Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 12, 1953

              1.
•'Pii'?''
1 i
i;
i •
' f iSi
i>X7:-'.""'"_.?,v."-i-
1 ' ^s^- .
(KAUNOKlRJALUNm .VUKKOLEBTDL
UESKI, the only Ptonish Uterary weekly In (Tanada
Published and printed by tbe iVapaus Publishing Compw
Umited. 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Reglatered at thfe Post Office Departmenjf, Ottawa, as
^second class matter.
Liekki ilmestyy Joknlsen viikon lauantaina 12 sivuisena, r
sisältäen parasta lEaunokirJalhsta ji^ tieteellistä luettavaa.
TILAUSHINNAT: " YHDYS VALTOIHIN:
;1 vuosikerta . . . . . . . . . .$4.50
v6kuukautta . . . . . . . . . . 2.65
.1 TUOslkeBta. ».$3^
tf kuukauSta^jfs^v, V . . . V ÄiOO
8 kuukaitttä3?'iv'?t....;>; L2S
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta . . . . . . . . . .$5.00 6 kuukautta 2.75
ILMOITUSHINNAT:
75 senttiä palstatuuznalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-lemanilmoitus
$3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ia kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50.
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen.
JUekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
Kaikki LiekiDe tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja jä painaja: Vapaus Publishing Company Limi­ted,
100-102 Elm Street West, Sudbury. Ontario.
Toimittaja: J. W. Saari.
Asiämiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
L I E K K I
F. O. BOX 69 SUDBUBY, ONT.
'Näin joulun edellä tehdään tavallisestj kovasti mainostusta
kaikenlaisista tavaroista, joita tavanmukaisesti tämän seson-
- gin aikana tarvitaan. Koska meidänkin lehtiliikkeempie har­joittaa
varsinkin paperialan tarvikkeiden myyntiä, niin lienee
palkallaan mainita, mitä meillä on tarjolla joulua silmällä pi-
, ,, taen.
Luonnollisesti jp^lukort^^^^ ovat ensimmäisiä "yälttämättö-miä
pak>ja^ |otjiytarv;iiä^ lehtiliik-keessämme
tarpeellisen siiuri valikoima tyydyttämään kaik­kia
tarvitsevia. •
Jpululahjapaketteihin tarvitaan tavallisesti erikoista kääre­paperia,
mikä antaa erikoista joulun tuntua. Lehtiliikkees-sämme
on erikoisen kaunista käärepaperia, mikU myydään
, puolella hinnalla. Esimerldksi kolmen arkin pakkauksen hin­ta
on ollut 35 senttiä, nyt saa Itaksi pakkausta samalla hin­nalla.
Nämä paperiarkit ovat erikoisen kauniita ja miellyt­täviä,
joita voidaan suositella kaikUfc, jotka haluavat joiilu-lahjapaketteihinsa
kauniin käärepaperin.
Joulukuusen koristeita on myöskin huomattavan hyvä vali-ikoima
ja esimerkiksi kuusen valolaitteet myydään 25 prosen-
. itin alennuksella. Tämä on erittäin hyvä tarjous, sillä erikoi­set
sähkövalot, antavat erikoisleiman joulukuuseen.* Useita
muitakin koristeiksi kuuluvia myydään 1/3 alennuksella.
Nämä alennukset on hyvä pitää muistissa, sillä tavallises­tihan
; joulun aikana liikemiehet korottavat kaikkien tarvik­keiden
hintoja. Kaikista joululahjoista siis joudutaan mak­samaan
tavallista korkeammat hinnat ja sama pitää paik­kansa
myösk tarvikkeisiin nähden, joita
jouluna tarvitaan. Lähellä olevat vt>ivat itse persoonalcohtai-sesti
käydä lehtiliifcke^ssämme valitsemassa iipitä tarvitsevat
. ylläluetellubta ja kauempana olevat voivat tilata tarvik-keensa
kirjeellisesti.
Joululahjoja on myöskin lehtiliikkeessänime myytävänä,
'kuten maalauksia, suklaalaatikoita, lompakkoja jne. Monet
lalyanmie ovat erittäin käytän ja kaikUle s(|pivia. Käy­kää
siis tutustumassa varastoomme, varmasti löydätte yhtä
ja toista, mikä ratkaisee lahjaprobleeminne.
JLisäksi on vielä saatavana levyjä sekä kirjallisuutta. Joulu-lehtemme
"Joulii 1953" on vastikään ilmestynyt ja Tasku-kalehteria
on myöskin saatavana. ^
Joulutarvi^eita siis tarvitessanne" voitte kääntyä lehti-liikkeemme
kirjakaupan puoleen ja sieltä löydätte yhtä ja
toista tarvitsemaanne tavaraa — toisia lajeja puolta halvem-maila
kuin muualta, kuten edellä ilmenee. Käyttäkää siis
!hy\Ȋksenne palvelustamme.
* * «
Kilpatehtäväämme on tullut paljon vastauksia ja enimmät
niistä o\'at oikem, mutta huomattava osa on väärinkin. :Mut-ta
niinhän se aina on. Julkaisemme tuollaisia pikku askarte-luja^
aina silloin tällöin — mikäli saamme sellaisia käsiimme.
Jos jollain lukijalla sattuu olemaan, niin ottaisimme ne kiitol-lisuudella
vastaan. Tämä tehtävämme on erittäin helppo
näin aluksi ja maistiaisikki, mutta ehkä vielä tulee koviakin
pähkinöitä purtavaksi, joiden kimpiissa saavat alynystyrät
askarrella enemmän ja kuumeisemmin.
Liekin joulunumeron valmistelu on ollut käynnissä jo jon-
3dn ajan. Tervehdyksiä on tullut melko runsaasti ja myös-lun
erikoiskirjoituksia juuri tähän numeroon. Kaiken toden-
Jean Sibelms^ kautta maailman tunnet­tu
suomalainen säveltäjämestari, täytti
88 vuotta viime tiistaina.
VILJO'VIRTANEN:
Tuskien tlellil^
Äiti ja lapsi tiellä astuu,
. heil' kohtalo suonut, osan on vieron; ,
kyynelvesistä silmä kastuu,
kun Sstuvat tietä tylyä mieron
ori taival niin pitkä ja loputon.
Leipää, äiti, lapsi jo pyytää,
vain huokaus äidin> rinnasta saa,
poskelle kyynelen kylmyys hyytää,
kuin hienoin helmi se.kimaltaa.
s— Omat huolensa äiti jo unohtaa.
Ja lastaan hän rinnoilla hoivaa, .
se kaikki mit' kohtalo jälelle jätti,
— elon orjuuteen, tuskihin maan
kun armaisen toverin tuoni otti —-
kerallaan toivehet multaan peitti.
Äiti lastaan hoivaa' ja vaalii,
hymy vaik* silmässä kyynel kiiltää,
ryysyjä pienoisen verhoksi haalii,
vaik* tuulet ja tuiskut itseä viiltää.,-. :
— On huoli hänen vain pienoinen tää.
Päivät ja vuodet näin astuvat tiellä,
ovelta ovelle etsien suojaa,
— Sortuvat, kaatuvat polulla siellä,'
ei auta taivas, usko ei hioja. — r . ^
— Vain kuolo on ainoa lohdun tuoja.:
— Ah, näin miksi osa. o«,
osa köyhäny kurjan tyly ja kiero,
hän luotu eikö 00 valohon? ^
— Miks* osallaan ompi nälkä ja miero,
kun toisilla elo on huoleton? —
Mainostusta hanMtaan
monella tavalla
Holljnvobdilainen filmitähti June Ha-ver,
josta sensatiolehdet pitivät jokin
aika sitten niin suurta hälyä, päätti jät­tää
$3,500 viikkotulpnsä^ ja hautua
i luostariin. Nyt hän on kuitenkin pa­lannut
takaisin HoUyvvoodiin ja sanoo,
että huono tervejrtensä esti hänet rupea­masta
nunnaksi.
Joka tapauksessa tämä uskonnolli­seksi
heittäytyminen oli erittäin h5rvää
mainostusta Mnelle.
näköisjrydeir mukaan ei joulunumerosta
kuitenkaan tiile kahta osaa isomjii;
mutta onhan siinäkin jo kokoa.
Joulunumeroa on myöskin tilattu
Suomeen huomattavasti. Tämä onkin
kaunis tapa, sUlä joulunumerossa ole­vien
yksityisten tervehdystenkin kan­nalta^
katsottuna on erittäin hauskaa
varmaankin monelle lukijalle Suomessa
löytää Liekin joulunumeron palstoilta
vanhan tuttavansa nimi ja osoite. Tällä
tavalla on monasti käynyt niin, että en­tiset
h\'\'ät tuttavat, jotka eivät öle vuo­siin
kuulleet toisistaan^ ovat taas pääs­seet
kosketuksim toistensa kanssa mo­lemminpuoliseksi
iloksi ja huviksi.
Lopetamme siis tällä kertaa tähän ja
r>'hdymme valmistamaan Liekin joulu­numeroa
— mikä onkin jo seuraava nu­mero!
- UnoMettuja keksintöjä
"rpRÄÄSSÄ vanhassa kirjassa kerrotaan, että niuuaa
-'-'työläinen muinaisessa Roomassa, keisari Tibe"
- aikana, oli valmistanut 'palasen lasi^, jota saattoi t
Tiberius kutsutti luokseen miehen ja keisari koetti h A,
saada lasipalasta rikki. Suuttuneena hän heitti sen laS
Käsityöläinen otti lasipalasen ylös ja alkoi taivuttaa siQ
. leen suoraksi, aivan kuin kuparilevyä vasaroidaan jäUeen]
saiseksi. Tiberius kysyi nyt, kuinka mies oli menetellvti
laista lasia valmistaessaan, mihin tämä vastasi^ttä se oli]
laisuus, jota hän ei tahtonut paijastaa. Silloin määräsi
rius .miehen teloitettavaksi peläten, että kulta ja hopea
liettäisivät arvonsa, jos tuollainen taito tulisi tunnetuksjl
Tämä juttu oHf roomalaisen historiankirjoittajan PM
sen kertoma, joka lisää', että särkymättömän lasin valmisti
taito oli todella keksitty Tiberinksen hallitusaikana.
Pliniuksen merkillinen väite on antanut aiheeii moni
laisiin arveluihin, ja useat ovat ^ luulleet, että julma keisari J
siaankin surmasi suuren keksijän. Kuinka tämän asian
lieneekään, se vain on totta, että keksintö meni hautaan'
sijansa mukana. Mutta onko ajateltavissa, voidaan kysj
, että\^joku olisi niin itsepäinen, että hän valitsisi mieluuini
kuoleman kuin keksintönsä julkaisemisen? Tai onkoyle
s ä mahdollista, että tuollainen suuri keksintö voi pysyä
iassa^? Vastaus molempiin kysymyksiin on varmaan mw
teinen. Mitä viimemainittuun kysymykseen tulee, niinäl
on elävänä esimerkkinä m.m, muuan ranskalainen
joka keksi erään lääketieteelHsen kojeen ja säilytti sitä
kunsa tietona pitkän ajan. ^
Taiteilijat ovat jo kauan olleet selvillä siitä, että va
mestarit'tunsivat paljon paremmin värien sekoitustaidon kij
nykyajan maalarit. Muuan englantilainen vietti kaksitoig
-vuotta Venetsiassa päästäkseen perille Tizianin salaisuudssl
Tizian on kuuluisa tuoreista, elävistä väreistään, jotka oi
pysyneet muuttumattomina vuosisatojen ajan. Suuri
IariWhistler ymmärsi tämän. Muuan skotlantilainen md^
^ mies, joka tuli häneltä tilaamaan taulua, sanoi: "On sunilli
ta nykyaikaisissa, tauluissa se, että värit haalistuvat niin pia
«Sadanvvuoden kuluttua on meidän aikanamme maalattu
lu tuskin alktiperäisen näköinen." "Niin on asia", san
: WMstler, "ja se on meidän ainoa anteeksipyyntömme jä
maailmalta.'^ Mutta jos niin sanotut vanhaiiajan mestaj
olisivat olleet vieläkin taitavampia, saamaan ,värinsi säilj
määnj niin jhe kuitenkini olivat^^unareita, esim.
Iäisten rinnalla. Näiden seinämaalauksissa on sellaiset vä
jotka ovat pysyneet kirkkaina kautta vuosituhansien.
iKaschmir-liinat ovat sellaisia harvinaisuuksia, joita yal
aniharva näkee eläissään. Näitä kallisarvoisia liinoja valral
tavat Himalajan juurella sijaitse^-an Srinigarin kylän naisj
eivätkä he ole vielä tähän mennessä ilmaisseet kenellekä^
niiden ihmeellisen kudonnan ja värien valmistuksen salaisuu
ta. Näissä väreistä tiedetään ainoastaan, että ne valmisti
taan kasveista- mutta niiden omalaatuinen kauneus ja kestj
vyys jää varmaan ikuisiksi ajoiksi muille ihmisille tuntema
tomäksi. "
' T a i ottakaamme esimerkiksi metallit! Englantilaiset kir
git kultaavat kaikkltyövälineensä työskennellessään Intinsd
sillä muuten rie eivät kestäisi ilmaston syövyttävää vaikj
tusta. Ristiretkien ajoilta on kuitenkin säilynyt muutad
teräsesineitä, joihin aika ei ole pystynyt jättämään uiinkääj
laista merkkiä! Sellaista terästä ei enää pystytä valmistj
maari. Sen valmistuksen salaisuus on kadonnut!
Kun Antonius Stradivarius ummisti silmänsä v. 1737,
viulun valmistustaito saavuttanut huippukohtansa. Sen ja
keen ei ole pystytty tekemään tähän soittimeen pienintäi
parannusta, tai paremmin sanoen — niin hienoja viuluj
kuin Stradivariuksen tekemät olivat, ei ole sen koomn^
osannut kukaan muu valmistaa! /Hienoinkaan tekniikan edi^
tysaskel ei ole tehnyt mahdolliseksi jäljentää vanhaa mestar
viulua! On otaksuttu, että näiden viulujen äänen erikoislai
tuinen hienous johtuisi lakkavernissästa, sillä niissä olevo
lakkavernissaa ei enää pystytä valmistamaan.
Bostonin/museossa on.faaraon sormus, jonka kivi onJij^j
kan.rahän suuruinen. Siinä o^ jota voidaan lun
vain mikroskoopin- avulla. Parniassa on tavallisen suuruine
sormusi^jossä on Herkuleen kuva. Suurennuslasin avulla v|
erottaa eri lihakset ja laskea silmäripset. Cicero vakuuttaj
että hän on nähnyt koko Iliadin kirjoitettuna nahanpalaselij
jonka sa:attoi kääriä kokoon ja pistää nähkinänkuoreen
kokospähkinän, vaan tavallisen! Kaikki tämä näyttää to^
tavan sen puoleste, että entisajan ihmiset tunsivat mikroso|
pin, ellei heUlä ollut 500 prosenttia parempi näkökyky Kuy
meillä nykyajan ihmisillä.
Eräässä . vanhassa kirjassa kerrotaan, kuinka
Fontana paavi Sikstus V:n aikana pystytti egyptiläisen o o|
Uskin. Obeliski oli Tuotu Rooman keisari Caligulan aikan J
se oli noin 36 metriä korkea. SeUaisen pystyttämistä arve J
ensin jättiläismäiseksi yritykseksi, vaikeaksi ja vaaralUs >
sen\^oksi, että oli unohdettu lie välineet ja työtavat, joi
tisajan insinöörit käyttivät. Sikstus V lähetti P > 7 " " ^
roopan etevimmille matemaatikoille ja pyysi hdta te
ehdotuksen suunnitelman toteuttamisesta. Hän sai \
taa vastausta. Näiden joukosta valittiin napolilaisen a
tehdin Fontanan ehdotus. Itse patsaan pystyttäminen
inne
cX sennäit, et
^tamista! Sinul
fct^ ja sittenkin
• ' jtti ^^a^ha Säi
^hampaaton
»jfe^kouraisi ta^l
llourailinen piem
»^gsi enää peliiö-p^
iniehet pelasi
t eivät,kolikot, pi
ja tuota '
.hän.eiottaisiul
Egtaskusta.
ajassa- tiosi myö
patto-poika oli
en-menettäessäa
a lännen harvfs
trarhpin t
Istus istahti Mike
Eän vaunun nurki
itaan,^^goön" (vi
E tnaisteltiin ahkei
liedelleen korttia
En aavikko-laivaa
Ij käryävän lyhdyn
pnpikaan heistä:
t l sflmäparia, joka
K aikaa pimeästä
Ejöton oli syttyn
|tf;kuufc^^
jifsiUä viini oli saai
^löjityn^än; ja^a
syyskuun 10 pär
llj-^ kuolemanrängaj
lyt-kaupungin p
ita paikan lähist
i-huuteleinasta.- 1
|inidien-ja 140 hev
i^paikalle, mihin ob*
i^oU Fontanarak
korkeata tornia
köysillä jar-talj
li ja Sikstus V anto
lontanalie 2^000 tuk
leen.
[Mutta-muinaiset egy
it -tämän obelisk
Itäneet sen 300
alaiset kuljettivat s
i kertaa pitemmän- iii
[jäästä unohdetusta k
seuraavalla tav
itaaisessa. asiakirja;
Lontoossa puhkesi
äuntaita vasten^yysk
ja levisi uskomatt
lähtöpaikastaan va
Puddmg Lanen vie
:Joutm ensimmäiseksi li
ja mitä vastahakoisir
itari James Hicb
oli osoittanut ^si
tuntoa jäämällä iLt
ruton -raivotessa siel
m salaisen keks
Tämä keksintö oli
iti suunniteltu a^
ja väärentä
i^, joilla oli valtiollis
I^tteeri oli keksinyt
jonka erinomainen
tisyys olisi vanna
le,sekä kunniaa, että
'olisielänyt aikana, jo
osannut antaa arvoa 1
tunnustus, minks
^toi, oli hänen ni
'^iibn maisteriksi,-ji
sai paikan post
^«osastolla. Tämän
oli kirjeiden sensi
""y^enalaisten kirjeide
Jotta voitaisiin pa
' oe olosuhteet, joid
r^? teti keksintönsä,
r^^^^^maikoihmeii
7^ ^firje kirjoitettun
Sitten^MUe