Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 7, 1953

              /
(KAVNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI)
T.TCRTgT^ the only Pinnish literary wee&ly i n Canada
PubUshed and pfinted by the Vapaus Publishing Company
Umited, 100-102 E lm Street West, Sudbury, Ontario.
Registered at the Post Office Department. Ottawa, as
second class inatter.
l i e k k i ilmestyy Jokflisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
iisftltäen parasta kaunokirjaUista Ja tieteellistä luettavaa.
T I I ^ S H I N ^ YHpYSyAMOIHIN:
1 vuosikerta . . . . . . , . . . $ 3 Ä > 1 vuosikerta . . . . . . . . . . $ i Ä>
2.tlO
13S
18 Ituukautta. 6 kuukautta 2.65
t kuukautta.
SUOBIEEN J A Mimiai£ 1W
1 vuosikerta .....v....)S.0O J 6 k u u k a u t t a ^ . . ^ 2.75
75ientti& palstatUum<av mivln:kiitosilmoitus $3.00. Kuo-iemanihhoiUis$
3;00 Ja ^ - y h t e y d e s s ä Julkaistava muisto-.
vÄrJ^ $1.00 Jä kiitos :$2.00KirJeenvaihtoihnoitukset $1Ä).
Erikoishinnat p^jhristä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen.
Uekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosöitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Uähited.
.Kustantaja Ja jpaihaja: Vapaus JPublishhig Compaiiy Limi­ted,
100-102 Ebn Street West. Siidbuxy. Ontario.
Toimittaja: J'W> Saari.
Asiamtehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
LIEKKI
P.O. BOX 69 SUDBURY, ONT.
Tässä numerossa loppuu Iriksen kirjoittania jatkokertomus
v"Selvy3'teen" ja mikäli tiedämme, pitivät lukijat siitä ko­vasti
— vahinko vain, että se ei kestänyt enempää aikaa. Nyt
sitten aloitamme toisena jatkokertomuksena Annie Ruissalon
jo aikaisemmin kirjoittaman ja vanhassa "Toverittaressa"
aikoinaan julkaistun kauniin kertomuksen "Hämärän kät­köissä''.
Olemme varma, että Liekin lukijat seuraavat mielen­kiinnolla
tätä kaunista kertomusta. Kiitämme Annieta, että
•hän sairaanakin ollessaan Tnuistaa,Liekkiä. Se on hyvin
kauniisti tehty, ja siitä voisivat terveet Liekin avustajat ottaa
ikäänkuin "öosviittäa" ja muistaa velvollisuutensa lehteään
kohtaan.
Mikäli tiedämme, loppuu Vappu-Klaaran ja Alpertin kil­pakirjoitus
— se tahtoo sanoa — Alpertin osalta aivan pian,
sillä -Alpertilta tarvitaan enää vain yksi kirjoitus osuuden
täyttämiseen. Toinen Kilpakaveri kait on vähän jäljessä,
mutta emme epäile, ^etteikö Vappu-Klaara vielä täytä myöskin
osuuttaan.
Toivomme vain, että Alpertti ei pitäisi kynttiläänsä vakan
alla, vaikka kilpaosuus tuleekin täyteen, vaan antaa sen lois­taa
kaikkien Liekin lukijain iloksi. Ja samoin tietysti tekee
Vappu-Klaara, sillä he ovat jo kummatkin tottuneet niin tä­hän
kirjoitushonunaan, että vaikea kai sitä on jättää aina­kaan
ihan yhtäkkiä.
Luulemme täyttävämme kaikkien lukijain pyynnön lau-suessamme
sen toivomuksen, että Alpertti edelleenkin muis­taisi
Liekkiä — ainakin aika ajoin. Tiedämme, että Alpertti
tekee sen, sillä vaikeahan hänenkään on jättää niin suurta
lukijakuntaa kuin mitä Liekillä on. Ikävähän sen pariin tu­lisi,
jos kokonaan toimettomaksi heittäytyisi. Alpertti on
^ ollut erittäkin tuottoisa kirjoittaja ja jos hän nyt kilpailun
päätyttyä jatkaisi edes puolella höyryllä, niin sekin olisi jo
jotain.
- * * *
Äletsästysaika on parhaillaan käsillä ja toivottavasti saa­daan
tässä piakkoin kuulla jokm metsästysjuttukin. Kalastus-juttuja
on saatu lukea Liekistä joitain kuluneen kesän aika­na,
mutta metsästysjuttujen aika ei vielä ole ollutkaan.
Toivomme, että jotkut .Liekin ystävät, .jotka käyvät piet-sästämässä,
pitävät mielessään sitäkin, että kirjoitus tulisi,
pistää Liekkiin. Metsästysreissuilla tapahtuu aina. yhtä ja
toista hauskaakin, jonka voisi tarjota nulle sellaisille luki­joille,
joilla ei ole tilaisuutta kokea metsästyksen tarjoamaa
hauskuutta,
Äletsästyksestä puheen ollen haluamme teroittaa metsäs­täjien
mieliin, että vaikka peurasesonki on nyt auki, niin ih-missesonki
ei ole. Joka syksy on näilläkin perukoilla ta­pahtunut
onnettomuuksia, sellaisia, että ihmistä on ammuttu
peurana! Mikään ei voisi olla suurempaa huolimattomuutta
kuin sellainen. Jotkut ampuvat heti, kun kuulevat met­sästä
risauksen. Tällaisten ihmisten olisi paras pysj^ met­sästä
poissa, sillä jo terve järkikin sanoo, että otusta tulee
ampua vasta sittfen, kun sen näkee, eikä silloin, kun kuulee
jotain ääntä. Ihminenkin saa aikaan ääntä metsässä kävel­lessään
ja näin metsästysaikana ei kukaan voi sanoa, missä
paikassa ihminen kävelee metsässä.
Toivottavasti ei tänä syksynä met^styksen loputtua tar-
V^ts^vluk^ IchdfelÄ» e^^ s^aongm a;ka^^ a ^
niin monta peuraa niin ja niin noonta met^istäjäa. Sd-
Epäkiilöl^ri kttttliia
ENNEN miörempinamyosh^^^
jokin koetin olla tekijä.
Niinpä iltamissa toisinaan
ohjelmaakin pyrin suorittamaan.
Viikon valmistelin puhetta,
yötkin pinnistellen aivoja,
tutkin tieteitä ja tilastotta,
filosofiaa ja historioita.
ESKO TAPONEN:
Tovereitten eteen sitten astuin,
otsa tuskanhiestä kastui. "
Siitä hiioUmatta pöydän takaa
aloin puhua^a olin vakaa..
Vakava tiäät oU puheen aihe,
ntuttä puhujalta fmälui maine.
Jpkainenmun tupisi sekä iiesi,
että oonväin ttrvallinen tniesi.
Sipipä, kuti aloin jpatnostäaj
osoittaa ja mieliin teroittaa, "
he vaimnadmojansa nauruitn väänsi,
että oikein mieltäni se kääfisi.
Nolona tnä kotiin ästuskeliri,^^^^
aprikoin, pohdin, mietiskelin . - .
suloin aatos aivoihini Utikkas,
kaipa sallimus sen sinne luikkas:
"Koska puheeni se vakavakin
nauramaan saa koko sakin —
kuinka nauru oiskaan valtavaa,
jos heitä koettaisin naurattaa.
Aatos tuo mulle päähän pisti:
Kukaties, mä oonkin humoristi?
Miksi puhua siis vakavaa,
jos kyky mull' on kerran naurattaa.
Humoreskia siis sorvaan aloin,
innostuksessani ihan paloin.
Vitsin toisensa mä ladoin selkään,
nauruun halkeavat, väiri ma pelkään .. .
Mutt' eivät halenneet he mitä vielä,
vakavina kuuntelivat sitä.
Joku haukotteli, toiset lähti tdos —
siinä, . . .siinä oli tulosi
Samaa jos ois honkaa kankahalla,
taikka sikaa takatanhualla
koettanut saada nauramaan —
kuin puujumalat he oli vaan.
Hytnynvärettäkään en mä noista
saanut irti, noista kutdijoista.
Eräs puheelleni, joka naureskeli,
nyi vain köndhti: "HÖÖ, istu alas, veli!*'
Silloin luonto lähti ainiaaksi,
mä päätin jäädä sanankuulijaksi,
enkä kummitella esiintymään.
Käytösohjeeks' otin myös tään:
Vakavaa jos joku esittää,
silloin alan nauraa hörhöttää,
vaan huumoria tarjotessa
murjotan kuin thulli puskiessa^
ERÄS.
Sivua
Nuoruuden rakkaus ja jouluinen
juusto, ne eivät mene koskaan pois mie­lestä.
- Rakkaus «i pitkästy matkaa eikä
huonoa tietä. . .;
Reilu mieä selvillä päin, mutta juo­vuksissa
herra.
Ennen susi kesyyntyy kuin vanha
rakkaus ruostuu.
laisiin uutisiin ei ole syytä, ainakaan
mikäli ihmiset ovat kysymyksessä. On­nettomuustapauksia
metsässä voi ta­pahtua,
pyssy laukeaa vahingossa jne.,
mutta että ihminen ammutaan peurana
tai muuna riistana, siihen ei ole kenellä­kään
mitään sy3rtä. Ihminen näyttää
n^uuten hyvin vähän peuralta, jonka,
huomaa jokainen, joka edes vähänkin
näkee.
Hyvää menestystä metsästäjnie riis-tansaannissa
toivottaen odottdemme
siis Bietsästyskertomuksia^
7 Hii^^iäi. 19S3
kirjani
J^^UKIESSAMME'jotakin tekstiä tai tarkas
pystjT
kuvi^ tai kuvioita, ei katseemme kulje tasaisi •
tekstirivin linjoja eikä liu'u kuvan yli. K a l ^ ^ ^'
esim; kuva-alueen nykäyksittäin ja tällöin
vaihtelevat tietysti kiinnepistbitten mukaan
Tämäp oh todennut iowalaisen Brake-yliopistoa
gian profi Hennan F. Brandt tutkiess^^^
'%äyttäytymist^^ Kokeeiii^ tutkimustensa
on; j^kaissut -^^N^nrusen psykologia'' (Psychowli
ihg) nimisessä teoksessaan.
Tutkimus\^ elokuvakaiööl
ka kuvaa pääh^ ja silmänliikke^^ sekä rekisteröit^
nepisteet koehenkilön lukiessa lehteä tai kirjaa
keet filmiataah lukemisen aik^^
Brandt on havainnut, että katse hakee noin 4!
sekiihhissa, siis hoin 240^ m^^ jos
täisiin Umäistaiäähd^
murttaa.; iläah b n ^ ^ ^ yleen^
tapahbivat hdpbmmin vaakasuorassa kuin
siiunhassa. Katse hakeutuu jo neljännen
keen riviltä pois. Brandtin niiikaan liikemisproissi j
tuu. sysäysmäisesti* Liikijah kteskittyniiskyk
siis se seilata, in^^ lukenöan.
Brandtin toteamuksen: jhukaari silmänliikkeitävoidaaa
mentaa fäivan kuin muitakin ruumiinjäsenten toiir
Valmennus tapahtuu opettajan ja takistoskoopin a\
Amerikassa pidetäänkin kursseja Brandtin tutkimuksiin-jautuen.-
> Mitä näillä kursseilla opetetaan? Vastaus on-sinkertainen:
Niillä opetetaan lukemaan tehokkaasti, äe
ten,-että luettu jää mieleen. Lisäksi annetaan neuvoja
tä, millä tavalla voidaan välttyä silmien liikarasttuksdti
Edellä on kiinnitetty huomiotanne yksipuolisesti wt
mien käyttäytjmiiseen, vaikka lukemistapahtumalla on
.takin vivahteita! Viivymme vielä hetken silmissä ja
rymme sitten muihin asioihin.
Asiantuntijat ovat todenneet, että vain yhdellä
viidestä oh normaalinäkö. He ovat myös havainneet,:
ihmiseii näkö on h. sata kertaa vahvempi kuin mehiläisa
tuhat kertaa vahvempi kuin hedelmäkärpäsen. Vuodesa
minen räpäyttää silmiään .98 miljoonaa kertaa. Mutta'
iankp kestää silmänräpäys? Kuudennentoistaosan
tä jä se öh hopeinliike minkä ihminen kykenee suorit
''Pinnallinen-lukeminen on aina ollut suurin iloni"
aikoinaan saksalainen filosofi Georg Cristoph Lichfc
Tämä mietelmä esittää ajatuksen selvästi, mutta
yksipuolisesti. Se pitää paikkansa, jos luette rentouts
ne tai tappaaksenne pitkän junamatkan tuottamaa ikäv
Mutta jos luette opintomielessä, niin tälle Lichtenbergin;
rismille ei kannata paljoakaan aikaa uhrata I
Englanniksi on olemassa ainakin kaksi teosta, jotka
televät vain lukemisen tekniikkaa. Toisen niistä on
tanut Norman Lewis ja toisen Mortimer Adler. Jä
nen kehoittaa lukemaan kirjan kolmeen kertaan,
nen lulceminen on luonteeltaan rakenteellinen — siis
rakenteen erittely. Toinen lukeminen tapahtuu sana sa
Ja kolmas lukemien on nimdtään ^'ar\^ostdeva lukeminai"
Tarkastelkaamme lähemmin ensimmäistä pykälää, k
saniie jotakin tietopuolista teosta, ottakaa huomioon
pääsisältö ja luokitelkaa se yhtäpitäviin luokkiin. Tor-selvittäkää
itsellenne miten kirja on muodostunut ent;
osista. Tämän jälkeen luetelkaa sen pääosat järjestytees
suhteissa ja eritdkää nämä samalla tavalla kuin olette f
leet kokonaisuuden. Sitten^onkin kysymyksessä vaikea-tävä.
Yrittäkää määritellä öngdma tai ongelmat, joita ^
on yrittänyt ratkaista. Kun tämä kaikki on suoritettu,
selvinneet ensimmäisestä luennasta.
Lukiessanne kirjaa toista kertaa yrittäkää pääst» ^
kirjoittajan käyttämien erikoissanojen merkityksesta.
viivatkaa tai luetteloikaa kaikki tekstissä esiintj-vat a»;
sanat. Sitten kun olette päässeet niistä perille:
kaikki tekijän väitteet. Käykää käsiksi niihin käsitteli
hänen tärkeimpiä lauseitaan. Seuraavana vaiheenaan
jailijan tödbteiden esiinhaku. Ne on etsittävä 1^"^^
joista. Sen jälkeen päätelkää, mitkä ongelmat tekiiao -
kaissut ja missä hän ei ole sitä tehnyt. ^'";^,^^"^Jj33
on seuraava tehtävä: JRatkaiskaa mitkä tekijä ^^^^^
täneensä ratkaisematta. Kolmannessa luennassa otta'
mioon seuraavat sdkat: Älkää aloittako arvosteluann^
kuin olette suorittanut tulkintanne loppuun.
Olen samaa midtä! Olen eri midtä! Siirrän arv^^
ennen kum voitte sanoa: Ymmärrän! Alkää o o
tä riitelyn- tai kiistelynhalusta. Lisäksi pitäkää an
tomäärän ja midipiteen välinen suhde ja PohJa«tu
sessa kriitillisessä mielipiteessänne syihin. Jotta i
sitte arvostelustanne mahdollisimman paljon, nnn
nämä neljä sääntöä:
1) Osoittakaa missä tekijä oö tietämätön-
2) Osoittakaa missä tekijä antaa vääriä tietoja.
3) Osoittakaa missä kirjaflija oh epäloogiUineDj^^ ^
4) Osoittakaa missä t«kijän eriUely tai selonte»
täydellinen.