Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 22, 1950

              Vi'
•f
i / l '
M
II !'••
k,
,11
•'\r
iri kansojen
(KAUNOKIRJALEINEN VilKKOmMTl)
PubHshed and piinted by tlie Vapaus FubSisIsiBg Coffi#ti^
JLimiteil, 1IOO-IO2 Elm Street West, Sudbary, Ontafio.
Begist-ferÄät -at the Post Office Department, Ottawa,' as second
class mattfeif.
liekki ilmestyy Jokaisen viikon, lEuemtaina 12-siYulseim,
t&itn parasta kaunokirjallista luettavaa k&iklM &lollt&.
1 Tuosilcertit . . . . . . . . . . . ^ . 1 5
6 kuukautta 2.2S
TILAUSHINNAT:
I vuosikerta 13.00
i kuukautta .....1.75
® toukautta 1.00
1 VTjosikerta ©kuukautta ,$2.50
•, . - ILMOItlJSMlKNAT: , '
% «entfcii palstetuumaita. Hthin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-leaasm
ilmoitus $3.00 | » sen yhteydessä julkaistava muisto-
.^wy |i.eo Ja kiitos $2.00. feirjeenvaiiitoitebitukset $1.50. E r i -
InidBhizmat pysyvistä. Ilmoituksista. Ti!ap£islltxtoill&|ieii on'
lllietettävä iiiaksu etukäteen.
ABiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
ILaikki liekille ttrkoltetufe uiaksuosöttukset oiä ostettftvftkus^
taata Jan, nimeen :.¥apau$ l%MisI?lng jÖ«MöpaJ3y i i Ä I t e a . ,•.
Kustantaja ja painaja: Vap&us Ä b l i & l n g Compäfe^
1<M)~2G2 Elm Street- West, Sudburj, Chjtmriö. •
Toimittaja: 3, W. Saari
liekkiin aiotut kirjoitukset ds«^tettav4:
LI I
Samoin kuin penisilliini, valmistetaan
> treptoaiysiini myöskin eräästä sienestä.
Waksmann keksi sen vuonna 1944. - Tä­män
aineen valmistamiiien on kallista,
koska sti-eptomysiimn eroittamiiifin.,3ie-niviljeiyksestä
on tavattoman vaikeaa.
i5tre|>tomysiini vaikuttaa maltäkuu-meen,
lavantaudin, paratyfuksfen, hinku­yskän,
tarttuvan punataudin Ja ruton
aiheuttajiini Se vaikuttaa parantavasti
\ irtsatiebyÄin colibä|*teeritartuntaan.
Mutta ennenkaikkea se vaikuttaa poti­laisiin,
jotka sairastavat määrättyjä tu-berkelisairauksia.
Tuberkelibakteerien
<»hdistaminen on sangen vaikeaa, koska
ne verhoutuvat vaikeasti läpäistäviin
vahakuoriin. Erikoisesti sti-eptomysli-i:
i on havaittu h3rväksi tuberkuloottisen
aivotulehduksen parantamiseen. Sen-jaatylsiin
sairauksiin sairastuneet ihmi­set
olivat aikaisemmin tuomitut kuole-määii.
StreplömysHniä täytyy antäia pistoksi­na;
• -Seii' feririöinaisöi* vaikutuksen joh-cfosta
- myivät tunnottomat ;.$alakauppi-fciat,
päiiaslassa ' eilgläiitiläiset--' '•sotilaat,
Tnsinimäisiifa sodanjälMMisätUtysina si­tä
kiäkurihijinasta ja v^äreniiet^ssä riiiiö-
'dossa.-
. KIINAN^
Olemme saaneet ermn iri-ikkelisarjan — ^^-^1.,
ei ^ ole täydeiitneri — missä käsilellmfierif^'^
uskontoja. . Kertomtissäfj&n mi. koonnut, eräs "F "
opeliajä" - ja se on enttmn miehnkiintmm l
sainalta eri kansojen Mstdriaa,
Nyt melUä on ilmoitfttavana sctlainen ilosmiomat että leh­temme
seutaavassa tmifierossa alkaet taas pitempi jalkokerlo-raus,
joka on tunnetun kynäilijämme Aili Teräväisen kynän-iuote.
Krrtomus on mineltMii **Metsolan kesäi^ieras*^^, jd se
on erikoisen mtcknkäniohien ci imin juoiiensa, erikoisen hie­non
rakkaustarinansa vuoksi f vaan myöskin siinä piirmavmi
meäevän sävolaiskmmmriu, kmsmhämiorm vtioksi.- Kerto-
• muksen juoni on niin -kimteä ^•e-paukset^.seurmvitt. toisiaan
'nim "jetsiiliren", €ttä keri&imiksen parissa ja sitä lukiessa
ktilifu aika hupai^asti.
"'Metsolan kesävieras" on koko pitkä, sitä riittää ainakin
15 numeroon. Kukaan ei varmaankaan jätä sitä itikematta
alusta loppmm saakka. Kaikkien sneiiaisiem Liekin läkijaiu,
joiden tilaus on katkennut, on syytä uudistaa tilauksensa w7-
pymätfä, eitä saavat alusta aikaen'seurata tii0a-\jatk'ok'efto­imistamme.
Aili Teräväinen iiumetäan':Liekin Imkijmm kes-,;
• kmtdessä myöskin *'Ij}Stuna" ja^mitacltarvitse-kii^^
miu esitellä iM^ijoiHenime, siliä Mhön heiUe, timfiettmj&.M^
den vuosien ajan etevutiä ]a pirteänä kyuänkäytt0änä'^MMweu ^
kynäntuoiieissaan vaMUsee pirteä känsankuum-ori 'ititoMh ja
tässä JuteiHissä jaikokertosuuksessamme se pääsee •iiydelM-sesti
oikciiksifnsä. : H^:.— • ^ ^ .
lyimäu va^inaJsen jatkokertpmtikskmme ohella ^julkaiseni-
• me myöskin pitemuiUu- sarjan'kilpakirjoituksia•j^^^
muksimiy kuten tähänkin saakka. Niitä on useita odotta­massa
vuöroäafL 'SeMraava järjestyksessä.— siinä jarJ€Sty*k-sessä
kimi pitemmät--kiipäkirjöitukset ovat tulleet töiimfUk­seen,
ok -Ester KatiStisefi Mrj&itt&utakaM^^^ jäikok^eHofnm
*''Kupi elämä iyö*\ Ester on fäy&skm'tiekin tuMjoille hyvin-tuttu,
joten ei ImikääB kaipaa'hmrempaa esittelyä. Mämn,,
kertomuksensa ovat aina olleet erittäin mielenkiintoisiq ja
mielenkiintoa ei suinkaan puutu tästäkään kertontuksestaan.
Se OH kerkka kuvaus ikmisestä, naisesta, hänen taistelustaan
ja iikrauksistaan. Todella mielenkiintoinen tuttavuus.
Jatkokertomuksemifie ".'iiii ja tytär^' on saanut hyvän vas­taa
mH on lukijain keskuudessa. Se liikkuu lukuisille luki­joille
tunnetuilla seuduilla. Erikoisen pirteä oli myöskin
*'EIU ja paita'' monen lukijan mielestä— ja olemme asiassa
asiassa samaa mieltä, samoin kuin "'Maija ja Kaliekin".
Meillä On varastossa vielä monta kyvaä jatkokertomusta^
joten Liekin lukijoille tarjoutuu monta hyvää palaa luetta­vaksi:
On myöskin joitain lykempiä kilpakirjoituksia ja näi­den
lyhempien kilpakirjoitusten suhteen ehkä palkintotuoma-rit
pääsevät pian raikaisuunkiu. Työ on käynnissä niiden
suhteen ja toivomme pääsevämme pian peri/le, kuka on ollut
paras kirjoittaja. Emme kuitenkaan vielä voi- tarkalleen sa­ma
päivää, koska ratkaisu tapahtuu, fuutta sen voimme sanoa,
ettei se kaukana enää ole,
Jjt «
Kevät alkaa jo tuntua täällä idässäkin. Kevät tuo muka-naan
aina toivoa — toivoa kesästä ja lämpimästä säästä. Tah'i
on pitänyt kahleissaan maata kauan ja sitkeästi, mutta kevät
tuke sittenkin. Kevään luilta voittaa ja vahm-eloa talven
alla fmkkuneeseen luontoon. Muuttolinnut alkavat palata
kaukaisilta olinpaikoiltaan taas, pian niiden laulu täyttää
ilman ja pian on kesä.
Tmvotamme Liekin asiamiehille ja -miisille menestystä stm-resse
tehtävässään toimia Liekin hyväksi kaikilla paikka&un-
; Samalia tavalla kuin kevät valaa mitta immstusta ja
eloa iuonto&n, %*aiakoon se myöskin innostusta Liekin vstäviin
toiMia iektensä hyväksi aina ja kaikkialla. Hyvä. sana Liekin
pkolesia on seiimsta,' mitä jokainen voi tehdä. Jokainen voi
'<attm tikukseff näaptmU&an ja tuttavaltaan. Jokainen JJekim
lukija v&i esiintyä lehtemM puolesiapuhujam. '
Eunen toista •maäilmahsotaa oli puo-laluis^
lla raittlusliikkfeelUi-"- oikeastaan
kölnie keskuspaikkäaj ^ Varsovaj - TokM
ja Erakovä. Saksälaiseii-,. mi^Mtykäeii-,
aikana kaikki yhteiskuiinalliset ja Mvis-
«ykselli-set järjestöt' tiihöttiin." .-Saksa­laiset
edistivät väkijuomien käyttöä. ja­kamalla
vodkaa kuiikäuäittaiii kaikille
työssä oleville aniehille jä naisille. Täifeii
nekin. Jotka ennen naiittii^t väki juonita
^-ain tilapäisesti, kehittyivät tapäjuö-
:|imksi.' Eiiiideti sotavuoden •aikäiiä
.^••.köholismi ••'•kehittyi Puoiassä' riiian" suu­ri
mti^ katsaukseksi. Sodaii p ä ä t y t t j^
••' -syhtyi, kuiterikln • vöinifskäs västavälku-tus,
joka liim. ilmeni sanomalehtien räit-
- tiusasiälie öimstämassa. htiönuössa. Nyt
CI kin ryhdi-tty toiiiiehpiteisiin aiköho-liri
kulutukseii supistamiseksi. Yhteis-kimrialliset
ja vaitiöiliset järjestöt ovat
'ryht>iieet su utisuun täiseen alkoholia
vastustavaan taisteluun. Valtion ter-
Veysinstitutissä tuniietuh räittiuismiehen
Jan Scymänskin johdolla pidetään tie­teellisiä
kursseja ja alkoholistien iiuöltö-kotejii
ön perustettu eräille päikkakurk-
. nilie. Xuoirlsdn räpäuttamiseksi alko-hol!
ta'voista on järjestetty toimintaa.
Opetusministeriön ja kouluviranomais­ten
taholla on myös lämmintä myötä­tuntoa
asialle, valitettavasti vain ehdot­tomasti
raittiita opettajia on toistai­seksi
liian vähän. Mutta asiantila on
nnuittumassa. Varsovassa on oppikou-hiihin
perustettu oppilasraittiusyhdis-tyksiä
ja lisää on svntymässä.
Rmnolleva keisari
Japanin keisari Hirohito kirjoittaa
runoja, mutta ei halua niistä maksua.
Hiljattain hän lähetti seitsemän ru-lioaan
Kaizo-nimiseen aikakauslehteen.
Lehden toimitus oli haltioissaan ja tar­josi
keisarille runoistaan 10,000 jenin
(noin $50) palkkiota. [Mutta keisarin
neuvonantajat pudistelivat päitään ja
hovi-intendentti ilmoitti toimitukselle,
ettei keisari halua aiheuttaa kirjanpitä-jälleen
lisävaivoja.
Aikakauslehden johto oli kuitenkin si­la
mieltä, että keisarin oli tavalla tai
toisella saatava tuntea, että ruoniekkoja
ei niin vain aliarvioida ja lähetti keisa­rille
10,000 jenin arvosta tuoreita hedel-riilä.
Eräs firma Lincolnshiressa, Englan-j.
issa, lähettää Canadaan huomattavan
«:äärän tientekokoneita, jotka saapuvat
tänne huhtikiuissa.
HXA, vaikka se oiikln vanha sivistysmaa, on yl^i
' Jon vähemmäö tiiiirtettu kuin muut niaat. Tämä '
osaksi siitä^ että Kiina on asemansa jjuolesta etäällä '
koitään kuuluvaöa niäana — keski- ja uudenajan \-ar
sivistyskansoista. Kiinalaisilla on myöskin ollut
halu sulkeutua omaan knör^ensa, omien muurienpa ^'.-^
lelle. Viime aikoina kuitenkin on Kiinan kansa tdum'
taan tunnetuksi sisukkaalla taistelullaan maansa va-miseksi
vuosisataisesta yläkiokan orjuudesta ja tämä r
taistelu onkin melkein loppuun suoritettu. Entisajan'
on ollut erikoinen kunnioitus esi-isäin tapoja |a u&h
kohtaan ikäänkuin jarruna kaikille uudistuspyrkinivkc:|
Kiinalaisten kulttuuri on hyviti vanha. Heovdtk
rUudih, paperin jä kirjanpitotäidon ennenkuin näistä
muualla maailnniässa ei vielä tiedetty mitään. Ki
dän uskontonsa ön ylevää ja sisältÖrikasta, joten sli
riattaa tutustua.
Kiinalainen uskonto esiintyy Kung-fu-tsun (Coafu;
hänen oppilaansai Mang-sten'in (Mandus) julkaisenik
joissa. Edellisen kirjoittamina ori viisi -klassillista h
Jälkimmäisen kirjoittamia neljä teosta. Vaikka m
valtio-opin luontoisia, oii niissä myöskin selostus kiir
%,uskonnQsta. ^ ,
Kung-fu-tsu synt^i^ v; 551 e.K. -varakkaasta suvuiU
, &a--elikin,,.köyhyydessä:..BSn toimi ihaile\ien oppiIsiit?r
kuudessa vaikuttaen öpetuksisilaäö ja esimeVkiife
-'/elämäänsä'. Hänen oppinsa^övät/häöen''-opctii^^^^
täneet teoksessa Lmi-ju, Mestäriri järjestetyt k€skust<
^ Jonkun aikaa virassa ollieeha kerrotaaii Kimg-fu-U.:
heen aikaan huomattavia parannuksia olevissa olcissi,
kaikki saivat niitä heille kuului, ©1 tapahtujiut rikcl*
\arvittu käyttää rangaistuksia. Hari uskoi tMöttc
vän esimerkin vaikuttavaan-voimaan. Jokaisen tule? 1
täj^ttää velvollisuutensa, niinhyviri hallitsijaa tuin
itiiestenkin, 'Kun ihmisiä hyyiji hallitaan, eivät he t*
iiaa, vaikka siitä palkinto inaksettaisiin', iiiiii ahi^^^
f u-tsu. Erittäin kauniita arjatuk^ia yhteiskutttäeläniär'
Kuten vanha kiiiialäiiieh usköiitö, pisrustui KUB«I
- oppikin- Taivaan palvelemiseen. Mitä sitten Taivgal.
koitettiin? Oliko se jokin aineellinert olotila, vaiko;v:
pumaton henkiolento? Aikaisemmin usköi4lonmu".3
vas näyttää tarkoittaneen henkiolentoa, Juhialaa. V:
•mässä uskonnossa Taivas ilmaistaan useammalla m&i
ka viittaa polyteismiin, Tnonijumalisuuteen.
Taivasta ilmaistiin klsittdllä T i , Hsllitsi|a (>u
Korkein Hallitsija. Hän johtaa kaikki asiat mm hyc'
nossa kuin ihmiselämässäkin. Mitään yliliioiiiioUisö
tusta ei tunnettu, vaan Taivas ilmoittaa tahtonsa
rheissa ja luonnon tapahtumissa. Kohtalo määrää, si
mässä tulee tapahtutnaaii. Elettävä elämä tapiiljt-ilmoittaa
siis Tai%'aaii tahdon. Tämä oppi muistutu
koisä Augustiinuksea n.s. edeltäpäinmääräämisoppu.
Jos sopu Taivaan ja maan välillä oli häiriihtynv-t. d
rin asia saada näitteiTlcesken sopusointu aikaan. Je^
ei siinä onnistunut, saattoi kansa hyljätä feanetjs
uuden hallitsijan. Nain ollen kansa oli ylin määrääjä
Paitsi Taivaan palvelusta, joka oli korkeampaa u^'
esiintyi myöskin henkien palvelemista. Kiinalaiset 5L
kaikilla luonnon ilmiöillä ja olennoilla olevan heiiB^n.
rukoiltava ja sille uhrattava. Henget auttoivat niiiai
jotka heitä kunnioittivat ja heille uhrasivat.
Esi-isäin henget olivat kiinalaisten keskuudessa e^i
palvonnan kohteena. Kiinalainen uskoi sielun jatka\-3!tc
kuoleman jälkeen ja voivan jälleen yhtyä ruumiiseen.^
eronnut. Tällainen käsitys muistuttaa kuolemalta:,
pia. Vainajain hengille valmistettiin mahdolHsimif^^
kohtelu. Heitä varten oli erikoinen asuinhuone ka^
ja tilavuoteineen. Hyvät ruoat — varsinkin
heille laitettiin ja tarjoiltiin. :Muuta haudantakaisU^
he eivät uskoneet, paitsi Vainajien oleskelun lie!*n *
dessaan. Tässä mielessä perhe kasvoi yUlfP
Tämä oli myöskin omiaan synnyttämään kunffl¥«^-
netta vanhempia kohtaan.
Perheessä tapahtuvan henkien palveluksen okHa ^
tiin yleisiä, julkisia uhrijiihlia, joita hallitsija^''^'"JJ;
mies oli ohjaamassa. . Niiden kautta iJn^"'^^"'""
ja uskollisuutta entisille halliLsijoille, virkamiehine
hengilleen. Ne toimitettiin rituaalin n^«^^^".,^"!^'/
sineen, jota 1 aivaan olentojen luultiin mielellään ^
Kaiketi vainajain hengetsiitä -myöskin i^ostojvaf-^^^
Samanaikuinen Kung-fu-tsun kanssa oh «l^fj^^
Lao. jonka uskonnolliset käsitykset ovat mielen - *
.-XAUANTAINA, HUHTlKUUJv 22- PÄIVÄNÄ. 1950