1942-10-03-08 |
Previous | 8 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
LentoMla
Kirj ANNA LOUISE STRONG
.Aasian poikki kulkeva muinaisai-kainen
silkkitie, jonka kautta H a n
ballitsijasuvun tayarat saapuivat
Rooiman valtaviintään — se oli todella
\'iLsitoistasataa vuotta vanha Kiinalle
silloin kuin Marco Polo sen löysi
keskiajan Euroopalle — on tänä
päivänä pääasiallisin ja turvallisin tie
taistelujen tuoksinassa olevan Neuvostoliiton
matkustajille. Tämä pitkä,
vaikea tie, maapallon suurimman
erämaan poikki jäi käyttämättä Euroopan
meriteiden käytön takia. Se
tuli uudelleen käytäntöön ilmaliikenteen
kehittyessä ja maailman valtojen
rqpiessä sodassa meriä.
-. .Koxfeeat.diplomaatit ja-sotilasedus^
tajat matkustavat Lontoosta Neuvostoliittoon
salaisilla lentokoneilla. So-tarahlitavarat
kulkevat hitaasti pitkien
meriteiden. Vladivostokin tai
Iranin kautta. Mutta sotakirjeenvaihtajat
ja tavalliset matkus' }at —
jos nykyaikana on enää tavallisia matkustajia
— matkustavat Amerikasta
Ty>'nenmeren poikki Hong Kongin
kautta Chungkingiin lentoteitse. Suureksi
yllätyksekseen. Kiinan linnoitet
tu sydän Chungking havaitsee .olevansa
maailman valtatien varrella. Se
on lentoreittiristeys niille amerikalai-sille
matkustajille jotka matkustavat
Intijian ja Neuvostoliittoon.
Chungkingin ja Moskovan välinen
lentoreitti on enemmän tai vähemmän
samansuimtainen luoteisen maantien
kans.sa, jonka kautta Neuvostoliiton
tarvikkeita on kuljetettu Sinknangin
erämaan poikki Kiinan taistelurintamalle;
seon kehitetty kuluneena neljänä
vuonna kiinalais-japanilaisen
sodan aikana. Ensiksi tämän kautta
kulkivat vain korkeat hallituksen lähetit.
Sir Stafford Crippsin kokemukset
V . 1939 ovat tyypillisiä ke-hittaniattömhn
ilmareitin koettelemuksia.
Eräällä lentokentällä, hän
kertoi minulle, hänen lentokoneensa
iski upottavaan santaan ja yksi pyörä
meni rikki. Kun käytettävissä ei
ollut korjausvälineitä, niin hän otti
auton matkansa 'tiimeistä osaa" varten,
ja siinä häneltä kului koko kuukausi.
V. 1937 jolloin minä matkustin
Moskovasta Hanköwiin, siilojnen Kiinan
pääkaiipunki, imnä yritin saada
lirvan matkustaa tämän tien kautta-
Epäonnistuttuani siinä minun täytjri
tehdä pitkä kierros Italian,' Suezin,
Intian jä -Hong Kongin kautta. >^Kai-
*esta huolimatta minä pääsin Han-
:Sowiin ^kammin kuin Tassin kitjeen-vaibtäjat,
••jotka menivät -ilmateitse,
ja joutuivat Sinkiangissa olemaan
kuukauden kovan lumimyrskyn takia.
Vuoteen 194(>mennessä saatiin kuitenkin
järjestetyksi säännöllinen ilmaliikenne.
Tarkasti ptfhuen siellä
—on •kafcsr'ii!lJää.""'~Euraferäj; kiiiialäis-'
saksalainen linja, välittää kaksi päivää
kestävän c^mätkan liikennettä
Chungkingin ja Hamin välillä, joista
Animeksimainittu sijaitsee Sinkiängin
itärajalla, kun saksalaisia ei päästetä
tälle alueelle, niin lentäjät ovat
kiinalaisia. Hamin ja Sosialististen
Neuvostotasavallan Kazakstanin pääkaupungin
Alma Aitan välillä on yhden
päivän lentomatka ja siinä käytetään
amerikalaista Douglas lentokonetta.
Sen omistaa kiinal^is-neu-
\'ostoliittolainen yhtiö ja lentäjät on
venäläisiä. Alma Aitasta Mostovaan
matka tavallisesti suoritetaan rautateitse.
Minä olin ensimmäinen amerikalai-nen
joka suoritin tämän matkan. En
talido voida antaa anteeksi meidän
valtiodepartmentillemme sitä kun se
rutiinisella tavalla otti minun saavuttuani
Amerikaan tämän 'historiallisen
passin, missä oli ensimmäinen
Alma Aitan ulkomaillemenoviisa, päivätty
jouluk. 4 p. 1940, ja siinä taika-peräiset
sanat "Lentänyt pois".
Kirkas talviaurinko valaisi Tien
Shan lumihuippuja ja-sulatti lentokentältä
heikkoa jäätä lentokoneen
noustessa ilmaan kello 9 aamulla. Punaiset
ja valkoiset signaaliliput jäivät
alapuolellemme; me teimme ympyrän,
heiluen ja jyskien vähän, ja sitten
alkoi tasainen lento. Lentokoneestamme
näimme viimeisten kollektiivi-tilojen
suuret pellot; niiden pehmeä
syvään aurattu maa nä3rtti mustalta
3iarmaitten, hedelmättömien kukkulain
välillä. Kyntövako ei ollut suora,
vaan.suuriikäyrä, joka oli ajettu trak-tofäla.
[Tilojen väliUä oli mj^UejcA-tava
le\'eä maantie säähkölänkajpyHräi-neen;
siitä älkoijtuuluisa < A^oia iuta-
GJiungkingiie.. Pi^saavuimme(huonolle
jnaaUe; ,sy<^yneitä kui^uloita
ja ;«ämaata;. • fiuollsen aikaan saavuimme
lunEpen peU,tämäll& tasangolle,
missä sijaitsee Urumchi, Sii&langin
pääkaupunki. vVain: muutamat: ame-rikalaiset
ovat. flälmeet tämän maail-"
man -etäisen {koBvan. Ja feuitenkin
, oKsimmevoineetinousta Sänr3en»ar-dinon
r;tai yafciinan "lentokentältä; ja
nähdä ^hoidetut viljel3?kset yaihlayan
kuiviksi tasangoiksi ja lumipeittoisek-si
alueeksi. Tätä iiarhakuvaa vahvisti
vielä se; tosiasia -että venäläiset
. eivät, olleet poistanee^^^^
koneen Jlmoituksia: "No -Smoking"
ja "Passanger cair patent>appliel for"
olivat vielä englanninkielisinä.
Meidän'21 hengen matkustajalentokoneemme
oli vain kaksi kolmannesta
täynnä. Vain neljämatkustajaa oli
menossa Chungkingiin, kaksi kiinalaista,
Tass-uutistoimiston kirjeenvaihtaja
ja minä. Toiset olivat venäläisiä,
matkalla Urumehiin Neuvosto-liiton-
Sinkiangin;kauppa-asioilla. Kolme
sylilasta matkusti äitiensä kanssa
liittyäkseen isiinsä, jotka olivat Neuvostoliiton
kauppaedustajina Sinkiangissa.
Yksi niistä, viisi kuukautta
vanha laösi, oli edellisenä yönä minun
huoneessani. lentokentän hotellissa.
Keskustelu, jottka kävin tämän lapsen
äidin kanssa, kuvaa huvittavalla
tavalla Venäjän varovaisuutta tuntemattomia
kohtaan.
••'Otatteko aamulla saman lentokoneen
kuin minäkin", kysyin häneltä,
kerrottuani ensin kokonaisuudessaan
matkani pääniäärän.
"Siltä se näj^tää-', hän vastasi.
'^Kuinka pitkälle matkustatte?"
. "Aika pitkälle", vastasi hän.
Olettaien 'hänen matkustavan Ghun-gii^
iin, minä puhelin hänelle puolisen
tuntia tämän kaupungin ilmastosta,
maantieteellisestä pernasta ja historiasta.
-Hän näytti kiint5meeltä jutusteluuni,
mutta ei vahvistanut eikä
kieltänyt minun olettamustani hänen
päämäärästään. Seuraavana p ä i v^
kun me «pysähdyimme puoliselle
rumcHKsa, minä huomasin hänet is!
tuimellaan matkalaukkujen yn^^i
mana.
'Jäättekö tänne" k^^yin faämni^
tyneenä.
*f«^yllä", vastasi hän vähän h>-mvil-
J^n. ' '
•Puoliseni, kolme paistettua munaa,
^ ä n hedelmiä ja mainiota lejjteä
maksoi l;20.Vuania, noin kuusi seittiä
Amerikan rahassa. Pää\-aikeuteDi
. oli saada vaihdetuksi pienimmän sete-lini,
20 Yuania eli yksi Amerikan dol-lari;
se. oli Chungkingin rahaa, jonka
vaihdoin Kiinan lähet.vstöstä Mo^
kovassa. "Kassaneiti oli rehellinen
kertoakseen minulle, että se oli an-oh
kaampaa kuin Sinkiängin raha, mutta
että hänen täytyi ottaa sen nimellisarvostaan
ja antaa takaisin Sin-
-kiangiö^rf^a....JHän toivoi, ettl minä
voisin kuluttaa sen kaikki — 94
Amerikan senttiä — ennenkuin menen
pois Sinkiangista.
Tunnin lentomatkan jälkeen Unira-chin
tuolla puolen tuli lumen tilalla
uurteisen sannan ia saven maisema,
täysin autio, missä ei ollut lampaan
laidunmaatakaan. Aika-ajoitiain me
kuljimme samansuuntaisesti Alma
.Ata-Chungink maantien kanssa ja
näimme sen varrella mukaMiiibia
vailla olevia kamelikänippiä. jotka olivat
kömpelösti valmistettuja. Yli
turmin ajan ei ollut merkkiäkään ihmiselämästä,
lukuunottamatta yhtä
autoa ja yhtä kamelikaravaania. Sen-raavan
tunnin aikana näimme joitain
yksinäisiä puita, jotka yhdistyivät
äkkiä neliömuotoisiin Hami Oasisin
viljelystiloihin, jotka saivat kosteutta
virrasta ja puolittain santaan upoa-neLäta
lammikoista. Me laskeuduimme
Hamin lentokentälle kello 3.30
Alma Atan aikaa, vajaan kuuden tunnin
lentomatkan jälkeen, mutta me
olimme matkustaneet itää kohti ja
paikallinen aika oli 4.30 ia talräu-rinko
oli juuri laskemaisillaan. Tämän
matkan kiihoittavin tapaus oli
minulle se kun pysähdyin muinais-aikaiseen
Hamin majataloon, samaan
majataloon missä Marco Polo pysäii-tyi
keskiajalla matkustaessaan Hami
Oasissa kuuluisalla idän matkallaan.
Tänä päivänä matkustajat eivät näe
f«^Sl'tl''"lt"%"*'"*'T/'^r^ ";i„'.W*..„ma««, niin voUU tanssia pon^nitanssinl "Bomb hoogic",
tanssi tynnytetim askeitim, kansalhsen tanismestarUn yidistykse n iokouisen aitana Chicago,
>ssa.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 3, 1942 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1942-10-03 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki421003 |
Description
| Title | 1942-10-03-08 |
| OCR text | LentoMla Kirj ANNA LOUISE STRONG .Aasian poikki kulkeva muinaisai-kainen silkkitie, jonka kautta H a n ballitsijasuvun tayarat saapuivat Rooiman valtaviintään — se oli todella \'iLsitoistasataa vuotta vanha Kiinalle silloin kuin Marco Polo sen löysi keskiajan Euroopalle — on tänä päivänä pääasiallisin ja turvallisin tie taistelujen tuoksinassa olevan Neuvostoliiton matkustajille. Tämä pitkä, vaikea tie, maapallon suurimman erämaan poikki jäi käyttämättä Euroopan meriteiden käytön takia. Se tuli uudelleen käytäntöön ilmaliikenteen kehittyessä ja maailman valtojen rqpiessä sodassa meriä. -. .Koxfeeat.diplomaatit ja-sotilasedus^ tajat matkustavat Lontoosta Neuvostoliittoon salaisilla lentokoneilla. So-tarahlitavarat kulkevat hitaasti pitkien meriteiden. Vladivostokin tai Iranin kautta. Mutta sotakirjeenvaihtajat ja tavalliset matkus' }at — jos nykyaikana on enää tavallisia matkustajia — matkustavat Amerikasta Ty>'nenmeren poikki Hong Kongin kautta Chungkingiin lentoteitse. Suureksi yllätyksekseen. Kiinan linnoitet tu sydän Chungking havaitsee .olevansa maailman valtatien varrella. Se on lentoreittiristeys niille amerikalai-sille matkustajille jotka matkustavat Intijian ja Neuvostoliittoon. Chungkingin ja Moskovan välinen lentoreitti on enemmän tai vähemmän samansuimtainen luoteisen maantien kans.sa, jonka kautta Neuvostoliiton tarvikkeita on kuljetettu Sinknangin erämaan poikki Kiinan taistelurintamalle; seon kehitetty kuluneena neljänä vuonna kiinalais-japanilaisen sodan aikana. Ensiksi tämän kautta kulkivat vain korkeat hallituksen lähetit. Sir Stafford Crippsin kokemukset V . 1939 ovat tyypillisiä ke-hittaniattömhn ilmareitin koettelemuksia. Eräällä lentokentällä, hän kertoi minulle, hänen lentokoneensa iski upottavaan santaan ja yksi pyörä meni rikki. Kun käytettävissä ei ollut korjausvälineitä, niin hän otti auton matkansa 'tiimeistä osaa" varten, ja siinä häneltä kului koko kuukausi. V. 1937 jolloin minä matkustin Moskovasta Hanköwiin, siilojnen Kiinan pääkaiipunki, imnä yritin saada lirvan matkustaa tämän tien kautta- Epäonnistuttuani siinä minun täytjri tehdä pitkä kierros Italian,' Suezin, Intian jä -Hong Kongin kautta. >^Kai- *esta huolimatta minä pääsin Han- :Sowiin ^kammin kuin Tassin kitjeen-vaibtäjat, ••jotka menivät -ilmateitse, ja joutuivat Sinkiangissa olemaan kuukauden kovan lumimyrskyn takia. Vuoteen 194(>mennessä saatiin kuitenkin järjestetyksi säännöllinen ilmaliikenne. Tarkasti ptfhuen siellä —on •kafcsr'ii!lJää.""'~Euraferäj; kiiiialäis-' saksalainen linja, välittää kaksi päivää kestävän c^mätkan liikennettä Chungkingin ja Hamin välillä, joista Animeksimainittu sijaitsee Sinkiängin itärajalla, kun saksalaisia ei päästetä tälle alueelle, niin lentäjät ovat kiinalaisia. Hamin ja Sosialististen Neuvostotasavallan Kazakstanin pääkaupungin Alma Aitan välillä on yhden päivän lentomatka ja siinä käytetään amerikalaista Douglas lentokonetta. Sen omistaa kiinal^is-neu- \'ostoliittolainen yhtiö ja lentäjät on venäläisiä. Alma Aitasta Mostovaan matka tavallisesti suoritetaan rautateitse. Minä olin ensimmäinen amerikalai-nen joka suoritin tämän matkan. En talido voida antaa anteeksi meidän valtiodepartmentillemme sitä kun se rutiinisella tavalla otti minun saavuttuani Amerikaan tämän 'historiallisen passin, missä oli ensimmäinen Alma Aitan ulkomaillemenoviisa, päivätty jouluk. 4 p. 1940, ja siinä taika-peräiset sanat "Lentänyt pois". Kirkas talviaurinko valaisi Tien Shan lumihuippuja ja-sulatti lentokentältä heikkoa jäätä lentokoneen noustessa ilmaan kello 9 aamulla. Punaiset ja valkoiset signaaliliput jäivät alapuolellemme; me teimme ympyrän, heiluen ja jyskien vähän, ja sitten alkoi tasainen lento. Lentokoneestamme näimme viimeisten kollektiivi-tilojen suuret pellot; niiden pehmeä syvään aurattu maa nä3rtti mustalta 3iarmaitten, hedelmättömien kukkulain välillä. Kyntövako ei ollut suora, vaan.suuriikäyrä, joka oli ajettu trak-tofäla. [Tilojen väliUä oli mj^UejcA-tava le\'eä maantie säähkölänkajpyHräi-neen; siitä älkoijtuuluisa < A^oia iuta- GJiungkingiie.. Pi^saavuimme(huonolle jnaaUe; ,sy<^yneitä kui^uloita ja ;«ämaata;. • fiuollsen aikaan saavuimme lunEpen peU,tämäll& tasangolle, missä sijaitsee Urumchi, Sii&langin pääkaupunki. vVain: muutamat: ame-rikalaiset ovat. flälmeet tämän maail-" man -etäisen {koBvan. Ja feuitenkin , oKsimmevoineetinousta Sänr3en»ar-dinon r;tai yafciinan "lentokentältä; ja nähdä ^hoidetut viljel3?kset yaihlayan kuiviksi tasangoiksi ja lumipeittoisek-si alueeksi. Tätä iiarhakuvaa vahvisti vielä se; tosiasia -että venäläiset . eivät, olleet poistanee^^^^ koneen Jlmoituksia: "No -Smoking" ja "Passanger cair patent>appliel for" olivat vielä englanninkielisinä. Meidän'21 hengen matkustajalentokoneemme oli vain kaksi kolmannesta täynnä. Vain neljämatkustajaa oli menossa Chungkingiin, kaksi kiinalaista, Tass-uutistoimiston kirjeenvaihtaja ja minä. Toiset olivat venäläisiä, matkalla Urumehiin Neuvosto-liiton- Sinkiangin;kauppa-asioilla. Kolme sylilasta matkusti äitiensä kanssa liittyäkseen isiinsä, jotka olivat Neuvostoliiton kauppaedustajina Sinkiangissa. Yksi niistä, viisi kuukautta vanha laösi, oli edellisenä yönä minun huoneessani. lentokentän hotellissa. Keskustelu, jottka kävin tämän lapsen äidin kanssa, kuvaa huvittavalla tavalla Venäjän varovaisuutta tuntemattomia kohtaan. ••'Otatteko aamulla saman lentokoneen kuin minäkin", kysyin häneltä, kerrottuani ensin kokonaisuudessaan matkani pääniäärän. "Siltä se näj^tää-', hän vastasi. '^Kuinka pitkälle matkustatte?" . "Aika pitkälle", vastasi hän. Olettaien 'hänen matkustavan Ghun-gii^ iin, minä puhelin hänelle puolisen tuntia tämän kaupungin ilmastosta, maantieteellisestä pernasta ja historiasta. -Hän näytti kiint5meeltä jutusteluuni, mutta ei vahvistanut eikä kieltänyt minun olettamustani hänen päämäärästään. Seuraavana p ä i v^ kun me «pysähdyimme puoliselle rumcHKsa, minä huomasin hänet is! tuimellaan matkalaukkujen yn^^i mana. 'Jäättekö tänne" k^^yin faämni^ tyneenä. *f«^yllä", vastasi hän vähän h>-mvil- J^n. ' ' •Puoliseni, kolme paistettua munaa, ^ ä n hedelmiä ja mainiota lejjteä maksoi l;20.Vuania, noin kuusi seittiä Amerikan rahassa. Pää\-aikeuteDi . oli saada vaihdetuksi pienimmän sete-lini, 20 Yuania eli yksi Amerikan dol-lari; se. oli Chungkingin rahaa, jonka vaihdoin Kiinan lähet.vstöstä Mo^ kovassa. "Kassaneiti oli rehellinen kertoakseen minulle, että se oli an-oh kaampaa kuin Sinkiängin raha, mutta että hänen täytyi ottaa sen nimellisarvostaan ja antaa takaisin Sin- -kiangiö^rf^a....JHän toivoi, ettl minä voisin kuluttaa sen kaikki — 94 Amerikan senttiä — ennenkuin menen pois Sinkiangista. Tunnin lentomatkan jälkeen Unira-chin tuolla puolen tuli lumen tilalla uurteisen sannan ia saven maisema, täysin autio, missä ei ollut lampaan laidunmaatakaan. Aika-ajoitiain me kuljimme samansuuntaisesti Alma .Ata-Chungink maantien kanssa ja näimme sen varrella mukaMiiibia vailla olevia kamelikänippiä. jotka olivat kömpelösti valmistettuja. Yli turmin ajan ei ollut merkkiäkään ihmiselämästä, lukuunottamatta yhtä autoa ja yhtä kamelikaravaania. Sen-raavan tunnin aikana näimme joitain yksinäisiä puita, jotka yhdistyivät äkkiä neliömuotoisiin Hami Oasisin viljelystiloihin, jotka saivat kosteutta virrasta ja puolittain santaan upoa-neLäta lammikoista. Me laskeuduimme Hamin lentokentälle kello 3.30 Alma Atan aikaa, vajaan kuuden tunnin lentomatkan jälkeen, mutta me olimme matkustaneet itää kohti ja paikallinen aika oli 4.30 ia talräu-rinko oli juuri laskemaisillaan. Tämän matkan kiihoittavin tapaus oli minulle se kun pysähdyin muinais-aikaiseen Hamin majataloon, samaan majataloon missä Marco Polo pysäii-tyi keskiajalla matkustaessaan Hami Oasissa kuuluisalla idän matkallaan. Tänä päivänä matkustajat eivät näe f«^Sl'tl''"lt"%"*'"*'T/'^r^ ";i„'.W*..„ma««, niin voUU tanssia pon^nitanssinl "Bomb hoogic", tanssi tynnytetim askeitim, kansalhsen tanismestarUn yidistykse n iokouisen aitana Chicago, >ssa. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1942-10-03-08
