Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 3, 1955

              4
X VV'.*: r
V;.^*.';;v-, '-'^
^ ' ' .
Vi^^^T:^. V -:•.
Right*Ai»und HQMEl!^
GI?OWIN6 PAINS;
I
rm spiMAcM
VVILL AL50 MAK5
VOUR NAlR
RlsJlSH TEEI^-WEEI^ V \ TO B E A FULL6ACK WHE^i
HELPIM55 O F VE^ETAaES I VOU 6 I ? 0W UP--WELL>OUtL
(5AVE yOU / MOVV D O yOU / NEVEI? MAl^c IT iP V O U
EXPECT TO 5 C 0 V V %\G ANJO / 0 0 0 6 E VEÖETAÖLES / vai' LL
STffON<3 IF V O U 00>irx\x STAV U H L E M PUKV/ WATCH^
HAVE A B A L A M C E O VMOVV OÄDOV EATS feM /
O I E T . ^
VDC»n STAITT EAtiMÖ
IA/MAT A T I M E W E H A 0
GETTHMfi CECIL TD
SWAaOW HIS FJffST
CATEJ?P/LLA*? ?
HOVV DiO VOU
Ö E T T O B E S U C H A
8IM60 P yOU MEVEf?
EAT AMV VESETA8LES/
LOOi^ATauÖP ,
^ MU5CLE, AWf?TLE/
V5c=^\you d^OT TO 8E f^r^.j ,
FATMEPTOU^rf.
IKgTEAO OF
(TOMEOM/CUf^Ly*'
JFVE6ETASLES
, P 0 > BcTTEI? SME
CVOOESMT SEE /
/ 1 COME FJ?OM A
/ LOMG LIME OF ®I6
( AT^^LET^C-TypE
VLUMM0Xe9--Ef? ' -I
M E A N J 0O6S.
>2-\t King Featufcs Syndicatg. Inc.. Wofld lightt reserved.
TK(IS TIME L E T S 6 E SUffE T O
6ETTMEAA PLBMTV 016/ H0^JESTLV I
NEVEf? $AW A CHILO 6(?0W LIKE
MY(?TLE/ iF I 80U6HTTMIMGSTO
FlT HE(?, SME"D OJT6fiOW THEM OK
THE WAV H O M E . i T E L L YOU
IT s A P m ^ S L E M /
i
E I M A H D O L L I S U U T TA
Mark Twah^ oli kerran sairaana ja
&ut3Ui luokseen lääkärin, joka selitti, että
Jos iiän haluaa tulla terveeksi, täytyy l o ­pettaa
tupakoiininen. juominen Ja yöval-
"vominen. ^
Mark Twain parani. Kerran h ä n sitten
tapasi vaiihan rouvan, joka valitteli ole­vansa
kovin sairas.
— Tupakoitteko te, kysyi Twain.
— En. vastasi rouva kauhistuneena.
— Juotteko sitten, tarkoitan, alkoholia?
— K h koskaan.
— Onko telUä tapana valvoa öisin?
— E i .
— Sitten te ette voi parantua millään,
sanoi Mark Twain.
P Y Y S I I I J M O I T T A M A A N
Lipaston laatikoita puhkonut varas
unesta heränneelle asukkaalle:
— Olkaa aivan rauhallinen. Etsin vain
rahaa.
— Ilmoittakaa minullekin, jos sattui­sitte
löytäniään. vastasi asukas kylkeään
k ä ä n t ä e n .
P Ä T E V Ä S Y Y
— Miksi aina puhut ilmoista parturisi
kanssa?
— Mistä sitten puhuisin?' Politukasta
en voi ainakaan puhua, koska hänellä ou
kädessään partaveitsi.
H Y V Ä E H D O K AS
Eräässä seurassa keskusteltiin kysymyk­sestä,
kuka tulisi asettaa ehdokkaaksi
tuleviin vaaleihin.
Holoppa ehdotti: — Tarvitsemme sellai­sen
miehen, joka ei ole liian paljon v a ­semmalla
eikä myöskään liiaksi oikealla.
Sanalla sanoen keskitien miehen.
— Silloinhan Heikkinen on siihen paras,
hän kun on ollut bussin ajurina jo vuosi­kaudet.
M I K S I P U N A H I I P II
S i i r i katsahti kesken lukemistaan »
leen ja kysyi: ' ' tm
— L u i n tästä kirjasta juuri, että "pu^
hiipi h ä n e n poskilleea".. Miksi puna aii
tulee hiipimällä? -^t
— Jaa. tuumiskeli Kalls, se varmaa^
tapahtuu sen vuoksi, ettei se pöytö^i .'iii
si puuteria ja maalauksia".
J Ä L L E E N K I H L O I S SA
— Onko Sirkka taas mennyt kihloihin?
— O n kuin otikin. Hän on k u i n puu:
uusi rengas joka vuosi.
SE N Y K Y A J A N NUORISO
Äiti kj-syy äskettäin koulunkäynnin
aloittaneelta Tarjalta:
— Sanopas Tarja, mistä tunnista pidät
eniten koulussa?
-— Välitunnista.
S K O T I ^ A N N I S S A
P^eportteri lähetettiin haastattelemaan
rikasta skotlantilaista vanhusta sUtä,
kuinka tämä oli saavuttanut rikkautensa,
— Se on pitkä Juttu, Jota kertoessani
voimme säästää fcynttaää, sanoi vanhus
ja puhalsi kynttilän sammukjUn.
— E i minim tarvitsekaan kuulla kerto-.
mustanne, lausui reportteri. — Olen
asiasta jo selvillä.
N I I N JUURI
Junailija tuli vaunuun ja sanoi;
— Herra saa luvan panna pois ^'^^\
N i i n tapaa anoppikin sanoa, ^
vastasi.
— Tarkoitan, ettette saa tupa^o^^a-
— Täsmälleen samaa sanoo laaka
kin.
Junailija vihastui Ja karjui: ^
— Nyt olette n i i n hyvä jalopetatte
pakoimisen.
— N i i n Juuri sanoo vaimonikin-
SWu 12 Lauaniaina, joulukuun 3 päiränäL 1955