Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 20, 1953

              (KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI)
»•
i
\\\
TilEBnRTTj the only Finnish literar7week]y in Canada
PuhUsbed an4 printed hy the Vapaus Publishing Company
Limited; 100«l(K^Enm Street West, Sudbury, Ontsurio.
'Begiatered at the Post XMfice IX^>ax1ment, O as
•econd clasa matter.
XiekKl' ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12 siiruisena.
stsältäen parasta kaunokirJalbBta Ja tieteellistä luettakaa.
TitAUSBINNAT: FHDTSVALTÖIHIN:
1 vuosikerta $4i»
6 kuukautta . . . . ^ 2.65
1 vuosikerta ....$3.50
8 kuukautta . . . . . . i. ^, 2.00
3 kuukautta 1.25 -
SUOMEEN JA BnnXALLE mLKOMAILLE
1 Vuosikerta . . . . . . . . . .$5.00 6 kuukautta . . . . . . . . . . 2.75
ILMOITUSHINNAT:
75 senttlfirpälstätinzmialta. Halvin kiitosilmoinis $3.00. Kuo-lemahilmoitus
$3.00 ja sen yhteydessä JuUSlstava muisto-
:irärsy~ $1.00 ta kUtos $2.00 Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50.
Erikoishinnat pysyvistö ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
Kaikki UeJkille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
, Kust^taja Ja painaja: Vapaus Publishing Company Limi­ted
» 100-102 ElmJSireet West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: J . W. Saari.
AslainiehiUe myönnetään 15 prosentin^^^^^^
F . O. BOX 89
L I E K K I
BUDBUKYpONT.
Toimituksen liulmasta
-Canadan Yhdistjmeen kirkon evankeelisen lautakunnan
sihteeri, Rev. J. R. Mutchmor on esittänyt kuusi syytä, mitkä
uhkaavat rauhaa. Hänen mielestään nämä kuusi eri koht^
ovat seuraavat: v
1. Ahneus, mikä riistää.
^ 2. Julkeus j*a ylimielisyys, mikä estää toisen ymmärtänii-l
• '•• sen. , X
3. Välinpitämättömyys, mikä ^taa vääryydelle perään.
4. Itsek^3^s,i];iikä kieltää 1^^^^
5. Ylpeys, mikä kehittää itsehyväisyyttä.
6. Vallanhimo, mikä'pyrkii hallitsemaan toisia.
Kun ihmiset oppivat'pääsemään ylläolevista virheistä ja
ominaisuuksistaan, niin-Silloin he ovat tiellä maailmaan, mis­sä
ei ole enää sotia, sanoo Rev. Mutchmor.
Tämä pappismies luonnollisesti viittaa ylläolevilla kuudella
kohdalla etupäässä asioihin uskonnollisessa mielessäj mutta
*ri kohtia w i sovelluttaa myöskin valtiomiestemiriepolitiik-kaap.
" Jokainen ttetää,kuinka^ ^^to^ se, että rahami^et
oy^t erittäin ahneita ja heidän ahneutensa seurauksena on
olemassa hillitön riisto kaikkialla, missä vain eK'ät työväen
järje^tirt ja uniot ole päässeet vaikut ^luinka hyviii
jokainen ihmin^
kylvää propagandaa, että meidän tulee olla ylpeitä siitä, että
olemme suoip^daisia, canadalaisia, amerikkalaisia, jne; ^a niin
ollen olemme paljon ^ p ^ i ^ ^
suudiet. Tällä tavalla pyritään levittämään ja laäjeritä-maan
yhästtä |u(^>a^ lÄikä on oimassa en^
«välillä ^ hyvyydestä^' ja "htiohöudesta^\ Sitäisaateäian ni­mittää
kansallisylpeydeksi/hienommalla kielellä, joten sii­hen
saadaan y H useampi tieitämätö ihihinen lankeäniaan;
Tbsia^^isi; kuiteiil^
soisuutena: ^etoist^^
sä oh hiih' h3n^ä kuM huönöjäklh pi^^^ — ja hyviä sekä
huonoja yksilöitä, joiden viimi^imaim^^ pi­laan
kciko hanäkoita Isuigettemaäh tuomio koko kahsalli-
':suiideile.;'"::• 'J^:.-.-
Viimeisin noista kuudesta kohdasta on erikoisesti havait­tavissa
tänä aikana. Suurvallat ovat olleet luonnollisesti
aina —- mutta erikoisesti juuri näinä aikoina — vallanhimoi­sia
ja se luonnollisesti johtaa aina haluun ja tarkoitukseen
päästä haUitsemaan toisia. Jokaiselle on esimerkiksi päi-
\'äriselvä asia, miten Yhdysvallat on lyönyt rumpua siitä,
kuinka se on "avustanut" esimerkilcsi Euroopan maita n. s.
uVfarshallin suunnitelman alaisena. Mitä tämä "avustus" on
sitten ollut? Sen avustuksen turvin bn saatettu jokaisen
sitä saaneen maan hallitukset riippuvaisiksi jänkeistä samalla
kuin jänkit ovat saaneet tumpatufcsi kaiken sen kelvottoman
tavaran, mitä ei ehäa Amerikassa tarvita, noihin /avustetta­viin'•
maihin. Ehtona on useinkin ollut, että ellei jokin maa
ota esimerkiksi määrättjii määrää Holly\voodin filmejä/niin
sille ei anneta viljaa, ellei jokin maa ota sitä ja sitä määrää
jänkkien armeijan ylijäämiä lumikenkiä — huolimatta siitä,
onko p.o. maassa lunta tai ei — niin se ei saa hedelmiä, jne.
Ja kuitenkaan tuo "^^apn- ei ole ollut ilmaista, vaan se on
maksanut kalliimman jälkeen.
iCäsityksemme mukaan Rev. Mutchmor on osunut koko
lailla oikeaan ylläolevilla kuudella ''pointillaan". Jos mai­nitut
syyt saadaan poistumaan, tai oikeammin ne te^jätf-jot- .
ksL noita s;yitä aUieuttavat, niin siUoin voi oUa toivpa rauhal-
Maailmanhudu maksa- ja sappi­tautien
spesialisti, tri Richard Cat-teli
Bostonista, tekee leikkauksen
Britannian ulkoministeri Edenissä.
Tri CatteU on saavuttanut mainet-^
ta lukuisilla näiden tautien onnis-ttmcilla
leikkauksilla.
Tunneffeka väsymystä?
•Nykj^aikana on väsymyksestä muo­dostunut
vaikea probleemi. Toisinaan
^käytetään niinkin voimakkaita sanoja
kuin ''rikkinäiset hermot", vaikka her­moilla
ei läheskään aina ole mitään te­kemistä
väsymyksen kanssa. Toisaalta
ei ole niinkään harvinaista, että väsy.-
mystä valittavat ovat yksinkertaisesti
"muotitaudin'* uhreja.
Mutta ei savua ihnan tulta. On
olemassa 'kahdenlaista väS3miystä: luon-
^ nollista väsymystä ja ^sellaista, joka
johtuu jostakin ^kaudesta.^ On.ole­massa
monia, puhtaasti kehollisia sai­rauksia,
joiden oireisiin väsymys kuu­luu.
Henkilöt, jotka kärsivät aineen­vaihduntahäiriöistä,
tuntevat suurta vä­symystä
ja haluttomuutta. Lievissä so-
-keritautitapaiiksisas, struuma- ja liika-
1 ihavuustapauksissa on väsymys eräs
tuntomerkki. Lapset ja aikuiset, jotka
kärsivät 'vitamiinipuutteesta tai veren
vähyydestä, ovat samoin väsjinyksen
uhreja, ja eräät naisten sairaudet ai­heuttavat
jopa erittäin voimakasta vä­symyksen
tunnetta. Yksinkertaisin ta­pa
on mennä läakärm tutkittavaksi, jol­loin
käy selville, johtuuko väsymys jos-takm
vielä i>iileyästä taudista, ylirasit­tuneisuudesta
tai onko se yksinkertai­sesti
vain kuvittelua!
Jokainen iheistä tuntee toisinaan vä-
: syiri3^ä.^^ 0^ henki-
: seen haJirt
vaakuttaa ärsjrttävästi ja; kiihoittavasti.
Tämäkin bn tietokin Keho
on f5^allisesti,:iai^^^; h ^ rasitettu
äärunmilleen samaan aikaan: kun ruö-
-^kailti^^ii^ Jos ih­minen
;et ajoissa arvosta oikein voimi­aan
ja aseta pOmiistuyi^ rajaa, voi
selläineh olotila johtaa jopa sairauksiin.
Paras lääke on normaali päiväjärjestys,
sikäli 'kuin mahdollistä, raikkaassa i l ­massa
oleskelu ja ennenkaikkea iloinen
mielentila. Väsymys voiSäan voittaa
— jos sitä halutaan.
Henkisesti terve ihminen ei tee väsy­myksestään
numeroa. Hän tietää, että
satunnainen väsymys menee Ohitse ai­van
samoin kuin leikissään väsynyt lap­si
nukahtaa kesken leikkien ja on jäl­leen
iloinen ja toimintavalmis.
lisemmasta maailmasta. Kaikkien kan­sakuntien
asia on vaikuttaa siihen, että "
kaikki ne s\-yt, mitkä kehittävät ja ai^
heuttax^at riitaa ja eripuraisuutta, pois­tetaan
ja saadaan tilalle suvaitsevaisuus
ja arvonanto toista kohtaan. Vasta ^
silloin ollaan tiellä siihen maailmaan,
mikä ei tunne sotia, sen aiheuttamia tu­hoja
ja kärsimyksiä. Vasta silloin on
jokai^lla kansalla, jokaisella y^ilöllä
tilaisuus kehittää tietojaan ja taito­jaan
kaikkien ihmisten'hyväksi ja on-
:^neksi..' . • ^
Kavaltavat askeleet
yOKAISBX ihmisen tuntee hänen kävelystään, ja-^ '
J tapa-paljastaa myös yhtä ja toista ihmisen Inoa'
Jtun nuori nainen kulkee kulkee ohitse keinuvin laijt*-
tää hän pakostakin miesten katseet puoleensa^ tii2i'
kävelytyyli juoruaa kevytmielisyydestä j a helppoa
* arvata, että sitä on opeteltu peilin edessä. Xainen on
mättä teeskentelevä lajia: Todennäköisesti myös haiiea3
hetapansa on;yhtä teennäistä kuin hänen kävelvn^iijvv
Vänhäh ikäneidon sipsuttelevat askeleet kertorat
aivan muuta. Xe paljastavat arkuutta, elämänvi«aatlil
elämänpelkoa. Urheilijan joustava käynti on handle
leei5 yhtä ominainen kiiin-lae&ustavat askeleet toi
hiippailevalle ukolle. "Monet ammatit voidaan arvata
tavasta. Merimies astelee kokonaan eri tavalla kuin
viljelijä, ja metsämiehen käynti eroaa taas huomatta\-3sti^
kamiehen jalkojen liikuttelusta.
Koko maapallolta ei löj^tyne^sahta ihmistä, jotka käve^;!
vät täsmälleen samalla tavalla. Vain sotilasparaatissa ^ |
vat miehet täsmälleen samassa tahdissa, mutta muuta J
jokaisella ihmisellä yleensä oma kävelyrytriiinsä. Tania 1^
mi paljastaa ihmisen persoonallisuuden tai paremminkiai
osa siitä. Jos vaivautuu todella tarkkailemaan, millä
ihminen kävelee, oppii vähitellen sanomaan yhtä ^ toistaii
nen luonteestaan. Talinen täsmällinen kävelytyyli tai
täinen sipsutteleminen ei riipu ykshiomaan ihmisruumiin j
kenteeliisista seikoista — ^ y t ovat paljon syvemmällä ial
nen olemuJ^sessaanu Kävelyynsä ei ihminen tavallisesd K
nitä huomiota, ei ainakaan niin paljon k
-voihinsa, joiden ilmeitä hän tietoisesti pyrkii hallits
Eräässä Blicherin novellissa sanoo muuan pappi> joka nm*
sesti oli suuri ihmistuntija;: "Kasvot voivat olla naamio, mnlö
kävelytapaansa on ihmisen hyvin vaikea muuttaa. Kiin na-nun
on luotava mielipiteeni jostakin ihmisestä, en kiinniS'
niinkään iiuomiota hänen Jcasvoihinsa kuin hänen kävelyty]^'
Jiinsä''.: Myöskin Balzac totesi, "että ihminen kävelee ai
-liuin mitä. hän-on", eli että ihmisen luonne paljastuu hasa'
kävelystään.
"Filosofinen pappi ei kuitenkaan ollut aivan oikeassa
taessaan^että kävelyt3ryliä voitaisi muuttaa aivan samoin km
-tevojen^ ilmeitäkin. Helppoa se ei kuitenkaan ole. Teat*
teri- ja elokuvaohjaajat tietävät, että jalkojen liikkeitä os
paljon vaikeampi saada luonnollisiksi kuin kasvojen ilmeifi,
- josnuoren näyttelijän on esitettävä vanhusta. Askelten lyt
mi paljastaa oikean iän. Vieläkin vaikeampaa on vanhahkoa
näyttelijättären liikehtiä nuoren tytön tavoin. Kasvot saa-daan
aina jollakin tavalla kuntoon sminkillä j a valaistuksdla,)
mutta jalat liikkuvat usein aivan Väärällä tavalla, ja silloin
soi koko esitys nuotin vierestä. Aivan mahdotonta ei kävely­tyylin
muuttaminen kuitenkaan ole. Harjoittelemallahan ih­minen
oppii melkein mitä tahansa, ja niinpä saattaa uusi^-
velytapakin muuttua hänelle tottumukseksi j a toiseksi luon­noksi.
Tottuneet mannekiinit liikkuvat v a i k k a perunamaal­lakin
samalla tavalla kuin lavalla esiintyessään. MitätÖa
-mies, joka hinnalla millä hyvänsä haluaa vaikuttaa anok-kaalta,
alkaa- matkia jonkun mahtimiehen todella arvokasta
astelua eikä hän sen jälkeen enää pääse siitä irti.
Öö siis t ä j j Ä toisen kävelytä-paa
—- aivan sämJalla tavalla kuin oppii väärentämään toL^a
käsialaakin. Mutta nik kuin pystyvä grafologi heti kekä
väärenriykseri,* niin "käyelypsykolog^ ^^^^
nellyTi kävelytavan. Hän saa nopieasti selville, mikä on alku­peräistä
ja mikä opettelemalla hankittua.
' Luonteenominaisuuksista, jotka kävely paljastaa, voitair
siin tehdä pihakin luettelo: Arka liikuttelee alaraajoja^
toisella tavalla kuin uskalikko. Varovainen ihminen ei as­tele
samassa rytmissä kuin hutilus. Varmuus ja epä\-annuii3,
mahtailu ja vaatimattomuus, itsetunto ja pelko, voitontahto
ja alistundsuus, kaikki ne ilmenevät: ihmisen
Eräs runoäija on jopa väittänyt, että on olemassa sekä "ty^
miä jalkoja' että "älykkäitä jalkoja" ja että kävelytyylistä
voi saada selville ihmi^n älykkyysasteen ja taiteelleen niaun-
Vaikeus on vain siinä, että johtopäätökset on vedettä
pääasiassa intuitiivisesti ja tunteen perusteella. Tosin on yn-tetty
tutkia matemaattisella tarkkuudella kävelemisen yka-tyiskohtia
(askelten pituutta, askeleeseen kulövaa aikaa, as­keleen
painoa jne) ja laatia sen perusteella jonkinlainen tau­lukko,
mutta tällä tavalla ei ole onnistuttu saamaan paljoa­kaan
s e l v i l l e . Tieteellisestä tarkkuudesta ei näiden asioiden
yhteydessä voida puhua, vaikkakin kävelytyyli ja
luonne liittyvät hyvm läheisesti toisiinsa, -^^y^s /'^^^^^
vaikuttaa tietysti paljon asiaan. Masentuneena ihminen ^
velee aivan toisella t a v a l l a kuin iloisena, j a pelko panee n i^
dät kaikki hiipimään niin kuin omasta kokemuksestannme^
tiedämme- '
Ei ole vaikea päätellä, sointuuko kävelytyyli yhteen
sen koko muun olemuksen kanssa vai onko toista kuin
merkiksi vartalon rytmi, silmien ja huulten ilmeet ja |_
edelleen, on viisainta luottaa jalkoihin. Ne ^'»lehteleat^
hemmän kuin' suu. Kävelytavan ja muitten «»"^^'^""^ ,
ilmeinen ristiriitaisuus paljastaa qfÄharmoonisen luo ^
joka hakee vielä tasapainoaan tai joka ehkä on "^"^"^"^L^
heellisuuden pysyväksi muodokseen. Miten P^^^^^jjön
ihmisen käynti on, huomaa jo siitäkin, että jonkun he J
Sivu 2 l«mi«nt«ln>. i . 1953