Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 14, 1957

              . ''••Vi,:
:: i I < V
pyhättöönsä, pihan perällä olevaan ra­kennukseen.
Puhetta ylläpitivät'ensi­kädessä
miehet. Xyt kertoi Riku elä­mänsä
vaiheita:
— Olin silloin Duluthin kaivosalueel­la
työssä kun se tapahtui. Siinä onnet­tomuudessa
kuoli pari miestä ja minä
sain muistoksi tämän katkenneen oi­kean
käden etusormen. Päätin silloin
lahteä kotimaahan, kun vanhuksetkin
.•./\i
HAUSKAA JOULUA
ja Onnellista Uutta Vuotta
kaikille tuttavilleen
toivottaa
CHAS. RAPAKKO
Camp "N•^ Engle.w6a.d, B. C.
Toiyotamme, täten kaikille
RAUHAISAA JOULUA
ja kaikkea mahdpllista
hyvää vuonna 1958!
Hilda ja Ma^
4438 Eton Ät, North Burnaby, B. C.
olivat moneen kertaan pyy^täneet tule-
-maan. . •• • -
Miten kauan olit siellä meren ta-vkana?
kysyi isäntä..
. — Kymmenkunta vuotta. Viime ju-hanriuksen
aikoina tulin takaisin tänne
synnyinmaahan.
— Niin vähän aikaa täällä . . . Saan­ko
kysyä milloin te Mirkun kanssa olet­te
tulleet tuttaviksi?, ^
XauraJhtaen vastasi Riku:
Miksipä ette te, Mirkun isä, saisi
kysyä. .Tapasimme sj ysmarkkinain
aikana^ Okn serkkuni luona vierais-sa^
lvun Mirkku tulla tupsahti sinne.
^ X i i n isä/menin neiti Siiran luok­se
katsomaan, josko h ^ oli jo talvitak-kini
tehnsrf^
— ,Onko neiti" Siira sukulaisenne?
Hän on rnonenakesänäviettänyt loman­sa
meillä.
~ Liisa on setäni tytär.
-^Mirkku näki ikkunasta postinkan­tajan,
jota häh öli malttamattomasti
odotellut. Hän riensi eteiseen tätä vas­taan.
— Mikko, antakaa tämän päiväinen
lehti niinulle;
Mikko etsi lehden ja antoi tytölle toi­mittaen,
että tässä täniä on ja on täällä
pari kirjettäkin. Varrohan nyt vähän
kun kätsönV Mirkku sai kirjeet ja al­koi
uteliaana tutkia lehteä.
— Onko siinä jotaikin erikoista Mir-
Parhain joulu' ja mieiM^
kaikUle tuttavillenU ^
WILLIAM ÄLM^
Birks Building, ovi 501 ; . > .-Puhelin MA 5751
Vancouver, British Columbia •
• N .
RAUHANOMAINEN JOULU- JA
U U DEN VUODENTERVEHD YS!
kulle? kysyi postimies.
— KylEon.
— Sulhasistako?
— - Se on tietty . . .V Eikö Mikko ole
vielä katsonut?.
— En vielä.
- - Xo katsokaa sitten kotona yhdes­sä
Annastiinah kanssa, nauroi Mirkku.
— Kyllä katsotaan, kyllä katsotaan,
hoki Mikko mennessään.
Mirkku meni sisälle ja alkoi tutkia
lehden takasivua. —. Riku, tulehan tän­ne!
huudahti hän löydettyään etsimän­sä.
, '•:
Riku meni tytön luokse ja kurottautui
katsomaan tämän olan ylitse.
— Saisinko, minäkin «ähdä, sanoi äi-
., ti, tullen nuortexi.luokse . . . Mirkku
j a Rikur tehän olette menneet kihloihin I
Tule sinäkin isä onnittelemaan.
—Vai kihloihin . . . jSe tyttö se eh­tii,
tuumaili, isä Hermanni raapaisten
korvallistaan.
— Niin isäntä, kosiomatkallahan mi­nä
tässä olenkin jo vanhan hyvän ta­van
mukaan tulin, kysymyään teiltä,
Mirkun vanhemmat, että annatteko tyt­tärenne
minun vaimokseni^ esitti Riku
reippaasti. , -
— Mikäpä siinä auttaa . . . M i r k un
oma asia se on, hänen tahtoaan emme
rupea äidin kanssa vastustamaan. Vai
mitä sinä Johanna sanot? ;Minä puo­lestani
toivotan onnea, puheli isä.
Äiti pyyhki silmäkulmiaan ja sanoi:
— Onnea teille rakkaat lapset! Sit­ten
hän tiedusteli milloin nuorilla' oli ai- .
komus viettää häät, ;
— Olemme päättäneet^ että heti py­hien
jälkeen käymme rovastin luona
kuulutukset ottamassa. Heti kuulutus-ten
jälkeen pistäydymme vihille. Mitä
hääpitoihin tulee, niin käskemme vain
joitakin lähimmäisiä naapureita ja suku­laisia,
selosti Mirkku. .
— Miten niin, sinähän aina olet pu­hunut
suurista häistä? kysyi äiti.
— Äiti rakas,,.olen muuttanjit miele­ni
kun Rikun löysin, sanoi Mirkku tart­tuen
onnellisena sulhasensa käteen.
Vanhukset vetäytyivät hienotuntei­sesti
omaan huoneeseensa antaakseen
nuorille tilaisuuden suunnitella tulevaa
yhteistä elämäänsä.
KiRj. MARJOTTA _
Hiljaa sataa valkolurUa,
kauniin v(upansMjo'mQa.
Hiljaa soivat iltakeltöi '
kutsuin juhlaan vqlöismu7"
Temppelissä valqi töistqa,
talven kylmän tuuhmL^itaa.
Muistuu mieleen -kqUkunnadt,
kotiseudun joulu tuv. l
Siellä lapset, vanhuksetkin. •
kävi hiljaa seimen luo. ;
Kynttilöiden valo)cfi§tf}-~ l
vi lapsi — kiai^M toisti}
^XMUm&n^^usäSMlä • i
'taruun tuohon kattkmseen. Jospa totta, siellä täällä,
lausuu toiset miettieni - - -
Kaunista se oisi kyllä
rukouskin kaiken yllä. [
Oisi siiiöin rjuha maassa,
rauha keskm kansojen:
Sodat, rauniot jo oisi
vainen muisto kaukainen.
Rukoilemme: Rauha maassa
rauha iankaikkinM..
aamiaispöytää. Ulkona sateli hienoksel­taan
lumihiutaleita. Tali tiainen-fenteli
ikkunan takana. Mirkku meni akku­naan
katsomaan onko lipnuUa vielä] ruo­skaa
ikkunalle asetetulla laudalla. [Hän
huomasi samalla hevosen., tulevan tkvlä-tiellä.
Reessä istui "turkkiin paiettu
mies. Hevonen mennä huri.sjti, ohi iyläl-le
päin . : . T^/ykÖn M
hän miehellä tuollainen kiire^ ihmetteli
Mirkku. -.H ''^% ^"-'C"?-- I
Vanhukset saapuivat .kirkosta j i pu-
On sunnuntaiaamu, Mirkku valmisti
JOULUTERVEHDYS!:
ottakaapa huomioon ystävät, tuttavat
ja kylänmiehet, että / Liekin kaiitta
säa^tte vastaanottaa-meidän :
joulukorttimme.
Lähetärhme t6rvehdykiet*käikiU^
Matilda ja Oscar
Revmuemh
Lac du Bonnet Manitoba
LIEKIN JA VAPAUDEN ASIANAINEN
Puhelin 5506 L
519 Salsbury Drive Vancouver 6, B. C.
HAUSKAA JOULUA JA
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA
toivotamme kaikille asiakkaillemme!
BÄTH
Vancouver, B. C.
fuhelin TA. 0644,
766 East Hastings Street
HYVÄÄ JOULUA JA RAUHALLISTA
UUTTA VUOTTA 1958
toivottaa kaikille asiakkailleen
H^flHGS 6AKERY
Puhelin TA. 9779 " '
716 E. Hastings St. Vancouver, B. C.
ILOISTA JOULUA ja
MenestvkseUistä Uutta Vuotta
toivottaa
kaikille rauhan ja edistylcseh ystäville
A,
.4. toivottaa kaikille asiakkailleen
RATTOISAA JOULUA JA
ONNEA UUTENA VUOTEN^^
Henkilökunta: . Hierojat:
ELNA JA EINO J. JOKELA
SARA JA GEORGE M. VARILA
TYNE JA PAUL
Puhelin TA. 0720 rZ
404 E. Hastings St. Vancouver 4, B. C:
SiTU 14 Lauanlalnau Joulokuim. 14 päivinä^lds?