1954-07-17-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Muta la-a ei ollut pelkästään rikuitte.
yUinoikeutena. iCiylgt s«uvat
jonkinverran tasta yieOisyydes.
ti ku ^ järjestettiin yleisiä kylpylöitä.
Saffä vleiset kylpypaikat l i ^ t y i v ät
iun kaupungin rikkaus Ja loisto kasvoi,
tunnes Tiberiuksen laUituksea aikMia
JAROa-.\V H.\SHEK:
oli yksistään Roomassa lähes 900 yleis-ti
ja yksityistä kylpylää. Yhtäkään kotia
ei pidetty asianmukaisesti varustettuna
ellei siinä oUut ^ i v i a kylpyhuo-neistoja.
Keisarit kUpailivat toistensa
tanssa siinä kuka voi j ^ t y t t ä ä suurifti-man
ja loisteliaimman laitoksen. Tästä
iohtui, että tehtiin suunnattomia rakennuksia.
Eikä niissä ollut pelkästään kyl-pyhucneistoja
vaan myös voimistelualo-
]i kirjastoja ja vieläpä teattereitakin.
Niille, jotka eivät välittäneet näistä, oli
varjoisia pylväistöjä kävelyä varten, samoin
kun myös gallereita ja keskustelu-huoneita
joissa filosofit luennoivat ja
kirjailijat lukivat omia teoksiaan. Kylpylöistä
tuli yhdyskunnan sivistyskeskuksia
mikä perinnäistapa on säilytetty
nykyisissä vesiparantoloissa.
Xämä kylpylät olivat todellisuudessa
kylpysiirtokuntia. Eräskin nibtä käsitti
yli 25*0 hehtaarin alueen ja siellä oli d -
laa 3,200 kylpijälle yhdellä kertaa. Dio-cletian
uksen sanotaan rakentaneen näistä
suurimman ja kauneimntan. 'Dulopin
mukaan erääseen, tällaiseen kylpylaitokseen
sopi 18.000 kylpijää 3^täaikaises-ti.
Alkuperäisten rakennusten suuria
jäännöksiä on vieläkin nähtävissä. Eu-sebiuksen
mukaan ne saatiin valmiiksi
vuonna 302 ja hänen mukaansa ne rakennettiin
etupäässä kristittyjen muodostamalla
pakkotyövounalla kymmenennen
ja viimeisen vainon aikana. Kerrotaan
että 10,000 kristittyä sotilasta
tuomittiin työskentelemään niiden rakentamisessa
seitsemän vuoden aikana,
kunnes ne saatiin valmiiksi, ja sitten ne
jotka jäivät henkiin ja pysyivät uskollisina
uskonnollisille vakaumuksilleen
surmattiin julmalla tavalla. Seneca kirjoitti
niiden uskomattoman hienoista koristuksista,
sanoen, että "me olemme
päässeet sellaiselle ylellisyyden asteelle,
että me halveksimme astumista niillekään
muulle kuin kallisarvoiselle kivelle".
Cameron pystyi kuvailemaan näitä
kylpylöitä ylen kiittävin sanoin. M i kään
ei voisi ylittää matalien korkokuvien
voimakkuutta ja komeutta — harvinaisemmat
marmorit, kallisarvoiset
maljakot, ainutlaatuiset pronSsikuvat,
mitä hienoimmat pylväät ja kuvaveis-tokset
parhaimpien taiteilijoitten valmis-tamine
kultauksineen ja kuvakoristuksi-neen.
Kaikki nämä olivat koristamassa
palatsimaisten rakennusten sisustaa.
Encyclopaedia Britannica kuvailee
heidar kylpemistapaansa seuraavasti:
kylpijä riisuutui ja jätti vaatteensa Apo-dyteriuniiin.
Sitten hänet voideltiin öljyllä
aiiiteriumissa eli unctuariumissa ja
hän taien voideltuna meni huoneeseen
tai piiiaan missä hän suoritti voimakkaita
ruumiin harjoituksia. Tämän jälkeen
hän siirtyi calidriumiin eli kuumaan
huoneeseen ja laconicumiin eli
^oyn huoneeseen. Ilmeisesti tässä kohdassa
-uumiista raaputettiin pois liiallinen
o:jy ja h i k i ja välineenä oli kaareva
metallinen striglis. Sitten kylpijä meni
'ampiroaän huoneeseen eli tepidariumiin
ja sen jilkeen kylmään kylpyyn eli fri-
N a r . u n i i n . Tämä lopetti kylpemisen.
t'^>-^:ian naiset ja miehet päästettiin
/ y i p y i n i h i n eri tunneilla ja toisinaan
^'i-^ •-aiemmat saivat kylpeä eroitukset-
^ yhdr. s ä . Jostakin syystä naista, joka
*^y'P^ ialla. nidetfJin
Jaroslav Haskek, joka di vuosina
1883—1923. tulee säUyttämään aina
asemamsa tshekkien kansflUiskumoriS'
tina. Hän otti äsaa ensimmäiseen
maailmansotaan Itävallan rakoilevan
armeijan sotilaana ja koki Venäjällä
ankaran sotavankeuden. Elämysten-sä
perusteella hän kirjoitti tunnetun
romaaninsa "Kunnon sotamies Shvei-kin
seikkailut", jossa koko sota Itä-vaUan
kohdalta nähdään jättiläis-farssina.
Hashek on kunndstautunut
myöskin lyhyiden humoreskien sepittäjänä,
kuten nähdään tästäkin tarinasta.
TSTUIN kunnon Mestekin kanssa puis-tonpenkillä
Karlplatzin vieressä. Mestek,
kirppusirkuksen omistaja, ei ollut
oikein vireessä, sillä hän oli päätynyt
vakaumukseen, että kirppuja ei kannata
kouluttaa. Hiukan aikaisemmin oli
näet hänen kirppusirkustaan kohdannut
täydellinen tuho. Eräs juopunut herra,
jota vaivasi päähänpisto, että koko yritys
oli huijausta, oli tunkeutunut huoneistoon
ja asiasta varmistautuakseen
lyönyt kepillä säpäleiksi laatikon ja siten
koko sirkuksen. Koulutetut kirput
olivat nyt vapautetut velvollisuudesta
vetää pikkuruisia paperivaunuja. Tuhottu
oli myös teatterikiikari suurennus-laseineen.
Mestek mietiskeli pitkän aikaa kaikessa
hiljaisuudessa, kunnes hän viimein
sanoi:
— I Jos on oikein kärsivällinen ja yritteliäs,
voittaa viimein pakostakin inhimillisen
tyhmyyden. Täytyy vain keksiä
pitävä ote. Katsoja on saatava uskomaan,
että hän näkee jaguaarin, vaikka
hänen edessään on ankka. Jos ensimmäinen
yritys epäonnistuu, t%-tyy toisen
tai kolmannen luonnistua.
— Ihmiset ovat härkiä, jatkoi hän
filosofointiaan. — Mitä tyhmempiä ja
hölmömpiä temppuja esitetään, sitä helpommin
he keventävät kukkaroaan. He
tarvitsevat uusia yllätyksiä. 'Mitä mieltä
te olette asiasta?
— Minun nähdäkseni, lausuin minä,
— harvat ihmiset tekevät johtopäätök-i,
pidettiin moraalittomana,
Toin;e;t omat miehet kylpivät usein 6-
\^^r' 2a päivässä. Kylpemistä ensin
ylistettiin terveyden säilyttäjänä, mutta
vähiteilen se joutui harhateiUe ja sitä
f"vet;i:n arvostamaan enenuniin aistilli-ja
ehostuvan hekumallisuuden toi-
^enpiteenä. Kun Rooman valtakunta
kukistui niin sflloin tuhoutuivat myös
sensä itsenäisesti. 'Xe, joilla on määrätty
oma kantansa, käyvät sellaisissa tilaisuuksissa
harvoin, tai eivät milloinkaan.
'Meidän yrityksiämme katsomaan virtaa
väkeä, joka lulee saa^-ansa nähdä
kaiken mitä luvataan. (Muistatteko yö-lepakon,
jonka pyydystimme eräällä
vuorella Melnikissä ja jota näyteltiin
Australian lentävänä oravana? Ihmiset
maksoivat siekailematta saadakseen
Vähdä sen. Tai muistatteko, miten ihmiset
tappelivat lipuista telttamme edustalla
päästäkseen katsomaan jättiläiskäärmettä,
jonka Englannin varakuningas
itse oli kuristanut? Ja kuitenkin se
oli vain nuori tarhakäärme. Entä miten
paljon väkeä saapui esitykseemme, kun
Pepi Reissner Koschirhistä näytteli meidän
laskuum.me orangia.
— Sen kelmin minä totisesti muistan',
sanoi Mestek. — Viimeisen näytännön
alkaessa hän vaati meiltä 2 0 kruunua;
hän ei enää halunnut esittää orangia 15
kruunusta plus ruoasta ja yösijasta. Ja
kuitenkin hän ansaitsi aika lailla myös
hedelmistä ja makeisista, joita ihmiset
kylpylät, ja niin huvittavalta kuin ehkä
kuulostaakin, kylpy joutui pimeimpään
aikaansa niin sanotulla valistuksen
aikakaudella. 17. ja 18. vuosisadalla, ja
vasta 20. vuosisadalla se pelastettiin kuilusta,
johon se oli laskeutunut.
Samanaikaisesti teollisuusvallanku-mouksen
kanssa kehittyi myös uusi hen-kUökohtaisen
puhtauden kaipuu nopeasti.
heittivät hänen K ^ n ä L N« Mnpi^
nosi aina häkin nurkkaan, J« Bäytöksen
jälkeen hän myi ne viereiselle kah\nlan-pitäjälle.
Sen takia hänen palkkiotaan
ei ollut syytä nostaa. Siitäkös hän suut<
tui ja rupesi kesken näytännön laulamaan
"Hurraa me nuoret nveripojat.,."
Siitä nousi meteli, sen minä sanon. Sillä
kertaa meidät karkoitettiin Taboris-ta.
Parenunin onnistuimme esiteHessäm-me
kuningas Rikhard Kolmannen muumiota,
vaikka se oli vain kääröksi kiedottu
lampaanvuota. Se paljastettiin
vasta puolen vuoden kuluttua. Te piditte
todella komean puheen tuolle lam-paanvuodalle:
''Tämä olento oli aikanaan
eräs suurimpia ja hirmuisimpia
epäsikiöitä, joita koskaan on noussut
valtaistuimelle. Tämä kuninkaallinen
lurjus, josta muotopuolisuutensa takia
tuli julmuuden ja pahuuden ruumiillistuma,
kahlasi lukemattomien rikkomus-tensa
veressä. Hänen verenhimonsa
hämmästytti jopa Shakespeare'tä. Ku-niinkaallinen
hirviö on kurvattu, ja
saamme kunnian näyttää hänet arvoisalle
yleisölle muumiona, säilykkeenä
. .
— Viimein takavarikoi poliisi Richard
Kolmannen, sanoin minä. — Siitä voi
nähdä, jatkoin filosofointiani, — että
kaikki on mahdollista tässä matoisessa
maailmassa. Minä lyön vaikka ^vetoa siitä,
että enenunän kuin puolet tämän
planeetan asukkaista elää kaikenlaisilla
petkutuksilla Nyt meidän on keksittävä
jotakin uutta esitettävää, valmistettava
yleisölle yllätys, tenunattava se valtoihimme
niin, että kaikki näytöksessä
käyneet alkavat harjoittaa hyväksemme
mainosta Näyttää ihmisille jotakin
. . .
— Miksi meidän välttämättä pitäisi
näyttää sille jotakin, sanoin minä piirrellen
kepillä kuvioita hiekkaan, — miksi
aina tuo 'jokin'? iMenkäämme vielä
pitemmälle. Käsitättekö? Yleisölle ei
näytetä yhtään mitään.
— .Ainakin pientä kiveä! huudahti
Mestek anoen. — iMinä näytän tavallisesti
heille jotakin.
— Ei kerta kaikkiaan pientä kiveä-kään,
sanoin minä päättäväisesti. —
Se olisi tarpeetonta. — Se olisi tarpeetonta
vanhan koulukunnan omantun-nonarkuutta.
Minäpä sanon teille, että
emme suurin piirtein näytä yhtään mitään,
ja juuri siinä piileekin yllätys. Te
sanotte: "Ainakin pieni kivi", niinkuin
on sanottu aina. "Tämä kivi on peräisin
Marsista". Yleisö menee kotiinsa mielessään
vaikutelma, että on todella nähnyt
jotakin, eikä ole lainkaan yllättynyt.
Kun se ei näe yhtään mitään, niin se
kokee aikamoisen yllätyksen. Käsitättekö?
Piirielin edelleen kepiliani kuvioita
hiekkaan.
— Meidän pitää hankkia pyöreä ja
avara teltta. Ilman ikkunoita ja katto-aukkoa.
Tehän täytyy olla aivan pimeä.
.Siinä täytyy olla kaksi oviaukkoa, joita
kumpaakin suojaa verho. 7"oinen etuseinässä
ja siitä ylei-ö menee telttaan,
toinen takaseinässä ja se on tavallaan
uloskäytävä. Jättiläisjulisteisi-a kuulutetaan:
Maailman suurin yllätys! Ette
unohda sitä ikinä! Ainoastaan aikuisille
miehille! Naisilta ja lapsilta pääsy
kielletty! Sotilaat puolella hinnalla!
Kävijät lasketaan telttaan yksitellen
lyhyin väliajoin. Minä istun edustalla
myymässä pääsylippuja. Te vaanitte pimeässä
teltassa ja heti kun joku tulee
sinne, tartutte hänen housuntakamuk-siinsa
ja kaulukseensa ja heitätte hänet
ulos. Halpa pääsymaksu. Saattepa nähdä,
että kukaan ei tule valittaniaan. M i nä
takaan teille, että ihmiset toivovat
Billy 0*Connor OH kyvm tumtettu
canadalaiieUe radio* ja televisio-yleisölle
Utulajana ja pianOtaUvrina,
Hän on esHntynyt radiossa ja televisiossa
"Sunshine Society"- ja
"Mr, Showbusiness**-ohjelmissa.
toisilleen kaikkea pahaa. He jopa harjoittavat
mainostusta viekotellakseen
muutkin katsomaan 'maailman suurinta
ihmettä', joka todella on ainoalaatuinen.
Yrityksemme perustuu sielutieteellisiin
tosiasioihin.
Mestek epäröi hetken. Uuden huvtt-telumuodon
periaatteita vastaan hänellä
tosin- ei ollut mitään, mutta hän halusi
täydentää suunnitelmaa.
— Eiköhän olisi parasta, sanoi hän
hetken mietittyään, jos kutakin kävijää
yksin tein läimäytettäisiin kepillä selkään?
Se täydentäisi mainiosti yllätystä.
Minulla ei ollut mitään sHä vastaan.
Temppuhan vain lisäisi näytöksemme
hauskuutta. Koko toimituksen täytyi tapahtua
hyvin nopeasti. Mies astuu pimeyteen
eikä ennätä edes tottua siihen,
kun hänet jo lennätetään raittiiseen ulkoilmaan.
Juuri siinä piilee vallan omalaatuinen
yllätys. Yritys on aivan rehellinen.
Mehälffemme lupaa enempää kuin
voimme pitää Kukaan ei voi väittää
meitä huijareiksi.
Kun olimme aloittanet rehellisen yrityksemme,
saatoimme iloita tietystä menestyksestä.
Ensinnä pystytimme telttamme
Benesauhun, jossa oli tarjolla
kaikki edell.. tykset. Sotilaita ja uteliaita
siviilejä. Painatutin seuraavansisältöisiä
julisteita joiden teksti oli maalattu
myös telttamme seinään:
P I R T E . \ T . Ä !
YAIX .\IK LT SILLE HENKILÖILLE!
T A V A T O N Y L L . \ T \ ' S !
ETTF IKINÄ UNOHDA
TÄTÄ ESITYST.X:
EI H U M P U U K I A !
REHTI K.XSITTELY TAATA.\N!
Huokea pääsymaksu, 20 helleria, julisteet
ja salaperäisen esityksen arvoitus
houkutteliva- telttaamme joukoittain aikuisia
miehiä. Joukossa näki kuusitoistavuotiaita
nuorukaisia, jotka olivat
päättäneet lujasti, että he ikää tiedus-teltaes-
a vastaavat silmää räpäyttämättä
täyttäneensä jo neljä- tai viisikymmentä
vuotta päästäk.seen esitykseen
hinnalla millä hyvänsä.
Aloitimme klo 6. Ensimmäinen kävijä
oli paksu herra, joka oli kello viidestä
alkaen odottanut saadakseen kiitää salamannopeasti
tefttamme läpi takaisin
raikkaaseen ulkoilmaan.
Tempun jälkeen kuulin hänen sanovan
muille:
— Se oli todella tyylikästä! Teidän
pitää ehdottomasti mennä katsomaan!
En ollut erehtynyt joukkopsykolo-giasta.
Teltasta lennätetyt miehet mainostivat
hienon hienosti yritystämme.
Puolessatoista tunnissa käsitteli vahvali-
^haksinen 'Mestek ainakin parisataa miestä.
Useat antoivat heittää itsensä montakin
kertaa ulkosalle. Kaikkien kasvoista
hohti ilo ja tyydytys.
(Minä panin merkille, että nM>net kä-
Laaantaina, iMiaikuim 17 19S4 8 l T U 3
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 17, 1954 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1954-07-17 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki540717 |
Description
| Title | 1954-07-17-03 |
| OCR text | Muta la-a ei ollut pelkästään rikuitte. yUinoikeutena. iCiylgt s«uvat jonkinverran tasta yieOisyydes. ti ku ^ järjestettiin yleisiä kylpylöitä. Saffä vleiset kylpypaikat l i ^ t y i v ät iun kaupungin rikkaus Ja loisto kasvoi, tunnes Tiberiuksen laUituksea aikMia JAROa-.\V H.\SHEK: oli yksistään Roomassa lähes 900 yleis-ti ja yksityistä kylpylää. Yhtäkään kotia ei pidetty asianmukaisesti varustettuna ellei siinä oUut ^ i v i a kylpyhuo-neistoja. Keisarit kUpailivat toistensa tanssa siinä kuka voi j ^ t y t t ä ä suurifti-man ja loisteliaimman laitoksen. Tästä iohtui, että tehtiin suunnattomia rakennuksia. Eikä niissä ollut pelkästään kyl-pyhucneistoja vaan myös voimistelualo- ]i kirjastoja ja vieläpä teattereitakin. Niille, jotka eivät välittäneet näistä, oli varjoisia pylväistöjä kävelyä varten, samoin kun myös gallereita ja keskustelu-huoneita joissa filosofit luennoivat ja kirjailijat lukivat omia teoksiaan. Kylpylöistä tuli yhdyskunnan sivistyskeskuksia mikä perinnäistapa on säilytetty nykyisissä vesiparantoloissa. Xämä kylpylät olivat todellisuudessa kylpysiirtokuntia. Eräskin nibtä käsitti yli 25*0 hehtaarin alueen ja siellä oli d - laa 3,200 kylpijälle yhdellä kertaa. Dio-cletian uksen sanotaan rakentaneen näistä suurimman ja kauneimntan. 'Dulopin mukaan erääseen, tällaiseen kylpylaitokseen sopi 18.000 kylpijää 3^täaikaises-ti. Alkuperäisten rakennusten suuria jäännöksiä on vieläkin nähtävissä. Eu-sebiuksen mukaan ne saatiin valmiiksi vuonna 302 ja hänen mukaansa ne rakennettiin etupäässä kristittyjen muodostamalla pakkotyövounalla kymmenennen ja viimeisen vainon aikana. Kerrotaan että 10,000 kristittyä sotilasta tuomittiin työskentelemään niiden rakentamisessa seitsemän vuoden aikana, kunnes ne saatiin valmiiksi, ja sitten ne jotka jäivät henkiin ja pysyivät uskollisina uskonnollisille vakaumuksilleen surmattiin julmalla tavalla. Seneca kirjoitti niiden uskomattoman hienoista koristuksista, sanoen, että "me olemme päässeet sellaiselle ylellisyyden asteelle, että me halveksimme astumista niillekään muulle kuin kallisarvoiselle kivelle". Cameron pystyi kuvailemaan näitä kylpylöitä ylen kiittävin sanoin. M i kään ei voisi ylittää matalien korkokuvien voimakkuutta ja komeutta — harvinaisemmat marmorit, kallisarvoiset maljakot, ainutlaatuiset pronSsikuvat, mitä hienoimmat pylväät ja kuvaveis-tokset parhaimpien taiteilijoitten valmis-tamine kultauksineen ja kuvakoristuksi-neen. Kaikki nämä olivat koristamassa palatsimaisten rakennusten sisustaa. Encyclopaedia Britannica kuvailee heidar kylpemistapaansa seuraavasti: kylpijä riisuutui ja jätti vaatteensa Apo-dyteriuniiin. Sitten hänet voideltiin öljyllä aiiiteriumissa eli unctuariumissa ja hän taien voideltuna meni huoneeseen tai piiiaan missä hän suoritti voimakkaita ruumiin harjoituksia. Tämän jälkeen hän siirtyi calidriumiin eli kuumaan huoneeseen ja laconicumiin eli ^oyn huoneeseen. Ilmeisesti tässä kohdassa -uumiista raaputettiin pois liiallinen o:jy ja h i k i ja välineenä oli kaareva metallinen striglis. Sitten kylpijä meni 'ampiroaän huoneeseen eli tepidariumiin ja sen jilkeen kylmään kylpyyn eli fri- N a r . u n i i n . Tämä lopetti kylpemisen. t'^>-^:ian naiset ja miehet päästettiin / y i p y i n i h i n eri tunneilla ja toisinaan ^'i-^ •-aiemmat saivat kylpeä eroitukset- ^ yhdr. s ä . Jostakin syystä naista, joka *^y'P^ ialla. nidetfJin Jaroslav Haskek, joka di vuosina 1883—1923. tulee säUyttämään aina asemamsa tshekkien kansflUiskumoriS' tina. Hän otti äsaa ensimmäiseen maailmansotaan Itävallan rakoilevan armeijan sotilaana ja koki Venäjällä ankaran sotavankeuden. Elämysten-sä perusteella hän kirjoitti tunnetun romaaninsa "Kunnon sotamies Shvei-kin seikkailut", jossa koko sota Itä-vaUan kohdalta nähdään jättiläis-farssina. Hashek on kunndstautunut myöskin lyhyiden humoreskien sepittäjänä, kuten nähdään tästäkin tarinasta. TSTUIN kunnon Mestekin kanssa puis-tonpenkillä Karlplatzin vieressä. Mestek, kirppusirkuksen omistaja, ei ollut oikein vireessä, sillä hän oli päätynyt vakaumukseen, että kirppuja ei kannata kouluttaa. Hiukan aikaisemmin oli näet hänen kirppusirkustaan kohdannut täydellinen tuho. Eräs juopunut herra, jota vaivasi päähänpisto, että koko yritys oli huijausta, oli tunkeutunut huoneistoon ja asiasta varmistautuakseen lyönyt kepillä säpäleiksi laatikon ja siten koko sirkuksen. Koulutetut kirput olivat nyt vapautetut velvollisuudesta vetää pikkuruisia paperivaunuja. Tuhottu oli myös teatterikiikari suurennus-laseineen. Mestek mietiskeli pitkän aikaa kaikessa hiljaisuudessa, kunnes hän viimein sanoi: — I Jos on oikein kärsivällinen ja yritteliäs, voittaa viimein pakostakin inhimillisen tyhmyyden. Täytyy vain keksiä pitävä ote. Katsoja on saatava uskomaan, että hän näkee jaguaarin, vaikka hänen edessään on ankka. Jos ensimmäinen yritys epäonnistuu, t%-tyy toisen tai kolmannen luonnistua. — Ihmiset ovat härkiä, jatkoi hän filosofointiaan. — Mitä tyhmempiä ja hölmömpiä temppuja esitetään, sitä helpommin he keventävät kukkaroaan. He tarvitsevat uusia yllätyksiä. 'Mitä mieltä te olette asiasta? — Minun nähdäkseni, lausuin minä, — harvat ihmiset tekevät johtopäätök-i, pidettiin moraalittomana, Toin;e;t omat miehet kylpivät usein 6- \^^r' 2a päivässä. Kylpemistä ensin ylistettiin terveyden säilyttäjänä, mutta vähiteilen se joutui harhateiUe ja sitä f"vet;i:n arvostamaan enenuniin aistilli-ja ehostuvan hekumallisuuden toi- ^enpiteenä. Kun Rooman valtakunta kukistui niin sflloin tuhoutuivat myös sensä itsenäisesti. 'Xe, joilla on määrätty oma kantansa, käyvät sellaisissa tilaisuuksissa harvoin, tai eivät milloinkaan. 'Meidän yrityksiämme katsomaan virtaa väkeä, joka lulee saa^-ansa nähdä kaiken mitä luvataan. (Muistatteko yö-lepakon, jonka pyydystimme eräällä vuorella Melnikissä ja jota näyteltiin Australian lentävänä oravana? Ihmiset maksoivat siekailematta saadakseen Vähdä sen. Tai muistatteko, miten ihmiset tappelivat lipuista telttamme edustalla päästäkseen katsomaan jättiläiskäärmettä, jonka Englannin varakuningas itse oli kuristanut? Ja kuitenkin se oli vain nuori tarhakäärme. Entä miten paljon väkeä saapui esitykseemme, kun Pepi Reissner Koschirhistä näytteli meidän laskuum.me orangia. — Sen kelmin minä totisesti muistan', sanoi Mestek. — Viimeisen näytännön alkaessa hän vaati meiltä 2 0 kruunua; hän ei enää halunnut esittää orangia 15 kruunusta plus ruoasta ja yösijasta. Ja kuitenkin hän ansaitsi aika lailla myös hedelmistä ja makeisista, joita ihmiset kylpylät, ja niin huvittavalta kuin ehkä kuulostaakin, kylpy joutui pimeimpään aikaansa niin sanotulla valistuksen aikakaudella. 17. ja 18. vuosisadalla, ja vasta 20. vuosisadalla se pelastettiin kuilusta, johon se oli laskeutunut. Samanaikaisesti teollisuusvallanku-mouksen kanssa kehittyi myös uusi hen-kUökohtaisen puhtauden kaipuu nopeasti. heittivät hänen K ^ n ä L N« Mnpi^ nosi aina häkin nurkkaan, J« Bäytöksen jälkeen hän myi ne viereiselle kah\nlan-pitäjälle. Sen takia hänen palkkiotaan ei ollut syytä nostaa. Siitäkös hän suut< tui ja rupesi kesken näytännön laulamaan "Hurraa me nuoret nveripojat.,." Siitä nousi meteli, sen minä sanon. Sillä kertaa meidät karkoitettiin Taboris-ta. Parenunin onnistuimme esiteHessäm-me kuningas Rikhard Kolmannen muumiota, vaikka se oli vain kääröksi kiedottu lampaanvuota. Se paljastettiin vasta puolen vuoden kuluttua. Te piditte todella komean puheen tuolle lam-paanvuodalle: ''Tämä olento oli aikanaan eräs suurimpia ja hirmuisimpia epäsikiöitä, joita koskaan on noussut valtaistuimelle. Tämä kuninkaallinen lurjus, josta muotopuolisuutensa takia tuli julmuuden ja pahuuden ruumiillistuma, kahlasi lukemattomien rikkomus-tensa veressä. Hänen verenhimonsa hämmästytti jopa Shakespeare'tä. Ku-niinkaallinen hirviö on kurvattu, ja saamme kunnian näyttää hänet arvoisalle yleisölle muumiona, säilykkeenä . . — Viimein takavarikoi poliisi Richard Kolmannen, sanoin minä. — Siitä voi nähdä, jatkoin filosofointiani, — että kaikki on mahdollista tässä matoisessa maailmassa. Minä lyön vaikka ^vetoa siitä, että enenunän kuin puolet tämän planeetan asukkaista elää kaikenlaisilla petkutuksilla Nyt meidän on keksittävä jotakin uutta esitettävää, valmistettava yleisölle yllätys, tenunattava se valtoihimme niin, että kaikki näytöksessä käyneet alkavat harjoittaa hyväksemme mainosta Näyttää ihmisille jotakin . . . — Miksi meidän välttämättä pitäisi näyttää sille jotakin, sanoin minä piirrellen kepillä kuvioita hiekkaan, — miksi aina tuo 'jokin'? iMenkäämme vielä pitemmälle. Käsitättekö? Yleisölle ei näytetä yhtään mitään. — .Ainakin pientä kiveä! huudahti Mestek anoen. — iMinä näytän tavallisesti heille jotakin. — Ei kerta kaikkiaan pientä kiveä-kään, sanoin minä päättäväisesti. — Se olisi tarpeetonta. — Se olisi tarpeetonta vanhan koulukunnan omantun-nonarkuutta. Minäpä sanon teille, että emme suurin piirtein näytä yhtään mitään, ja juuri siinä piileekin yllätys. Te sanotte: "Ainakin pieni kivi", niinkuin on sanottu aina. "Tämä kivi on peräisin Marsista". Yleisö menee kotiinsa mielessään vaikutelma, että on todella nähnyt jotakin, eikä ole lainkaan yllättynyt. Kun se ei näe yhtään mitään, niin se kokee aikamoisen yllätyksen. Käsitättekö? Piirielin edelleen kepiliani kuvioita hiekkaan. — Meidän pitää hankkia pyöreä ja avara teltta. Ilman ikkunoita ja katto-aukkoa. Tehän täytyy olla aivan pimeä. .Siinä täytyy olla kaksi oviaukkoa, joita kumpaakin suojaa verho. 7"oinen etuseinässä ja siitä ylei-ö menee telttaan, toinen takaseinässä ja se on tavallaan uloskäytävä. Jättiläisjulisteisi-a kuulutetaan: Maailman suurin yllätys! Ette unohda sitä ikinä! Ainoastaan aikuisille miehille! Naisilta ja lapsilta pääsy kielletty! Sotilaat puolella hinnalla! Kävijät lasketaan telttaan yksitellen lyhyin väliajoin. Minä istun edustalla myymässä pääsylippuja. Te vaanitte pimeässä teltassa ja heti kun joku tulee sinne, tartutte hänen housuntakamuk-siinsa ja kaulukseensa ja heitätte hänet ulos. Halpa pääsymaksu. Saattepa nähdä, että kukaan ei tule valittaniaan. M i nä takaan teille, että ihmiset toivovat Billy 0*Connor OH kyvm tumtettu canadalaiieUe radio* ja televisio-yleisölle Utulajana ja pianOtaUvrina, Hän on esHntynyt radiossa ja televisiossa "Sunshine Society"- ja "Mr, Showbusiness**-ohjelmissa. toisilleen kaikkea pahaa. He jopa harjoittavat mainostusta viekotellakseen muutkin katsomaan 'maailman suurinta ihmettä', joka todella on ainoalaatuinen. Yrityksemme perustuu sielutieteellisiin tosiasioihin. Mestek epäröi hetken. Uuden huvtt-telumuodon periaatteita vastaan hänellä tosin- ei ollut mitään, mutta hän halusi täydentää suunnitelmaa. — Eiköhän olisi parasta, sanoi hän hetken mietittyään, jos kutakin kävijää yksin tein läimäytettäisiin kepillä selkään? Se täydentäisi mainiosti yllätystä. Minulla ei ollut mitään sHä vastaan. Temppuhan vain lisäisi näytöksemme hauskuutta. Koko toimituksen täytyi tapahtua hyvin nopeasti. Mies astuu pimeyteen eikä ennätä edes tottua siihen, kun hänet jo lennätetään raittiiseen ulkoilmaan. Juuri siinä piilee vallan omalaatuinen yllätys. Yritys on aivan rehellinen. Mehälffemme lupaa enempää kuin voimme pitää Kukaan ei voi väittää meitä huijareiksi. Kun olimme aloittanet rehellisen yrityksemme, saatoimme iloita tietystä menestyksestä. Ensinnä pystytimme telttamme Benesauhun, jossa oli tarjolla kaikki edell.. tykset. Sotilaita ja uteliaita siviilejä. Painatutin seuraavansisältöisiä julisteita joiden teksti oli maalattu myös telttamme seinään: P I R T E . \ T . Ä ! YAIX .\IK LT SILLE HENKILÖILLE! T A V A T O N Y L L . \ T \ ' S ! ETTF IKINÄ UNOHDA TÄTÄ ESITYST.X: EI H U M P U U K I A ! REHTI K.XSITTELY TAATA.\N! Huokea pääsymaksu, 20 helleria, julisteet ja salaperäisen esityksen arvoitus houkutteliva- telttaamme joukoittain aikuisia miehiä. Joukossa näki kuusitoistavuotiaita nuorukaisia, jotka olivat päättäneet lujasti, että he ikää tiedus-teltaes- a vastaavat silmää räpäyttämättä täyttäneensä jo neljä- tai viisikymmentä vuotta päästäk.seen esitykseen hinnalla millä hyvänsä. Aloitimme klo 6. Ensimmäinen kävijä oli paksu herra, joka oli kello viidestä alkaen odottanut saadakseen kiitää salamannopeasti tefttamme läpi takaisin raikkaaseen ulkoilmaan. Tempun jälkeen kuulin hänen sanovan muille: — Se oli todella tyylikästä! Teidän pitää ehdottomasti mennä katsomaan! En ollut erehtynyt joukkopsykolo-giasta. Teltasta lennätetyt miehet mainostivat hienon hienosti yritystämme. Puolessatoista tunnissa käsitteli vahvali- ^haksinen 'Mestek ainakin parisataa miestä. Useat antoivat heittää itsensä montakin kertaa ulkosalle. Kaikkien kasvoista hohti ilo ja tyydytys. (Minä panin merkille, että nM>net kä- Laaantaina, iMiaikuim 17 19S4 8 l T U 3 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-07-17-03
