1948-05-08-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUNOKIRJAIJJNEN VIIKKOLEHTI)
Published and-prlnted by the Vapaus Publishihg^ CJompany
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Reglstered at thfe Post Office Department, Ottawa, as second
class matter.
LieKki ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12-sivuisena, sisältäen
parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta.
TILAUSfltNNAT: YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta $2.50 1 vuosikerta :. .$3.10
6 kuukautta 1.40 6 kuukautta . . . . . . . . . . . lÄ)
S kuukautta .75
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $3.75 6 kuukautta 2.00
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $2.00. .Erikoishinnat
pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on
lähetettävä maksu etukäteen. ,
Asiamiehille myönnetään 20> prosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan
nimeen: Vapaus Publishing Company Limitedi
Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing Company Lisiiited,
100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. ^
Toimittaja: A. Päiviö.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: •
LIEKKI F. O. BOX 69 SUDBURY, ONT.
Ensi sunnuntaina taas vietämme äitien päivää.
Ensimmäinen ajatus tämän päivän vietosta esitettiin
erään seuran kokouksessa Indianapolisissa vttdettäkymmen-iä
vuotta sitten, mutta ensimmäinen, joka tätä tarkoitusta
varten kutsui yleisen kokouksen, jossa esitti päivän vieton
tavan ja ajan (toukokuun toinen sunnuntai), oli Anna larvis
Philadelphiassa, ja Philadelphia olikin ensimmäinen kaupunki,
jossa äitien päivää virallisesti vietettiin neljäkymmentä
vuotta sitten. Vähän myöhemmin oli päivän vietto saanut
sellaisen valtavuuden, että presi4entin julistuksella määrättiin
Yhdysvaltain yleiset rakennukset oUmaan äitien päivänä
liptttettuina. Nykyään tämä päivä tunnetaan yli ns. sivistyneen
maailman.
Äitien päivä. Kaunis, ylevä, syvätunnelmainen ajatus.
Toivomme että kaikki äidit saavat tänä päivänä jonkin lämpimän
kosketuksen, joka heitä ilahduttaa ja vahvistaa. Tiedämme,
että monet äidit ovat saaneet ja saavat elää vaikeissa
oloissa,, vieläpä kylmästi kohdeltuina ja unohdettuinakin.
Ovat saaneet ja saavat raadantansa lomassa lopen väsyneinä
lapsiansa, noita rakkaimpiansa hoidella, parsia ja paikata,
päivät, illat ja yötkin vuodesta vuoteen heidän hyväksensä
uhrata ja sittenkin kantaa murhetta, ettei ole enempää voinut
eikä voi. Ehkäpä monet heistä olisivatkin taakkansa
alle sortuneet, jolloin heitä olisi vahvistanut äidin rakkauden
ihmeellinen voima.
On merkillistä — tai luonnonlakihan se on — että maailmassa
oikeastaan on vähän huonoja äitejä, otettakoonpa heidät
ktättka alhaalta tahansa. Heidän yhteinen piirteensä on
uhrautuva rakkaus lapseensa. Vaikea on kunnioittaa äitinä
sitä ''onnellista*' naista, joka tietää joskus synnyttäneensä
lapsen, mutta on syrjäyttänyt äidin velvollisuuden, ei koskaan,
tuosta piefiokaisesta huolehtinut, ei imettänyt, ei pessyt,
ei puettanut f vaan jättänyt sen vieraan tehtäväksi... Tuo
pienokainen on kuin vieraaseen pesään.munittu käenpoika-ncn.
Minkälainen lienee niiden lasten tunne äitiänsä kohtaan,
emme tiedä.
Mutta oman äitimme, omat äitimme mc tunnemme ja
heitä kohtaan on tunteemme selvä. He ovat maailman arvokkaimpia,
äitejä uhrauksensa suuruudessa. Kunnia heille.
Lämmittäköön se tieto unohdetuimmankin äidin sydäntä.
• • *
Tässä numerossa taas alkaa uttsi jatkokertomus, jonka
.uskommelukijoitamme miellytiävän ja kiinnostavan. Tämän
yhteydessä voimme mainita, että odotettavissamme on uusi
jaikoromaahi, jota tekijä juuri valmistelee Liekkiä varten.
Se ehkä on käytettävissämme jo sHioin kun ".4nja" loppuu,
tai ennemminkin.
• • *
Vapauden kevätjulkaisu, "Kevät", on juuri ilmestynyt
erittäin aistikkaana ja sisältörikkaatia, kuten seuraava kirjoitusten
luettelo osoittaa: •
Neljä savuketta, Maiju Lassila — kansankuvauksen
mestari. Ei ole olemassa loppua, Suuri ja kallis muisto, Tuomari
Anna, Kohtalon sormet. Ei yhtään mielikuvitusta, Minä
olen kuuro mutta silti kuulen, Buck, susikoira, Marshallin
suunnitelma, Sundman Kaskisten kaupungista. Talvi ;V kevät,
''Rautaesiripun** takana, Runeberg ja Venäjä, Kaikki
taudit vmttamtt. Kätke Kollwitx — köyhyyden kuvaaja, Ra-kcnnusmiesten
tttrinoita, Lääketieteen kehitys, ". . .käsitäi-kä
» isä . . Petetyn tarina. Hra Kennoncn hymyilee;-Kylä
seitniteUe tiltjäL
Jokainen tietysti fyrkH saamaäH tämän julkaismn.—AP.
Millä maksan
maammon maion
(Kanteletar)
Millä ntaksan maammon maion,
millä kostan äitin koulun,
millä vaivat vanhempani?
Osalliset, onnelliset,
veralla verensä maksoi,
^sametilla saunatiensä;
ei 00 meiän veljeksissä,
ei meiän sisaruksissa,
maammon maion maksajaa,
emoii koulun kostajaa.
Maksanko marjoilla kesällä,
kostan koivun jältösillä;
ei marjat mitänä maksa
maammon maitojen eholla;
ei ne kosta koivun jället,
kosta ei koulua emoni. -
.Ammunko joutsenen joelta^
virralta vihervän linnun;
ei se vielä sittekänä,
maksa ei maitoa emoni,
ci vaivoja vanhempani.
Maksa Kiesus maammon matot,
kosta Luoja äitin koulut,
maksa vaivat vanhempani,
huolet kaikki kantajani!
0hlmh kuliaisfa koHa
(Kanteletar)
Lämmin paita liinainenkin
. oman äidin ompelema,
vilu on vaippa villainenkin
vaimon vierahan tekemä.
Läpimin on emosen sauna
ilman löylyn lyömättäkin,
kylmäpä kyläinen sauna
vaikka löyly lyötäköhön.
Koria kotoinen leipä
jos on täynnä tähkäpäitä,
Vihavainen vieras leipä,
vaikka voilla voituohon.
Villainen emosen vitsa,
ruohoinen isosen ruoska,
joskon viikon virpokohon,
rupea man ruoskikohon ;
kyläläinen kynnäppäinen,
josko kerran iskeköhön,
tahi puolen koskekohon.
Ohhoh kullaista kotia,
armasta ison eloa!
Jos oli leipeä vähempi,
oli unta viljemmältä;
jci toruttu torkunnasta,
makoaviasta ei manattu.
m
Ulkosuomalaisille uutta *
(Suomi-Seura)
Tunnettu suomalainen lahjatavara-liike
Helios Oy on ottanut tehtäväkseen
saattaa nähtäväksi halukkaille ne askareet,
joita me kukin omissa oloissamme
teemme. Tämä on varmaan mieluista
niille Amerikan suomalaisille, jotka
monista yrityksistään huolimatta eivät"
voi päästä kotimaahan ja eritoten
niille, jotka ovat toisen tai senjälkeispoi-
\Ten suomalaisia, jotka eivät tunne vanhassa
kotimaassa olevia sukulaisiaan.
HeiJlä ei liene selvää kuvaa sukulaistensa
arkisista askareista. Xyt tällaisen
selville saaminen on mahdollista ja
helppoa, sillä Helios Oy on ottanut käytäntöön
n.s. kuvapalvelun. Suomen-matkaa
tekemättä voi nyt nähdä kotimaassa
olevat omaiset, sukulaiset ja
tultax-at heidän kotoisissa puuhissaap.
-Asiasta on jo lähetelty muutamille .Amerikan
suomalaisille esittelyvihkosia postitse.
Tästä asiasta kiinnostuneet voivat
ottaa yhteyden myös Mrs, E. Lan-deriin.
os. P. O. Ml. Camc, Conn., USA,
\ KOTIKULMA
n to
Intiaanikylä, josta kastoi miljoonakaupunki
KAUPUNGINTALO
Englantilaisten saavuttua Fort Rouillen raunioille lygo
loppupuolella^ oli siihen asettunut paikallisen intiaaniheimoD
:Mississaugan, jäseniä asumaan nykyisen Parkdale-kaupun-ginosan
paikall^, Pariinkymniene^n vuoteen ei paikalla oi-lut
valkoisia asunut. Intiaanit olivat rakennelleet itselleen
majansäj ja oli ^eitä useampia perhekuntia siellä asumassa.
Britannian hallitus osti heiltä maata vuonna 1787 entisen'
varustuksen läheltä. V .
- KUn sitten Ylä-Canadan uutta pääkaupunkia alettiin
rakentaa noin kolmen mailin päähän entisestä Fort Rouilles-ta,
oli sen asenjakaavaa varten suunniteltu kaksitoista katu-neliöitä.
Ensimmäiset rakennukset Yorkkiin tehtiin 1794
Fort Yorkissa olevan Qiieens Rangers Tvkmentin upse^
reille. Pian Gristopher Robinson-niminen mies alkoi myöskin
rakentaa itselleen taloa ja sen jälkeen alkoi asukkaita tulla
lisää. Rakennukset olivat vaatimattomia, hirsistä rakennettuja,
seinänraot savella rapattuja. Yksi näitä rakennuksia on
nähtävänä alkuperäisessä muodossaan Exhibition-kentälli
Se on Pioneecitälo eli Scaddihg cottage, rakennettu 1796,
avoinna yleisölle näyttelyaikana. Käynti siellä antaa h>%-än
kuvan siitä, kuinka vaatimatonta oli elämä silloin täällä.
York käsitti kuusi katuneliötä King-kadun ja rannan väliE
Duchess-katu oli silloin pohjoisena ja Ontario-katu itäisenä
rajana ja näiden ulkopuolella asumatonta erämaata loppumattomiin.
V. 1803 oli asutus läheisellä maaseudulla lisääntynjl
niin, että katsottiin jo tarpeelliseksi saada tori, jossa maalaiset
saivat myyda tuotteitaan. Paikka valittiin King-kadun
eteläpuolelta. Church- ja Jarvis-katujen väliltä. Tällä torilla
pidettiin sitten kylän yleiset kokoukset, kun oli joku
yhteinen asia päätettävänä. Siellä myöskin toimitettiin
ruoskimiset ja hirttämiset, jotka olivat aina suuren mielenkiinnon
aiheita ja joita katsomaan mentiin kuten me menemme
sirkukseen. Siellä oli myöskin kylän häpeäpaalu, jota
siihen aikaan myöskin usein käytettiin pienemmistä rikoksista
tuomituille.
Tämän torin itä-pohjoiskulmaan rakennettiin sitten y.
1831 Marketti-halli, kauppahalli, josta osa otettiin kauppalan
valtuuskunnan toimipaikaksi. York oli saanut itsemääräämisoikeudet
1817 ja kun kaupungin väkiluku oli kasvanut
9,254 vuoteen 1834 mennessä, sai se kaupungin oikeudet, jotka
sitten V. 1840 kuninkaallisella määräyksellä vahfristettiin
ja York nimitettiin uudell^n Torontoksi. Toronto on siten
ensimmäinen täydet kaupunki-oikeudet saanut kaupunki Ca-nadassa.
Ensimmäiset vaalit toimitettiin Torontossa 27 pnä maaliskuuta
V. 1834. Jokaisella miehellä oli äänioikeus ia kaupungissa
oli viisi äänestysaluetta, joista valittiin kaksi \'a]-
tuusmiestä ja ja kaksi kontrolleria jokaisesta alueesta. Kaupungin
ensimmäiseksi majuriksi valittiin.\Villiam Lyon Mac-kenzie.
(Nykyinen Canadan pääministeri King on hänen
nuorimman tyttärensä poika.)
Kun Marketti-haili paloi v. 1849, niin Front-kadun \-aJ-
. relle alettiin rakentaa uutta kaupungintaloa, joka vielä n\t'äi
kuuluu osana St. Lawrence marketin eteläosaan.
Tämä kaupungintalo osoittautui pian liian pieneksi, lut-ta
ryhdyttiin rakentamaan v. 1891 syksyllä ja se avattimb
pnä syyskuuta 1899. Rakennus maksoi 2.500.000 dollara
-alkuperäinen suunnitelma edellytti oikeustalon rakentamista,
mutta suunnitelma muutettiin ja rakennukseen yhdisiettun
ne molemmat.
Tämä kaupungintalo, kuten Ontarion parlamenttitalo
kin. on rakennettu Credit Valleyn ruskeasta kivestä roonu-laiseen
tyyliin. Sen lattiapinta-ala on lähes 5>j eekkena-
Kellotorni on 300 jalkaa korkea ja tornissa oleva vaUaj--aji
suuri kello on brittiläisen kelloseppätaidon mestariteos,
lon taulu on läphnitaltaan 20 jalkaa ja sen näkyy yli a l ^ ^
^ pungin ja on varmimpana ajannäyttäjänä työhönsä rienl*-
ville, aina kiirehtiville kaupunkilaisille.
Kaupungintalon eteinen majitavina portaineen ja tauluineen,
seinillä olevine muistolaattoineen ja kaupungin \>or^
tareita esittävine kuvineen on mielenkiintoista katse a
Myöskin .suuri akkuna lasim'aalauksinccn. jossa km ^
loronton kehitystä ja historiaa, on vierailijoiden ihmctte}
aiheena. ^
Vaikka tämäkin rakennus on suuri, on silli ^""'^^^^^
lanpuute. Tärkeitä kaupungin asiakirjoja täytyy
kellarissa ja kaikissa komeroissa. Uutta ja •'^i''»"'"".^
paa kaupunkintaloa kaivataan ja uudessa kaupunkisu
telmassa se jo onkin harkittuna, mutta milloin se J<^
rakenteelle, siitii ei ole tietoa. Pikku York on ^
suurkaupungiksi.
Jatkuu.
SIVU 2 JLAUANTAINAV TOUKOKUUN 8 PÄIVÄNÄ 1948
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 8, 1948 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1948-05-08 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki480508 |
Description
| Title | 1948-05-08-02 |
| OCR text | (KAUNOKIRJAIJJNEN VIIKKOLEHTI) Published and-prlnted by the Vapaus Publishihg^ CJompany Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Reglstered at thfe Post Office Department, Ottawa, as second class matter. LieKki ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12-sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta. TILAUSfltNNAT: YHDYSVALTOIHIN: 1 vuosikerta $2.50 1 vuosikerta :. .$3.10 6 kuukautta 1.40 6 kuukautta . . . . . . . . . . . lÄ) S kuukautta .75 SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE 1 vuosikerta $3.75 6 kuukautta 2.00 ILMOITUSHINNAT: 50 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $2.00. .Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä maksu etukäteen. , Asiamiehille myönnetään 20> prosentin palkkio. Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limitedi Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing Company Lisiiited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. ^ Toimittaja: A. Päiviö. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: • LIEKKI F. O. BOX 69 SUDBURY, ONT. Ensi sunnuntaina taas vietämme äitien päivää. Ensimmäinen ajatus tämän päivän vietosta esitettiin erään seuran kokouksessa Indianapolisissa vttdettäkymmen-iä vuotta sitten, mutta ensimmäinen, joka tätä tarkoitusta varten kutsui yleisen kokouksen, jossa esitti päivän vieton tavan ja ajan (toukokuun toinen sunnuntai), oli Anna larvis Philadelphiassa, ja Philadelphia olikin ensimmäinen kaupunki, jossa äitien päivää virallisesti vietettiin neljäkymmentä vuotta sitten. Vähän myöhemmin oli päivän vietto saanut sellaisen valtavuuden, että presi4entin julistuksella määrättiin Yhdysvaltain yleiset rakennukset oUmaan äitien päivänä liptttettuina. Nykyään tämä päivä tunnetaan yli ns. sivistyneen maailman. Äitien päivä. Kaunis, ylevä, syvätunnelmainen ajatus. Toivomme että kaikki äidit saavat tänä päivänä jonkin lämpimän kosketuksen, joka heitä ilahduttaa ja vahvistaa. Tiedämme, että monet äidit ovat saaneet ja saavat elää vaikeissa oloissa,, vieläpä kylmästi kohdeltuina ja unohdettuinakin. Ovat saaneet ja saavat raadantansa lomassa lopen väsyneinä lapsiansa, noita rakkaimpiansa hoidella, parsia ja paikata, päivät, illat ja yötkin vuodesta vuoteen heidän hyväksensä uhrata ja sittenkin kantaa murhetta, ettei ole enempää voinut eikä voi. Ehkäpä monet heistä olisivatkin taakkansa alle sortuneet, jolloin heitä olisi vahvistanut äidin rakkauden ihmeellinen voima. On merkillistä — tai luonnonlakihan se on — että maailmassa oikeastaan on vähän huonoja äitejä, otettakoonpa heidät ktättka alhaalta tahansa. Heidän yhteinen piirteensä on uhrautuva rakkaus lapseensa. Vaikea on kunnioittaa äitinä sitä ''onnellista*' naista, joka tietää joskus synnyttäneensä lapsen, mutta on syrjäyttänyt äidin velvollisuuden, ei koskaan, tuosta piefiokaisesta huolehtinut, ei imettänyt, ei pessyt, ei puettanut f vaan jättänyt sen vieraan tehtäväksi... Tuo pienokainen on kuin vieraaseen pesään.munittu käenpoika-ncn. Minkälainen lienee niiden lasten tunne äitiänsä kohtaan, emme tiedä. Mutta oman äitimme, omat äitimme mc tunnemme ja heitä kohtaan on tunteemme selvä. He ovat maailman arvokkaimpia, äitejä uhrauksensa suuruudessa. Kunnia heille. Lämmittäköön se tieto unohdetuimmankin äidin sydäntä. • • * Tässä numerossa taas alkaa uttsi jatkokertomus, jonka .uskommelukijoitamme miellytiävän ja kiinnostavan. Tämän yhteydessä voimme mainita, että odotettavissamme on uusi jaikoromaahi, jota tekijä juuri valmistelee Liekkiä varten. Se ehkä on käytettävissämme jo sHioin kun ".4nja" loppuu, tai ennemminkin. • • * Vapauden kevätjulkaisu, "Kevät", on juuri ilmestynyt erittäin aistikkaana ja sisältörikkaatia, kuten seuraava kirjoitusten luettelo osoittaa: • Neljä savuketta, Maiju Lassila — kansankuvauksen mestari. Ei ole olemassa loppua, Suuri ja kallis muisto, Tuomari Anna, Kohtalon sormet. Ei yhtään mielikuvitusta, Minä olen kuuro mutta silti kuulen, Buck, susikoira, Marshallin suunnitelma, Sundman Kaskisten kaupungista. Talvi ;V kevät, ''Rautaesiripun** takana, Runeberg ja Venäjä, Kaikki taudit vmttamtt. Kätke Kollwitx — köyhyyden kuvaaja, Ra-kcnnusmiesten tttrinoita, Lääketieteen kehitys, ". . .käsitäi-kä » isä . . Petetyn tarina. Hra Kennoncn hymyilee;-Kylä seitniteUe tiltjäL Jokainen tietysti fyrkH saamaäH tämän julkaismn.—AP. Millä maksan maammon maion (Kanteletar) Millä ntaksan maammon maion, millä kostan äitin koulun, millä vaivat vanhempani? Osalliset, onnelliset, veralla verensä maksoi, ^sametilla saunatiensä; ei 00 meiän veljeksissä, ei meiän sisaruksissa, maammon maion maksajaa, emoii koulun kostajaa. Maksanko marjoilla kesällä, kostan koivun jältösillä; ei marjat mitänä maksa maammon maitojen eholla; ei ne kosta koivun jället, kosta ei koulua emoni. - .Ammunko joutsenen joelta^ virralta vihervän linnun; ei se vielä sittekänä, maksa ei maitoa emoni, ci vaivoja vanhempani. Maksa Kiesus maammon matot, kosta Luoja äitin koulut, maksa vaivat vanhempani, huolet kaikki kantajani! 0hlmh kuliaisfa koHa (Kanteletar) Lämmin paita liinainenkin . oman äidin ompelema, vilu on vaippa villainenkin vaimon vierahan tekemä. Läpimin on emosen sauna ilman löylyn lyömättäkin, kylmäpä kyläinen sauna vaikka löyly lyötäköhön. Koria kotoinen leipä jos on täynnä tähkäpäitä, Vihavainen vieras leipä, vaikka voilla voituohon. Villainen emosen vitsa, ruohoinen isosen ruoska, joskon viikon virpokohon, rupea man ruoskikohon ; kyläläinen kynnäppäinen, josko kerran iskeköhön, tahi puolen koskekohon. Ohhoh kullaista kotia, armasta ison eloa! Jos oli leipeä vähempi, oli unta viljemmältä; jci toruttu torkunnasta, makoaviasta ei manattu. m Ulkosuomalaisille uutta * (Suomi-Seura) Tunnettu suomalainen lahjatavara-liike Helios Oy on ottanut tehtäväkseen saattaa nähtäväksi halukkaille ne askareet, joita me kukin omissa oloissamme teemme. Tämä on varmaan mieluista niille Amerikan suomalaisille, jotka monista yrityksistään huolimatta eivät" voi päästä kotimaahan ja eritoten niille, jotka ovat toisen tai senjälkeispoi- \Ten suomalaisia, jotka eivät tunne vanhassa kotimaassa olevia sukulaisiaan. HeiJlä ei liene selvää kuvaa sukulaistensa arkisista askareista. Xyt tällaisen selville saaminen on mahdollista ja helppoa, sillä Helios Oy on ottanut käytäntöön n.s. kuvapalvelun. Suomen-matkaa tekemättä voi nyt nähdä kotimaassa olevat omaiset, sukulaiset ja tultax-at heidän kotoisissa puuhissaap. -Asiasta on jo lähetelty muutamille .Amerikan suomalaisille esittelyvihkosia postitse. Tästä asiasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyden myös Mrs, E. Lan-deriin. os. P. O. Ml. Camc, Conn., USA, \ KOTIKULMA n to Intiaanikylä, josta kastoi miljoonakaupunki KAUPUNGINTALO Englantilaisten saavuttua Fort Rouillen raunioille lygo loppupuolella^ oli siihen asettunut paikallisen intiaaniheimoD :Mississaugan, jäseniä asumaan nykyisen Parkdale-kaupun-ginosan paikall^, Pariinkymniene^n vuoteen ei paikalla oi-lut valkoisia asunut. Intiaanit olivat rakennelleet itselleen majansäj ja oli ^eitä useampia perhekuntia siellä asumassa. Britannian hallitus osti heiltä maata vuonna 1787 entisen' varustuksen läheltä. V . - KUn sitten Ylä-Canadan uutta pääkaupunkia alettiin rakentaa noin kolmen mailin päähän entisestä Fort Rouilles-ta, oli sen asenjakaavaa varten suunniteltu kaksitoista katu-neliöitä. Ensimmäiset rakennukset Yorkkiin tehtiin 1794 Fort Yorkissa olevan Qiieens Rangers Tvkmentin upse^ reille. Pian Gristopher Robinson-niminen mies alkoi myöskin rakentaa itselleen taloa ja sen jälkeen alkoi asukkaita tulla lisää. Rakennukset olivat vaatimattomia, hirsistä rakennettuja, seinänraot savella rapattuja. Yksi näitä rakennuksia on nähtävänä alkuperäisessä muodossaan Exhibition-kentälli Se on Pioneecitälo eli Scaddihg cottage, rakennettu 1796, avoinna yleisölle näyttelyaikana. Käynti siellä antaa h>%-än kuvan siitä, kuinka vaatimatonta oli elämä silloin täällä. York käsitti kuusi katuneliötä King-kadun ja rannan väliE Duchess-katu oli silloin pohjoisena ja Ontario-katu itäisenä rajana ja näiden ulkopuolella asumatonta erämaata loppumattomiin. V. 1803 oli asutus läheisellä maaseudulla lisääntynjl niin, että katsottiin jo tarpeelliseksi saada tori, jossa maalaiset saivat myyda tuotteitaan. Paikka valittiin King-kadun eteläpuolelta. Church- ja Jarvis-katujen väliltä. Tällä torilla pidettiin sitten kylän yleiset kokoukset, kun oli joku yhteinen asia päätettävänä. Siellä myöskin toimitettiin ruoskimiset ja hirttämiset, jotka olivat aina suuren mielenkiinnon aiheita ja joita katsomaan mentiin kuten me menemme sirkukseen. Siellä oli myöskin kylän häpeäpaalu, jota siihen aikaan myöskin usein käytettiin pienemmistä rikoksista tuomituille. Tämän torin itä-pohjoiskulmaan rakennettiin sitten y. 1831 Marketti-halli, kauppahalli, josta osa otettiin kauppalan valtuuskunnan toimipaikaksi. York oli saanut itsemääräämisoikeudet 1817 ja kun kaupungin väkiluku oli kasvanut 9,254 vuoteen 1834 mennessä, sai se kaupungin oikeudet, jotka sitten V. 1840 kuninkaallisella määräyksellä vahfristettiin ja York nimitettiin uudell^n Torontoksi. Toronto on siten ensimmäinen täydet kaupunki-oikeudet saanut kaupunki Ca-nadassa. Ensimmäiset vaalit toimitettiin Torontossa 27 pnä maaliskuuta V. 1834. Jokaisella miehellä oli äänioikeus ia kaupungissa oli viisi äänestysaluetta, joista valittiin kaksi \'a]- tuusmiestä ja ja kaksi kontrolleria jokaisesta alueesta. Kaupungin ensimmäiseksi majuriksi valittiin.\Villiam Lyon Mac-kenzie. (Nykyinen Canadan pääministeri King on hänen nuorimman tyttärensä poika.) Kun Marketti-haili paloi v. 1849, niin Front-kadun \-aJ- . relle alettiin rakentaa uutta kaupungintaloa, joka vielä n\t'äi kuuluu osana St. Lawrence marketin eteläosaan. Tämä kaupungintalo osoittautui pian liian pieneksi, lut-ta ryhdyttiin rakentamaan v. 1891 syksyllä ja se avattimb pnä syyskuuta 1899. Rakennus maksoi 2.500.000 dollara -alkuperäinen suunnitelma edellytti oikeustalon rakentamista, mutta suunnitelma muutettiin ja rakennukseen yhdisiettun ne molemmat. Tämä kaupungintalo, kuten Ontarion parlamenttitalo kin. on rakennettu Credit Valleyn ruskeasta kivestä roonu-laiseen tyyliin. Sen lattiapinta-ala on lähes 5>j eekkena- Kellotorni on 300 jalkaa korkea ja tornissa oleva vaUaj--aji suuri kello on brittiläisen kelloseppätaidon mestariteos, lon taulu on läphnitaltaan 20 jalkaa ja sen näkyy yli a l ^ ^ ^ pungin ja on varmimpana ajannäyttäjänä työhönsä rienl*- ville, aina kiirehtiville kaupunkilaisille. Kaupungintalon eteinen majitavina portaineen ja tauluineen, seinillä olevine muistolaattoineen ja kaupungin \>or^ tareita esittävine kuvineen on mielenkiintoista katse a Myöskin .suuri akkuna lasim'aalauksinccn. jossa km ^ loronton kehitystä ja historiaa, on vierailijoiden ihmctte} aiheena. ^ Vaikka tämäkin rakennus on suuri, on silli ^""'^^^^^ lanpuute. Tärkeitä kaupungin asiakirjoja täytyy kellarissa ja kaikissa komeroissa. Uutta ja •'^i''»"'"".^ paa kaupunkintaloa kaivataan ja uudessa kaupunkisu telmassa se jo onkin harkittuna, mutta milloin se J<^ rakenteelle, siitii ei ole tietoa. Pikku York on ^ suurkaupungiksi. Jatkuu. SIVU 2 JLAUANTAINAV TOUKOKUUN 8 PÄIVÄNÄ 1948 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-05-08-02
