Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 2, 1954

              (KAVNOKIRJALUNEN VUkKÖ^^I^^
UXKEl, the only Finnlsb Ut«ituTW^«ö^iSif5^^
PnUlilied and printed by the Vapa»w P ^ i f l j ^ g g » ^
y j t i t J M i lOO^ica Elm.Street We8t^Bu<ttru5F^Ofl«B^
Begistered at the Post Office pei»rtmwtr ^^gsig^^
aeoood clasa matter.' * i. "
Liekki ilmestyy jokikisen viikon lauantaliia- j a v i^^Ä^
parasta kaunokii-jalljsta ja tieteetiiii^M^^-^ - ^
TILAUSHINNAT: ^ yHDYSVALTOHTOfi
1 tuoslkertiL *., ^Kfi^ '
• kuukautta . . . . ^ . . . 2J» 6 l^n^autt».
f kuukautta.-.—\,.yl3Kfl/i. • .".T,.
SUOMEEN JA iiiJoiJM^v^ '-Ki}:'-:^
1 vuosikerta ..1^.00 « kuukautta ..v...-..;r3L75 .
ILBfOITUSHINNATt - . r
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilm^Uus $3J)0. Kuo? *
leoianUmoitus $3.00 Ja sen yhteydessä Jul@**ÄVa totjÄto^
värsy $1.00 la kiitos $2.00 Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50, .
Xrikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. TiIapäifilimoItta|ien :
oq lähetettävä maksu etukäteen.
.Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettavar
icaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Oompany Limited:
Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishins obmpany Limi­ted.
100-102 Elm Street West. Sudbury. Ontario.
Toimittaja: J. W. Saari.
AsiamiehiUe myönnetään 15 prosentin palkkiQ. ^
L I E K K I
P. O. BOX •$ SUDBUKZ. ONT.
HILMA MARIA:
Olin nuori
OLIX nuori, haaveet ja toiveet
'ne mieleni riemulla täytti,
'Olin nuori, en elämää ymmärtänyt
vaan kaikki niin kauniilta näytti.
^Uli miehuusikä ja haavehet
^alkoi mielestä poies jäädä,
tuli elämä etehen totena,
.ei leikkiä aina se siedä.
[jz^täi elämä kovana — pakoon ei
: pääse,
:* eteenpäin on mentävä vaan,
_ lv4ikka luulet tuimat myllertää
^ piin; toivo löytää on satama,
: Elon taistelu joskus kovaa on,
' -vaan vanhuus kun saavuttaa
saa muistella aikoja menneitä
ja taistoja tuimia.
Elon taistossa moni on sortunut
jo keski-iässä aivan,
toiset taas vanhaksi elivät
läpi tuskien ja vaivan.
Vaan rehellinen jos luokallesi
sä olet ollut aina,
ei vanhuus, muistot katkeratkaan
sun mieltäsi koskaan paina.
m ^ mä % I l X E£<nnnnäattyyss ssaaaavvuutteett tu taas oimituksen kulmasta p - - - ^ ^ - ^ ^
Tällä numerolla aloittaa lehtemme 19. vuosikertan­sa.
Yksi vuosi taas on vaipunut menneisyyteen iloi­neen
ja suruineen. Uusi vuosi alkaa, mutta kuinka
suurimeiicityksellisiä asioita tapahtuu sen aikana, sitä
enune vielä tiedä. Sen kuitenkin tiedämme, että.kulur
neen vuoden aikana tapahtui paljon tärkeitä asioita,
joista ehkä tärkein oli Korean sodan loppmninen.
T..*«ui«; *^i*^^-tällä numerftlja, 19.
vuosikertansa. Tämän 19 vuoden aikana on tapahtii-nut
paljon. Tähän aikaan sisältyy maailmanhistorian
suurin ja verisin sota, jossa miljoonat ihmiset menetti­vät
henkensä, kotinsa ja omaisuutensa. Vaikka tämä
aika on ollut merkityksellinen monessa suhteessa
maailmanhistoriaan, niin se on ollut myöskin merkil­linen
Liekin "elämässä". L.ehtemme ilmestysmiskau-della
on tapahtunut lukuisia merkkitapauksia, on ta-
.pahtunut nousuja ja laskuja, mutta eteenpäin on kui­tenkin
menty ja Liekki on saavuttanut valta-as^eman
tämän mantereen suomalaisten keskuudessa kaunokir­jallisena
lehtenä. Ja se on paljon. Liekki on omalta '
osallaan piirtänyt vaon suomalaisten kulttuurielä- Lähes 1,000 vuotta vanha
mään, se on harjoittanut monista aloittelevista kynäi- riitajuttu selvitetty
Eräs saksalainen nälkätaiteilija, jon­ka
taiteilijanimi on Heros, saavutti
äskettäin uuden ennätyksen alallaan.
Heros asettiii elokuussa erikoisraken-teiseen
lasilaätikkoon lyödäkseen oman
76 vuorokauden ennätyksensä. Tämän
ennätyksen ylitti kuitenkin muuan in-tilainen^-
joka^saastqsi ^ vuorokautta
ja yhden tUnnin.
^aijtiotk 30 kilon painon menetyksestä
ja korkeasta kuumeesta huolimatta tun­si
Heros voivansa olosuhteisiin nähden
hyvin, kun hän poistui '"vankilastaan",
missä hän oli istunut 80 vuorokautta ja
S tuntia.
Keväällä Heros aikoo asettaa arvoni­mensä
peliin tarjoamalla mahdollisille
arvonimen tavoittelijoille yhteisen oles­kelun
lasilaatikossa nähdäkseen kuka
kestää kauimmin.
Iijoista varmoja kynänkäyttäjiä ja ennenkaikkea — se
on suurelta osalta tyydyttänyt sen kaunokirjallisen
lukemisen tarpeen, mikä suomalaisilla lukuhaluisilla
ihmisillä on ollut.
. Tässä onkin lyhyesti sanottuna se, mistä kaikki
l i i d i n ystävät saavat olla ylpeitä. Selvää on, että
mikään lehti ei voi täydellisesti tyydyttää kaikkien
lukijain haluja, sellaista sanomalehteä ei^ole vielä
perustettukaan. Mutta tyydyttää lukijakuntaansa
edes suurin piirtein, se on jo suuri saavutus. Liekistä
löytää jokainen jotain mieluistaan luettavaa. Kukaan
ihminen ei koskaan lue sanomalehdestä jokaista lukua,
vaan hakee mieluistaan luettavaa ja lukee sen. Näin
ollen siis Liekistäkin löytyy mieluista luettavaa kai­kille.
Liekin ystäviä on paljon. Toiset heistä levittävät
Liekkiä» puhuvat sen puolesta, toiset taas uhraavat
Muuan historian vanhhnmista oikeus­riidoista
on nyt saatu ratkaistuksi, kun
kansainvälinen tuomioistuin määräsi
Englannin kanaalissa sijaitsevat Min-uiersin
ja Eerehousin pienet saariryh­mät
Englannin haltuun.
Saariryhmien alueilla pyydetään pää­asiallisesti
oistereita.
On olemassa kolmenlaisia avioliittoja
— kokeilumielessä, seurustelumielessä
ja tappella-loppuun-asti-mielessä.
paljon siunauksellisempaa ja tulok­sia
tuottavampaa. Monen ihmisen
tdivomukset ja unelmat hautautui­vat
viimeksikuluneen vuoden mu-aikaansa
ja energiaansa kirjoittamalla siihen kerto- kana, mutta toivokaamme, että uusi
muksia ja runoja — siis jokainen toimii omalla saral- vuosi on jokaisessa suhteessa me­laan.
Emme tällä tarkoita sanoa, etteivätkö kirjoitta- nestyksellisempi ja onnellisempi
jatkm levittäisi Liekkiä ja puhuisi sen puolesta ja taas kaikille ihmisille. Jokaisen oikea-
J^!"''.?.^^^.'''.' tavallisestihan aina puhutaan ky- mielisen ihmisen toivomus uudelle
naihjoista ja levittäjistä erikseen, vaikka todellisuu- vuodelle lähtiessämme tietysti on
dessa he ovat yhta ja samaa joukkoa, sitä uskollista ja
väsymätöntä joukkoa, mikä on tehnyt Liekistä sen,
mikä se tänä päivänä on — halutuin suomalainen lehti
tällä mantereella.
Siis kaikille Liekin ystäville kuuluu erikoinen kii­tos
työstään Liekin hyväksi. Kun näin uudelle vuo-d^
le lähtiessämme monastikin teemme erikoisia
uuden vuoden lupauksia, niin sisällyttäkäämme niiden
joukl^oon myöskin lupaus tehdä työtä yhä enenevällä
tarmolla Liekin hyväksi tulevan vuoden aikana. A l ­isiamme
myöskään unohtako työskennellä tarmok­kaasti
rauhan hyväksi tulevan vuoden aikana, sillä
^rauhanomaisissa oloissa työskentely on ihmiskunnalle
se, että rauhanvoimat kaikkialla
maailmassa saisivat yhä enemmän
kannatusta ja että maailman kan­sat
pääsisivät ratkaisevan askeleen
kohti lopullista rauhaa ja turvalli­suutta,
mitä ilman on vaellettu mo­net
vuodet.
Tässä mielessä toivotamme kai­kille
Liekin ystäville onnellista
uutta vuotta toivoen hartaasti, että
uusi vuosi olisi todella onnellisempi
kuin ne vuodet, mitkä olemme
taaksemme jättäneet.
St*a' V
TaitavimmM purjehtijat
MA A I I M A N kansojen asuttamisen tiellä ovat inöret
olleet suurempana esteenä k u i n mantereet. Jat­kuvaan
vaellukseen tarvittiin aivan erikoisia kulku­neuvoja.
Monien alkukantaisten kansojen ei ole mil­loinkaan
onnistunut uhmate meren majesteettia, kun
taas muut — milloin maantieteelliset edellytykset ovat
olleet suotuisat — ovat-ratkaisseet probleeman yllät­tävän
taitavasti.
Vaikka meri onskin t;arjonnut vaikeimmat esteet, on
se myös antanut tilaisi^idenmitä laajimpiin vaelluk­siin.
On voitu todeta, että alkukantaisten kansojen
merenkulku on keskittynyt; vain lahtiin ja vuonoihin
tai rannikoille, joissa on runsaasti saaria, mitkä puo­lestaan
ovat edistäneet asutusta.
Australiassa ja Afrikassa, joissa rantaviivat yleensä
ovat-tasaisia^ ei minkäänlaista merenkulkua ole luon­nonkansojen
keskuuteen kehittynyt, eräitä pieniä
jDoikkeuksia lukuunottamatta. Afrikan mantereen
valtava ulottuvuus ei mitenikään^ vastaa rantamuo-dostuksen
kiintoisempaa vaihtelua.
Etelä-Aasiasta sen sijaan työntyy mereen kolme
niemimaata, joista Taka-Intia on poikkeusasemassa,
kun taas Malakan niemi ulottuu suoraan Sunda-meren
saaristoon. Näin ollen tämä niemimaa esittää samaa
osaa kuin Kreikan ja Skandlnaavian niemet Euroo­passa.
Varmuudella voidaan olettaa, että malaijilai-nen
ja polyneesialainen vaellus on saapunut lännestä,
Aasian mantereelta, jossa väestönsiirtymiset ovat kos­keneet
kaikkia osia.
Ei edes silloinkaan, kun kansa on saapunut ranni­kolle,
ole paine aina pysähtynyt. Seurauksena on ollut
tetkiä merelle, mikäli maantieteelliset olosuhteet sen
ovat sallineet. Tiedetään, että vanhimmista ajoista
asti väkeä Etelä-Aasiasta on tunkeutunut pohjoisesta
etelään, joskaan varmaa ajankohtaa ei voida määrätä.
Ne eivät myöskään ole tapahtuneet yhdellä iskulla,
vaan hiljalleen, vuosisadan kuluessa.
Sundasaaret muodostavat sillan Etelä-Aasian ja
Oseanin välillä. Joukko saaria sitoo Oseaniassa usein
suursaaria toisiinsa. Pienemmät saaret ovat kuin k i ­viä,
joita on upotettu puropn ylimenon helpottamisek­si.
Ja ellei saaria ole välissä, niin auttavat merivirrat,
jotka ylldessä tuulien mukana helpottavat siirtymistä,
li^jtcn ^ksinäiaien: joktn saarrxjseaiiissa ttlnluu^h ole­van,
niin voivat-sattuma ja tuulisuhteet viedä sinne
inhimillisiä olentoja.
Ei^mikään alkukantainen kansa ole tehnyt niin pitkiä
retkiä kuin oseanialaiset. Pääsiäissaari idässä, kenties
Etelä-Amerikan länsirannikko, Sandwich-saaret ja
Hawaiji pohjoisella pallonpuoliskolla ja Uusi Seelanti
eteläisellä muodostavat heidän vaellustensa rajan.
Monet tutkijat ovat jo viime vuosisadan alussa to­denneet
etelämerensaarelaisten suunnattomien mat­kojen
pituuden. Tohtori Lang huomasi 18304uvulla*
Etelämerellä alueen, joka oli laaja kuin Rooman valta­kunta
sen laajimmillaan ollessa, mutta jonka asukkaat
puhuivat samaa alkukantaista 'kieltä ja olivat tavoil­taan
y l ^ ^ alkeellisia. Monesti ovat alkuasukkaat ehkä
vain aikoneet lähteä lyhyelle meriretkelle, mutta ajau­tuneet
merivirtojen ja tuulen viemänä muille saarille.
Tyynen meren asutus on sitäkin merkillisempää,
kun sen ovat suorittaneet luonnonkansat alkeellisin
venein. Maassa tapahtuvat alkukantaiset kansain­vaellukset
helposti, ne ohjaavat itsensä. Mutta meri­matkoilla
on kulkijain tyydyttävä siihen ravintoon,
mikä heillä sattumalta on mukana.
TutkimusmatkaiHja Turner, joka kauan oleskeli
Tyynen meren länsiosissa, tapasi Vatessa olentoja, jot­ka
olivat kotoisin Tongasta, mutta jotka vasten tah­toaan
olivat ajautuneet sinne. Samoin hän eräällä
toisella saarella tapasi polyneesialaisia, jotka olivat
sinne ajautuneet.
Englantilainen tutkimusmatkailija J . Williams ajau­tui
kerran aluksellaan 1600 km:n matkan. Kerran hän
laivallaan vei toiselta saarelta toiselle sinne ajautu­neita
alkuasukkaita, jotka pienessä kanootissa olivat
tehneet 200 kmm matkan. Monista muistakin yhtä
ihmeellisistä retkistä tiedetään kertoa.
Eivät siis vain maissa alkukantaiset luonnonkansat
liiku nopeasti ja hämmästyttävän taitavasti. On suo­rastaan
ihmeellistä, miten raihnaisilla aluksilla mat­koja
on tehty valtavien merenselkien etäisyyksiin.
Miten yksinkertaisilta heidän kanoottinsa vaikuttavat­kin,
ovat ne kuitenkin mestarin käsin tehtyjä. On
myös muistettava, että hyvin alhaisilla kulttuurias-teilla
on veneenrakennustaito ollut paljon korkeampi­tasoista
kuin myöhemmin.
Merenkulkutaito ei kuitenkaan ole ollut yhteistä
kaikkien kansojen keskuudessa. Se on paikallista ja
maantieteellisistä tekijöistä riippuvaa. Luonnonkan­soista
ovat Etelämeren kansat olleet kaikkein kor­keimmalla
tasolla merenkulun alalla.
Saksalainen sosiologi Openfaeimer väittää, etteivät
Lauanlaiiuu iaauiakuun 2 pilväna. 1954