1948-05-08-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
illen raunioille 1780
isen intiaaniheimon.
1 Parkdale-kaupun-
»teen ei paikalla oi-ikennelleet
iL^jJeen
itia siellä asumassa,
lonna 1787 eaiisen'
äkaupunkia alettiin
sestä Fort Rouilies-
Lu kaksitoista katu-
•kkiin tehtiin 1794
Tvkmentin upse^
mies alkoi myöskin
Ikoi asukkaita tulla
i , hirsistä rakennet-äitä
rakennuksia on
Exhibition-kentäE
rakennettu 1796,
i siellä antaa hyvän
lämä silloin tääDä.
n ja rannan vililli
ntario-katu itäisenä
ta erämaata loppu-eudulla
lisääntynjl
i tori, jossa maalai-alittiin
King-kadun
1 väliltä. Tällä to-ikset.
kun oli joku
yöskin toimitettiin
lina suuren mielen-n
kuten me meneffl-n
häpeäpaalu, jota
enemmistä rikoksis- -
^ennettiin sitten v.|
sa otettiin kauppa-oli
saanut itsemää-|
kiluku oli kasvanut
ungin oikeudet, jot-1
uksella valft-istettiin:
. Toronto on siten |
lanut kaupunki Ca-i
ntossa 27 pnä maa-äänioikeus
ia kau-valittiin
kaksi
sta alueesta. Kau-iVilliam
Lyon Mac-
^ri King on hänen |
n Front-kadun \-ar-
.a, joka vielä n\t^|
läosaan.
liian pieneksi. l ' uH
ilä ja se avattiin 13
2.500.000 döllarii
talon rakentamista-ukseen
yhdiiieuiä
o r t a i n e e n j a t a u l *
k a u p u n g i n ponrfS-o
t o i s t a k a t s e l t a va
, n . j c s s a k m - a t^
i l i j o i d c n i h m c t t e ht
Capek oli Tshekkoslovakian sä ihmiset voivat elää rauhassa j a yh-
1 luvun niin rikkaan kirjallisen teistyössä. Kirja on demokraattisen
^ taustahahmo ja Masarykin j a paatoksen, läpitimkema ja siinä ilmenee
i\-altavien ponnistusten j a v a i - Capekin kirjailijatoiminnan olennainen
jidon tuloksena syntyneen t a -
1 edustavin kirjallinen persoonal-
HäD oli kirjailija, joka herätti
otien välisenä aikana eniten
nvälistä huomiota. Capek oli depisten
aatteiden läpitunkema j a
teoksensa '-Keskusteluja ^Iasa-
I^kanssa" on muistomerkki ihmisel-suuruus
oli hänen laajakatsei-an
ja hupiaanisuudessaan.
oli ammatiltaan lääkäri ja
1 hän halusikin omistautua lääkä-iLsumukselle,
ha,vaitsi häU; pian, että
loikea alansa oli sanomalehtimies:
jailijaura. Hän o l i enemmän k u in
I t j j T e n t y n y t nykypäivien tapahtu-
I anal.vsoiden jatkuvasti niiden l u -
HJomia probleemikomplekseja. E n -
kea hänt^ kiinnostivat luonnon-
[iden j a t e k n i i k a n viimeisten saavu-
I avaamat uudet näköalat. Ihmi-koneiden
aikakaudella kuului hänen
iinsä ja inhimillisyyden tulevai-jyhä
enemmän demokratian läpitun-maailmassa
innoitti hänen r u -
oielikuvitustaan. Karel Capek
onessa suhteessa verrattavissa H .
feilsiin; ennenkaikkea näillä mo-la
kirjailijoilla on yhtymäkohtia
p-nisissa näkemyksissään.
«1 Capekin nimen teki maailmanasi
hänen kirjoittamansa utopis-draama
"R.U.R.". Sen perus-
[onsjTikkä, koska s e on tuskantäyt-v-
astalause sellaista mekaanista
bitä vastaan, j o k a uhkaa vieroit-jiliimiet
luonnollisesta elämänryt-ia
katkaista heidän yhteytensä
älliin elämänlähteisiin. Myös'
rKrakatit"-niminen teos protestoi
[roimia vastaan, jotka hävittävät
% d e n , j a osoittaa millä ko-fsjöhteisella
selvänäköisyydellä C a -
l a m m i a näköaloja. " K r a k a t i t"
noitteli nykyaikaisen luonnon-oitettu
V..1924. Se on romaani
J5ta, sillä sen päähenkilö,
» n Prokop o n keksinyt mielikuvien
kimakkaan räjähdysaineen,
|ty5eessä mikään muu k u i n atomi-byväksikäyitäminen.
Hän
[;«f*^jos hän paljastaa keksintön-
^•uuden, n i i n s e askel saattaa
•^Hman tuhoutumista. T i -
tuttu meille kaikille, jotka
" D v ^ p i n . -^Krakatit" sisältää
^•nailijan humanistisen julis-
_ ^ e n vetoomuksensa ihmisille
millin Vallanhimo johtaa
•«todellisesta inhimillisyydestä, j a
';^°tuukin siihen, että sellaisella:
'^^eöj-väksi ihmisille j a joka ei
• " ^ ^ . e i o l e mitään tarkoHus-
^ |o'sessa Capekin utopistises-
[r'^, 'Ehdottomuuden teh-
L '^'^} vaikutukset vallanneet
P mielikuvituksen. Teos k u -
J^/JoUvoi polttaa aineen niin
»«ta vain ehdoton voi jää-
^apck haluaa sanoa, ettei
minkäiinlaista ehdotonta
R se ci kuitenkaan johda IT^''". vaan kirjailija pitää
,2?°^' että jokainen toimii
•^«man rakentamiseksi, mis-l
i n j a , symboolis-mieliku\ntuksellinen
perspektiivi j a sellaisen miehen energinen
huomiointi, joka on ankkuroitunut
luonnontieteelliseen ajatteluun, mutta
kuitenkin pystyy samanaikaisesti analysoimaan
nopeasti kehittyvän tekniikan
sosiaaliset seuraukset.
Capek ei ollut mikään yksipuolinen
nero.- Hänen monipuolisuutensa salli
hänen poistua joksikin aikaa yhteiskun-takriitilliseltä
havaintopaikaltaan ja y l lyttää
lukijoitaan lauhkeilla maantuok-s
u i s i l l a , idylleillä j a kirjoilla, joissa on
n i in vähän ukkosentuntua j a räjähtäviä
aineksia kuin *'Dasjenkassa", joka ^-
sältää sarjan leikillisiä ja ystävällisiä
kuvia fo-xterrierin elämästä,
"Salamanterisodassa*". joka on hänen
laajan tuotantonsa merkityksellisin teos,
hän palasi jälleen utopian ja yhteiskuntasatiirin
alueelle.
Teos alkaa hy^-äntuulisella merimies-jutulla,
missä kerrotaan määriläisestä
kapteeni van Toshista, joka matkalla
'Sundasaarille löytää viimeiset elävät
yksilöt esihistoriallisesta, ihmisiä muistuttavasta
salamanterirodusta. Sala-manteriheimo
elää suojaisessa Etelämeren
saaressa ja kapteenin päähän pälkähtää
hieno ja ennakkoluuloton ajatus,
yrittää käyttää niiden ihmisiä muistuttavia
ominaisuuksia j a sukelluskykyä
suurisuuntaiseen helmenkalastukseen.
Vieraillessaan kotimaassa hän onnistuu
kiinnittämään ylimys G. H . Bondyn
huomion tähän mielikuvitukselliseen
yritykseen, sa}amanterisyndikaatti muodostetaan
j a riisto alkaa. Salamanterit
aseistetaan, jotta he voisivat puolustautua
haikaloja vastaan. Salamanterifar-meja
perustetaan pitkin Etelämeren
rannikkoa, ne tuottavat halpaa ja korkealaatuista
työvoimaa ja syndikaatti
kukoistaa. Salamanterit lisääntyvät
kuitenkin nopeassa tempossa ja lyhyen
ajan kuluttua niiden lukumäärä ylittää
moninkertaisesti ihmisten lukumäärän.
Salamanterit eivät omaksu vain inhimillistä
sivistystä, vaan myöskin koko ihmisten
teknillisen tietotason ja soveltavat
sen omiin olosuhteisiinsa. Sala-manterivaara
kasvaa j a näiden vesielä-j
i en hävittämiseksi muodostettu liittokaan
ei onnistu tavoitteessaan. Lyhyen
ajan kuluessa puhkeaa levottomuuksia
k a i k i l l a maäb äärillä. Hyvin järjestetyt
salamanterit nousevat kapinaan her-rojaan
vastaan ja esittävät vaatimuksensa
uusien rannikoiden luovuttamisesta
käyttöön kaikille maailman hallituksille.
Vaatimukset torjutaan, katastrofi
on väistämätön ja valtava sa-lamanterisota
alkaa. Laajoja rannikkoalueita
räjähdytetään ilmaan. Veden
asukkaat ovat julistaneet ihmisiä vastaan
hävityssodan ja lopuksi toteamme,
miten ihmiset • joutuvat pakenemaan
korkealla sijaitseville seuduille, koska
meri nielee alavimmat paikat.
Kuten toteamme, on kyseessä eläinsatu,
mielikuvituksellinen, mutta täysipainoinen,
sen sisällys sivuaa meitä
kaikkia. Katkera ennustaja haluaa korostaa
sitä, että inhimillinen tekniikka,
jos sitä käytetään hävittäviin tarkoituksiin,*
johtaa kadotuksen jyrkänteelle.
Capek on valinnut miclikuvitukscl-
Sanomalehtimies Sleg^Leonidov selostaa
tätä asiaa seuraavasti:
Kukapa olisi tsaarin aikoina voinut
kuvitella, että elokuvista muodostuisi
jokapäiväinen ilmiö tundraseuduilla,
samojeedien keskuudessa. Täiiän pieneen
kansansirpaleeseen kuuluu 15,000
henkilöä, jotka pääasiassa elättävät itsensä
poronhoidolla. Porot antavat heil
le ravinnon, vaatteet ja jopa rakennusaineetkin
heidän asuntoihinsa.
N y k y i s i n samojeedien kansallisella alueella
on useita elokuvateattereita ja tämän
lisäksi elokuvakoneenhoitajiksi
koulutetut samojeedit liikkuvat tundralla
kollektiivitalouksista toisiin siir-rettävine
elokuvaieattreineen. Viime
vuoden aikana nämä kiertävät teatterit
matkustivat y l i 2,000 kilometriä j a antoivat
y l i 400 näytöstä. *
Bodabo on varsin tunnettu paikkakunta
— Neuvostoliiton kulta-alueiden
keskus. Tämä rikas alue sijaitsee kaukana
suurista kaupungeista — Irkutsk
i in on matkaa l.SOO kilometriä j a kesäisin
se on yhteydessä muuhun maailmaan
jokiteitse. Tietenkin löytyy Bo-davossa
elokuvateatteri, vaikka esiin- '
tyykin vaikeuksia sen varustamiseksi
filmeillä. Sen jälkeen k u n otettiin lentoliikenne
avuksi ,saa Bodabo tarvitsemansa
filmit hyvissä ajoin.
Kysymys on pulmallisempi kaukana
taigalla työskentelevien metsätyöläisten—
osalta. ^Nliten on menetelty, että nämä
pieniin metsätyöleireihin hajaantuneet
työläiset saavat nähdä elokuvia? Ammattiliitto
ratkaisi kysymyWn siten,
että se lähettää Uralin alueiden pääkaupungista,
Sverlovskista hyvillä taiteellis
i l la ja uutisfilmeillä varustettuja kiertäviä
elokuvateattereita sinne. Täten
uralilaiset metsätyöläisetkin säilyttävät
yhteyden omaan maahansa ja sen kulttuuriin.
Volgan j a Kaspianmeren kalastajat eivät
hekään ole huonommalla puolella.
Vaikka he joutuvat olemaan pitkiä a i koja
kalanpyynnissä rannikolla, haluavat
he nähdä elokuvia. Se onkin mahdollista,
sillä kalastajia silmälläpitäen
on konstruoitu erityinen " u i v a kulttuurin
levnttäjä" — Josef Stalin"-niminen
Vinnitsassa, Ukrainassa, on ensin r a k
e n n e t t u a kylään voimalaitoksen kunnostanut
saksalaisten hävittämän elokuvateatterin,
johon nykyisin mahtuu 500
katsojaa. Elokuvakoneet luovutti U k r a i nan
tasavallan elokuvaministeriö käytettäväksi.
Kymmenet muut k o l l e k t i i v i -
taloudet ovat seuranneet esimerkkiä.
Valko-venäläiset, jotka eivät sulnkan
jää jälkeen- ukrainalaisista, ovat omalla
kustannuksellaan rakentaneet maaseudulle
nelisenkymmentä, k u k i n 100-2000
paikkaista, elokuvateatteria.
Monet Georgian tasavallan k o l l e k t i i -
vitaloudet ovat «myöskin elokuvateattereiden
rakennuspuuhissa. M u u a n kollek-t
i i v i t i la Machareadzeräjon alueella, j o n - '
ka vuositulot ylittävät miljoonan, on
rakentanut suuren elokuvapalatsin ja
monet möut tilat ovat seuranneet esimerkkiä.
Kylvö- ja sadonkorjuuaikoina
on useita kiertäviä elokuvateattereita
liikkeellä. * (
V. 194,5 oli Molotovin piirissä 16
maaseutuelokuvateatteria. Viime vuoden
kuluessa niiden lukumäärä'lisääntyi
68. Useimmat elokuvateatterit saavat
tarvitsemansa sähkövirran kylien
voimalaitoksista. Moskovan piirissä lasketaan
nykyisin toimivan 1,105 maaseututeatteria
eli enemmän kuin ennen
sotaa. Kuluvana vuonna tullaan ottamaan
käytäntöön 300 uutta teatteria.
Maaseututeatteriverkosten kehittämiseen
kiinnitetään Neuvostoliitossa vähintään
yhtä suurta huomiota kuin kaupunkienkin
elokuvateattereihin.
— Palkkatyöläiselle suom. E. 5.
Muruja
laiva, johon on sijoitettu elokuvateatteri
ja puhenäyttämö. Laiva liikkuu
pyyntialueilla j a näin kalastajat voivat
nähdä uusimpia filmejä, nauttia esityksistä
ja kuunnella luentoja. Tarvinnee
tuskin mainita, että uiva kulttuuripalatsi
on tervetullut vieras kalastajain keskuudessa.
Maan eri puolilla rakentavat kollek-tiivimaanviijelijät
elokuvateattereita o-maan
laskuunsa. K o l l e k t i i v i t i la ' K i r o v"
lisen ja symbolisen kirjoitustavan. ' ' S a -
lamanterisota" on monilta osiltaan paradoksinen
ilotulitus, mutta kaiken pohjalla
on kuitenkin sellaisen kirjailijan
vavahduttava totuus, joka on tunkeutunut
syvälle meidän aikamme ratkaisev
i in probleemeihin.
Elämänmuotojen mekanisoituminen,
tunne-elämän surkastuminen ja näistä
johtuva uhka demokraattista oikeusjärjestystä
ja vapauden j a humanismin
aatteita kohtaan, jotka olivat hänelle
kalleimmat—siinä hänen kirjailijauransa
teema. Kuollessaan v. 1938 hän o li
48-vuotias. Hän oli j u u r i silloin kokenut
Munchenin petoksen, mutta ci nähnyt
toista maailmansotaa j a sen päättymis-vaineila.
Hdipä hei, serkkuni!
v.Mitä kuuluu suurkaupunkiin? Täällä
sataa vettä taivaan täydeltä j a ukkonen
jymähtelee pahaenteisesti. Tämä on
sitä tuttua huhtikuun ilmaa, luulen.
Kiitos kirjeestäsi, se ilahdutti minua
suuresti. Terveisesi olen välittänyt toi-vomustesi
mukaisesti j a pyytämäsi k u va
on kuulemma lähetetty jo sinulle . . .
Mutta arvaapa mitä! Jälleen sain
kortin .Anjalta, tuolta kultaiselta tytöltä
I Luulin ettei hän enää muistaisikaan,
mutta kyllä hän muistaa aina yhtä tarkalleen
täsmällisesti vuosi vuodelta.
Muistathan sinä Anjan, se pieni tummatukkainen
tyttö, j o k a käytti silmälaseja
ja^kävi meidän kanssamme iltakoulua.
.\nja on yksi niitä persoonoita, joihin
täytyy pitemmälti tutustua ennenkuin
voi päätellä pitääkö hänestä vai e i . Hän
on niitä tavallisia ihmisiä, joiden kauneus
on syvällä j a se tulee esiin sitä
mukaa kuin häneen tustustuu. Loppujen
lopuksi käykin niin, että i y y s i l l i -
nen olemuksensa jää varjoon kaikkien
niitten hyvien ominaisuuksien edessä,
joita hänen pienoiseen olentoonsa on
' kätketty.
Anjaan oli vaikea kiintyä, mutta k un
tämä tapahtui hitaasti ja astectlain,
niin hänessä tapasi fosiystävän j a hy-väätarkoitlavan
ihmisen. Muistathan
miten hän kävi sinunkin sairasta äitiäsi
tervehlimä.ssä usein, hoivaten häntä pienine
tuomisincen j a kohennellen hänen
kotoisia nurkkiaan avuksi heikolle äidillesi.
N i i n , tämä oli y k s i hänen ominaisuuksiaan.
Hän teki sen hiljaiseen vaatimattomaan
tapaansa. M u t t a paitsi tätä
on Anjassa yksi ominaisuus kaikista
t
1 f
1 . ' . ^?
'•'-•Hi
' f
'tl »52
-f?
'A
'Il
i
' 1-
fr.
LAUANTTAINA, T O U K O K U U N 8 P A I V A N Ä 1948 S I V U 3
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 8, 1948 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1948-05-08 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki480508 |
Description
| Title | 1948-05-08-03 |
| OCR text | illen raunioille 1780 isen intiaaniheimon. 1 Parkdale-kaupun- »teen ei paikalla oi-ikennelleet iL^jJeen itia siellä asumassa, lonna 1787 eaiisen' äkaupunkia alettiin sestä Fort Rouilies- Lu kaksitoista katu- •kkiin tehtiin 1794 Tvkmentin upse^ mies alkoi myöskin Ikoi asukkaita tulla i , hirsistä rakennet-äitä rakennuksia on Exhibition-kentäE rakennettu 1796, i siellä antaa hyvän lämä silloin tääDä. n ja rannan vililli ntario-katu itäisenä ta erämaata loppu-eudulla lisääntynjl i tori, jossa maalai-alittiin King-kadun 1 väliltä. Tällä to-ikset. kun oli joku yöskin toimitettiin lina suuren mielen-n kuten me meneffl-n häpeäpaalu, jota enemmistä rikoksis- - ^ennettiin sitten v.| sa otettiin kauppa-oli saanut itsemää-| kiluku oli kasvanut ungin oikeudet, jot-1 uksella valft-istettiin: . Toronto on siten | lanut kaupunki Ca-i ntossa 27 pnä maa-äänioikeus ia kau-valittiin kaksi sta alueesta. Kau-iVilliam Lyon Mac- ^ri King on hänen | n Front-kadun \-ar- .a, joka vielä n\t^| läosaan. liian pieneksi. l ' uH ilä ja se avattiin 13 2.500.000 döllarii talon rakentamista-ukseen yhdiiieuiä o r t a i n e e n j a t a u l * k a u p u n g i n ponrfS-o t o i s t a k a t s e l t a va , n . j c s s a k m - a t^ i l i j o i d c n i h m c t t e ht Capek oli Tshekkoslovakian sä ihmiset voivat elää rauhassa j a yh- 1 luvun niin rikkaan kirjallisen teistyössä. Kirja on demokraattisen ^ taustahahmo ja Masarykin j a paatoksen, läpitimkema ja siinä ilmenee i\-altavien ponnistusten j a v a i - Capekin kirjailijatoiminnan olennainen jidon tuloksena syntyneen t a - 1 edustavin kirjallinen persoonal- HäD oli kirjailija, joka herätti otien välisenä aikana eniten nvälistä huomiota. Capek oli depisten aatteiden läpitunkema j a teoksensa '-Keskusteluja ^Iasa- I^kanssa" on muistomerkki ihmisel-suuruus oli hänen laajakatsei-an ja hupiaanisuudessaan. oli ammatiltaan lääkäri ja 1 hän halusikin omistautua lääkä-iLsumukselle, ha,vaitsi häU; pian, että loikea alansa oli sanomalehtimies: jailijaura. Hän o l i enemmän k u in I t j j T e n t y n y t nykypäivien tapahtu- I anal.vsoiden jatkuvasti niiden l u - HJomia probleemikomplekseja. E n - kea hänt^ kiinnostivat luonnon- [iden j a t e k n i i k a n viimeisten saavu- I avaamat uudet näköalat. Ihmi-koneiden aikakaudella kuului hänen iinsä ja inhimillisyyden tulevai-jyhä enemmän demokratian läpitun-maailmassa innoitti hänen r u - oielikuvitustaan. Karel Capek onessa suhteessa verrattavissa H . feilsiin; ennenkaikkea näillä mo-la kirjailijoilla on yhtymäkohtia p-nisissa näkemyksissään. «1 Capekin nimen teki maailmanasi hänen kirjoittamansa utopis-draama "R.U.R.". Sen perus- [onsjTikkä, koska s e on tuskantäyt-v- astalause sellaista mekaanista bitä vastaan, j o k a uhkaa vieroit-jiliimiet luonnollisesta elämänryt-ia katkaista heidän yhteytensä älliin elämänlähteisiin. Myös' rKrakatit"-niminen teos protestoi [roimia vastaan, jotka hävittävät % d e n , j a osoittaa millä ko-fsjöhteisella selvänäköisyydellä C a - l a m m i a näköaloja. " K r a k a t i t" noitteli nykyaikaisen luonnon-oitettu V..1924. Se on romaani J5ta, sillä sen päähenkilö, » n Prokop o n keksinyt mielikuvien kimakkaan räjähdysaineen, |ty5eessä mikään muu k u i n atomi-byväksikäyitäminen. Hän [;«f*^jos hän paljastaa keksintön- ^•uuden, n i i n s e askel saattaa •^Hman tuhoutumista. T i - tuttu meille kaikille, jotka " D v ^ p i n . -^Krakatit" sisältää ^•nailijan humanistisen julis- _ ^ e n vetoomuksensa ihmisille millin Vallanhimo johtaa •«todellisesta inhimillisyydestä, j a ';^°tuukin siihen, että sellaisella: '^^eöj-väksi ihmisille j a joka ei • " ^ ^ . e i o l e mitään tarkoHus- ^ |o'sessa Capekin utopistises- [r'^, 'Ehdottomuuden teh- L '^'^} vaikutukset vallanneet P mielikuvituksen. Teos k u - J^/JoUvoi polttaa aineen niin »«ta vain ehdoton voi jää- ^apck haluaa sanoa, ettei minkäiinlaista ehdotonta R se ci kuitenkaan johda IT^''". vaan kirjailija pitää ,2?°^' että jokainen toimii •^«man rakentamiseksi, mis-l i n j a , symboolis-mieliku\ntuksellinen perspektiivi j a sellaisen miehen energinen huomiointi, joka on ankkuroitunut luonnontieteelliseen ajatteluun, mutta kuitenkin pystyy samanaikaisesti analysoimaan nopeasti kehittyvän tekniikan sosiaaliset seuraukset. Capek ei ollut mikään yksipuolinen nero.- Hänen monipuolisuutensa salli hänen poistua joksikin aikaa yhteiskun-takriitilliseltä havaintopaikaltaan ja y l lyttää lukijoitaan lauhkeilla maantuok-s u i s i l l a , idylleillä j a kirjoilla, joissa on n i in vähän ukkosentuntua j a räjähtäviä aineksia kuin *'Dasjenkassa", joka ^- sältää sarjan leikillisiä ja ystävällisiä kuvia fo-xterrierin elämästä, "Salamanterisodassa*". joka on hänen laajan tuotantonsa merkityksellisin teos, hän palasi jälleen utopian ja yhteiskuntasatiirin alueelle. Teos alkaa hy^-äntuulisella merimies-jutulla, missä kerrotaan määriläisestä kapteeni van Toshista, joka matkalla 'Sundasaarille löytää viimeiset elävät yksilöt esihistoriallisesta, ihmisiä muistuttavasta salamanterirodusta. Sala-manteriheimo elää suojaisessa Etelämeren saaressa ja kapteenin päähän pälkähtää hieno ja ennakkoluuloton ajatus, yrittää käyttää niiden ihmisiä muistuttavia ominaisuuksia j a sukelluskykyä suurisuuntaiseen helmenkalastukseen. Vieraillessaan kotimaassa hän onnistuu kiinnittämään ylimys G. H . Bondyn huomion tähän mielikuvitukselliseen yritykseen, sa}amanterisyndikaatti muodostetaan j a riisto alkaa. Salamanterit aseistetaan, jotta he voisivat puolustautua haikaloja vastaan. Salamanterifar-meja perustetaan pitkin Etelämeren rannikkoa, ne tuottavat halpaa ja korkealaatuista työvoimaa ja syndikaatti kukoistaa. Salamanterit lisääntyvät kuitenkin nopeassa tempossa ja lyhyen ajan kuluttua niiden lukumäärä ylittää moninkertaisesti ihmisten lukumäärän. Salamanterit eivät omaksu vain inhimillistä sivistystä, vaan myöskin koko ihmisten teknillisen tietotason ja soveltavat sen omiin olosuhteisiinsa. Sala-manterivaara kasvaa j a näiden vesielä-j i en hävittämiseksi muodostettu liittokaan ei onnistu tavoitteessaan. Lyhyen ajan kuluessa puhkeaa levottomuuksia k a i k i l l a maäb äärillä. Hyvin järjestetyt salamanterit nousevat kapinaan her-rojaan vastaan ja esittävät vaatimuksensa uusien rannikoiden luovuttamisesta käyttöön kaikille maailman hallituksille. Vaatimukset torjutaan, katastrofi on väistämätön ja valtava sa-lamanterisota alkaa. Laajoja rannikkoalueita räjähdytetään ilmaan. Veden asukkaat ovat julistaneet ihmisiä vastaan hävityssodan ja lopuksi toteamme, miten ihmiset • joutuvat pakenemaan korkealla sijaitseville seuduille, koska meri nielee alavimmat paikat. Kuten toteamme, on kyseessä eläinsatu, mielikuvituksellinen, mutta täysipainoinen, sen sisällys sivuaa meitä kaikkia. Katkera ennustaja haluaa korostaa sitä, että inhimillinen tekniikka, jos sitä käytetään hävittäviin tarkoituksiin,* johtaa kadotuksen jyrkänteelle. Capek on valinnut miclikuvitukscl- Sanomalehtimies Sleg^Leonidov selostaa tätä asiaa seuraavasti: Kukapa olisi tsaarin aikoina voinut kuvitella, että elokuvista muodostuisi jokapäiväinen ilmiö tundraseuduilla, samojeedien keskuudessa. Täiiän pieneen kansansirpaleeseen kuuluu 15,000 henkilöä, jotka pääasiassa elättävät itsensä poronhoidolla. Porot antavat heil le ravinnon, vaatteet ja jopa rakennusaineetkin heidän asuntoihinsa. N y k y i s i n samojeedien kansallisella alueella on useita elokuvateattereita ja tämän lisäksi elokuvakoneenhoitajiksi koulutetut samojeedit liikkuvat tundralla kollektiivitalouksista toisiin siir-rettävine elokuvaieattreineen. Viime vuoden aikana nämä kiertävät teatterit matkustivat y l i 2,000 kilometriä j a antoivat y l i 400 näytöstä. * Bodabo on varsin tunnettu paikkakunta — Neuvostoliiton kulta-alueiden keskus. Tämä rikas alue sijaitsee kaukana suurista kaupungeista — Irkutsk i in on matkaa l.SOO kilometriä j a kesäisin se on yhteydessä muuhun maailmaan jokiteitse. Tietenkin löytyy Bo-davossa elokuvateatteri, vaikka esiin- ' tyykin vaikeuksia sen varustamiseksi filmeillä. Sen jälkeen k u n otettiin lentoliikenne avuksi ,saa Bodabo tarvitsemansa filmit hyvissä ajoin. Kysymys on pulmallisempi kaukana taigalla työskentelevien metsätyöläisten— osalta. ^Nliten on menetelty, että nämä pieniin metsätyöleireihin hajaantuneet työläiset saavat nähdä elokuvia? Ammattiliitto ratkaisi kysymyWn siten, että se lähettää Uralin alueiden pääkaupungista, Sverlovskista hyvillä taiteellis i l la ja uutisfilmeillä varustettuja kiertäviä elokuvateattereita sinne. Täten uralilaiset metsätyöläisetkin säilyttävät yhteyden omaan maahansa ja sen kulttuuriin. Volgan j a Kaspianmeren kalastajat eivät hekään ole huonommalla puolella. Vaikka he joutuvat olemaan pitkiä a i koja kalanpyynnissä rannikolla, haluavat he nähdä elokuvia. Se onkin mahdollista, sillä kalastajia silmälläpitäen on konstruoitu erityinen " u i v a kulttuurin levnttäjä" — Josef Stalin"-niminen Vinnitsassa, Ukrainassa, on ensin r a k e n n e t t u a kylään voimalaitoksen kunnostanut saksalaisten hävittämän elokuvateatterin, johon nykyisin mahtuu 500 katsojaa. Elokuvakoneet luovutti U k r a i nan tasavallan elokuvaministeriö käytettäväksi. Kymmenet muut k o l l e k t i i v i - taloudet ovat seuranneet esimerkkiä. Valko-venäläiset, jotka eivät sulnkan jää jälkeen- ukrainalaisista, ovat omalla kustannuksellaan rakentaneet maaseudulle nelisenkymmentä, k u k i n 100-2000 paikkaista, elokuvateatteria. Monet Georgian tasavallan k o l l e k t i i - vitaloudet ovat «myöskin elokuvateattereiden rakennuspuuhissa. M u u a n kollek-t i i v i t i la Machareadzeräjon alueella, j o n - ' ka vuositulot ylittävät miljoonan, on rakentanut suuren elokuvapalatsin ja monet möut tilat ovat seuranneet esimerkkiä. Kylvö- ja sadonkorjuuaikoina on useita kiertäviä elokuvateattereita liikkeellä. * ( V. 194,5 oli Molotovin piirissä 16 maaseutuelokuvateatteria. Viime vuoden kuluessa niiden lukumäärä'lisääntyi 68. Useimmat elokuvateatterit saavat tarvitsemansa sähkövirran kylien voimalaitoksista. Moskovan piirissä lasketaan nykyisin toimivan 1,105 maaseututeatteria eli enemmän kuin ennen sotaa. Kuluvana vuonna tullaan ottamaan käytäntöön 300 uutta teatteria. Maaseututeatteriverkosten kehittämiseen kiinnitetään Neuvostoliitossa vähintään yhtä suurta huomiota kuin kaupunkienkin elokuvateattereihin. — Palkkatyöläiselle suom. E. 5. Muruja laiva, johon on sijoitettu elokuvateatteri ja puhenäyttämö. Laiva liikkuu pyyntialueilla j a näin kalastajat voivat nähdä uusimpia filmejä, nauttia esityksistä ja kuunnella luentoja. Tarvinnee tuskin mainita, että uiva kulttuuripalatsi on tervetullut vieras kalastajain keskuudessa. Maan eri puolilla rakentavat kollek-tiivimaanviijelijät elokuvateattereita o-maan laskuunsa. K o l l e k t i i v i t i la ' K i r o v" lisen ja symbolisen kirjoitustavan. ' ' S a - lamanterisota" on monilta osiltaan paradoksinen ilotulitus, mutta kaiken pohjalla on kuitenkin sellaisen kirjailijan vavahduttava totuus, joka on tunkeutunut syvälle meidän aikamme ratkaisev i in probleemeihin. Elämänmuotojen mekanisoituminen, tunne-elämän surkastuminen ja näistä johtuva uhka demokraattista oikeusjärjestystä ja vapauden j a humanismin aatteita kohtaan, jotka olivat hänelle kalleimmat—siinä hänen kirjailijauransa teema. Kuollessaan v. 1938 hän o li 48-vuotias. Hän oli j u u r i silloin kokenut Munchenin petoksen, mutta ci nähnyt toista maailmansotaa j a sen päättymis-vaineila. Hdipä hei, serkkuni! v.Mitä kuuluu suurkaupunkiin? Täällä sataa vettä taivaan täydeltä j a ukkonen jymähtelee pahaenteisesti. Tämä on sitä tuttua huhtikuun ilmaa, luulen. Kiitos kirjeestäsi, se ilahdutti minua suuresti. Terveisesi olen välittänyt toi-vomustesi mukaisesti j a pyytämäsi k u va on kuulemma lähetetty jo sinulle . . . Mutta arvaapa mitä! Jälleen sain kortin .Anjalta, tuolta kultaiselta tytöltä I Luulin ettei hän enää muistaisikaan, mutta kyllä hän muistaa aina yhtä tarkalleen täsmällisesti vuosi vuodelta. Muistathan sinä Anjan, se pieni tummatukkainen tyttö, j o k a käytti silmälaseja ja^kävi meidän kanssamme iltakoulua. .\nja on yksi niitä persoonoita, joihin täytyy pitemmälti tutustua ennenkuin voi päätellä pitääkö hänestä vai e i . Hän on niitä tavallisia ihmisiä, joiden kauneus on syvällä j a se tulee esiin sitä mukaa kuin häneen tustustuu. Loppujen lopuksi käykin niin, että i y y s i l l i - nen olemuksensa jää varjoon kaikkien niitten hyvien ominaisuuksien edessä, joita hänen pienoiseen olentoonsa on ' kätketty. Anjaan oli vaikea kiintyä, mutta k un tämä tapahtui hitaasti ja astectlain, niin hänessä tapasi fosiystävän j a hy-väätarkoitlavan ihmisen. Muistathan miten hän kävi sinunkin sairasta äitiäsi tervehlimä.ssä usein, hoivaten häntä pienine tuomisincen j a kohennellen hänen kotoisia nurkkiaan avuksi heikolle äidillesi. N i i n , tämä oli y k s i hänen ominaisuuksiaan. Hän teki sen hiljaiseen vaatimattomaan tapaansa. M u t t a paitsi tätä on Anjassa yksi ominaisuus kaikista t 1 f 1 . ' . ^? '•'-•Hi ' f 'tl »52 -f? 'A 'Il i ' 1- fr. LAUANTTAINA, T O U K O K U U N 8 P A I V A N Ä 1948 S I V U 3 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-05-08-03
