Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 2, 1946

              LAUA!NTAINA, MAALISKUUN 2 PÄIVÄNÄ Sivu 59
>ie
lla
>;;-<;im ia burlesqUe-teattereiihm.
teli pitkän nvin nimityksiä
^aSoista. missä sellaisiaimiisr
, i;a^rmeja sijaitsi ija joissa (hän
viimeisen kafhden vuoden aikana
vtiämöillä seppeleitä niittänyt.
Ökn kyllä aina tiennyt, että.mus-lövtvyA^
niertkassa lähes fkolme-
,,3' miljoonaa, ylittäen Afrikan
kerit a s u k a s l u v u s s a , mutta en. to-ole
o s a n n u t sitä ajatella, kjiinka
unnäton neekrikysymys toddlisuu-
Eisie oli kierrelH-t etelän neelkn-
Itiöissa ia n y t tämä (kiertue-vierai-lannellä.
Saavuimme Tixie Paratiisin
3n — laitoksen eteen, jonka itse
in uudestaan .rakentanut. Olinpa
ias näkemään sisältä laitosta, jota
kentaessa j o k u vuosi sitten täanä
njanti&ka oli alulle ]äih.tenyt. O-ila
ja pihassa liikkui tummia varjo-ikäänkuin
mehiläisiä-pesänsä au-illa.
Sisältä kuului orkesterin soit-a.
' ' - • 'V . " ' - .
Menimme sisälle. Heti kun Elsie
•ytiäytyi salissa, puihfeesi yleisön
ukossa kiljuntaa ja kätten taputus-
Xäkyi selvään, että tyttö tun-ettiin
ja h ä n e n ilmestymistään odo-
Uiin. ,
Meidät vietjin tanssiareenan reu-immaiseen
pöytään, orkesteria vas-
•'^tä. Ilo salissa, oli yliTranillään.
vartetti lauloi ot^kesterin. säestyk-llä
ja mies tanssi naputusta. K u n
i pöydän ääreen istiiimaan asetuttu,
uduin läheltä katsomaan neelkeri-lön
silmävalkuaisten ija posliini-
Ikoisten hampaiden välkettä ja ihä-n
tumman-tulipunai'S!ten (huuliensa
iVielä tulipunaisemman kielensä
imdiduksia. Joskus ennenkin olin
'heilut värillisten ihraisten ja !hei-än
naiskaunottariensa kanssa, <mut-en
ole koäkaan joutunut moiseen
ekehtivään välkkeeseen!
Olijelmanumeroiden välillä loin y-'
issiimäyksen huoneeseen. Ku-m-alliiien
näky! 'Mustaa; jkaFkkialla, -
ain joskus täplä valkoista siellä
illä, Vaikka olin poikasena ollut
friikassa ja Aasiassa ja katsellut
ikenrotuisia ja -värisiä, kotimaan-touhuissa,
niin jnhtäJkkiä sukeltau-.
uttua Ameriikan lännellä neekereit-taivaaseen,
olin ikäänkuin puulla
"ähän lyötynä — ja. vaimoni häm-ästyneistä
silmistä luin samaa.
Tarjoilija tuli ja me tilasimme syö-ävää
ja juotavaa, eikä ottanut kau-n
kun pöytä tuli katetuksi; kukku-oilleen.
Isännöitsrjäj joiflsa «minä
"nsin rakennusajoilta,. tuli Elsien
«heille meidän pöydän luokse ja ftie
'tivät meille kuulumattomaan neu-ottelun.
^ön kuluessa orkesteri -tek; paras-ja
ohjelmanömerot tuon tuosta-
••n vaihtuivat. \litäfckiä.Elsie par-
"51, että oikein säikäähdin,, ja samal-
"an hyppäsi kuin ammuttuna or-
^f^f»in edustalle. Sitten se alkoi!
"''sieltä naputusta, koputusta,
'"hiovaa jalkojen potkintaa, käsien
huitomista j a notkean vartalon sujui-lemista.
INäki selvään, ettei huk­kaan
ollut mennyt tanssiq^etuksen
. . eikä opettaja ollut vää-
|iwinimiumimmmmMu«Hmimim..mimmmmmmiumirmitmra.mmiun»in^
iintnnttiiuitmimnnttnutri
rässä ennustaissaan "uuden ajan ih­meestä",
joka näyttämölle tulisi i l -
" mestymään. Olipa hän aika tyttö,
oli totisesti! . . .
Katsellessani tytön lennokkaita
ten^puja, johtui mieleeni, että hän
, ei ollut ihminen, hän ei muistuttanut
näyttämöillä näkemiäni tanssijatta­ria
tai ur^heilijoita. vaan jpitain mieli­kuvia.
Aika oli luiskahtanut lähtöön. Viit­tasin
tarjoilijan luokseni ja tahdoin
tietää mitä olimme velkaa. Hän k i ­ven
kovaa vakuutti, että kaikki oli
30 maksettu. Minun protestini ei
tullut kuuloon. Elsie ja upseeri läh­tivät
saattamaan meitä autolle, sillä
he eivät sanoneet lähtevänsä mukaan
pitemmälle. Ulkona auton vierellä
jpuhellessa ja hyvästiä sanoessa Elsie
. pisti vaimoni käteen kääreen ja virk­koi:
''Ottajaa tämä ,ja muistakaa ^jos­kus
neekerityttöä . . " . !"
Vaimoni avasi kääreen ja huomasi
sen sisältävän tukon seteleitä. Hän
.sanoi:
• ''Kuules, tyttöseni, tämä ei sovi ol­lenkaan!"
ja hän pisti tukon tytön
käteen takaisin.
Elsie vakuutti, että raha oli ikor-vaus
siitä hyvästä, jota lapsena o-limme
hänelle tehneet. Hän kertasi
koululäiksyjään, uusia vaatteita, ma­keisia
ja kenkiä . . . ja . . . j a kaik­kea
sitä hyvää, jota vaille hän olisi
ilman meitä jäänyt. Koulustaan hä­net
oli opettaja jo käsäkenyt ulos.
Vaimoni sanoi tytölle:
"Pane se summa Tauhan-bondei-hin.
Vaikka^ sota on voitettu,- on.
jäänyt sairaita j a loukkaantuneita,
joitat, meidän tulee auttaa. Tämä ira-ha
voipi tuottaa jollekin onnettomal­le,
joka voiton hyväksi taistellut on,
monta ilon ja onnen hetkeä."
"Hallitus maksaa lainan taikaisin,
minä ostan bondit teidän nimeen",
sanoi tyttö.
"Osta omaan nimeesi, ja sitten kun
olet saanut lainan takaisin, auta vuo­rostasi
jotain taiteen vesaa — sellai­sia
kyllä löydät."
"Minä . . . minäkö? . . . Voi to­siaan!
. . . Että minäkin voisin jotain
tarvitsevaista auttaa! Sitä en ole
vielä koskaan ajjatellut. Jou . . .
kuuletko, Jou! Mekin voimme jo­tain
auttaa ja olla ihmisille hyödyk­s
i!
Hän heittäytyi upseerin käsivar­sille
ja nyyhki kuuluvasti.
Vaimoni oli asettunut ohjauspyö-
Tään, pani moottorin käyntiin ja
sanoi:
"Hyvästi! . . . Me aina muistam-
TTie neekerityttöä . . . !"
— SUURET -määrät sitä käytet­tyä
viljaa, mitä käytetään alkoholi­teollisuudessa,
myydään karjan re­huksi.
O N N € A 1 0 V . L I E K I L L E
mm CONFECTIONÄRY
SEKATÄVARiyKAUPPA
mmA^JA KASSU
ONTARIO
TERVEHDYKSEBIME
L I E K I L L E
N. Hannula
T. Mäkelä
Y. Tohola
F. Lehto
Albert Halme
Vieno ja Hans Nättinen
Y. Leppikangas
E. Hänninen
1
. 1
• I
§
s
Camp 12A Kapuskasing, Ontario
Siiiniiiiininiiiiiiiitnimiiiiiiniiii M i l l i n i i i i i i n m i i i i i i i i i i i m i i i i i i i i i i i i H i i i i i a i i m t i i i n i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i n i i i M i i u i i i i i i u i m i i i i i i i i i i i i i i u i n i i i i i i i i i i i i i i i i i^
Tervehdyksemme lO-vuotiaalle
•
•
•
ELÄKÖÖN LIEKKI ILTOJEMME ILONA.
Ken, Paul. Helen ja Eino
Tikkanen
Leo Niemi
Mandi ja D. Helin
K. Tyynismaa ja perhe
A. Mannisen perhe
Manda ja Arvi Salo
Helena ja Vihtori Mäkinen
Frank Mäkinen ja perhe
Ida ja Tauno Piilonen
Onerva ja Väinö Manninen
Martta ja Arvo Helin
Reino Keto
Manda ja A. Aalto
Thelma, Lily ja Eilar Mäki
Helmi Kolari
J. Tuomikoski
Toini ja Eino
Martha. Matti ja Donna
Mr. ja Mrs. T. Tamminen
Allan, Talini ja Antti
K. Tillman ja perhe
Sheila, Anni ja N. Kautiainen
Manda ja Sam Ojala
Alina ja S. Poikkimäki
J . Turpeinen ja perhe
Laura. Jussi ja pojat
Allan, Mari j a M . Johnson
Tiina Pesonen
Ellen ja U . Luopa ja Johnnie
Ellen ja Tom Kopra
Selim Kolari
Sofia ja Wm. Rönkä
Shirley, Vilma ja Valfrid Rönkä
Ellen, Ilmari ja V . Virtanen
Pirkko ja B iU Salminen
Hilja ja Kalle Törmälä
Kalle Jalonen
Leo. Lempi ja John Luopa
Hilma ja Toivo Ranta Ja perhe
Hilja ja Haniel Kalenlus
Llda ja Martti Rajala
Olavi Salminen
Helen. Aune ja Nestor Heino
Elina ja Matti Myllynen
Niko Piispanen
BEAVER LAKE ONTARIO