Jackie"
MUISTOJA
Mä aatoksissain menneisyyteen
palaan.
sieltä muistckuvan silmihlni
halaan,
nään rakkaat pienet pojan-palleroiset,
piltit,
niin hellän hettalset, iloiset ja
kiltit.
Mä nään kun ensiaskeltaan he
tapaili
ja ainoata sanaa äiti, äiti,
soperteli,
kun leikkien he viatonna
ahkeroivat
ja taasen vallatonna riemuin
ilakoivat.
He ainoat äidin elämähän ilon
luojat
ja tulevaisuuden onnen päiväin
tuojat.
HelU' sydän sykkien ja^
nuoniusinnoin,
kun elontietä matkasivat
toiverinnoin.
Mutt' kauniit unelmani suruun
vaihtui
Ja äidin toiveet kaikk' poles
haihtui,
kun tuli turman tuoja — riisti
armaat.
Jäi jälkeen suru suur' — päivät
harmaat.
Kun unelmistani nyt todellisuuteen
herään,
eikä kuule heidän äiti sanaa
kuiskattavan cnään
niin raskas suru. tuska rinnan
täyttää
ja turhalta ponnistukset kaikki
näyttää.
Nyt näkee äiti: elämä vaan on
pettymystä
ja kaipausta, mi^kohj.alon on
täyttymystä;
se kaunehimmat toivecnsakin
murtaa,
mi elämässä ompi kallihimpaa
kultaa.
He kolmen wio |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-10-09-11
