Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 17, 1942

              Sivu 10 LAUANTAINA, TAMMIKUUN 17 PÄIVÄNÄ 1942
edellyttämää ikää ei ollut, vaan riip­pui
avioliiton solmiaminen mieheen
nähden hänen vapaasta harkinnas­taan.
Mutta jos mies meni naimi­siin,
sitoutui hän samalla myöskin nii­hin
velvollisuuksiinj jotka' täysi-ikäi­selle
miehelle yhteiskunnassa kuului­vat.
Naisella ei ollut tässäkään koh­din
minkäänlaista valinnan tai här­kin
nälkäisenä anastanut Jiedelmiä.
jos se pelto, mistä hedelmät oli otet­tu,
kuului yksityiselle, pääsi anasta­ja
kokonaan vapaaksi rangaistukses­ta.
Tässä oli siis toteutettu käytän­nössä
sama oikeusperiaate kuin van­hassa
saksalaisessa oikeudessa;: siinä
nimittkin käsitettiin myöskin pakko-tilatekona
nälän tyydyttämiseksi ta-kinnan
vapautta. Ylipäätänsä joutui pahtunutta elintarpeiden anastusta,
nainen avioliittoon 14 ja 18 ikävuo- Poikkeuksellisessa asemassa olivat
sien välillä. Huomattavaa on kuiten- inkojen rikoslainsäädännön mukaan
kin, että "laillinen" aviovaimo ieli siis. tällaiset anastusteot, jo§. ne tapahtui-miehen
varsinainen aviopuoliso ei oi- vat inkaruhtinaalle kuuluvalla pel-lut
täydelleen turvattomassa asemas- lolla; tällaisessa tapauksessa kohtasi
sa mieheensä nähden. Avioliitto kat- syyllistä kuolemanrangaistus.
sottiin nimittäin solmituksi koko elä­män
ajaksi ja sellainen mies, joka hyl­käsi
vaimonsa, joutui tämän johdos­ta
^— hänen yhteiskunnallisesta ase­mastaan
riippuen — joko ankaram­man
tai lievemmän rangaistuksen
kohteeksi. Rangaistukseen tuoipit-tiin
myöskin aviomies, joka pahoinpi­teli
vaimoaan.
Kiintoisan luvun inkayhteiskun-nassa
muodostaa sen rikpsoikeudelli-nen
lainsäädäntö. Tässä rikoslainsää­dännössä
ilmenee nimittäin primitii­visten
säännösten ohella eräitä mie­lenkiintoisia
piirteitä.
Väärästä valasta oli säädetty eri­koisen
ankara'rangaistus, nimittäin
julkisesti tapahtuva raipparangais-tus.
Rikoksen uusiutuessa oli ehdot­tomana
rangaistusseuraamuksena
kuolema. Törkeänä rikoksena pidet­tiin
myöskin rajamerkkien siirtoa.
Siitä oli säädettynä seuraukseksi ki-vellälyönti,
joka tarkoitti sitä, että
rikokseen S3ryllistynyttä lyötiin usei­ta
kertoja kivellä hartioihin. Tämän
kin rikosteon uusijaa kohtasi kuole­manrangaistus.
AviouskoUisuutta pyrittiin ylläpi­tämään
ankarilla rangaistuksilla. Si­ten
määrättiin henkilölle, joka syyllis­tyi
aviorikokseen, raipparangaistus,
jos hänen rikoskumppaninaan oli
tavalliseen kansaan kuuluva nainen,
mutta jos rikostoverinsa sitävastoin
oli ylhäissyntyinen naishenkilö, sai­vat
molemmat sovittaa rikostekonsa
kuolemalla. Avioliitto sellaisten hen­kilöiden
kesken, jotka veriheimolai-suuden
johdosta eivät saaneet mennä
keskenään avioliittoon oli samaten
Trout Falh, Oxjord-järven lähelläy Hayes joessa, Manitobassa.
Tyypillisissä tahallisen surmaami­sen
tapauksissa oli rikoksen seurauk­sena
kuolemanrangaistus, joka toi­meenpantiin
kuoliaaksi kivittämällä
tai lyömällä. Mutta jos surmaami-
^nen sitävastoin oli tapahtunut sana­kiistan
yhteydessä, otettiin tarkka
selko siitä, kumpi asiapuoli oli ol­lut
siihen syypää. Silloin kun sur­mattu
havaittiin tällaiseen kiistaan
syylliseksi, sai surmaaja verraten lie­vän
rangaistuksen. Mutta jos vii- kuolemanrangaistuksen uhalla kiel-meksimainittu
sitävastoin todettiin letty. Inkavaltio pyrki siis tarmok-syylliseksi,
kohtasi häntä kuoleman- kaasti suojelemaan rodun puhtautta
rangaistus tai karkoitus Audeille e- ja terveyttä.
linkautiseen pakkotyöhön erääseen Yhteiskuntakäsityksen valtiokes-provinssiin
jonka kuuma ja muutoin- keisyydestä johlui, .että valtiolliset
kin epäterveellinen ilmanala monesti rikokset'rangaistiin erityisen ankaras- -
merkitsi tuomitun kohdalla ennenai- ti. Valtiopetoksesta säädettiin seu-kaista
kuolemaa. » raamukseksi kuolemanrangaistus, sul-
Varsin ankara rangaistus oli sää- keminen vankilaan tai maastakarkoi-^
detty myös varallisuuteen kohdistu- tus. Laissa oli niinikään säädös, jos-vista
rikoksista. Tämä johtui siitä, sa määrättiin, että kapinaan ryhty-että
kaikkea tällaista epärehellisyyttä neen ja kuolemanrangaistukseen tuo-pidettiin
erittäin häpeällisenä ja moi- mitun heimopäällikön ruumista ei
mittavana tekona. Sitä, joka varasti saatu haudata^
huonon ja rikollisen luonteensa, joh- Mielenkiintoisena seikkana mainit-dosta,
kohtasi karkoitus ^ Andeille, takoon vielä, että lainsäädännössä oli
iiiinkä ohessa hänen oU korvattava rangaistusmääräyksiä, joiden alai- .
luonnollisesti esineen omistajalle tä- seksi joutuivat sellaiset henkilöt, jot-niän
kärsim^ vairallisuusyahinko. Var- ka eivät olleet kylläkään syyllisty-kaita
ja ryöstäjiä ei saa olla meidän neet kenenkään oikeushyyän louk-yhteiskunnassa'",
selitti Tupac Ypan- kaukseen, mutta kuitenkin olivat o-qui
lainsäädännössään. Kuten edel- soittautuneet yhteiskunnalle vähin-lämainitusta
havaitsemme kiinnitet- gollisiksi tai vaarallisiksi. Siten oli
tiin huomiota rikoksetekijäupersoo- säädetty rangaistus laiskuudessa ja
toimettomuudessa eläville henkilöil­le,
juopoille, pelureille ja vieläpä niil­le,
jotka olivat elämässään osoittau-tuneet
epäsiisteiksi.
Jo.edellä viitattiin siihen .eroon,
mikä inkavaltiossa vallitsi eri yhteis;
kuntaluokkien välillä, tämä seikka
sai havannollisen ilmauksensa -myös-. '
'Ihminen, joka yhä tuijottaa kym­meniä
vuosia sitten mqalattuun elä--
mänkuvaafi, ei ftäe nykyistä,
omaan sen l^^dusta ja ankaruu|destii,
vaan varsin huomattavassa määrin
myöskin siitä, kuinka häpeälliseksi
rangaistusseuraamus yleisessä kult­tuuritietoisuudessa
käsitetään.
LASTjLTLLA suomalaisessa kirjal­lisessa
meirkityksessä (johtuen Juhani
Ahon "L.astuista") tarkoitetaan ly­hyttä,
etupäässä tunnelmallista novel­lia,
jonka kirjailija tekaisee työnsä lo­massa
ja joka~ei semmoisenaan yaadi
aiheen tyhjentävää käsittelyä eikä
varmaa rakennetta.
nallisuuteen.
Se, joka toisen kerran varasti tai
ryösti, oli kuoliaaksi kivitettävä. Täl­lä
kohdalla ön siis merkillepantava,
-että uusiminen rangaistiin ankaram­min
kuin ensikertainen varkausrikos.
Tämä verraten moderni piirire inka-valtion
rikosoikeudessa on sitäkin
merkillepantavampi, kun on otettava kin mainitun valtion rikoslainsäädän- .
huomioon, että Ruotsi — Suomen
lainsäädännössä kiinnitettiin rikoksen
uusimiseen huomiota wtsX2L 1500-lu-vuUa.
. Inkojen rikoslainsäädännössä oli
huomioitu myöskin pakkotilan käsite.
Siinä oli nimittäin säännös, missä
nössä. Sellaisesta rikoksesta j-jöstä.
tavallinen yaltion kansalainen • tuo­mittiin
kuolemanrangaistukseen, saat­toi:
yhteiskunnan ylimj^töön kuulu­va
henkilö päästä pelkällä yaroituk-sella.
Mutta toisaalta on merkille-pantavaa^
että nämä henkilöt pitivät
määrättiin, että se, joka hädän pa- pelkkää varoitusta siinä määrin hä-koittamana
oli varastanut ravintoai- peällisenä rikoksen seuraamuksena,
neita oli rangaistava pelkällä varoi- että rikokset, olivat heidän keskuu-tuksella,
johon samalla liittyi kehoi- dessaan ylen harvinaisia tekoja. Tä-tus
työntekoon. Erikoissäännös oli mä seikka on muutoin varsin havain-olemassa
sellaisen tapauksen varal- nollinen osoitus siitä, että rangais­ta,
että joku oli kulkiessaan tietä pit- tuksen yleistävä teho ci riipu yksin-
Sota-ajan
palkkojen kontroHi
Ohjeita Canadan työnantajille ja työläisille
sota-ajan palkkoja ja elinkustannuspalkkiota
koskevan määräyksen, P. C\ 8253 suhteen.
'X^ÄMÄ Dominion hallituksen määräys — mikä
sotatoimenpiteiden lain alaisena vakiinnuttaa
palkkataksat ja velvoittaa työnantajat maksamaan
elinkustannuspalkkiota'— edellyttää perustettavak-''
si kansallisen ja alueellisia sota-ajan työlautakuntia
hallituksen politiikan toteuttamista varten.
Kansalliset työnantajat
Seuraavilla aloilla toimivien.työnantajien ja työläis­ten
kirjeet on lähetettävä osoitteella: Secretary,-
National War Labour Board, Ottawa: .
^i) ^J^yUälai muuten toimivat .laiva- la rautatie­linjat,
kanavat tai sähki^lennatihlattokset, yfma
°iMäen yhteydessä toimiya; palvelus, iöitkäi
ynplstavat toimtiiöassaan. aiin^ maakiuinan tn-hansa
toiseen mäaiuhiaan tai maakuntiin, tai
ulottuvat toimintansa iriaakunnan fajoeii' ulko^
puole le. - - . . - ..
(2) mikä tahansa ilma, bussi- tai trckiliatemieiärjes-telmä,
mikä. j^tjUstää ttflmiimassaaÄ tahan­sa
inaakunnan ^tois^en maakuntaan taln^^
ta» ulottaa töimlntai&a maakunnan rajoiiBn ulko­puolelle.
.' r' ''" -
(3) mikä tahansa sähkövoima- tai sähkövoiman siirto-laitos,
mikä yhdistää toiminnassaan minkä tahan­sa
maakunnan toiseen maakuntaan tai maakun­tiin,
tai mikä u'öttäa toimintansa minkä maakun­nan
rajojen ulkopuolelle'tahansa tai palvelee kah-
: ta tai useampaa maakuntaa. ' v= - -
(4) kaivosiyöt. • - ; - V
.<5) mikä lalvanrakennustelakka tahansa • -
A& kaikki Yukonln ja Nörthwest alueilat^mävaYliike-";
•3rrl':ykset.;;. v ' - . - - - ' '^
V : : AlueeUiset työna^^ ^ :
Kaikkien niiden Vtyönahtajien ja työläisten;- jotka -
toimivat muilla kuin edejlämainituiilä;^al<^llaj öh'lä-hetettävä
kirjeensä^;Regiorial,War L^ur.BJoajidfflei '
m^untknsa hallituksen osbitteeJla.~ , ; ; ' ••
if •
Määräys edelljttää, että: kukaan-tiröräntaxä"
ei £aa korottaa tai vähentää peruspalkkoja.
Määräyksen rikkomukset ovat rangaistuksen'!
alaiset. • -
määräyksestä ja lautakunnan tulkinta­päätöksistä
esitetään National Wär lAbour
Bcardln bulletiinissa No. 1. minkä voi saada
pvynntetä miltä Begional War Labour Board-ilta
tahansa.
HUMPHREY MITCHELL
Ty-oasiain ministeri ja National
War Labour JBoardin puheenjohtaja .
-Ottawa. Canada, tammik. 12, 1942.