Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 9, 1941

              Shni II
fiyödymsiä tietoja Kl R J E E N VAI HTOA
pi.neiiifiltonin kaupungin.porixies-jari
Kenneth Simmons päätti yume
feuuaallisvaalien yhteydessä osoittaa,
että .Yhdysvaltain yatalitayas§a -on
puutteelUsuuksia. Sipiraons .kuuluu
demokraattiseen puplueesen, j a . kos-.
^ va^tapuolu ei ollut nimennyt eh­dokastaan/
pormestari-merldtsiyaä^^^
astaaa nimen Boston Curtiss. Ääpes-tyksessä
Boston Curtiss sai kaikkien
äänet. Vaalien jälkeen havaittiin
kuitenkin, että valittu ehdokas, Mr.
Boston Curtis, oli merkinnyt nimensä
kaikkiin asiakirjoihin puumerkillä,
inikä herätti suurta hälinää. Oliko
ehdokkaaksi valittu kirjotustaidoton
henkilöi : Silloin pormestari paljas­ti
salajuonensa ja ilmoitti että Mr.
Curtis oli hänen naapurinsa aasi.
* • *
Maailman vanhin elossalova ihmi­nen
on muuan Betshuanamaan alku­asukas,
jonka nimi on Rammp|iotwa-pe.
Englantilaisten tiedeniiesten
räittäraän mukaan hänen ikänsä pp
126 vuotta. Hänen kertomuksistaan,
jotka on todistettu paikkansa pitä­viksi,
käy ilmi, että hän joutui mata-beleheimon
vangiksi Mosilikatses-iu-ninkaan
aikana ja että hän seurasi
vankina tämän. kansaa - sen - siirtyessä
1820-iuvulla Natalista pohjoiseen.
Raminonotwanesta tulikin sittemmin
tämän mustan itsevaltiaan taitavim­pia
karjanhoitajia ja parhaita, soturei­ta.
Kun buurit v. 1836 — siis 102
vuottasitten — lähtivät Kapkaupun­gista
pohjoiseen, osallistui ;Rjanamo-jaoiwane
ensimmäisiin ., taisteluihin,
joita käytiin valkoihoisia maahantun­keutujia
vastaan. Tällöin • h ä n d tä
ammuttiin kaksi sormea. Vanha nee­keri
on nyt sokea ja puhekin sujuu
vaivaloisesti. mutta muisti tuntuu
ääil>-neen melkein heikentyniättö-
Cläjlä.
* * .*
Jokapäiväisiin tapahtumiin ei kuu-
Ju se, että ratsuväki valloittaisi lai-vasioD.
mutta niin ainakin sattui v.
1795, j o l l o in Ranska ja Hollanti oli­vat
sodassa keskenää.n. Hollannin
laivasto näet jäätyi Zuiterseehen, ja
kenraali Pickegrun , johtama , ranska-jäinen
ratsuväkirykmentti hyökkäsi
Jäätä myöten laivojen kimppuun ja
•VHlloiiti ne. Laivastoa oli pakko an-
^atua ja Hollannin oli alistuttava
«om-jttävään rauhaan.
* * *
On niitä oveloita veijareita muual-ei
vaan Amerikassa. Eräs A l -
Sfrsin arabialainen, käyttäen hy-
^^en väärennettyjä papereita, sai
•<^n ranskalaisesta armeijasta 21. ker-fa^
siitä huolimatta, että hän ei .ollut
oskaaa kuulunut koko armeijaan, ja
löfea kerta sai 1,000 frangin boauk-
."Cu.
Jerusalemista saapuneen tiedon
Jj^aan on kellarit, jotka kuningas
Ija^omonin hallitusaikana rakennet-
^ asetettu Jerusalemin ihnasuoje-henkr'^^^^''^^''-
Lähimain 6,000
'loa VOI saada suojapaikan kella-
^ ^ y o t k a ovat noin 3,000 vuotta
suurimpia juuston-
Ud.'?! ' ^ ^ ^ " ä i s e t ; -he syövät
^T*^. ^ o n kuukautta. Ja >lienfeeä
LOISEUUIÄ LUONNOSSA
Voidaksemme ymmärtää terveyttäm­me
^sJidistavien ioiseläinten merkillisiä
elämänvaiheita, on ehkä kiintoisaa tu­tustua
loiselämään yleensä ja siinä e-si^
ntyvlin omituisiin ilmiöihin.
Loisiksi eli parasiiteiksi sanan laa­jemmassa
ja varsinaisessa merkitykses­sä
sanotaan kaikkia niitä olentoja, jot-
""• sa»Ta:t TavinBoa --.jostaldLa
e l ä v ä s t ä oliosta sekä samalla myös a-siumon
siinä. Tämän määritelmän mu­kaan
on olemassa sekä kasvi- et4Ä eläin-loisia.
Niilipä ovat loisia ruoste- ja JQO-iklsienet,
jotka turmelevat viljalajejam­me,
jakosienet eli bakteerit, jotka loi-isivat
toisissa kasveissa sekä eläimissä
erilaisia vaikutuksia aiheuttaen, samoin
hmnalavieras, joka kiemurrellen hmna-lannmkoa
pitkin imee myös ravinton­sa
siitä, Puunsisustassa tahi meheväs­sä
hedelmässä asustava toukka on niin-ikä-
än loinen aivan yhtä hyvin kuin hei-simato
ihmisen suolessa, samaten kova­kuoriainen,
joka varistelee lehdet met­siemme
puista yhtä hyvin kuin linnun
höyhenpuvussa elelevä hyönteinen.
JJäistä esimerkeistä käy ilmi, että
loiselämän laajuus on tavattoman suu­ri.
Mutta kuten luonnonilmiöden ää­rettömässä
moninaisuudessa ei ylimai­nkaan
esiinny jyrkkiä rajoja, vaikka nao-nesti
siltä näyttäisikin, vaan erilaiset
• nauodot liittyvät vähitellen toisiinsa,
niin ei loiselämääkään esiinny eristet­tynä
toisten .elämänmuotojen ohella.
Päinvastoin on <demassa mitä moninai­simpia
eri asteita ja välimuotoja, joi­den
kautta päästään v£^aina elävistä
olioista asteettatn varsinaisiin loisiin.
Tällaisten välimuotojen esiintymisen
huomaamme selvästi, jos tarkastelem­me
niitä eri asteita, joita elollisten olen­tojen
yhdyselämässä ilmenee. Rajoi­tamme
tämän tarkastelun pääasiassa
eläinkunnassa tavattaviin ilmiöihin.
Kim tarkastelee kahden olion suhdet­ta
toisUhsa, voi siiiiä eroittaa kaksi i)ää-muotoa
sen mukaan, jos molemmat yh-dyseläjät
3^dessäolostaan ibyötyvät ta­hi
vain toinen hyötyy, toinen kärsii va­hinkoa.
Edellisessä tapauksessa voi taas
erottaa molemminpuolisten palvelusten
laadun niukaan symbioosia E^taam-massa
merkityksessä ja mutualismia.
Jälkimmäisessä tapauksessa taas teh­dään
ero kommensalismin ja tosiloisi-misen
välillä.
Varsinaista symbioosia eli yhdyselä-mää
aht-aammassa merkityksessä esiin­tyy
kaikkialla, missä kaksi erilaista yk­silöä
tai useampikin sellainen elää yk­sissä
molemminpuoliseksi eduksi, siten
että kumpikin osakas täydentää tois­tansa
aineen vaihdoksessaan ollen sa­malla
sekä ottaja että antaja. TäUais-ta
symbioosia ei tosin tunneta kahden
erieläimen välillä, mutta kyUä .alem-
-pien teasvi«r.- ja-.alempien- elätotÄn--.väT'-
Iillä sekä erittäin runsaasti kasvikun-
_nassa^
Syynä suhen, että eläimet harvoin
elävät tällaisessa ^onbioosissa keske­nään,
on etupäässä se, että. kaikkien e-läinten
elinehdot suurin piirtein kat­soen
ovat jotakuinkin yhdeukaltaiset
tahi miltei samat. Ne kaikki ottavat
elatuksekseen monimutkaisia aineita ja
hajoittavat ne ilman hapen vaikuttaes­sa
yksinkertaisemmiksi yhdistyksiksi,
hiilihapoksi, vedeksi jä typellisiksi hap-peutumistuloksiksi.
Niin ollen kaikki
eläimet ovat keskinäisiä kilpailijoita ra­vinnon
tavoittelussa. Kasvit sitä vas-tain
ottavat yksinkertaisia elimettömiä
yhdistyksiä, vettä ja suoloja sekä hiili­happoa,
ja muuttavat ne lehtivihreän-sä
avulla valon vaikuttaessa mutkik­kaiksi
hiiliyhdistyksiksi. samalla kun si­ten
hiilihaposta vapautunut happi eri-ää.
Sen ohella kaikki kasvit hengittä-essään
ottavat happea ja erittävät t^ii-lihappoa.
Eläimet ja kasvit eroavat
toisistaan siis aineenvaihdoksessa. Mut­ta
on olemassa sellaisiakin kasveja, joil­la
ei ole lehtivihreää ja jotka siitä syys­tä
ovat kykenemättömiä muodostamaan
monimutkaisia elimellisiä yhdistyksiä
yksinkertaisemmista yhdistyksistä. Nii­den
aineenvaihdos on samanlainen kuin
eläinten. Mutta jos tällainen kasvi tahi
eläin elää yhdessä lehtivihreälllsen
kasvin kanssa, - täydentävät molemmat
oliot toisiaan aineenvaihdoksessaan ja
hyötyvät molemminpuolisesti.
Tuollaisia symbioottisia kaksoisoiien-toja
ovat kaikille tutut jäkälät. J ä ä ­kin
useimmat tutldjat käsittävät ne sel­laisiksi.
Jäkälän muodostajina on kaksi
alhaista kasvia, sieni ja levä. Sieni ol­len
lehtivihreätön olio muodostaa ai-neenvaihdoksensa
päätuloksena hiili­happoa
ja vettä, jota.vastoin sen rih­mastossa
elelevä vihreä levä syimsrttää
tärkkelystä ja erittää happea, siis ai­neita,
joita jäkälä välttämättömästi tar­vitsee
elossa pysyäkseen.
Eiin:, Sen pikkurunon kanssa Jus­sille
on käynyt siten, jettä kun; sejon
pantu määrättyä päivää odottamaan,
onkin se unohtunut papereiden se­kaan
ja päivä livahtanut ohi. Toisea
suhteen ei ole mitään vikaa. Ja nyt
— eiköhän riitä leikki siitä, löytyy­hän
jos kuinka paljon uusia aiheita.
H. A.: Julkaistaan jolloinkin.
Wemer: Vilkaisepa toimituksen
kulmaan,
Y H D Y S V A L T A I N sensusviraston
raportin mukaan Yhdysvalloissa on
.60,000,000 maassa syntynyttä kan­salaista,
joiden sjmtymää ei ole mer­kitty
virallisiin syntymäluetteloihin.
Ja se on tapahtunut siksi, ettei ^ tä
ole kaikkialla pakollisena vaadittu.
Maassa on useita paikkakuntia, jois­sa
vasta viime aikoina on ollut pakko
ilmoittaa syntyminen asianomaiseen
virastoon. Tämä asia sai erikoisesi
huomion sen takia kun hallituksen y .
m. yleisiin töihin vaadittiin tuollais­ta
todistusta, mutta sitä ei monelta­kaan
löytynyt. Nyt pyritään asia
korjaamaan.
Mitä viini­rypäleistä?
Jannen sotaa tuskin kukaan rans­kalainen
olisi edes unessa uskaltanut
ajatella, että viinirypäleistä voitaisiin
valmistaa muutakin kuin viiniä. Mut­ta
nyt, kun on puutetta niin monista
jokapäiväisen elämän välttämättö­mistä
tarpeista, on ollut pakko val­mistaa
tästä jalosta hedelmästä saip­puaa,
Öljyä, sokeria, hunajaa ja bent-siininkorviketta.
Kymmenes osa
Ranskan viljelyspinta-alasta on käy-
• tetty viinin viljelykseen ja yli puoli
miljoonaa henkilöä työskentelee vaki­tuisesti
noilla viljelyksillä. Näyttää
siltä, ettei sen viljelystä ainakaan vä­hennetä,
pikemmin päinvastoin. Vuo­den
1939 sadosta on vicslä jonkinver­ran
jäljellä, mutta sitä ei puserreta
viiniksi, vaan haUituksen antaman
määräyksen mukaan siitä valmiste­taan
rypäsesokeria. Saman naääräyk-sen
mukaan on muuten jokaisen vii-ninviljelijän,
jonka sato on y l i 50 heh­tolitraa,
käytettävä tuotannostaan 10
prosenttia rypälesokerin • valmistuk­seen.
Konjakkien ja muiden alkoho­lijuomien
valmistuksessa jäänyt sak­ka
seulotaan huolellisesti ja siitä saa­daan
öljyä, jota ei tosin.vQi.da käyttää-salaatin
tai muiden ruokien yhteydes­sä,
mutta se soveltuu sensijaan erin­omaisesti
esim. värien, lakkojen ja
saippuan valmistukseen. Valtio os­taa
tätä sakkaa ia niaksaa siitä 140
frangia sadalta kilolta. Jälelle jäänyt
pcia sakasta voidaan edeUeen käj^tää
J^arjaniehuna, jopa .polttoameeaakin.
JAPANIN . . .
(Jatkoa l:tä sivulta)
sanoakseen meille mitä meidän on
tehtävä. Jos meillä on työproblee-ma
he sanovat: näin sitä on käsitel­tävä.
Jos meillä on hallituksessa le­voton
jäsen, he sanovat: tällä tavalla
me heitä käsittelemme. On hyvä
meille, että Saksa on niin kaukana,
että Gestapo ei tänne voi tulla." —
Japanin hallituksen apetusministeri-össä
on 25 natsia. Tokion postikont­torissa,
sensuuritoimistossa, on kolme
natsia. Natsien varoja ja vaikutusta
käytetään sanomiston kontrolloimi­seen
sikäli kuin sanomistoa on ostet­tavissa.
Natsit ovat täällä «i ainoas--
taan opastaakseen, yaian saadakseen
tietää uuden liitolaisensa voiman, ja
Japanin kansa tietää sen.
KONGRESSIMIES Peter Jarman,
Alabaman valtiosta, on esittänyt Yh­dysvaltain
kongressille lakiesityksen,
että kongressi luovuttaisi vuosittain
$600,000,000, jolla summalla voi­taisiin
ostaa vartin pullo maitoa päi­vässä
jokaiselle 1—14 vuoden välillä
olevalle lapselle tässä maassa. — "Se
on parhain sijoitus mitä voidaan teh­dä",
hän sanoi.
SUURIMPIA PALKKIOITA, mi­tä
koskaan lienee lakimiehelle yhdes­tä
jutusta maksettu, on varmaan se
$4,899,85.72, minkä lakimies James
J. Peaslee, Clarksborossa, N . J . , sai
äsken "Black Tom" räjähdysjutussa,
joka oli tapahtunut edellisen maail­mansodan
ajalla, noin 20 vuotta sit­ten.
-Tässä jutussa muuten Yhdys­valtain
hallituksen piirioikeus Phila­delphiassa
määräsi Saksan hallituk­sen
maksamaan $10,000,000 vahin­gonkorvauksina
niille, jotka joutuivat
kärsimään mainitun räjähdyksen joh­dosta,
joka oikeudessa todettiin Sak­san
hallituksen agenttien toimeenpa­nemaksi.
POLA NEGRI, puolalainen filmi-näyttelijä,
saapui äsken'New Yorkin
rantaan Excalibur laivalla ja vietiin
EUis-saarelle kuten toisetkin siirto­laiset.
Samalla laivalla tuli toista
sataa matkustajaa, enimmäkseen a-merikalaisia.
Pola Negri oli viisi
vuotta täältä poissa, joten hänen ta-kaisintulolupansa
oli vanhentunut ja
sen takia hän joutui siirtolaisviraston
tutkittavaksi. Pola oli ollut kotimaas­saan.
Puolassa. Mutta — "Tämä on
minun toinen kotini", hän sanoi, " ja
tuntuu sanomattoman-hyvälle hengit­tää
vapaata ilmaa."
Viinirypälepensaan puuta käytetään
sitä paitsi puuhiilen valmistukseen,
joista saadaan.käyttöainetta puuk^-
3Utin-^toihifi.
HAWAIILAI^rEN ,Bill Smith, 17
V. ikäinen poika, ui äsken Honolulus­sa
uuden maailmanennätyksen 800
metrin vapaauinnissa, 9 min. 50.9 se­kuntia.
Entinen maailmanennätys,
uitu V. 1935, pii japanilaisella Maki-nolla,
9:55.8.
JOE LOUIS, nyrkkeilymestari, on
viime huhtikuusta asti elellyt erossa
vaimonsa Marvan kanssa maksaen
hänelle $100 viikossa. Mutta kun
Marva äskettäin esitti Chicagossa oi­keudelle
avioeroainomiiksen, määräsi
oikeus Joen maksamaan Marvalle vä­hän
reilumman eläkkeen, $200 viiko.s-sa,
kunnes Juttu on käsitelty ja pää­tetty.
Marva kyllä selitti oikcude*;-
sa, että hän olisi valmis sopimaan c-rimielisyjr^
t Joen .kanssa, mutta Vi-