1937-04-10-07 |
Previous | 7 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Palmut
Kuvassa näemme Monsieur Jaen-noitin,
kuuluisan ranskalqisen veistäjän
veistämässä yhtä ensi toukokuus- ly n nykyajan taiteen museon sisäänsä
alkavan Parisin maailniannäytte' käytävän kuviota.
pUSHKININ teokset kiinnittivät
alitiftsesti puoleensa tsaristisen
sensuurin huomion. Monet niistä,
eipä edes "Vaskiratsastajakäan", eivät
voineet ilmestyä painosta runoilijan
eiinaikana, mutta: hähfin kuole*
mansakin jälkeen jattoi sensuuri a
karaa taistelua suurta runoilijaa vastaan.
Erityisesti kiintyi sensuurin
huomio Pushkinin teosten kansanpainoksiin.
Ne tarkasti kansan vahs-tusministeriön
oppineiden komitean
erikoisosasto: ilman stn lupaä oli ns.
kansanpainosten julkaiseminen ankarasti
kielletty.
Erikoisosaston jäsenten lausunnot
osoittavat niiden henkilöiden suh-taantumisen
Pushkiniin, joiden tehtäväksi
tsaarihallitus oli antanut nuorison
ja kansanjoukkojen "kasvattamisen".
Kaksi ajatusta ilmenee näissä
lausunnoissa (vuodelta 1879):
1. Kirjallisuuden pitää tukea valtakunnallisuuden,
perheen, yksityiso-niaisuiiden
ja uskonnon perusteita.
2. Kirjallisuudessa pitää välttää
taikkea hirvittävää, viehättävää ja
seUaista, mikä herättää kiihkoa.
Erikoisosaston jäsenen A. G. Filo-novin
lausunnon mukaan sisältää
'Kaukaasian vanki" ajatuksia, jotka
eivät ole aivan sopivia, esimerkiksi
vapaudesta:
"Mustalaisissa" ajatukset * lausuen
yksipuolisesti"—
Filonov pelkää,: että kansassa he-
Tää ajatuksia mahdollisuudesta tehdä
vastarintaa vallanpitäjille.
^ Ja sen tähden pitää "kapteenin
^tärestä" jättää pois "Mäksimitshin '
Kertomus saunasta, missä korpraaK
^rohorov tappeli Ustinjän kanssa
lipallisesta kuumaa vettä."
Rahvaan pitää ^dottoman kunnioittavasti
suhtaantua älyllisen työn
ekijoihin. Niin ajatteh Filonov. Sen
Jabden-Mozart ja Salieri" dsoveUu
^ansalle: lahjakas ihminen kateudes-
^ myrkyttää taiteilijan> Sensuuri
^omut hyväksyä myöskäM^^^
;Sunä verrataan miestä kukkoon ja
hautovaan kanaan."
Johdatamme muistiin; että :Push:
Kirj> J. Tshegnjavski
kinin vertaus antaa selvän kuvan naisen
oikeudettomasta asemasta aate-lis-
tilanherrojen elinoloissa.
Erikoisen ankarasti suhtaantui Filonov
Pushkinin kirjeisiin. Ne eivät
voineet olla herättämättä harmia sensorissa.
Huolellisesti hän panee merkille
ennen kaikkea Pushkinin lausunnot
sensuurista:
" • . . nimittää sensuuria ystävättä-rekseen,
"armaakseen", selittää sen
"siveelliseksi"... pitää sensoria "kauhean
tjrperänä", "sangen ymmärtämättömänä...
kirjoittaa — "Tunnustan,
että olen ajatellut näkeväni
sen kynsien kauheat merkit muissa
paikoissa"; "olen heittänyt pois sen,
minkä sensuuri jättäisi pois ilman minuakin
. . . älä anna perään tälle nartulle...
puolusta jokaista säettä.
Myöskin kiihtyy Filonov Pushkinin
räikeistä lausunnoista "erinäisis-'
tä esineistä." "
Niinpä Pushkin
"nimittää erästä ranskalaista upseeria
heittiöksi; julkaisua "Isänmaan
poika"- nimittää "koiran penikaksi";
kirjoittaa — "hallituksen edessä alentuminen
olisi typerää."
Pyhästi puolustaa sensuuri uskontoa
ja papistoa- Se ei voi hyväksyä
julkaistavaksi "Satua papista ja hänen
Bald§ rengistään."
"Tässä sadussa karrikeeraten kerrotaan
papista. . . mielestämme ei voida
päästää kansan keskuuteen sellaisia
satuja ja siten edistää vastenmielisen
suhtautumisen voimistumista
kansassa papistoa kohtaan."
"Boris Godunovista" piti poistaa
"erinäisiä sopimattomia lausuntoja
i)junkeista."
PusMdnin kirjeistä panee sensuuri
merkille paljon "jumalattomia" ajatuksia.
"Pakanain uskonto, — osoittaa
Filonov, — sotkeutuu kristinuskoon:
"RukoileaThebeä ja Kansanin
jumalanäitiä..."
Huolellisesti järkytyksiä, kiihkoa ja
elämän kauheista ilmiöitä koskevilta
ajatuksilta.
"Runoelman ("Rosvo-veljekset")
sisältö voi hämmentää lukijan, varsinkin
yksinkertaisen ihmisen."
Kertomuksesta "Laukaus" kuvataan
"kaksintaistelua . . . ampumista
kortti (pelikortti), pullo ja kärpänen
maalina." Tällaiset kertomukset eivät
kelpaa yksinkertaiselle ihnuselle,
joka etsii kirjasta jotakin hyödyllistä
tai opettavaa."
Novellissa "Kirstuntekijä" "kuvataan
erilaisia kauhuja", "Länsislaa-vien
lauluissa" "on paljon kauheata
ja järkyttävää eikä niitä "voi hyväksyä
julkaistaviksi-"
Todellinen kauhu valtaa sensorin,
kun hän lukee "Pugatsevin kapinan
historiaa". "Hän kokoilee tässä
historiassa kerrotut "kauhut":
"vaimojen ja tytärten toraa, ahdistettuja
ja teilattuja marttyyrejä, siinä
lävistetään haavoitettuja ja r katkotaan
päitä heiltä, kiusataan nälällä,
kaikki Volgan varrella asuvat joutuvat
kuohuksiin, hirtetään 3(X) ihmistä
(aatelista) Saranskissa, tuhotaan tilanherroja
ja kaikkialla ehkäistään
hallinta."
Kuinkapa ei mokomasta pelästyisi
valpas sensori! Entä edelleen — "sotapäälliköt
arkailivat, valtakunnan si-viilipäälliköt
kavaltavat, upseerit arkailevat
kapinan edessäj kavaltavat
päällikkönsä ja vievät heidät Pu-gatsheville,
— hallituksella ei ole tarpeeksi
tykkejä. Bibikov pitää tilannetta
"pahimpana" . . . Puhutaan
"päälliköiden jäykkyydestä, heidän
kykenemättömyydestään, k a i k k ien
kylien kiiht3anisestä..."
"Ei voida sallia julkaistavaksi!"
Kansa ei saa muistaa maaorjuuden
kauheita oikeuksia. "Tuskinpa voidaan
antaa kansan luetta^ksi novellia"
"Dubrovskij, jossa kuvataan
ankaria tapoja." •
"Trojekurov (hänen ylhäis3^ensä)
lyö kokkia, haukkuu ,vieraita, ajaa
metsästämään vieraille vainioille; siinä
opetetaan vieraita ihmisiä raipoilla,
tuodaan koira herran temppeliin,
viranomaiset asetetaan juoksupoikina
palvelemaan tilanherra-^pomoja, tuomarit
juopottelevat tutkimusta suorittaessaan
- . ."
"Novellijoka sisältää söpunat-
Palmut ovat yleisesti tunnettuja
troopillisten maiden kasveja, jotka
myöskin ruukkukasveina voivat kehittyä
melko suuriksi. Palmut ovat
hyviä huonekasveja^ Kasvihuoneesta
siirretyt palmut kärsivät tosin aina
aluksi kosteuden puutteesta. Yleensä
edullismta on ostaa palmut keväällä
tai kesällä, jolloin ne helpommin voi-
• vat tottua uuteen ympäristöönsä.
Kaikki palmut tarvitsevat kasvuaikanaan
runsaasti vettä, eikä palmu talvellakaan
saa koskaan kokonaan kui-vua.
Uudestaan istuttaminen tapahtuu
keväällä, nuoret kasvit istutetaan
vuosittain, vanhemmat ainoastaan joka
kolmas tai neljäs vuosi. Ne viihtyvät
hyvin savensekaisessa r^iohoturve-ja
lehtimullassa, mihin on lisätty hiekkaa
ja hyvin palanutta lantaa. Juuria
ei saa leikata. Useimmat palmut talvehtivat
paraiten huoneessa, missä
lämpö ei kohoa 14 astetta korkeammalle
C. Kesällä viihtyvät hyvin varjoisalla
paikalla ulkona.
Palmut voidaan kasvattaa siemenistä,
mutta tämä on hyvin hidasta.
Poikkeuksen muodostaa ainoastaan
taatelipalmu, joka kehittyy verraten
nopeasti. Siemenet kylvetään talvella,
ja jotta itäminen kävisi nopeam-mm,
leikataan siemenen kuorta hiukan
tai raavitaan sitä kiveä vastaan.
Itääkseen siemenet vaativat korkeata
lämpöä.
—— oOo —
Ei ollutkaan "aprilli- ;
pilaa" vaan totta
SANTA ANA, Cal. Vaikka olikin
"aprillipäivä", niin Frank Orsban,
j63-vuotias työtön työläinen oli vakuutettu,
että hän sai yli 100,000 dollarin
perinnön. Hän dli kuljeksinut
kulkurina 27 vuotta, ollen silloin tällöin
tilapäisissä töissä.
Hänen setänsä, joka kuoli 2 vuotta
sitten, jätti hänelle testamentissaan
yli 100,000 dollarin arvoisen maatilan.
Testamentin avauksen jälkeen
ovat yksityissalapoliisit hakeneet
Frankia, kunnes viimein löysivät hänet
muiden kulkurien joukosta San-ta
Ana-joen varrelta "pätsäilemästä."
tomia ajatuksia •. ."1
Sellainen oli sensorin mielipide,
jonka erikoisosasto on vahvistanut.
Tämä osasto ei katsonut mahdolliseksi
laskea "Pushkinin kirjaston" julkaisemia
23 nidettä mainittuihin
(kansan) kirjastoihin. Julkaisemasta
kiellettiin "Ruslan ja Ljudmila",
"Rosvo-veljekset", "B a h t s hisarain
suihkulähde", "Mustalaisia", "Satu
papista ja hänen Balda rengistään",
"Satu kultaisesta kukosta", "Länsi-slaavien
lauluja", "Kreivi Nulin",
"Angelo", "Rusalka', "Laukaus",
"Kirstuntekijä", "Patarouva", 'Dubrovskij",
"Pugatshevin kapinan historia"
jne.
Kansanvalistusministerin apulainen
N. Anitshkov merkitsi erikoisosaston
päätökseen päätöslauselmansa:
"Suostun. 30 p. marrask. v. 1879".
Näin pani tsaarivalta merkille suuren
venäläisen runoilijan lähenevän
sadannen syntymäpäivän.
TILATKAA
"LIEKKI"
Vain vähän yli kolme senttiä vii'
kossa maksaa LIEKKI koko vuodek*
si iUaUuna.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 10, 1937 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1937-04-10 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki370410 |
Description
| Title | 1937-04-10-07 |
| OCR text | Palmut Kuvassa näemme Monsieur Jaen-noitin, kuuluisan ranskalqisen veistäjän veistämässä yhtä ensi toukokuus- ly n nykyajan taiteen museon sisäänsä alkavan Parisin maailniannäytte' käytävän kuviota. pUSHKININ teokset kiinnittivät alitiftsesti puoleensa tsaristisen sensuurin huomion. Monet niistä, eipä edes "Vaskiratsastajakäan", eivät voineet ilmestyä painosta runoilijan eiinaikana, mutta: hähfin kuole* mansakin jälkeen jattoi sensuuri a karaa taistelua suurta runoilijaa vastaan. Erityisesti kiintyi sensuurin huomio Pushkinin teosten kansanpainoksiin. Ne tarkasti kansan vahs-tusministeriön oppineiden komitean erikoisosasto: ilman stn lupaä oli ns. kansanpainosten julkaiseminen ankarasti kielletty. Erikoisosaston jäsenten lausunnot osoittavat niiden henkilöiden suh-taantumisen Pushkiniin, joiden tehtäväksi tsaarihallitus oli antanut nuorison ja kansanjoukkojen "kasvattamisen". Kaksi ajatusta ilmenee näissä lausunnoissa (vuodelta 1879): 1. Kirjallisuuden pitää tukea valtakunnallisuuden, perheen, yksityiso-niaisuiiden ja uskonnon perusteita. 2. Kirjallisuudessa pitää välttää taikkea hirvittävää, viehättävää ja seUaista, mikä herättää kiihkoa. Erikoisosaston jäsenen A. G. Filo-novin lausunnon mukaan sisältää 'Kaukaasian vanki" ajatuksia, jotka eivät ole aivan sopivia, esimerkiksi vapaudesta: "Mustalaisissa" ajatukset * lausuen yksipuolisesti"— Filonov pelkää,: että kansassa he- Tää ajatuksia mahdollisuudesta tehdä vastarintaa vallanpitäjille. ^ Ja sen tähden pitää "kapteenin ^tärestä" jättää pois "Mäksimitshin ' Kertomus saunasta, missä korpraaK ^rohorov tappeli Ustinjän kanssa lipallisesta kuumaa vettä." Rahvaan pitää ^dottoman kunnioittavasti suhtaantua älyllisen työn ekijoihin. Niin ajatteh Filonov. Sen Jabden-Mozart ja Salieri" dsoveUu ^ansalle: lahjakas ihminen kateudes- ^ myrkyttää taiteilijan> Sensuuri ^omut hyväksyä myöskäM^^^ ;Sunä verrataan miestä kukkoon ja hautovaan kanaan." Johdatamme muistiin; että :Push: Kirj> J. Tshegnjavski kinin vertaus antaa selvän kuvan naisen oikeudettomasta asemasta aate-lis- tilanherrojen elinoloissa. Erikoisen ankarasti suhtaantui Filonov Pushkinin kirjeisiin. Ne eivät voineet olla herättämättä harmia sensorissa. Huolellisesti hän panee merkille ennen kaikkea Pushkinin lausunnot sensuurista: " • . . nimittää sensuuria ystävättä-rekseen, "armaakseen", selittää sen "siveelliseksi"... pitää sensoria "kauhean tjrperänä", "sangen ymmärtämättömänä... kirjoittaa — "Tunnustan, että olen ajatellut näkeväni sen kynsien kauheat merkit muissa paikoissa"; "olen heittänyt pois sen, minkä sensuuri jättäisi pois ilman minuakin . . . älä anna perään tälle nartulle... puolusta jokaista säettä. Myöskin kiihtyy Filonov Pushkinin räikeistä lausunnoista "erinäisis-' tä esineistä." " Niinpä Pushkin "nimittää erästä ranskalaista upseeria heittiöksi; julkaisua "Isänmaan poika"- nimittää "koiran penikaksi"; kirjoittaa — "hallituksen edessä alentuminen olisi typerää." Pyhästi puolustaa sensuuri uskontoa ja papistoa- Se ei voi hyväksyä julkaistavaksi "Satua papista ja hänen Bald§ rengistään." "Tässä sadussa karrikeeraten kerrotaan papista. . . mielestämme ei voida päästää kansan keskuuteen sellaisia satuja ja siten edistää vastenmielisen suhtautumisen voimistumista kansassa papistoa kohtaan." "Boris Godunovista" piti poistaa "erinäisiä sopimattomia lausuntoja i)junkeista." PusMdnin kirjeistä panee sensuuri merkille paljon "jumalattomia" ajatuksia. "Pakanain uskonto, — osoittaa Filonov, — sotkeutuu kristinuskoon: "RukoileaThebeä ja Kansanin jumalanäitiä..." Huolellisesti järkytyksiä, kiihkoa ja elämän kauheista ilmiöitä koskevilta ajatuksilta. "Runoelman ("Rosvo-veljekset") sisältö voi hämmentää lukijan, varsinkin yksinkertaisen ihmisen." Kertomuksesta "Laukaus" kuvataan "kaksintaistelua . . . ampumista kortti (pelikortti), pullo ja kärpänen maalina." Tällaiset kertomukset eivät kelpaa yksinkertaiselle ihnuselle, joka etsii kirjasta jotakin hyödyllistä tai opettavaa." Novellissa "Kirstuntekijä" "kuvataan erilaisia kauhuja", "Länsislaa-vien lauluissa" "on paljon kauheata ja järkyttävää eikä niitä "voi hyväksyä julkaistaviksi-" Todellinen kauhu valtaa sensorin, kun hän lukee "Pugatsevin kapinan historiaa". "Hän kokoilee tässä historiassa kerrotut "kauhut": "vaimojen ja tytärten toraa, ahdistettuja ja teilattuja marttyyrejä, siinä lävistetään haavoitettuja ja r katkotaan päitä heiltä, kiusataan nälällä, kaikki Volgan varrella asuvat joutuvat kuohuksiin, hirtetään 3(X) ihmistä (aatelista) Saranskissa, tuhotaan tilanherroja ja kaikkialla ehkäistään hallinta." Kuinkapa ei mokomasta pelästyisi valpas sensori! Entä edelleen — "sotapäälliköt arkailivat, valtakunnan si-viilipäälliköt kavaltavat, upseerit arkailevat kapinan edessäj kavaltavat päällikkönsä ja vievät heidät Pu-gatsheville, — hallituksella ei ole tarpeeksi tykkejä. Bibikov pitää tilannetta "pahimpana" . . . Puhutaan "päälliköiden jäykkyydestä, heidän kykenemättömyydestään, k a i k k ien kylien kiiht3anisestä..." "Ei voida sallia julkaistavaksi!" Kansa ei saa muistaa maaorjuuden kauheita oikeuksia. "Tuskinpa voidaan antaa kansan luetta^ksi novellia" "Dubrovskij, jossa kuvataan ankaria tapoja." • "Trojekurov (hänen ylhäis3^ensä) lyö kokkia, haukkuu ,vieraita, ajaa metsästämään vieraille vainioille; siinä opetetaan vieraita ihmisiä raipoilla, tuodaan koira herran temppeliin, viranomaiset asetetaan juoksupoikina palvelemaan tilanherra-^pomoja, tuomarit juopottelevat tutkimusta suorittaessaan - . ." "Novellijoka sisältää söpunat- Palmut ovat yleisesti tunnettuja troopillisten maiden kasveja, jotka myöskin ruukkukasveina voivat kehittyä melko suuriksi. Palmut ovat hyviä huonekasveja^ Kasvihuoneesta siirretyt palmut kärsivät tosin aina aluksi kosteuden puutteesta. Yleensä edullismta on ostaa palmut keväällä tai kesällä, jolloin ne helpommin voi- • vat tottua uuteen ympäristöönsä. Kaikki palmut tarvitsevat kasvuaikanaan runsaasti vettä, eikä palmu talvellakaan saa koskaan kokonaan kui-vua. Uudestaan istuttaminen tapahtuu keväällä, nuoret kasvit istutetaan vuosittain, vanhemmat ainoastaan joka kolmas tai neljäs vuosi. Ne viihtyvät hyvin savensekaisessa r^iohoturve-ja lehtimullassa, mihin on lisätty hiekkaa ja hyvin palanutta lantaa. Juuria ei saa leikata. Useimmat palmut talvehtivat paraiten huoneessa, missä lämpö ei kohoa 14 astetta korkeammalle C. Kesällä viihtyvät hyvin varjoisalla paikalla ulkona. Palmut voidaan kasvattaa siemenistä, mutta tämä on hyvin hidasta. Poikkeuksen muodostaa ainoastaan taatelipalmu, joka kehittyy verraten nopeasti. Siemenet kylvetään talvella, ja jotta itäminen kävisi nopeam-mm, leikataan siemenen kuorta hiukan tai raavitaan sitä kiveä vastaan. Itääkseen siemenet vaativat korkeata lämpöä. —— oOo — Ei ollutkaan "aprilli- ; pilaa" vaan totta SANTA ANA, Cal. Vaikka olikin "aprillipäivä", niin Frank Orsban, j63-vuotias työtön työläinen oli vakuutettu, että hän sai yli 100,000 dollarin perinnön. Hän dli kuljeksinut kulkurina 27 vuotta, ollen silloin tällöin tilapäisissä töissä. Hänen setänsä, joka kuoli 2 vuotta sitten, jätti hänelle testamentissaan yli 100,000 dollarin arvoisen maatilan. Testamentin avauksen jälkeen ovat yksityissalapoliisit hakeneet Frankia, kunnes viimein löysivät hänet muiden kulkurien joukosta San-ta Ana-joen varrelta "pätsäilemästä." tomia ajatuksia •. ."1 Sellainen oli sensorin mielipide, jonka erikoisosasto on vahvistanut. Tämä osasto ei katsonut mahdolliseksi laskea "Pushkinin kirjaston" julkaisemia 23 nidettä mainittuihin (kansan) kirjastoihin. Julkaisemasta kiellettiin "Ruslan ja Ljudmila", "Rosvo-veljekset", "B a h t s hisarain suihkulähde", "Mustalaisia", "Satu papista ja hänen Balda rengistään", "Satu kultaisesta kukosta", "Länsi-slaavien lauluja", "Kreivi Nulin", "Angelo", "Rusalka', "Laukaus", "Kirstuntekijä", "Patarouva", 'Dubrovskij", "Pugatshevin kapinan historia" jne. Kansanvalistusministerin apulainen N. Anitshkov merkitsi erikoisosaston päätökseen päätöslauselmansa: "Suostun. 30 p. marrask. v. 1879". Näin pani tsaarivalta merkille suuren venäläisen runoilijan lähenevän sadannen syntymäpäivän. TILATKAA "LIEKKI" Vain vähän yli kolme senttiä vii' kossa maksaa LIEKKI koko vuodek* si iUaUuna. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1937-04-10-07
